Nyt pitäis päättää minkä valinnaisen kirjan luen lukion äidinkielessä... Olen onnistunut rajaamaan alkuperäisen listan näihin (mm. äidin suosittelemia, kiinnostavan kuuloisia :'D):
Hermann Hesse: Alppien poika, Muuan nuoruus
Eeva Joenpelto: Johannes vain
Jane Austen: Kasvattitytön tarina
Paulo Coelho: Alkemisti
Charles Dickens: David Copperfield, Oliver Twist
Gustave Flaubert: Sydämen oppivuodet
Voltaire: Candide
Honoré de Balzac: Eugénie Grandet
Halldór Kiljan Laxness: Salka Valka
Henning Mankell: Tuulten poika
John Steinbeck: Eedenistä itään
Jan Guillou: Pahuus
Siegfried Lenz: Kiusattu
Luen pääasiassa fantasiaa dekkareita. Klassikoita olisi nyt tarkoitus käymään läpi, lisäksi vähän vanhempikin kirjallisuus kiinnostaa. Teksti saa olla hankalaa ja kirja pitkä, olen "kärsivällinen" lukija ja tykkään päätellä asioita. Mikäköhän noista ylläolevista kirjoista mahtaisi siis sopia?
Hermann Hesse: Alppien poika, Muuan nuoruus
Eeva Joenpelto: Johannes vain
Jane Austen: Kasvattitytön tarina
Paulo Coelho: Alkemisti
Charles Dickens: David Copperfield, Oliver Twist
Gustave Flaubert: Sydämen oppivuodet
Voltaire: Candide
Honoré de Balzac: Eugénie Grandet
Halldór Kiljan Laxness: Salka Valka
Henning Mankell: Tuulten poika
John Steinbeck: Eedenistä itään
Jan Guillou: Pahuus
Siegfried Lenz: Kiusattu
Luen pääasiassa fantasiaa dekkareita. Klassikoita olisi nyt tarkoitus käymään läpi, lisäksi vähän vanhempikin kirjallisuus kiinnostaa. Teksti saa olla hankalaa ja kirja pitkä, olen "kärsivällinen" lukija ja tykkään päätellä asioita. Mikäköhän noista ylläolevista kirjoista mahtaisi siis sopia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Coelhon. Kuten LeGuin on sanonut: kovat lukijat lukevat mitä tahansa moskasta hyvään, mutta muovia he eivät pureskele.
Nuo maintisemasi Dickensit - pelkään, että saatavilla on vain vanhoja käännöksiä, ja ne ovat varsin kaukana nykykielestä. Se voi vieraannuttaa. Sama saattaa olla ongelmana Candiden kanssa. En ole tarkistanut viime aikoina, onko tullut uusia käännöksiä - se muuttaa heti kilpailutilannetta.
Minä olen Austenin lukija, mutta se ei nuoriin aina uppoa. Tapakulttuuria, hienovaraisin ihmissuhteita. Jos olet sitä mallia kuin minä lukioaikoina, niin "Eedenistä itään" olisi verevää luettavaa. Niin olisi huhujen mukaan Guilloun "Pahuus" -itse en ole lukenut.
Hmm, jännä että neuvot jättämään tuon Coelhon, tosi iso osa luokasta aikoo kai lukea sen :o
Vanhahtava kieli ei ole ongelma ;> Melkein päinvastoin. Ja kuvauksesi perusteella Austen kuulostaa ainakin mielenkiintoiselta...
Ai niin, ja romantiikkaa olisi kiva olla :D Tuossa Austenissa sitä käsittääkseni ainakin on?
Ahmimislukijana olen kauan sitten erottanut aidosti kajahtavan kirjan pinnallisen syvällisestä, ja kokeiltuani Coelhoa luokittelin hänet sellaiseksi, eräänlaiseksi tämän päivän Kahlil Gibraniksi. En silti halua ketään kieltää, monet tuntuvat oikeasti pitävän hänen kirjoistaan.
Austenilla on todella romantiikkaa. Suosituin on tietenkin "Ylpeys ja ennakkoluulo", mutta minun suosikkini on "Viisasteleva sydän" - luin sen ensimmäisen kerran yhdeksänvuotiaana ja viimeksi puoli vuosisataa ensi luvun jälkeen, ja aina vain puree.
Dickensiltä hyviä, uusia käännöksiä on kirjoista "Kolea talo" ja "Nicholas Nickleby", mutta ne ovat kirjoiksi vähän kuin juoksisi maratonia, "Kolea talo" tuollainen 930 sivun pikkuopus ja Nicholas vielä paksumpi.
Cohelo on kevyin ja nopealukuisin, siksi ne laiskat penikat siihen ekana tarttuu. Siitä ali missä aita on lyhin.
Guillonin Pahuus jäi mieleeni synkeänä moraliteettina, josta romantiikka on kaukana. Salka Valka aina ajankohtainen, iästään huolimatta. Olikos Janten laki keskeisiä käsitteitään vai muistanko mie taas väärin?
Toki kotimaista pitäisi tuntea ja Johannes avaa ikkunan Joenpellon maisemaan. Toki paremmalla ajalla, kiireettä, kannattaa tarttua vaikkapa Lohja-trilogiaan. Tuleepanan armaan isänmaan lähihistoria samalla tutuksi.
sen aika nuorena ja sen jälkeen aina muutkin Joenpellot. Juurevaa sanoisin.
Taatan teksti on nautittavaa suomen kieltä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Eemil_Sillanpää