Rakkaus asuu meissä !

Olin hetken ystäväsi
joka muistoja matkalle saa,
nyt kun johtaa kohtalon käsi
voit minut taas unohtaa.

Kun tunne on valon arkaa
ja kyyneleet kastaa maan,
käyn silloin kaipuuni sarkaa
minä yksin taivaltamaan.

Kerran kun matkamme kohtaa
luona laskevain säteiden,
niin polkumme meidät johtaa
silloin iäksi yhtehen.

Niin kauan on aikaa meillä
täällä tunteilla rakastaa,
ei pettyä taivahan teillä
voi yhteenkään unelmaa.
4267
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

' rakkaus asuu meissä ' vaikka se joskus
onkin piilosilla kanssamme.

Vaikka kuljemme läpi kyynelten, kohtaamme
ja eroamme - lopulta on paikka, jossa tapaamme
kaikki uudelleen. Silloin on kaikki yhteistä, vaikka
jossain vaiheessa kätemme olisivatkin kirvonneet
irti toisistaan. Ei ystävyyskään ole itsestäänselvyys,
sitäkin pitää vaalia, niin kuin rakkautta.

Unelmien siivet jos jaksaa meitä kantaa,
on harmaissakin päivissä valon jälki.
Kunpa osaisimme vielä sen rakastamisen ja
ymmärtämisen kultaisen taidon.

Runosi edessä on jälleen hiljennyttävä,
luettava hartaasti nauttien jokaisesta
kirjoittamastasi ajatuksesta.

Kiitos J !

Äänestä
  • Aloittaja

    Emme tiedä kukaan mistään lopullisesta?
    Kuvittelemme vain,
    emme tiedä kyynelistä
    jotka matkaan sain.

    Silti on unelmat sekä
    haavemaat.

    Kantakoo voima meitä
    jota emme tunne ?
    Silti tiedämme sen.

    T : J

    Äänestä

Ystävyys kun katkeaa
ja pahaa mieltä aikaan saa
kaipuuta, tuskaa tuntemaan
yrittäen löytää uudestaan

tuon tunteen
kaipuun kaukaisen
tahtoen ymmärtää
mitä merkitsee
tunne suuren rakkauden

kautta kaikkien unelmien. ;)

Näin minä takkuillen vastarunoin Sinun hienoon runoosi. ;)

Äänestä
  • Aloittaja

    Kyllä rakkaudessa valitettavasti usein
    katuu jotain sanottua tai tehtyä,
    sekä huomaa toisen arvon vasta
    silloin kun hän on jo luotasi pois.

    Hyvä oli vastarunosikin kiitos.

    Valoa päiviisi ystäväni. T: j

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


bacgal kirjoitti:

Olin hetken ystäväsi
joka muistoja matkalle saa,
nyt kun johtaa kohtalon käsi
voit minut taas unohtaa.

Kun tunne on valon arkaa
ja kyyneleet kastaa maan,
käyn silloin kaipuuni sarkaa
minä yksin taivaltamaan.

Kerran kun matkamme kohtaa
luona laskevain säteiden,
niin polkumme meidät johtaa
silloin iäksi yhtehen.

Niin kauan on aikaa meillä
täällä tunteilla rakastaa,
ei pettyä taivahan teillä
voi yhteenkään unelmaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu