Ensimmäinen tyttöystäväni kyseessä ja tunnen itseni enemmän naiseksi hänen rinnallaan kuin koskaan miehen - enkä hyvällä tavalla. Hän on jatkuvasti ylihuomaavainen (en ole varmaan koskaan tyttiksen kanssa esim. avannut ovea). Julkisilla paikoilla hän on jollain tapaa kuin henkivartija, estää etteivät ihmiset törmäilevät minuun ja on siinä lähellä. Baarissa jos joku känninen yrittää edes lähestyä, tyttis tulee siihen ja ''ajaa'' kännisen pois ennen kuin ehdin suutani avata. Valikoimaan kuuluvat myös nämä ''haluatko istua mieluummin tässä ikkunanvieressä'', ''eihän sinulla ole kylmä'', jne. ja usein jälkimmäiseen kuuluu päällyspaitansa/takkinsa/kaulahuivinsa/jne. tarjoaminen minulle. Esimerkkejä löytyy muitakin.
Ollaan oltu yhdessä kaksi vuotta, joten mikään vaihe tämä ei varmastikaan ole. Olen tästä asiasta koittanut sanoa, joskus ärähtääkin, mutta tyttiksestä vain pingotan liikaa. Hän nyt vain on kuulemma tällainen. Ja muuten hän onkin aivan ihana, mutta saa minut tuntemaan hauraaksi ja epätasa-arvoiseksi itsensä kanssa. Minäkin haluan avata hänelle joskus oven, ilman että hän kiirehtii tarttumaan siihen ja päästämään minut edellään!
Pingotanko minä liikaa? Ja miksi oikeastaan kirjoitan tänne, on se että kuuluuko tämä useammin lesbojen käyttäytymiseen. Tai siis, onko tämä joku butch-rooli?
Ollaan oltu yhdessä kaksi vuotta, joten mikään vaihe tämä ei varmastikaan ole. Olen tästä asiasta koittanut sanoa, joskus ärähtääkin, mutta tyttiksestä vain pingotan liikaa. Hän nyt vain on kuulemma tällainen. Ja muuten hän onkin aivan ihana, mutta saa minut tuntemaan hauraaksi ja epätasa-arvoiseksi itsensä kanssa. Minäkin haluan avata hänelle joskus oven, ilman että hän kiirehtii tarttumaan siihen ja päästämään minut edellään!
Pingotanko minä liikaa? Ja miksi oikeastaan kirjoitan tänne, on se että kuuluuko tämä useammin lesbojen käyttäytymiseen. Tai siis, onko tämä joku butch-rooli?
Vastaukset 22
Vanhimmat
jos et oo ymmärtänyt.
Se on kaikki sitä Rakkautta.
hermoon. Toisaalta toi on söpöö. Joillain toi on kovasti sisäsyntyistä ja sille
ei oikeestaan voi mitään.
Ite avaan vanhemmille ja naisille yleensäkkin. Mielestäni nuoret miehet ovat nykyään kovasti huonokäytöksisiä. Suomalaiset siis.
Naapurimaan miehet jopa menevät ekana bussista ulos ja ottaavat naisensa kädestä kiinni, kun tämä astuu ulos. Se mustakin on jo tosi noloo =;P.
Hän nyt tykkää susta kovasti ja haluaa varmaankin pitää sua kuin kukkaa kämmenellä.
Jos te joskus erootte, sä luultavasti alkaisit jossain kohtaa kaivata tuollaista.
Jospa ajattelisit , että hän osoittaa rakkauttaan myös tuollalailla.
Voisittehan kokeilla leikkimielistä "roolien" vaihtamista, vaikka päivän ajan.
Toiselle ehdoton ovenavaamiskielto. Ehkäpä sitten antaa sunkin välillä avata oven itselleen.
Mä kyl meen, jos mulle ovi avataan.
Ymmärrän kyllä, että voi tuntua häiritsevältä joskus. Mutta kuten joku jo sanoi, tyttöystäväsi varmaan tykkää susta mielettömästi ja osoittaa sitä noin. Oo vaan onnellinen, kun sua huomioidaan :) Mulla on kotona ärisevä ja pienimmästäkin asiasta päreensä polttava naisihminen, joka kyllä toki osaa näyttää myös kauniin puolen itsestään, sillä en kai muuten hänen kanssaan asuisi :)
Hienoa että teillä yleisesti ottaen menee hyvin.
Mutta kun katson asiaa omien värillisten silmälasieni läpi niin näen ylisuojelevuudesta vain askeleen kontrollointiin. Minä olen varmaan sinua n. sata vuotta vanhempi ja aikoja sitten päättyneessä pitkässä suhteessa oli vähän samaa, tosin naisystäväni myös rajoitti ja kontrolloi minua yhä enemmän ja enemmän. Mutta jollain kumman tavalla yhteen kietoutuivat nuo huolehtivaiset kysymykset (onko sinulla kylmä jne) ja yhä enemmän ja enemmän suoranaiset käskyt ja kiellot. Aivan kuin en itse olisi tiennyt onko minulla kylmä ja mitä minun pitäisi tehdä. Lämpimän huolehtivaisuuden ja kontrolloivan huolehtivaisuuden raja on hiuksenhieno.
Kun teillä muuten on hyvät välit ja tämä asia ilmeisesti jonkin verran vaivaa sinua niin ota asia puheeksi ja ehdota tosiaan roolien vaihtoa vaikka päiväksi. Kerro tyttöystävälle, että huolehtiminen on toisaalta söpöä ja osoittaa rakkautta, mutta että haluaisit hänen ehkä huolehtivan vähän vähemmän.
Minun mielestäni ei ole väliä sillä onko juttu butch-koodi vai ei, olennaista on se miltä sinusta tuntuu.
Kyllä on taas ongelmia kerrassaan !!!
Jos et halua, että sinulle avataan ovea, kiirehdi itse aukaisemaan se ensin. Älä anna toiselle tilaisuutta osoittaa omalla tavallaan rakkauttaan ja huomaavaisuuttaan sinua kohtaan. Ole tarpeeksi nopea, äläkä hidastele niin naisellisesti siinä oven/ym. edessä !!
Eiköhän se sitten siitä.
Kun aapee näkee lähestyvän oven,ni eikun räjähtävä lähtö ja juoksujalkaa ovelle!
Näyttää varmaan lähes huvittavalta,mutta ainakin saa itse avata ovensa XD
tähden? Ehkä se tyttis tykkää susta tai olet kouluttanut siitä itsellesi James-palvelijan. Voi voi.............
Eikö muka oikeasti koskaan häiritsisi teitä? Tai ehkä en ole entisteni (siis miehiä kaikki) kanssa tottunut tällaiseen, enkä kyllä heidänkään kanssa olisi aina niin iloinen tästä.
Pahinta ehkä on se, etten tunne itseäni tasa-arvoiseksi tyttiksen kanssa. Välillä tulee sellainen olo kuin olisin joku invalidi tai että hänen täytyisi olla aina huippuvahva ja -suojeleva, koska enhän minä heikko tyttönen osaa pitää huolta itsestäni :( Minäkin haluan pitää joskus huolta tyttöystävästäni!
Ollaan asiasta keskusteltu, olen kyllä availlut ovia, mutta tyttöystävä menee vain ja tarttuu kädellään ovenpieleen ylläni ja pitää ovea auki. Olemme joskus seisseet tässä asennossa melkein 10 min, molemmat siis ovea auki pitäen. Oli varmaan hölmön näköistä.
Voi ei, nyt minua alkoi huolestuttaa tuo Almastiinan viesti. Mitään komenteluja ei ole vielä tullut osakseni ja saan vapaasti tulla ja mennä miten haluan vaikka kyllä hän joskus saattaa soittaa tai laittaa viestiä baari-iltana että onhan kaikki ok.
Kuullostais siltä, että ongelma onkin jossain aivan muualla, kuin pelkästään oven kahvalla.
Sinun ei pitäisi tuntea minkäänlaista alemmuudentunnetta siitä, että joku nyt aukaisee sulle oven - hei haloo. Niele siis epäilyksesi, tuskin kukaan käyttäisi tällaista asiaa toisen alistamiseen . Ihan pöpiä.
Tuollainen ylihuolehtivuus voi tuntua ahdistavalta. Ihan kuin menisi oma toimintatila kokonaan ja samoin tila osoittaa sille toiselle vastavuoroista huolenpitoa. Varmaankin hän tekee sen rakkaudesta. Mutta rakkauteen kuuluu ottaa huomioon myös se miltä asia tuntuu siitä vastaanottajasta. Jos esimerkiksi rakkauden osoituksena syöttäisi toiselle jotain, mille tämä on allerginen, siinäkin tilanteessa olisi jotain korjattavaa. Noin niin kuin esimerkkinä.
Kyllä alistaja menee mieluiten ensimmäisenä ovista ja vähintään viisi metriä muutenkin edellä, eikä taakseen katso kertaakaan. Puhun kokemuksesta. :(
...ja kaiken se haluaa ja ottaa ensimmäisenä...ihan kaiken!
Älä maalaa piruja seinille äläkä huolestu minun viestistäni. Yritin sanoa että se on kirjoitettu omien kokemuksieni läpi katsoen. Kaikki suhteet ovat omanlaisiaan.
Joku kirjoitti tuossa alempana että jotain sellaista että toista dominoiva puoliso kulkee ovista itse ensin. Se ei kylläkään pidä paikkaansa. Dominointia on niin monenlaista ja monentasoista. Minun mielestäni ovia availeva, kauniita lahjoja osteleva yms. dominoija on ollut ihan tyypillinen miesten keskuudessa, ja minulle nyt sattui niin että exäni oli juuri tuollainen vaikka olikin nainen. Esim. uudet tuttavat pitivät häntä yleensä tosi kultaisena ja huomaavaisena (mitä hän osittain olikin), kunnes kuulivat hänen suuttuvan jostain pikkuasiasta, huutavan ja karjuvan, joskus myös heittelevän ja rikkovan tavaroita ja joskus lyövän minua. Hän puhui minusta muille ihmisille yleensä liian ylistävästi. Hän jotenkin omisti minut ja oli joko hirveän tyytyväinen tai hirveän tyytymätön minuun, välimuotoa ei ollut. Hänen kohdallaan takana oli jonkinlainen pelko minun menettämisestäni. Jossain vaiheessa en saanut ajaa sateella autoa (siis yksin) koska olisin voinut joutua vesiliirtoon.
Hyvä aloittaja, muista että tämä on vain yksi tarina ja sieltä pahemasta päästä. Koska minä olen kokenut tällaiset asiat niin minusta on tullut erityisen varovainen kaikenlaiset ylitsevuotavan huomaavaisuuden suhteen. Jos oma historiani olisi toinen niin suhtautumiseni olisi ihan toinen.
Toivon todella että saatte asianne selvitettyä, koska kuvauksesi perusteella suhteenne on enimmäkseen tosi hyvä.
samanlaisia. on olemassa myös pehmeällä tavalla alkavaa alistamista. vaikka tuo, mitä kirjoitit soveltuu varmaan moniin tapauksiin. puhun kokemuksesta myös :(
Alistamisen muotoja on monia. On kuitenkin yliampuvaa yrittääkään määritellä aloittajan kumppania alistajaksi, sillä aloittajahan kirjoittaa että kumppani on muuten vallan ihana. Alistaja ei ole ihana.
Se, että toisen huomaavaisuuteen reagoi tavalla, jossa kokee itsensä hauraaksi, on nimenomaan kokijan oma tuntemus ja sitä kannattaa analysoida, miksi kokee niinkuin kokee. Vastaus löytyy itsestä, ei kumppanista.
Mulla on ollut yksi vastaavanlainen tyttis elämäni aikana ja mulla on kuitenkin ollut aika monta tyttistä kaikenkaikkiaan. :)
Mielenkiintoinen avaus, joka osui ja upposi.
Itsessäni on sekä feminiininen että maskuliininen puoli. Ollessani feminiinisten naisten kanssa maskuliininen yleensä korostuu. Taidan siltä osin sopia hyvin kuvaukseesi ylisuojelevaisesta tyttöystävästä... Samat ominaisuudet kyllä korostuvat ollessani ihan pelkkien ystävienkin tai yleensäkin naisten seurassa.
Syitä käyttäytymiselleni on varmasti monia. Pitkälti kysymys taitaa olla sisäsyntyisestä ominaisuudesta. Olen luonteeltani hyvin huolehtivainen ja koen vastuukseni huolehtia seuralaisestani. Jos en niin tekisi, tuntisin itseni epäkohteliaaksi idiootiksi.
Osittain olen varmasti kasvanut tähän rooliin, sillä olen jo pienestä saakka joutunut jollain tasolla huolehtimaan äidistäni ja sisarestani. Usein naiselliset naiset tuntuvat myös odottavan huolenpitoani. Jos esimerkiksi baarissa ystäväni joutuvat ongelmiin jonkun miehen kanssa, tulevat he pyytämään minua apuun. Samoin olen esimerkiksi kokenut, että seurustellessani tyttöystävieni vanhemmat ovat odottaneet minun huolehtivan heidän tytärtensä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Olen ottanut tällaiset asiat luottamuksenosoituksina.
Toisaalta suomalaisessa kulttuurissa kohteliaat tavat ovat mielestäni melko näkymättömissä. Olen asunut ulkomailla, ja omaksunut sieltä erilaisen tapa- ja käytöskulttuurin, johon kohteliaat käytöstavat kuuluvat itsestäänselvyytenä.
Toimimalla näin toteutan siis ainoastaan paitsi sisäistä itseäni, myös kohteliaisuussääntöjä, joihin olen kasvanut. Usein myös suojelijan rooli tuntuu automaattisesti lankeavan minulle, tiedä miksi. Minusta tuntuisi surulliselta, jos naiset käsittäisivät sen väärin siten, että pitäisin heitä epätasa-arvoisina suhteessa itseeni. Tarkoituksenihan on pelkästään osoittaa rakkauttani ja kunnioitustani huomioimalla toinen ihminen!
En ole kokenut, että omat tyttöystäväni tai ystäväni olisivat suojelunhalustani närkästyneet. Päinvastoin he ovat tuntuneet ilahtuvan huomionosoituksistani, ja jotkut osaavat niitä jopa vaatia. Yleisellä tasolla suomalaiset naiset näyttävät mielestäni tyytyvän hyvin vähään: minua pöyristyttää katsella, kuinka vähän huomiota he näyttävät saavan osakseen.
Itse osaan kyllä nauttia huomionosoituksista, silloin kun niitä kohdalleni osuu. Nykyinen naiseni on ehkä minuakin maskuliinisempi, ja esimerkiksi uloslähtiessämme odotan häneltä kohteliaita käytöstapoja minua kohtaan. Jos esimerkiksi liikun talviaikaan korkokengissä, odotan että minulle aukaistaan ovet ja tarjotaan käsivartta, jotten liukastu kaduilla.
Suojelunhalu ei tarkoita, että pitäisin naisia heikkoina. Suoraan sanottua en edes haluaisi tyttöystävää, jonka en tietäisi esimerkiksi selviytyvän yksin baariahdistelijoiden kynsistä. Enhän silloin uskaltaisi päästää häntä koskaan mihinkään yksinään! Minun pitäisi olla jatkuvasti kamalan huolissani siitä, mitä kaikkea voi tapahtua. Sen sijaan haluan naisen, jolla on itseluottamus kohdallaan ja josta löytyy tietynlaista "särmää".
Mikään ei myöskään lämmitä mieltä enemmän, kun aito ja hymyilevä kiitos vastauksena kohteliaisuudenosoitukseen. Ottakaa hyvät naiset ne aitoina osoituksina siitä, että teistä ja hyvinvoinnistanne välitetään.
Eli sinä et pidä tyttöystävääsi heikkona, surkeana, tyhmänä etc. vätyksenä, jota tarvitisi paapoa koko ajan? Eli suhteesi tällaiseen tyttikseen on tasa-arvoinen.
En tiedä, ehkä minusta tuntuu että minun täytyisi aina olla kova ja vahva, osittain ehkä koska opiskelen alalla, joka on kilpailuhenkinen ja kova. Tuntuu hassulta olla joskus, no... heikko ja antaa toisen ns. pitää huolta. Se vaati alussa paljon totuttelua ja välillä se rassaa nytkin...
Nimenomaan osoitan huolehtivaisuudellani arvostusta. Huolehdin eniten heistä, joita rakastan ja arvostan eniten. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etten pitäisi heitä tasa-arvoisina kanssani. En koskaan seurustelisi naisen kanssa, jota en pitäisi tasa-arvoisena kanssani.
Yritin kerran tapailla naista, jossa ei ollut sellaista oma-aloitteisuutta ja "särmää", kun naiselta toivon. Siitä ei tullut yhtään mitään. Kun ulkona oli liikaa pakkasta, hän ei halunnut mennä pihalle, koska "paleltui". Ulkona ollessamme olisi pitänyt ajaa taksilla paikasta toiseen, koska häntä ei huvittanut kävellä (kilometrikin oli liikaa). Ja mikä tahansa "työ" tuli hänen eteensä, hänessä ei ollut mitään oma-aloitteisuutta sitä yrittämään, olipa kysymys sitten mistä tahansa. Hyvä, että hän sai vaihdettua lampun itsenäisesti.
Jaksoin katsella sitä touhua vähän aikaa, koska hän oli muuten todella mukava nainen. Mutta pikkuhiljaa minulla alkoi suoraan sanottuna palaa hermot.
Miksi seurustelisin naisen kanssa, joka olisi mielestäni heikko, tyhmä tai vätys? Ei minua sellainen kiinnosta. Voisin kyllä uskoa, että maailmassa on ihmisiä, jotka voisivat näin tehdäkin - omaa egoaan ja itsetuntoaan pönkittääkseen. Mutta eiköhän sellainen paistaisi heidän käytöksestään muutenkin.
Minusta tuo kertoo rakkaudesta. Itse tällaisena rauhallisena tossukkana nauttisin hieman kontrolloivastakin kumppanista. Esim. seksissä ottaa kun haluaa. Minä olen se joka haluaa alistua/antaa periksi ihan arki-asioissakin. Siis sinun kumppanisi ei ole kontrolloiva, vaan huomaavainen. Eikä kyse ole mistään rooleista, vaan luonne-eroista. Ja tietynlaiset luonteet täydentävät toisiaan.
Minkälainen luonne täydentää sun mielestä mua, joka olen hellä, huomaavainen, toisen parasta ajatteleva, empaattinen, rakastava, yhdessä viihtyvä, sitoutuva, yhteisestä tulevaisuudesta haaveileva?
Onhan tuokin totta. Koska olen välillä tällainen tuittupää ja kovakallo, on mukavaa että tyttöystäväni on jämäkkä ja osaa laittaa kovan kovaa vastaan. Toisaalta myös, kuten jo kirjoitin, joskus on kiva hellittää kontrollista ja olla herkkä ja naisellinen :) Että puolensa ja puolensa.
Mutta kyllä minäkin aion niitä ovia availla! Tänään kiiruhdin autolle vastaan kun tyttis oli tullut kaupasta ja nappasin hurjan painavat kassit hänen nokkansa edestä, muahahaa :D Ja kyllä, olen vielä nuori ja lapsellinen...