Kokeilin iPhonea ja mukava pelihän se oli. Ei se kuitenkaan kolahtanut. En ensin tajunnut, miksi liikkuvat pyöreät muodot ja kirkuvat perusvärit olivat jotain ihan muuta, mitä sisimmissäni kaipaan. Sitten oivalsin. Testosteroni. Miehelle 3-vuotiaiden legopalikoiden näköiset ikonit ja suojaus kaikelta logiikan aiheuttamalta ajatusvaivalta oli kuin olisi mielletty ajattelemasta mitään vaikeaa. Kun kaikki rosoisuus kadotetaan, lopputuloksena on jotain, mistä et enää saa testosteroniryöppyjä.
Babyikonit
J900
2126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihanne, jossa ihmisten ei tarvitse ajatella, kuvaa slummien amerikkalaisuutta hyvin. Ei ihme, että iPhone on amerikkalainen. Yksinkertaisen ajattelun ylistys ihmisille, joilla ei tarvitse olla omaa päätä.
Olen hyvin tyytyväinen siitä, ettei normaaleihin arkipäiväisiin toimiin , kuten puhelimen käyttöön, tarvitse käyttää turhan paljon ajatusta ja miettimistä. Kun etsin puhelimestani tietoja, etsin jotain internetistä sillä, teen muistiinpanoja, soitan jne, sen on oltava helppoa, vaikka tekisin ne puoliunessa. Tässä iPhone on onnistunut täydellisesti! Verrataan nokian (ja muidenkin) käyttämää symbian käyttistä, on iPhonen käyttö satumaisen helppoa. Emmekö saa käyttää aivokapasiteettiä ihan tarpeeksi työssämme, tarvitsemmeko aivoja vielä normaaleissa arkisissa toimissamme? Mieluummin iisi iPhone kuin pottumaisen hankala Nokia!