valovoima 2.8 ja asetettu herkkyys 400..vaih objektiivi valovoimaltaan 5.6..mille tasolle pitää nostaa herkkyys jotta valotusaika on samalla viivalla 2.8 kanssa.
Jos
on objektiivin
21339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Yksi aukko merkitsee kaksinkertaista muutosta, joten kahden aukon muutos 2.8 --> 4.0 --> 5.6 merkitsee nelinkertaista muutosta. Herkkyys siis nelinkertaiseksi eli 1600 ASAan.
..takaa ajoin tässä sitä kuinka paljon vaikuttaa kun hankin 300mm 2.8 putken..tällä hetkellä kuvaan 300-800mm 5.6 putkella..eli aika paljon joutuu tinkimään..mut milleissä voittaa jos valo riittää..
aukot..mulla löytyy myös 3.5..ja on kai niitä..1.2, 1.8, 6.3..
Ne taas on puoliaukot. 2.8->4.0 on yhden aukon askel. 2.8->3.5 on puolen aukon askel. 3.5->4.5 on yhden aukon askel. Joissakin kameroissa voi säätää aukkoa 1/3 askeleen välein. Mutta niitä ei kannata sekoittaa täyden aukon lukusarjaan. Ne todellakin on tuo aiemmin mainittu 1.4 2.0 2.8 4.0 5.6 8.0 jne joka kuuluu jokaisen Valokuvauksen harrastajan ja Ammattilaisen perustietämykseen siinä missä tavalliselle sukankuluttajalle luku- ja kirjoitustaito. Käyhän kirjastossa mutka ja ala opetella perusaioita, vielä ei ole myöhäistä.
mikä on puolenaukon askel ja mikä täyden..kuvia voi ottaa ilman tuotakin tietoa..vaikka käytää luovaa kuvausta niin onnistuuhan se digiaikana, siitä vaan nappuloita vääntelee ja painelee..näytöstä näkee mitä aukkoa on tarjolla ja kokeilemalla olen saanut opin mitä tapahtuu kun hyppää pari pykälää suuntaan tai toiseen..
Jos on kuvaustilanne jossa valotusmittari ei toimi halutulla tavalla (äärimmäiset valaistusheitot kohteessa), tulee väärin valotettuja kuvia, pääsee nopeammin tilanteeseen mukaan kun tietää miten yhden asian muutos vaikuttaa muihin (aukko, herkkyys, valotusaika). Tietenkin kokeilemalla eri säädöt läpi saa lopulta halutun kuvan, mutta vain jos tilanne on sellainen että siinä on aikaa kokeilla eri asetukset läpi. Ja juuri tuo kokeilemalla kaikki läpi on suurin syy siihen miksi nykyään pusketaan pelkkää paskaa. Ei osata perusasioita, eikä jakseta edes opetella. Räplätään eri säädöt läpi ja kun onnistunut kuva vihdoin tulee, ei edelleenkään tiedetä kuinka tähän päästiin, vaan seuraavalla kuvauskerralla on taas sama kokeile ja erehdy-kierre käytävä läpi. Miksi keksiä pyörä joka kerta uudelleen? Ihminen ei välttämättä ole idiootti jos ei osaa, mutta on 100% varmuudella idiootti jos ei edes opettele vaan toista samat virheet uudelleen ja uudelleen.
Aukkoasteikon perusluku on 1 (aukon halkaisija on sama kuin objektiivin polttoväli)
Asteikon seuraavat lukuarvot saadaan kertomalla edellinen luku aina √2:lla ja ilmoittamalla tulo yhden desimaalin tarkuudella.
Siis 1x√2; 1,4x√2; 2x√2 jne.
näin saadaan asteikko jossa yhden "aukkoarvon" muutos kaksinkertaistaa/puolittaa aukon pinta-alan ja siten myös aikayksikössä objektiivin läpi kulkevan valon määrän.
Valotuksen määrrää mitattatessa näitä auukoasteikon lukuja vastaa EV-asteikko.
Vaan 3.5 x √2 eli n. 3.5->4.9 on yhden aukon askel
ja esim 5->7 on yhden aukon askel
jne
Minulla ei yksikään digikamera ole antanut säätää aukkoarvoa esim. 3.5->4.9 tai 5->7. Myöskään filmille kuvatessa yksikään objektiivini ei tunne aukkoarvoa 4.9, 5 tai 7. Valokuvauksessa yleinen aukkosarja on edelleen tuo moneen kertaan lueteltu litania, eikä se siitä muuksi muutu vaikka laskukone muuta näyttää. Se on sovittu standardi kamera- ja objektiivivalmistajien kesken ja sitä vastaan on turha tavallisen kuolevaisen pullikoida. Mutta ihan mielenkiinnosta haluaisin nähdä objektiivin jossa on merkittynä aukkosarjaan luvut 4.9, 5 tai7. Moisia harvinaisuuksia en ole koskaan saanut hyppysissäni pitää. Käytännössä noiden lukujen heitolla ei ole mitään merkitystä kuvaan. Aukkosarjat on yhtä suuntaa-antavia lukuja kuten polttovälitkin. Yhdessäkään objektiivissa ei taida olla millilleen se polttoväli mitä objektiivin nokalla lukee, vaan ne pyöristetään lähimpään tasalukuun.
tarkoitin siis että olen kantapään kautta oppinut aukot yms..en enää siis kuvaus tilanteissa opettele..jos tiedän että on tulossa tärkeä hetki ottaa kuva ja hetki menee ohi äkkiä..käytän valotuksenhaarukointia varmuudenvuoksi..olen kyllä aikoinaan lukenut läpi kaikenmaailman kuvausopukset, olen vaan keskittynyt hieman eritavalla harrastukseeni ja nämä nippelitiedot olen hankkinut niinkuin sanoin, kantapään kautta..ja mitä tuohon sanontaan tulee..että "pusketaan kaikenmaailman paskaa"..sillä ei ole merkitystä koska kuvaan vain itseäni varten..joten eikai se sinua haittaa jos kuvaan paskaa..koska kuviani ei kukaan tule näkemään.
No sillä ei enää tässä vaiheessa ole merkitystä jos aukko-herkkyys-valotusaika on hanskassa. Aika monella kuvaajalla vain tuntuu nykyään olevan se ettei jakseta opetella mitään, mieluummin otetaan vaikka kaikki kuvat vihreällä täysautomaatilla ja sitten kysellään neuvoja kun kuvat ei meinaa onnistua. Ei se täysautomatiikka ole tae siitä että jokainen kuva onnistuu. Filmiaikana ei monikaan polttanut rahaa kokeilemalla vaan opetteli asiat ja kuvasi sitten onnistuneita kuvia eikä joutunu paniikkiin vaikeassakaan tilanteessa. Digiaikana voi räpsiä ja poistaa epäonnistuneet, mutta onnistuneen kuvan jälkeen ei olla yhtään viisaampia, edelleen perusasiat on täyttä heepreaa. Jokainen saa kuvata itselleen sopivalla tyylillä, mutta minä en käyttäisi harrastuksesta sanontaa "valokuvata" jos se on nykyisenkaltaista summassa räpsimistä. Aika paljon nettigallerioissa näkee kuvia joista ei voi sanoa onko kuvassa suomen pystykorva vai linja-auto eikä kuvastakaan voi päätellä edes että onko se oikein päin vai ylösalaisin. Ilmeisesti kaikkien nähtäväksi pitää ladata myös ne kuvat kun kamera on lauennu vahingossa taskusta otettaessa.
Ihmetyttää miten valokuvien taso laskee samaan aikaan kun kameroiden suorituskyky paranee.
Myös objektiiviin merkityt arvot ovat vain laskennallisia "käytäntö toinen"
Objektiivin polttoväli muuttuu tarkennettaessa samoin myös "käytännön" aukkoarvo (=suhdeluku).
Eli siis käytännösssä todelliset aukkoarvot ovat ihan muuta kuin "tuo moneen kertaan lueteltu litania eikä se siitä muuksi muutu vaikka laskukone muuta näyttää … ja sitä vastaan on turha tavallisen kuolevaisen pullikoida. "
Eli siis objektiiviin merkityt ovat laskennallisia likiarvoja, "käytänö toinen"
"Minulla ei yksikään digikamera ole antanut käytännössä" objektiiviin merkittyä laskennallista aukkoarvoa, lienneekö "moisia harvinaisuuksia"
Juu nääs..filmiaikakautena kuvasin tai oikeastaan yritun kuvata kaikenmoisilla "laatikoilla", vähän omatekoisillakin..väkisin oppi aukot ja valotuksen..nyt digiaikana kaikki tuntuu lapsellisen helpolta mutta silti riittää haasteellisia kuvaustilanteita, tosin kuvaan eniten arkoja eläimiä luonnossa kuten metsäkanalinnuista sorkkaeläimiin yms..kuvaus tapahtuu aika raskaalla kalustolla joten kyttäyskuvausta enimmäkseen..siinä ehtii miettiä kameran säädöt joskus moneenkin kertaan..omistani cnn 40D:n tuo vihreä idioottiautomatiikka on aivan turha, en yhtään kuvaa sillä ole ottanut jotka olisin tallentanut, sama kuin tuo kiinteä salama, ei mitään käyttöä..kaikki tilanteet kuvaan joko AV tai TV säädöillä..oikeastaan eniten kuviin tulee virheitä kameran tärähtämisestä..
Todellinen aukko
Ihan aikuisten oikeasti aukkoarvo käytännössä ei ole objektiiviin merkitty asteikko
Todellinen aukkolukema: aukko = nimellinen aukko x ( 1 suurennus)
"Tavallisessa" kuvauksessa todellisen aukon ja kameran ilmoittaman ero on max. 1/3 aukkoa
Lähikuvauksessa (makro)
esim 1:1 on todellinen aukkoarvo 2 x nimellinen aukkolukema, eli "käytäntö poikkeaa 2 aukkoarvoa "litaniasta"
Zoomit ja sisäisellä tarkennuksella toimivat saattavat poiketa "käytännössä paljonkin perusteoriasta.
Joskus kannattaisi kysyä lisää jos ei ymmärrä jotakin "käytäntö toinen", eikä inttää vastaan
Eipä ole ensimmäinen kerta kun juuri ensimmäisen pokkarin saanut tulee neuvomaan yli 25 vuotta kuvannutta.
Objektiivin merkitty aukkoarvo on käytännössä juuri se luku mikä siinä lukee. Jos valitset objektiivista aukon 5.6, silloin sinulla on valittuna aukko 5.6 ja silloin myös tätä aukkolukua käytetään kun lasketaan aukko-herkkyys-valotusaika pohjalta tehtäviä muutoksia, mutta siellä himmentimessä se aukko, tarkasti mitattuna ja laskettuna, ei ole välttämättä 5.6, eikä se välttämättä ole myöskään se mikä laskukoneella laskiessa tulee kun aletaan aukosta 1.0 kertomaan luvulla 1.4 ylöspäin, myöskin tuo kerroin 1.4 on pyöristetty kerroin. Ne on kaikki pyöristettyjä arvoja, mutta silti se sovittu aukkolukustandardi kannattaa opetella ulkoa ja myöskin ymmärtää sen merkitys valokuvauksessa. Heittoa syntyy juuri tuosta aukkosarjaan kuuluvien lukujen pyöristyksetä, todellisen polttovälin pyöristyksestä, sekä sen muuttumisesta tarkennettaessa. Lisäksi lopulliseen tulokseen vaikuttaa kameran herkkyyden toleranssi. Kun verrataan eri digikameroiden kennojen eri nimellisherkkyyksiä keskenään ja lisäksi niitä useaan samalla nimellisherkkyydellä olevaan filmiin, huomataan ettei niistä välttämättä mikään herkkyys ole tarkasti se mikä nimellisherkkyys on.
Valotusajatkaan ei ole tarkasti sitä mitä kamera väittää.
Joten kaikki valokuvauksessa käytettävät numerot on pelkkiä pyöristyksiä, mutta silti herkkyys-aukko-valotusaika on sellainen perusasia jonka osaamisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa, jos kiinnostaa valokuvata muutenkin kuin sillä tuulipukueinareille tarkoitetulla vihreällä täysautomatiikalla, ilman kaikkien mahdollisten asetusten testaamista haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi.
Käytännössä todellisen aukon, herkkyyden, polttovälin ja valotusajan selvittäminen on mahdotonta muuten kuin kamera ja objektiivi purkamalla ja kasaamalla täsmälleen samalla tavalla, laboratorio-olosuhteissa mitaten, ja siltikin eri kuvaus/mittauskerroilla heittoa syntyy lämpötilan mukaan, ja sähköllä toimivissa kameroissa myös sähköisten ja mekaanisten osien kulumisesta johtuvista toleransseista ja akun jännitteen ja virranantokyvyn toleransseista. Yksinkertaista.
No voi voi.
Olin ilmeisen väärässä jos 25 v:ssa ei ole oppinut ymmärtämään mikä on teoreettisen ja käytännön (todellisen) aukkoarvon ero niin ei kai sitä voi myöhemminkään ymmärtää.
Ensimmäistäkään pokkaria en omista, mutta ammattimaisen valokuvauksen aloitin v. 1961.
Ja se ensimmäinen kamerani oli muuten Leica C II (ei siis pokkari)
Minua saa kyllä neuvoa vaikka olenkin kuvannut n. 2 x 25 v.
Esim. neuvoisitko miten sen "Käytännössä" todelisen herkkyyden saa selville "purkamalla ja kasaamalla"?
"Käytännössä todellisen aukon, herkkyyden, polttovälin ja valotusajan selvittäminen on mahdotonta muuten kuin kamera ja objektiivi purkamalla ja kasaamalla täsmälleen samalla tavalla"
lainaus:
"lopulliseen tulokseen vaikuttaa kameran herkkyyden toleranssi."
—selittäisitkö ymmärtämättömälle, miten herkkyyden toleranssi vaikuttaa objektiiviin merkittyyn aukkoarvon?
ja
—miten polttoväli mitataan puretusta objektiivista?
Tuhatkuussataahan tuo taitaa olla. Aukon pienentyessä yhdellä, valotusaika kaksinkertaistuu, samoiten herkkyyden tuplaantuessa, valotusaika puolittuu. Kahden aukon erolla herkkyys nelinkertaistuu...
Ja miten on mahdollista että esim aukon muutos 2.8 --> 4.0 merkitsee kaksi kertaa isompaa herkkyyttä jos valotusaika sama (tai vaihtoehtoisesti kaksinkertaista valotusaikaa jos herkkyys sama) vaikka lukujen suhde 4.0 / 2.8 = noin 1.4 eikä lähelläkään kahta?
No sepä juontaa siitä että pinta-ala kasvaa halkaisijan neliössä. Eli kun aukon halkaisija pienenee kahden neliöjuuri-osaan niin samalla aukon pinta-ala putoaa puoleen ja niinpä juurikin vain puolet valon määrästä pääsee läpi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna.
"kaksi kertaa isompaa herkkyyttä"
—onko KAKSI kertaa isompi sama kuin kaksinkertainen vai kolminkertainen???
.... ASA järjestelmässä herkkyyden kaksinkertaistuminen merkitsee yhden aukon eroa. 100ASA ja 200ASA ero on yksi aukko samoin esim. 800ASA ja 1600ASA ero on yksi aukko. Ts. valotuksen ollessa oikein aukolla f:2,8 ASA800 voidaan valottaa samalla ajalla myös aukolla f:4,0 kun herkkyyttä nostetaan ad ASA1600.
Tuo aukkohommeli sinällään on helpompi ymmärtää, kun muistaa aukon olevan suhdeluku. Ts. objektiivin edessä on usein seuraavanlaiset merkinnät (esim. F=50mm sekä 1:1,8 tai F:1,8) siitä selviää siis polttovälin olevan 50mm ja suurimman aukon olevan 50:1,8. Aukon absoluuttista kokoa ei valokuvauksessa tarvitse ajatella, koska se suhdeluku kertoo olennaisen ja sen valovoimamerkitys on sama objetiivin polttovälistä riippumatta.