Ne sanat ollaan sanottu jo kerran
Tiemme suunta valittu aiemmin
sitä kuljettu yhteistuumin
Missä kohtaa sydän ei kuunnellut
Sanoissasi tuhat asiaa
Yhdessä on niin ihanaa
ja missään ei mitään mieltä kuitenkaan
Vain minunko sydän on sekoillut
Pitkä hiljaisuus
Sitten kaikesta totuus
joka kirpaisee kuin ensi pakkaset
Taisin saada rukkaset
Ja kuitenkin olemme samalla tiellä
jolle alunperin lähdettiin
Tuskin sivuraiteille haarauduttiin
Voi sydän, mikset totuutta miellä
Itken kuivia kyyneleitä
itsepetoksen viidakossa piileskellen
Harhailen aavikolla ikuisuuden
etten haavojani näytä
Kun me jälleen kohtaamme, valehtelen
Hymyilen läpi näkymättömien kyynelten
Sillä minulla on vain se
mitä meistä jää jäljelle
Juuri nyt saan sinusta voimaa
näitä polkujani vaeltaa
Sydän pieni hiljene,
anna paikkasi takaisin järjelle.
Tiemme suunta valittu aiemmin
sitä kuljettu yhteistuumin
Missä kohtaa sydän ei kuunnellut
Sanoissasi tuhat asiaa
Yhdessä on niin ihanaa
ja missään ei mitään mieltä kuitenkaan
Vain minunko sydän on sekoillut
Pitkä hiljaisuus
Sitten kaikesta totuus
joka kirpaisee kuin ensi pakkaset
Taisin saada rukkaset
Ja kuitenkin olemme samalla tiellä
jolle alunperin lähdettiin
Tuskin sivuraiteille haarauduttiin
Voi sydän, mikset totuutta miellä
Itken kuivia kyyneleitä
itsepetoksen viidakossa piileskellen
Harhailen aavikolla ikuisuuden
etten haavojani näytä
Kun me jälleen kohtaamme, valehtelen
Hymyilen läpi näkymättömien kyynelten
Sillä minulla on vain se
mitä meistä jää jäljelle
Juuri nyt saan sinusta voimaa
näitä polkujani vaeltaa
Sydän pieni hiljene,
anna paikkasi takaisin järjelle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pidin tästä kovasti,olet onnistunut välitämään lukijallekin erään tietyn tunnetilan!
Älä tainnuta minusta pois tätä tunnetilaa,
vaikka tämä tuntuu sadulta ja epätodelliselta,
Rakkautesi vain tuli minuun ja aloin
elää näillä kunnailla.
Tämän maan tuoksu kohoaa minuun ja
nämä viljavat airuet silittävät sieluni rosoa,
olkoonkin tämä ehkä vain tarua elämäni
kumpuilevissa päivissä.
Älä Rakas pökerrytä tätä minusta, mninä
ravitsen sisäistä minääni tällä ja sammutan,
mitä sinun Rakkautesi sytytti, tähän maisemaan
minä vuodat, mikä kerran kuohusi sinuun.
Tämä maa on povi nyt, johon polvistun,
nämä tuuliset vainiot poskia, joita hyväilen,
ja kun tuuli soi kumpareilla, siinä on sinun
kuiskausta ja tulee kyynel...
niin kuin olisi nämä vihreät niityt.
http://www.youtube.com/watch?v=aRrzpHpwkm0&feature=related
Kiitos Runostasi.
Viisaassa Rakkaudessa ei koskaan
polta sormiaan, eikä menetä sydäntään.
Kohtuullisten tunteiden
häveliästä tapaamista
Varovaisten hyväilyjen hartkittua
perilleviemistä.
Intohimoinen Rakkaus, taivas, jos ei anna
sen tulla, kokonaan, niin hus hus, mummon
arkkuun tunteet!
Aina ydinosa Rakastamisesta jää
muistoiksi.
Kirpeä ja kiperä Rakkaurunosi,
joka sai ajattelemaan ja tunnustelemaan omaa itseä.
Tunteet ja niiden käsittelyt on monikerroksinen
kokemus, tässä tekstissäsi oli hienoa kerrontaa,
ajattelua tätäkin kautta.
Tavattoman taidokas ja tunteita herättävä
Runosi. Erittäin hyvä.
Iloa ja voimia Sinulle päivääsi.