Tanskan
maatalouskriisi
2285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tanskan maatalouskriisi syvenee
Tilat entistäkin velkaantuneempia
27.8.2009
Tanskalaiset maataloustuottajat ovat ajautuneet taloudelliseen tilanteeseen, jossa alan sisäinen paine elinkeinon uudistuksiin kasvavat jatkuvasti. Tilat ovat pahasti velkaantuneet, ja rahoittajat kieltäytyvät sijoittamasta uusia miljardeja Tanskan kruunuja alkutuotantoon.
Vieraan pääoman kasvu maataloudessa jatkui viime vuonna vauhdikkaasti siitä huolimatta, että maataloustulo laski. Maataloustuottajien velka kasvoi 32 miljardilla kruunulla ja nousi 330 miljardiin siitäkin huolimatta että maatalouden kokonaistulo laski jo toisena vuonna peräkkäin.
Tänä vuonna lasku on jatkunut aikaisempaakin voimakkaampana.
Tanskan valtion Maatalouden taloudellinen osasto arvioi, että maatalouden oma rahoitustoive on noussut 5 miljardiin kruunuun.
Maatalouden kriisistä huolimatta on rahoittajat olleet pitkämielisiä eivätkä ole vaatineet tilojen pakkohuutokauppoja kuin harvoissa tapauksissa.
Sikatilat ovat hyötyneet sianlihan hinnan tasaantumisesta, mutta peltojen hinnanlasku ja suurtilojen heikko kysyntä asettavat kuitenkin velkaantuneet tuottajat uusien haasteiden eteen.
HILLEVI JÄNNES-LARSEN
Myös nuorten viljelijöiden muistettava työssä jaksaminen
26.8.2009
Liian suuri työmäärä uuvuttaa usein nuoren viljelijän. Moni asettaa eläinten hyvinvoinnin oman hyvinvoinnin edelle. Nämä asiat selviävät vastikään valmistuneesta haastattelututkimuksesta.
Riikka Perälä ja Emmi Pietilä tutkivat nuorten maatalousyrittäjien hyvinvointia ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä. Agrologiopiskelijat kiinnostuivat aiheesta, kun parin vuoden takainen tutkimus paljasti, että maatalousyrittäjät kokevat elämänlaatunsa huonommaksi kuin palkansaajat ja muut yrittäjät. Nuoret viljelijät käyttävät todella paljon aikaa työhön, etenkin eläintiloilla.
”Suurimmalla osalla eläintiloista tehtiin liikaa töitä, normaalisti 10–14 tuntia päivässä”, tutkijat toteavat.
Työtä tehdään viikon jokaisena päivänä ja lomapäiviä on vähän.
Moni nuori viljelijä koki sukupolvenvaihdoksen raskaaksi vaiheeksi elämässä. Perälän ja Pietilän mielestä järjestöt voisivatkin tarjota sukupolvenvaihdoksiin ihmissuhdeneuvontaa investointilaskelmien lisäksi.
Jaksamista kuormittavat myös suuret velat. Lisäksi haastateltavista joka toinen oli sitä mieltä, että Euroopan unioni luo enemmän paineita kuin mahdollisuuksia.
Raja työn ja vapaan välillä tärkeä
Tutkimuksessa ilmeni, että jaksamista edistää se, että kykenee vetämään rajan tilan töiden ja vapaa-ajan välille. Tämän vahvistavat myös tammelalaiset Kalle ja Kirsi Ryhtä. Kun työt on tehty, pariskunta lähtee kuntoilemaan. Talvella työputken katkaisee risteily tai lyhyt loma.
Ryhtien mielestä työssä jaksamisen kannalta tärkeintä on motivaatio työhön. Sitä saa, kun säännöllisesti irtautuu töistä pariksi, kolmeksi päiväksi.
Perälä ja Pietilä vierailivat haastattelemassa yhteensä 18 maatilan isäntäparia. Haastateltavat olivat alle 40-vuotiaita ja tilat Lounais-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Lisää aiheesta on luettavissa Kantri-liitteessä, joka ilmestyy keskiviikkona Maaseudun Tulevaisuuden yhteydessä.
RIITTA MUSTON