milloin olette

noin pientä, en.
Itse kävin mieheni kanssa keikkaan katsomassa, olimme poissa 4 tuntia ja vauva oli 6 viikon ikäinen.... ja sekin aika otti koville, tissit turvoksissa maidosta :)

noin pientä vielä hoitoon. Meillä on nyt viisikuinen vauva, eikä ole vielä hoidossa ollut, emmekä ole miehen kanssa käyneet missään tuulettumassa kumpikaan. Tai no mies kerran varpajaisten merkeissä.:)

Sanotaanko, että sellaista alle vuoden ikäistä en antaisi yöhoitoon, muutoin kuin olosuhteiden pakosta. Tai korkeintaan niin, että vanhemmat lähtevät, kun lapsi nukkuu (jos on tiedossa, että nukkuu heräämättä) ja omat vanhemmat olisivat taas paikalla, kun lapsi herää. Alle puolivuotiasta ainakaan en antaisi vielä edes päivällä hoitoon. Olen aika ehdoton tämän asian kanssa, mutta kunnioitan kyllä niidenkin mielipiteitä, jotka ovat toista mieltä. Omani kuitenkin hoidan näin, koska mielestäni tämä on oikea tapa ja mielipidettähän tässä kysyttiinkin.

En ymmärrä muutenkaan, miksi vanhemmilla tuntuu nykyään olevan niin kiva tarve siihen niin sanottuun omaan aikaan. Ei kai perhettä siksi perusteta, että halutaan olla yksin tai kahdestaan? Tottakai välillä täytyy rentoutua itsekseenkin, mutta meille ainakin riittää se, että esim. syödään hyvin ja katsellaan telkkaria illalla, kun lapsi nukkuu. Tai sitten jonain aamuna toinen voi nousta aikaisin vauvan kanssa ja toinen saa nukkua pidempään jne. Onhan tämä vauva-aika toisaalta rankkaa ja väsyttävää (täysimetän ja yölläkin syödään poikkeuksetta monta kertaa), mutta kestää toisaalta niin lyhyen aikaa.

tai pystyt lypsämään yömaidot ( aamumaidot, jos otat alkoholia) ja koet että raaskit lapsen mummulle jättämään ja toisaalta, että tarviit vähän irtiottoa, ja vauva nukkuu hyvin, niin en usko että on lapselle mitenkään vahingollista. Erityisesti jos mummu on muutenkin hengannut lapsen kanssa ja osaa hoitaa. Jokainen perhe omaan tyyliinsä ja sekä lapsen että äidin hyvinvointia ajatellen.

Me lähdettiin miehen kanssa ekan kerran leffaan, kun pieni oli 4 kk vanha, ja kyllä siinä oli tekemistä että pystyin koko leffan istumaan leffateatterissa. Oisin niin halunnut ainakin soittaa kotiin tai lähtä katsoon, että kaikki on kunnossa. Sitä vaan meinaan, että ei se ulkoilu olekaan sit välttis niin kivaa, kuin kotona tylsistyessään visioi.

on nyt 3,5kk ja me olemme käyneet pari kertaa erikseen tuulettumassa eli vauva ei ole ollut vielä yö hoidossa kun en raaski antaa yöksi pois. Mutta jos tuntuu siltä että haluatte lähteä yhdessä niin se EI TODELLAKAAN tee sinusta huonoa äitiä että vauva menee yöhoitoon, kaikki mikä auttaa äitiä jaksamaan on sallittua ja minusta jopa suotavaa.

Meidän tyttö oli ensimmäistä kertaa mummOlla hoidossa yötä 2 kk vanhana.Olimme vain ihan kotona,katselimme leffaa ja mm saunoimme,olisimme siis voineet hakea tytön heti kotiin jos olisi hätä tullut.Toisen kerran oli mummOlla hoidossa 4 kk vanhana tällöin lähdimme ihan tuulettumaan.Tästä pari viikkoa myöhemmin oli mummIlla harjoittelemassa yökyläilyä ja vietimme taasen vaan leffaillan kotona.En pidä itseäni mitenkään huonona äitinä vaikka tämän lisäksi lapsemme on ollut päivisin muutaman kerran joitakin tunteja hoidossa.molempaan mummolaan n. 10 min ajomatka joten pääsemme lapsen luo tarvittaessa nopeastikin.Vaikka lapsen tekeekin niin ei mielestäni tarvi jäädä neljän seinän sisälle ja parisuhdettakin pitää hoitaa,tosin kohtuus kaikessa!

Vauva on kaks viikkoa vanha ja vanhempien pitäis päästä jo tuulettuu?! Teillä tulee olemaan pitkät 18 vuotta sen lapsen kans...!

voi voi

enkä vielä 3kk iässäkään pysty edes harkitsemaan. Itse on lapsi haluttu maailmaan tehdä ja nyt on meidän aika hoitaa sitä, mennä voi myöhemminkin. Ajattelin itse, että ehkä joulun alla voisi käydä hieman tuulettumassa, mutta ei silloinkaan koko yötä.

Mutta tietysti jokainen tekee tyylillään ja kukaan meistä ei ole sanomaan onko hyvä vai huono äiti. Ei tuollainen yhden yön poissaolo varmasti vauvalle suuria traumoja tee. Se on vain miten itse pystyy elämään sen asian kanssa. En minä ainakaan voisi nauttia jossain ravintelissa ja miettiä, että siellä se pieni on mummulla hoidettavana.

että alle vuoden ikäisenä lapsi voi olla hoidossa yhtä monta tuntia kuin on ikää kuukausissa (1kk = 1h, 2kk = 2h, jne) Yli vuotiaalla sama sääntö kuuluu, että yhtä monta vuorokautta kun on ikävuosia (3v = 3vrk, 4v = 4vrk). Nämä ovat siis lapsipsykologien mielipiteitä siitä, millainen ero hoitavasta vanhemmasta on mahdollinen ilman ongelmia kiintymyssuhteissa.

Tuon kaavan mukaan lapsesi voisi siis olla hoidossa 1/2 tuntia...

Oletko myös ottanut huomioon lapsen ruokkimisen? Jos vauva on täysin pulloruokittu, niin sen suhteen tulisi tuskin ongelmia (jos mummo on ennenkin ruokinut). Mutta jos lapsi on saanut tähän asti vain rintaa, ei hän välttämättä edes suostu syömään pulloa. Lisäksi sinun rintasi kyllä räjähtävät...

Meillä on 9 kk:n ikäinen tytär ja hän on ollut hoidossa kolme kertaa, joista ensimmäinen oli 5 kk:n iässä. Nämä hoitokerrat ovat olleet päivällä, päiväuniaikaan ja aina max 1-3 tuntia. Siis minun hieroja-, parturi-, lääkärikäyntieni vuoksi. Olemme kyllä käyneet tuulettumassa esm. laivalla, mutta tyttö oli kyllä mukana. Ei olisi tullut mieleenkään jättää häntä kotiin, kun kerran lapsen olemme halunneet; hän on meidän perheemme yksi osa nyt! Jos haluatte käydä viihteellä, ettekä voi ottaa vauvaa mukaan, niin käykää erikseen kavereidenne kanssa. Tosin siitä voidaan olla montaa mieltä, onko 2 viikkoisen vauvan äidin paikka baarissa hillumassa...

Meidän kaksospojat olivat ensimmäisen kerran yökylässä 6 viikon vanhoina. Vein pojat illalla mummulaan ja hain aamulla pois. Tämä siksi, että olen pääsääntöisesti ollut tähän asti yksin kahden vauvan kanssa ja tarvitsin yhden yön jotta saisin nukuttua kunnolla. Toukokuun jälkeen en ole silmiäni ummistanut kuin max. kolmen tunnin pätkissä. Väsynyt äiti ei todellakaan ole lapsille eduksi, myönnän sen vihdoin itsekin vaikka aluksi vänkäsin vastaan että kyllä jaksan jne.

Itkuhan siinä tuli enkä oikein osannut nukkua ilman poikia aluksi mutta kun silmät meni kiinni niin nukuin sikeästi 10 tuntia putkeen. Ja tiedätkös, olin aamulla kuin uusi ihminen, levännyt ja rentoutunut.

Toki olisin voinut pyytää mummelin kotiimmekin heräilemään yöllä poikien kanssa mutta voin olla varma että olisin herännyt itsekin. En pode syyllisyyttä siitä että näin tein, on ihanaa että olivat valmiita suomaan minulle sen lepohetken, koska päivällä en tosiaan osaa nukkua.

Nyt on miehellä pitkä loma joten jaksetaan paremmin poikien kanssa kun meitä on kaksi syöttelemässä.

Varsinaista "tuulettumisreissua" emme ole harkinneet, pieniä päiväretkiä ehkä korkeintaan mutta yöksi en tohdi hetkeen poikia antaa.

Moi! Meillä on nyt 7 kk poika, ja on ollut 6 kertaa yökylässä. Ekan kerran oli 3kk vanhana :)...ja ei ole ollut moksiskaan.... ja ihan yhtä tavalla on ollut äidin ja isän mussukka kun aamulla ollaan haettu pois :).......se tekee hyvää niin vanhemmille kuin lapsillekin... ja emme tosiaan ole olleet missään ryypiskelemässä vaan olemme vaan ottaneet omaa kahdenkeskistä aikaa ja välillä myös ystävien kanssa vietetty iltaa :)... ja tietysti huolehtivaisena äitinä olen aina soitellut, että kaikki ok :)mutta kukin tavallaan :). Poika ollut pulloruokinnalla alusta asti, joten sekin on tehnyt hoitoonviemisestä hieman helpompaa ....

Meidän tyttö on pari päivää vaille 5 kk ja miehen kanssa ollaan pari kertaa oltu 2h kerralla ravintolassa syömässä (toinen hääpäivänä) ja 2 kk iässä olin vanhemmillani vauvan kanssa nukkumassa univelkoja pois pari yötä (itse nukuin yläkerrassa äitini hoitaessa koliikki-itkuista vauvaamme alakerrassa), kyse ei siis jälkimmäisessä ollut varsinaisesta tuulettumisesta, vaan nukkumisesta...lisäksi olen itse ollut 2h pois useita kertoja (käynyt kampaajalla, lääkärillä, nähnyt kaveria, käynyt ostoksilla) kun mieheni on hoitanut tyttöä. Emme kuitenkaan aio laittaa yöhoitoon kuin aikaisintaan 6 kk iässä, todennäköisesti lähempänä vuotta. Vaikka tavallaan haluaisinkin välillä viedä tytön yöhoitoon ja itse lähteä esim. miehen kanssa hotelliin yöksi, niin en pysty jättämään niin pientä vielä!

Miltä itsestäsi tuntuu? Pystyisitkö olemaan erossa?

Minä en ole näitä kyllä alle vuoden ikäisenä yöhoitoon jättänyt, ei ole tuntunut hyvältä eikä tarpeelliselta. Meillä on kuitenkin joka ilta "parisuhdeaikaa" sen jälkeen kun lapset ovat menneet nukkumaan. Ja moneen paikkaan voi pikkuvauvan ottaa mukaan. Olemme esim. käyneet paljon ravintoloissa syömässä, tämä nuorimmainen taisi olla ensimmäistä kertaa alle pariviikkoisena mukana, nukkui kantoliinassa kun söimme. Eri asia tietenkin jos pitää päästä baariin juomaan... mutta pitääkö pari viikkoa synnytyksen jälkeen?

Mutta huono äiti -kysymyksiä ei kannata toisille esittää. Aina löytyy joku jonka mielestä et toimi oikein, teet sitten mitä tahansa. Itse sinun on päätettävä millainen äiti haluat olla, ja oltava sitten siihen tyytyväinen.

Näin meillä... enkä koe olevani huono äiti, kaipaan kyllä lastani jokaikinen hetki kun olen erossa hänestä ja aamulla on kova kiire hakemaan hoidosta pois, mutta minulle on tehnyt hyvää välillä olla erossakin, kun miehellä kiireinen työ niin minä pääsääntöisesti hoitelen poikaa, toki isäkin aina iltaisin mutta teki ainakin meidän parisuhteelle hyvää olla välillä ihan kaksistaankin..... iltaisin ei jaksa muuta kuin painua nukkumaan kun poikakin menee, koska on aamuvirkku ja herää aikaisin....mutta kuten sanottua jokainen on omanlaisensa äiti ja tekee tavallaan. Ja meillä poika kun on hoidossa on minun vanhemmillani tai miehen äidillä , ja poika viihtyy siellä tosi hyvin eikä mitään ongelmia ole ikinä ollut. Ja seuraavana päivänä kun tullaan hakemaan, niin heti halutaan äidin syliin ja halataan eikä sitten saada katsetta irti äidistä :)eli meillä ei todellakaan mitään harmia ole tullut näistä yöhoidoista...

Heips! Meillä oli justiinsa isän kanssa mummolassa vauva yötä (kohta 10kk)ja huomasi kyllä kun tuli takasin, että oli ollut kova ikävä, kamalaa kun ei meinannut vauva rauhoittua millään vaikka siis isä oli todellakin mukana siellä mummolassa, mutta isä ei yleensä hoida vauvaa paljoa, joten saatto johtua sit siitä, että ikävöi niin kovasti minua, mutta päätin nyt etten enää anna vauvaa yöhoitoon mihinkään ennen vuoden ikää, mutta päivällä tietysti voi olla, koska nauttii siitä, mutta ei kovin pitkää aikaa(montaa tuntia) sillä se vaikuttaa jo, tosin olin kyllä itsekkin itku kurkussa kotona kun tuli jo niin ikävä. He olivat noin 24 h poissa ja se saattoi olla noin pienelle vielä liian pitkä aika erossa minusta. Toki sitä kaipaa omaa aikaa joskus, mutta se pari tuntia on kyllä ihan riittävä, siinäkin kerkee rauhoittumaan ja olemaan yksin.

aikaan mutta en kuitenkaan näin pian.Tosta kahdesta viikosta on vielä osa päivistä vietetty sairaalassa että ettehän kauaa ole kotona vauvan kanssa edes ollut ja nyt jo muka ollaan oman ajan parissa.Aika harva ajattelee kun baarissa kertoisit sinulla olevan 2 viikon ikäinen vauva että onpa siistiä kun äiti on jo lähtenyt viihteelle..Ja tarviiko oman ajan kestää yön yli,eikö muutama tunti riitä!?
Ja mun mielestä jos parisuhde tarvitsee jo nyt aikaa ilman vauvaa niin ei ole kummoinen suhde,kun vauvan on halunnut niin täytyisi hiukan kyllä myös panostaa siihen.Ja eikö imetys ole vasta lähtenyt kunnolla käyntiin,ei mua olisi kiinnostanut tissit maidosta tursuten viihteelle lähtee..Mutta et taida imettää.

Itellä on koht 2kk vanha tyttö eikä ole kertaakaa ollut yökylässä.
pari kertaa muutaman tunni ollu mummulla mut ei pitkää aikaa.

Joskus joku viisas (lapsipsykologi tms.) sanoi, että pienelle vauvalle on suuri tragedia jo se, että äiti katoaa wc:n oven taakse. :) Siis tarkoittaen, että eihän vauva ymmärrä äidin käyvän tarpeillaan, tai että se kestää tietyn ajan, ja äiti palaa takaisin häntä hoitamaan. Tämä oli tietysti kärjistämistä, eikä toki tarkoittanut, etteikö äiti voisi olla hetkeäkään poissa vauvansa ulottuvilta, mutta ymmärtänet kuitenkin pointin? :)

Vauva elää niin siinä hetkessä, että hänen maailmassaan tapahtuu se, että äiti katoaa. Eikä edes isä ole saatavilla. Ei muuta. Ei hän tiedä, että äiti on "tuulettumassa". Voit kuvitella, mitä tapahtuu niiden monen monen tunnin aikana vauvan aivoissa, kun sinua tai miestäsi ei näy eikä kuulu. :/ Joten..

Viimeiseen kysymykseesi, oletko huono äiti, jos haluat käydä tuulettumassa. No, et ole huono äiti. Meillä jokaisella on varmaan haluja lähteä, mutta tietyt faktat esstävät lähtemisen, joten.. Sulla on nyt vauva siinä, ja se vain on niin, että olisi tosi ajattelematonta lähteä vielä tässä vaiheessa. Lohdutukseksi voin sanoa, että aika menee ihan siivillä, ja ei aikaakaan kun vauvanne on muutaman kuukauden ikäinen ja voit vaikka yksin lähteä esim. ystäviesi kanssa syömään ja turisemaan, isän hoitaessa vauvaa. Eikö se riittäisi, ainakin alkuun? :) Illaksi tulisit kotiin takaisin vauvasi luokse.

Voi olla ettei tuommoinen pariviikkoinen edes huomaisi että jotain erikoista on tapahtunut. Itse en kyllä mitenkään olisi voinut jättää vielä tuon ikäistä. Minä olin myös vaikean loppuraskauden ja synnytyksen jäliltä niin väsyksissäkin ettei olisi senkään kannalta tullut mieleenkään lähteä baariin tai edes ravintolaan syömään. Jotenkin me ei kaivattu viellä tuossa vaiheessa miehen kanssa muuta kuin se että saatiin olla rauhassa kolmisin kotona totuttelemassa uuteen tilanteeseen ja vauvaan.

Olin ennen synnytystä ajatellut että lähden baariin heti kun pystyn ja jätän miehen kotiin lapsen kanssa. No, eipä tullut mieleeni enää lapsen synnyttyä että edes haluaisin lähteä. Lapsemme taisi olla 3kk kun jäi ensimmäisen kerran mummon luo yöksi. Ei ollut lapsi moksiskaan mutta minulla oli järjetön ikävä koko illan.

Teette ihan niin kuin itsestänne tuntuu.

en nyt ajatellut mitää känniä vetääkään enkä baariin lähteä.. syömässä tai leffassa jos kävis ja sit tulis kotiin nukkumaan.. illalla veis vauvan hoitoon en nyt koko päivää ajatellukaan sitä antaa hoivattavaksi vain sen yön.. ja joo imetän sen minkä pystyn mut eipä ole noussut maito niinkuin odotin.. sairaalassa olin lapsen kanssa 24/7 et kyllä sekin aika oli minun ja lapsen omaa aikaa.. onneksi ystäväpiirissäni ei ole näin ennakkoluuloisia ihmisiä.. mutta tietenkin kaikilla on mielipiteensä ja sitä kysyinkin.. kiitos kaikille siitä..

Olen yksinhuoltaja ja lapseni koliikkilapsi. Pojalla ikää nyt 2kk ja itkut eivät ole yhtään helpottaneet. Poika oli ekan kerran mummulla (joka nähnyt poikaa joka päivä) yöhoidossa 5vko ikäisenä ja tällä viikolla menossa taas. Itse käytän sen ajan nukkumiseen, muuten en saa yhtään nukuttua, koska ainoa paikka, jossa poika hetken nukkuu on katoliina/syli ja liikkeessä pitää olla. Tunnen valtavaa syyllisyyttä siitä lapseni on yöhoidossa n. kuukauden välein, ja saako poika siitä traumoja sitä en tiedä. Tiedän vain, että ilman kunnon unta (vaikkakin vain kerran kuussa) saa minut olemaan parempi äiti lapselleni.