Kolibrina ja Kotkana !

Syystuulen voimien
siivillä
voimallisena sinä
nouset runollasi
lentoon

odotukset palkitaan
yleensä
ehkä ne jo odottaa
ensi kesässä=))))

Tällainen pieni runonen tuli minultakin kun kirjoittamaasi luin, se oli hyvä runo, uljaan ylväs!Mulla on jotenkin sanat solmussa, kieli tarttuu kitalakeen ja sormet ei toimi, noin niinkuin kuvainnollisesti, toivottavasti tästä palautteesta tulee edes likipitäen selkeä=))))

Hieno teksti dolan!
Tälläistä lukee mielellään.

Osui taas ja upposi :)

... mää ole' joussen

sää vikkelään vipellät
mää lennä' loivi' siive'iskuin

... mää mikkään haukka ole, paitti jos sull
on huppu mulle ja
hansikas
käres, ja halu ottaa kiinne...

Heh. Semmottis..

* * * * * * * * * * * * *

Pienen pieni kolibri,
peukalonpään kokoinen,
niin suuria tekee siivillään,,

Kaunis niin
että kotkakin, -
niin voimakas,
heikkona edessä kumartaa -
sydän sulaa -
ja rakastaa

Odottaa ja odottaa
Ikuisuuden jos tarvitaan

Pientä kolibria -
vain peukalonpään
kokoista rakkautta

* * * * * * * * * * * * *


Nyt multa tuli - pöjähti nimittäin vastaruno tältä pieneltä kolibrilta,
josta ei tullut kotkaa tekemälläkään, vaan pysyi aina vain Murukultana
ja raapusteli pesänreunalla pieniä runoja ja vastarunoja.

Runoasi on ihana lukea - Erittäin nautittavaa luettavaa! :)

Lämmin tuulen henkäys
käy nopeasti
vikkelästi
kuin kolibrin siiven iskut

niin se tapahtui
mutta…
onko siinä kaikki
ja onko sillä väliä?

Syystuuli silloin puhalsi
ei kotkaa
kuitenkaan näkynyt
ei kolibrin näkökentässä

mutta, mutta, hmmm...
kolibrina vai kotkana

miettii hän. :)

"- paikkamme katettuna
lennoilta turvattuna !"

Ei tiiä, ihan hyvä runo, sellainen. *hymyy*

suvituulen myötä meni kesä
kosketti herkkiä sointuja

syystuuli vahvisti tunteita
odottamaan talven pakkasia
sulattamaan jäisen sydämen
odottamaan uutta kesää

Hienoa työtä jälleen Dolan Sinulta...silmät jo sikkurassa ja ajatus katkeili
mutta siitä huolimatta sain inspiraation runostasi;)