Helsingin Sanomissa perjantaina 28. elokuuta 2009, sivulla B1, on erittäin mielenkiintoinen kirjoitus yhdyskuntajätteestä syntyvästä biokaasusta.
- Kannattaa lukea.
Biokaasun hyödyntäminen sopisi hyvin Imatran strategiaan.
Imatran Strategiset linjaukset:
“- Imatran kaupunki etsii aktiivisesti ympäristöä ja energiaa
säästäviä ratkaisuja ja ottaa niitä esimerkillisesti käyttöön.
- Imatran kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun.”
[Lähde: imatra.fi ; strategialuonnos ; kaupunkisuunnittelujaosto 13.8. 2009]
Muutama pieni lainaus, HS 28.8.2009
- “Biokaasun kysyntä kasvaa koko ajan Ruotsissa, ja Tukholman vesilaitos haluaa kaupunkilaisten biojätteen puhdistamoilleen.”
- “Lindköpingissä kaikki bussit kulkevat jo kaupungin omalla biokaasulla.”
- “Tässä lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla: ratkaistaan jäteongelmaa, tuotetaan erittäin puhdasta polttoainetta ja eliminoidaan esimerkiksi kaatopaikkojen metaanipäästöt, jotka ovat monin verroin hiilidioksidia pahempia.”
On sanottu, että metaani on 20 kertaa pahempi kasvihuonekaasu verrattuna hiilidioksidiin.
- Kannattaa lukea.
Biokaasun hyödyntäminen sopisi hyvin Imatran strategiaan.
Imatran Strategiset linjaukset:
“- Imatran kaupunki etsii aktiivisesti ympäristöä ja energiaa
säästäviä ratkaisuja ja ottaa niitä esimerkillisesti käyttöön.
- Imatran kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun.”
[Lähde: imatra.fi ; strategialuonnos ; kaupunkisuunnittelujaosto 13.8. 2009]
Muutama pieni lainaus, HS 28.8.2009
- “Biokaasun kysyntä kasvaa koko ajan Ruotsissa, ja Tukholman vesilaitos haluaa kaupunkilaisten biojätteen puhdistamoilleen.”
- “Lindköpingissä kaikki bussit kulkevat jo kaupungin omalla biokaasulla.”
- “Tässä lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla: ratkaistaan jäteongelmaa, tuotetaan erittäin puhdasta polttoainetta ja eliminoidaan esimerkiksi kaatopaikkojen metaanipäästöt, jotka ovat monin verroin hiilidioksidia pahempia.”
On sanottu, että metaani on 20 kertaa pahempi kasvihuonekaasu verrattuna hiilidioksidiin.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ite kirjoitin keväällä Uutis-vuoksen palstalle mutta juttua ei koskaan julkaistu, aiheena oli paskasta energiaa ja maakaasu hitoille mutta F-T synteesi tilalle, kun teollisuus vähentää kokoajan niin aivan aikuisten oikeasti voitaisiin näyttää osaamista täällä ja kaukolämpö tehdä F-T synteesillä jolloin saataisiin omaa biodieseliä hukkalämpönä kaukolämpö. Amiksessa ois tietotaitoa? ja LPR mukaan osaamisineen.
Imatra on kaikessa kauheudessaan varsinainen fossiilien tuhlaaja, lienee asukasta kohden samaa luokkaa kun Helsingissä, täällä maakaasu ja Hesassa kivihiili päälämmönlähteenä. Metsäinen Ruokolahtikin lämmittää maakaasulla...??? lienee hienompaa maksaa venäläisille polttoaineesta kuin oman kunnan alueella oleville metsänomistajille? Jotenkin ihme touhua että rahat ennemmin annetaan kantaa ulkomaille kuin jättää lähialueelle kiertoon.
Imatra teki viimeisen SVS (suomivenäjäseura) ratkaisunsa Vuoksenniskalla kun rakens maakaasuvoimalan sinnekin...
Tämä nykyinen päättäjäsukupolvi taitaa olla allerginen sanalle "paska".
- Mikä lienee sivystyssanakirjan kattava vastine tälle jalolle biomateriaalille.
Olisiko ehdotuksia sanalle, mikä sopii myös yltiösivistyneiden suuhun
ja journalistisesti puhtaaksiviljellyn paikallislehden sivuille painettavaksi?
Hyvä poliitikko ja journalisti tai johtaja kääntää peli- tai verkkohousunsa nopeasti, kun huomaa, että kansa osaa puhua paskasta sivistyneesti oikeilla sanoilla.
Toinen vaihtoehto on, että päälliköillä ja johtajilla on muutosvastarintaa, kun on investoitu johonkin muuhun.
- Pelänneevätkö, että fossiilisilla polttoaineilla optioita tienaavat muuttuvat keppikerjäläisiksi ja kaupunkien taloustilanne vahvistuu?
Eräs talouslehti kirjoitti äskettäin, että maapallon öljyvarat loppuvat vuoteen 2050. Sitä pidempään sitä riittää, mitä enemmän on turvallista, uusiutuvaa bioenergiaa.
- Saattaapi olla, että öljylähteiden hiipuminen eri maanosissa kiristää täällä Telluksella tallaajien keskinäistä kanssakäymistä.
Vuodesta 2010 vuoteen 2050 on neljäkymmentä vuotta.
- Onko 40-vuotta pitkä vai lyhyt aika?
Kestävän kehityksen - uusiutuvaa bioenergiaa pitäisi soveltaa monipuolisesti vuosikymenniä tai -satoja ennen kuin aletaan sulkea öljy- ja maakaasuhanoja.
Kannattaako fossiilisia kuluttaa Nolla-tappiin muutamassa vuosisadassa?
Entisen Kurkisuon kaatopaikalle rakennettiin kaasunkeräys verkosto.
Kun puhutaan bio kaasusta, niin totta kai se on hyvä, jos se saadaan talteen jätteestä(uusi nimi paskalle) ja vielä käyttöön.
Kun puhutaan taas hakkeella toimivasta kaukolämpo keskuksesta ja vielä lisätään, että hake on metsästä kerättyä ainoastaan, niin maakaasuun nähden sillä on suuremmat päästöt.
Sitten, jos puhutaan laitoksesta, missä poltetaan jätehaketta, jäteöljyt ja muut jätteet ja täytteenä vain metsästä tuotavaa haketta, niin silloin tulee mukaan myös hyöty uudelleen käytöstä.
Asia ei ole ihan näin, kuinka sinua edellinen kirjoitti näistä kaukolämpölaitoksista.
Jos olet seurannut kirjoituksiani, niin olet huomannut, että olen kysellyt jätteillä toimivan lämpölaitoksen perään monta kertaa.
Olen myös saannut siihen vastaukset, mutta luvannut olla niistä hiljaa julkisuudessa.
Silloin soittelin itsekkin Lappeenrantaan, jossa kehitettiin uutta polttomenetelmää.
Samoin soitin suoraan SAK:n puheenjohtajalle ja kysyin näistä erityisavustuksista tällaiselle laitokselle.
Maakaasu on fossiilinen polttoaine ja hake on uusiutuva. Suomella on tavoitteena lisätä uusitutuvien polttoaineiden käyttöä paljon ja uusilla polttomenetelmillä hake on aikas puhdas polttoaine (käy kattomassa vaikka Simpeleen M-Realilla jossa turvekin on puhdas polttoaine).
Forssassa on hyvä esimerkki miten paska saadaan jalostettua, Envor Biotech vaihtoi kompostoinnin mädätykseen ja 7 miljoonan investoinneilla laitos pystyy käsittelemään paskaa (lue biojätettä) 56 000 tonnia vuodessa. Laitteisto on suunniteltu kirkkaasti Kiteellä (MK Protech oy) ja lopputuotteena on metaania lannoitetta. Metaanin voisi suoraan ajaa Gasumin verkkoon tai jauhaa sähköksi, Forssassa metaani pyörittää 664kw generaattoria.
SAK voisi myös käydä linjan läpi ja siitä tulisi ekoteko :) Kysy ennemmin TE keskuksesta, ne tietävät avustustoiminnasta.
Tankkiin
tai sähköksi / Eilen / klo 16:03
- Kirjoittaa: ”Ite kirjoitin keväällä Uutis-vuoksen palstalle mutta juttua ei koskaan julkaistu, aiheena oli paskasta energiaa …”
Otetaan
anssi.p / Tänään / klo 16:56
- Kirjoittaa: ”… olen kysellyt jätteillä toimivan lämpölaitoksen perään monta kertaa.
Olen myös saannut siihen vastaukset, mutta luvannut olla niistä hiljaa julkisuudessa.”
Paikallislehdessä on tuotu jo moneen kertaan tämän vuoden aikana kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajien taholta esille, että kaupungin tiedottaminen on avointa ja läpinäkyvää vai onko tämä vain lumetta kansalaisille.
- Mistä päivämäärästä lähtien tämä periaate on ollut käytössä?
Olen ymmärtänyt, että julkisuudessa äänestäjien kanssa keskusteleville luottamushenkilöille jaetaan muikkareita ja jälkiistuntoa, jos ei pysy ruodussa.
Vaikuttaa siltä, että sanomalehdille on tarkoin ohjeistettu mitä saa julkaista ja mitä ei. Tai sitten niillä on aivan omia poliittisia tavoitteita, jotka vielä poikkeavat siitä, mikä on kansan enemmistön demokraattinen mielipide.
- Onko medialla enemmän valtaa kuin kansalla Suomen perustuslain perusteella?
- Poistuuko kansalaisten epäluottamus ja käynnistyykö aidosti keskusteleva ja kehitystä edistävä ilmapiiri Imatralle?
Varmaan kansalaisten yritykset saada keskutelua aikaan tuntuu journalisteista, virkamiehistä ja poliitikoista säälittäviltä.
Imatra.fi / strategialuonnos:
“Imatra on avoin ja suvaitsevainen monikulttuurinen kaupunki, jossa asuu luovia ja aktiivisia ihmisiä.”
- Onko näin, jää nähtäväksi - loppuuko tämä tähän?
Muistatko aikoinaan Karpon ohjelma käsitteli metaani tuotantoa.
Jokun isäntä olisi ajellut sikalan metaanikaasu tuotteilla autollaan.
Siinä auton verotus oli huima verrattuna normaali autoon.
Onko vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön otto, siksi vaikeaa, että nykyiset energia jätit hallitsevat liikaa alaa.
Tämän kuvan olen itse ainakin saannut.
Mutta tähän mädätykseen palatakseni.
Käsittääkseni Kukkurilassa toimiva biojäte kompostoidaan ja uusittu laitoskin toimii näin. Jos olen väärässä, niin oikaise.
Jäteyhtiön poliittisen organisaation olisi pitännyt ottaa asiaan kantaa investointi päätöksen yhteydessä.
Tuosta strategiasta sen verran, että se on vasta luonnos, mistä poliittiset ryhmät ja asukkaat antavat lausunnot.
Vasta valtuustokäsittelyn jälkeen se on valmis strategia.
Eli kannattaa ottaa kantaa siihen, jos katsoo ettei se ole oikein.
Olin itsekkin äsken ryhmäkokouksessa asian tiimoilta.
Onko esimerkiksi ympäristö kysymykset yksi avain tavoite ja mitkä on linjaukset millä siihen pyritään.
Vastaavasti, onko talous yksi tavoite, vai riittääkö se, että se on keinojen sisällä, millä tavotteisiin päästään.
SAK:n puheenjohtajalta kysyin avustus hommaa siksi, että siitä oli sovittu Tupon sisällä. Ylimääräisestä avustuksesta nimittäin.
Siirry tälle vuosituhannelle maakaasuautojen kanssa, turhaa sinä 80 luvun Karpoa muistelet koska tänäpäivänä on asia eri... Paljonkos Pekkarisella oli metaniiauton polttoainevero? Jyväskylän suunnalta löytyy sianpaskan metaanilla kulkeva taksi eikä enää ole 20 kertainen vero käytössä.
Muuten kaupungin paskaputket eivät mene Kukkurilaan (näinkös arvostat kaupunkimme vanhuksia jotka siellä asuvat "biojäte kompostoidaan")
Kukkuroinmäelle menee biojätteet jossa ne kompostoidaan ja palava biojäte menee M-Realin Simpeleen tehtaalle polttoon.
Mitä on ylimääräiset TUPOn avustukset? Veronmaksajien rahoja siis jotka on valtiolle erilaiset verojen muodossa maksettu ja suurin osa häviää byrokratiaan...
>Mutta tähän mädätykseen palatakseni.
>
>Käsittääkseni Kukkurilassa toimiva biojäte kompostoidaan ja uusittu laitoskin >toimii näin. Jos olen väärässä, niin oikaise.
http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=4465&NakymaID=213
100 hoiva ja asumispaikkaa on Kukkurilassa mutta toisille se on biojätettä tai mädätystä, minulle ainakin ne ovat arvokkaasti vanhenneita ihmisiä.
Mutta puun poltosta ei tule juurikaan päästöjä, vapautuvan hiilidioksiidin puu on sitonut itseensä kasvaessaan ja vapauttaisi sen muutenkin lahotessaan. Pienpartikkelit saadaan savukaasuista pestyä pois joten nokipäästöjä ei tule juurikaan. Normaali kitupiikki kaksoispesäkattilalla lämmittävä kun pitää kitutulta koko päivän niin savuttaa ympäristöään enemmän kuin kunnolla toimiva lämpökeskus.
Puhtaan palamisen edellytys on ilmaa tarpeeksi.
Keväällä päätettiin telassa esimerkiksi määrärahasta, jolla tutkitaan uusia energia muotoja joita voitaisiin ottaa käyttöön lämpölaitoksissa.
Mutta miten siihen pääsisit vaikuttamaan tässä vaiheessa, en osaa sanoa.
Kannattaisiko sinun vaikka vastata tuohon strategia kyselyyn ja tuoda asia siinä selvemmin esille linjauksena, miten tähän avain tavotteeseen päästään, joka on.
YMPÄRISTÖÄ VAALIVA JA ENERGIAA SÄÄSTÄVÄ TOIMINTATAPA OSAKSI KAUPUNGINKONSERNIN TOIMINTAA
Silloin se kirjataan ylös ainakin.
Jos haluat, niin voin ottaa asian puheeksi seminaarissa, missä strategiaa työstetään työryhmissä.
Kirjoitat asian vain lyhyesti ja selkeästi, niin kopsaan sen itselleni mukaan.
Katotaan sitten, mitä mieltä ovat. Sallivatko he asian kirjausta.
En valitettavasti pysty osallistumaan aiheessa keskusteluunne tekniseltä, ekologiselta tai taloudelliselta kannalta. Selkäytimeen on vain aikaa myöten jäänyt epäilys, että Imatralla ei olla kovinkaan uudistushenkisiä - mahdollisesti perustellusti. Voin olla väärässäkin.
Tällä alalla on käsittääkseni kehitys ollut huippunopeaa myös siksi, että se on yksi liiketaloudellisista ja työllistävistä kasvualoista tulevaisuudessa. Monet maat ja paikkakunnat ovat päättäneet olla mieluummin toteuttajina oikea-aikaisesti mukana kuin liian myöhään.
Strategia tähtää periaatteessa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
- Kehitys ja kokeilut muualla maailmalla antavat varmasti hyvän pohjan strategiseen suunnitteluun ja linjaukseen myös Imatralla. Tiedon hankkimiseen ei pitäisi olla esteitä.
Toivottavasti se ei jää vain paperille ja osattaisiin alan kehitys hyödyntää Imatran eduksi.
Kun tietoa Teiltä löytyy, on mielenkiintoista seurata keskustelua ja mahdollisesti me kaikki "kuuntelulla" olevat voimme jossakin vaiheessa päästä mukaan itse aiheeseen.
Tämä foorumi tai "media" on tälle aiheeseen liittyvälle yleiskeskustelulle muiden hyvien aiheiden kanssa hyvä ja joustavauudessaan erinomainen.
Hyviä kannanottoja ja lisää keskustelijoita jäämme odottelemaan.
Laitosten takaisinmaksuajat vertailtavaksi
- Tiedätkö kuinka pitkä on Forssaan rakennetun 664 kW metaanikaasulaitoksen takaisinmaksuaika?
Missä kokoluokissa tällaisia metaania hyödyntäviä generaattoreita nykyisin on saatavana?
Voitaisiinko tällaisia biokaasureaktoreita ja metaanilaitoksia rakentaa omina itsenäisinä yksikköinä kaupunginosakohtaisesti tai tulevaisuudessa jopa korttelikohtaisesti?
- Tuotettaisiin biojätelietteestä sähköä ja talvella enemmän lämpöä.
- Lisäksi kaupungin työkoneiden ja autojen biokaasutankkaus.
* Vrt. Hesarin juttu 28.8.2009: ”Tukholmalaisen tiskipöydän alla piileskelee ympäristövallankumous”
Tankkiin
tai sähköksi 29.8.2009 16:03 Kirjoitti:
- “Imatra teki viimeisen SVS (suomivenäjäseura) ratkaisunsa Vuoksenniskalla kun rakens maakaasuvoimalan sinnekin... ”
Forssan asukasluku on 18 000 ja Imatran 28 000.
- Kun Forssassa onnistuu biokaasulaitos, niin epäilemättä sellainen onnistuu Imatrallakin.
Hyviä biokaasusivustoja netissä on esimerkiksi:
http://www.liikennebiokaasu.fi/index.htm
Tietoa biokaasun käytöstä eri maissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biokaasu
Biokaasuyhdistys
http://www.biokaasuyhdistys.net/
- Raportit
- Linkit
Motivan sivut
http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/biokaasu
Netistä löytyy hakusanalla, biokaasureaktori, mielenkiintoinen kehitystyö
- ”Haja-asutusalueen panosreaktori pientalon energiatarpeeksi” osoitteessa:
http://www.idea-animaatiomlahti.fi/biovoimaa/bioenergiaa2005.pdf
Biokaasun tankkauspisteet autoilijoille Ruotsissa:
http://www.aga.se/international/web/lg/se/likelgagase.nsf/docbyalias/Biogas_FillSouthSweden
Hakusanoja:
- biokaasu pehtoori
- biokaasu
- biokaasu lainsäädäntö
- biokaasureaktori
- mikroturbiini
- mikroturbiinivoimala
- biokaasu syöttötariffi
- biokaasu kaatopaikka
- metaaniauto
- biokaasuauto
- biokaasun ajoneuvokäyttö
- biokaasu Jyväskylä Innovation
- biokaasu Ruotsi
- biokaasu Saksa
- biokaasu Englanti
- biogas Sverige
Strategian visio on siis 2020.
Mutta keinot joilla tavotteisiin päästään ovat keinoja joita käytetään tavotteisiin pääsyyn ja tavotteisiin on tarkoitus päästä siis 2020.
Eli keinot otetaan käyttöön jo vaikka heti, jos näin katsotaan.
Hyvä tarkennus!
Kannattaisiko siis aloittaa riuskasti hankkeilla, mistä kaupungin talouteen saadaan eniten säästöä ja investoinnin takaisinmaksuaika on mahdollisimman lyhyt.
Tällä tavalla rahaa jäisi myös muille tärkeille, mutta ei niin tuottaville hankkeille vuoteen 2020 mennessä.
Olisiko näin?
Investoinnit tehdään aina ajallaan, mutta suunnitelmat jo ennakkoon.
Eli jos ajatellaan lämpökeskuksien investointeja, niin ne on tässä ja huomaat, että siinä puhutaan biopolttoaineesta.
http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20091259-11.HTM
Asian valmisteluun varattiin rahaa.
http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20091259-10.HTM
Eli jotain on sentään suunnitteilla.
Kaupunginhallitus jätti asian ensin pöydälle, mutta uudessa käsittelyssä se käytti otto-oikeutta ja päätti, että seuraavan lämpökeskuksen investointia tutkitaan siten, että yksityinen voi olla sen toteuttaja.
http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20091272-4.HTM
En tarkoittanut juuri erikseen lämpölaitoksia. Enkä epäile, etteikö asiat etene virkamiesten valmistelussa hyvin. Keskustelu liikkuu varsin yleisellä tasolla. Suunnitelmiin voi olla mahdollisuus myös löytää uusia mahdollisuuksia keskustelun kautta.
- Tekniseltä toimelta on kaiketi pidemmän aikaa toivottu säästöjä budjettiin. Voisiko näitä säästöjä syntyä bioenergian soveltamisessa, kun uusia investointeja tehdään.
Muistelen joskus lukeneeni, että lämmön ja sähkön tuotanto samassa laitoksessa on hyötysuhteen kautta edullista. Biokaasun muuttaminen esimerkiksi Kurkisuolla lämmöksi ei liene realistinen ellei sitä sitten hyödynnetä paikan päällä. Kaatopaikkakaasujen muuttaminen sähköksi voisi olla hyvä juttu. Vielä parempi hyöty voi tulla työpaikkojen lisäämisen kannalta, jos saadaan Kurkisuolle biokaasua hyödyntäviä yrityksiä. Sellainenhan alku siellä on kai toteutusvaiheessa. Jatkossa voisi toivoa, että biokaasuenergiaa ei poltettaisi harakoiden ja varisten lämmöksi, mikäli sitä vielä kohtuullisen pitkäksi ajaksi Kurkisuolla riittää tarpeeksi hyödynnettäväksi.
- Kun uusia investointeja mahdollisesti tehdään biokaasun hyödyntämiseksi, niin ehkä biokaasureaktori ja biokaasulaitos pitäisi sijoittaa siten, että siitä saadaan täysi hyöty irti.
- Hyvä että Sinulta löyttyy näitä tietoja.
Aihe ei ole aivan helpoimmasta päästä - osallistuminen edellyttäisi opiskelua ja perehtymistä ainakin jonkin verran.
Uusituvan energian käyttö ja ehkä tässä yhteydessä biokaasun ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien soveltaminen Imatran kaupungin investoinnissa voisi olla se, mistä tässä aihepiirissä keskustellaan, jos useampia aiheesta kiinnostuneita tällä foorumilla riittää. Mitä erilaisempia keskustelijoita ja kannanottoja sitä parempi.
Niinhän se toive oli, että "kaikki mukaan".
Voidaanko Imatralla hyödyntää raskaan teollisuuden hukkalämmön talteenottoa kaupungin kaukolämpöverkossa?
- Ovako; Rajapatsas - Kanavakatu -kaukolämpöverkko.
- Stora Enso; Vuoksenniskan kaukolämpöverkko.
Tehdas- ja kaupunkisuunnittelun yhteen sovittaminen?
Kuinka suuren osan Imatran kaupungin kaukolämpöverkon kokonaistehosta saisi teollisuude hukkalämpönä?
Olisiko investointi tehtaalle kannattava, mitkä olisivat investointituet?
- "Imatran Lämpö jakaa kaukolämpöä viidessä erillisessä verkossa vajaa 150 GWh."
[http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20091272-4.HTM]
Itse asiassa tähän pitäisi olla lakisääteinen ilmastopoliittinen IsoPorkkana, ellei ihan IsoKeppi - globaalisti.
Onko salainen asia, jos kysyn ,Imatran valtuutetuilta ja virkaintoisilta, kuinka paljon euroja kuluu kaupungin
1) Henkilöautojen polttoaineeseen
- diesel
- bensiini
2) Työkoneisiin
- kuorma-autot
- traktorit
- tiekarhut
3) Linja-autot (kaupungin tukema?)
4) Muut
- polkupyörät; sähköllä tai muulla Imatran voimalla.
A) Tämä voidaan helposti muuttaa biokaasun ekvivalenttihinnaksi.
- lisäksi investointikulut ajopelien muuttamiseksi Bi-Fuel-tekniikkaan tai siirtyminen uusien autojen hankinnassa suoraan Bi-Fuel-autoihin.
B) Entä, jos Kurkisuon kaatopaikan tai vastaavan yhdyskunta-P-lietettä hyödyntävän biokaasureaktorin metaanilla tuotetaan mikroturbiinivoimalalla sähköä verkkoon ja ladataan vähintään vastaavalla määrällä, Suomessa valmistettuja, töpselistä ladattavia sähköautoja?
- Riittäisikö yöllä töpselistä ladatun auton tai työkoneen virta seuraavan päivän ajan kaupungin sisäisessä ajossa?
Debit-Kredit
Kuinka pitkä olisi biokaasuun investoinnin takaisinmaksuaika ja mistä vuodesta lähtien kaupungin rahakirstuun sihisee satasia sutena, jos toimeen tartutaan heti, eikä syyskuun 15. 2009?
Kuusankosken kävelykatu on läheisen tehtaan lauhdevedellä lämmitettävä, eli tehtaalle on vedetty putket verkostosta.
Ovakon jäähdytys vesien käyttöä kaukolämmössä on puhuttu vain henkilötasolla.
Tänään jouduin perumaan osanottoni valtuustoseminaariin näyttökokeen takia.
Vahinko, sillä minua on aina kiinnostannut osallistua kehittämään uusia tapoja tuottaa palveluita.
Olen sitä mieltä, että meidän virkamiehillä on haluja ja kykyäkin uusiin ratkaisuihin.
Tuo on paljon, 1 GWh eli 1000 MWh (ja 1 MHw on 1000 KWh).
Tämän päivän energianhinnoilla (polttoaineiden hintataso kesäkuu 2009 lähde Pöyry)
on
maakaasu 25,3€/MWh
metsähake 18,8€/MWh
Jyrsinturve 50km kuljetus 10.3€/MWh
Jokainen voi päissään miettiä kuinka halpaa tuo itänaapurin maakaasu on verrattuna kotimaisiin polttoaineisiin...
Muistatko
Anssi.p 30.8.2009 21:32 Kirjoittaa:
- ”Vastaavasti, onko talous yksi tavoite, vai riittääkö se, että se on keinojen sisällä, millä tavotteisiin päästään.”
- Hyvä kysymys - erittäin hyvä.
Uskoakseni
- Luovuus voi auttaa löytämään entistä taloudellisempia ratkaisuja.
- Uusinvestoinneilla voi saada säästöjä.
- Eikö kaupungilla saa olla myyntituloja? Vai löytyykö hyviä esimerkkejä myyntituloista, jossakin Suomen kunnassa tai kaupungista?
- Joskus ”säästäminen” aiheuttaa suuret ”häiriömenot”
- Strategia: hyvinä aikoina rahastoidaan ja lama-aikoina rahastoitua rahaa käytetään edullisten hintojen ja työllisyyden vuoksi investointeihin.
- Ei sorruta lainan ottamisessa piileviin riskeihin.
Ilmeisesti teknisen toimen kuten muidenkin toimialojen asiat edellyttävät taloudellisia vertailulaskelmia ja herkkyysanalyysejä vaihtoehdoista, mikä edellyttää luovuutta.
Joskus nämä kunta-alan talouden pitoon liittyvät asiat tuntuvat ulopuolisesta maallikosta hankalilta jopa erikoisilta.
- Kun oikein kova säästämisen tarve iskee kaupunkiin - sitähän se on aina(?), niin seuraavan vuoden budjetin kaunistamiseksi tehdään ”säästöjä” ja se saadaan näyttämään kauniilta ja pelastetaan kaupungin talous vuodeksi eteenpäin.
- Tosiasiassa ”kitkerä säästö” ei ollutkaan muuta kuin sen vuoden budjetissa näkyvä numeerinen harha. Välittömästi ”säästön” aavistetaan, jopa suorastaan tiedetään seurannaisvaikutuksena aiheuttavan tulevien vuosien budjetteihin ”kasvavia häiriökuluja”, mitkä ovat lopulta useita kertaluokkia suurempia kuin se ”pieni kitkerä säästö” mikä päätettiin yhteistuumin aluksi tehdä.
Syntyy lumivyöryilmiö; seuraavina vuosina etsitään lisää säästöjä, että selvittäisiin vyörynä kasvavista omalla tai toisten toimialojen lumivyörynä kasvavista ”häiriökuluista.
Voiko tällaista olla tosi asiallisesti olemassa?
- Jos on, niin opetetaanko tällaista kuntatalouden kasvavien menojen lumivyöryekonomiaa ja sen synnyn estämistä jossakin?
- Kuuluisiko tämä talousstrategiaan jollakin tavalla?
Löytyisikö teknisentoimen tai ylipäätänsä kaupungin eri toimialoihin liittyviä esimerkkejä tällaisesta lumivyöryekonomiasta.
- Eli pieniä tai suuria juttuja siitä kuinka jokin paineessa tehty säästö poikii omalle tai toiselle toimialalle kasvavia menoja - ”häiriökuluja”.
Löytyykö niihin ratkaisuehdotuksia?
Aika harvoin säästöjä tehtäessä käydään läpi, mitä häiriöitä se saattaa aiheuttaa.
Harvoin myös tuodaan jälkikäteen, mitä säästöjä todella saatiin aikaiseksi.
Mutta jos puhutaan luovuudesta muutama sana.
Tappaako politiikka luovuuden.
Onko kaikki poliitikot luovia yksilöitä, vai pieni osa ryhmästä.
Yksi entinen politiikko sanoi muutama päivä sitten, että yleensä ideat syntyvät ryhmässä muutaman henkilön tuotteina.
Luovuus ryhmien välillä syntyy taas ainoastaan, jos ei ole poliittisia jännitteitä.
Jos toinen puoli pöytää on tätä mieltä ja toinen tota ja ollaan tiukasti paikoillaan, niin on ihan turha yrittää kehittää mitään.
Siitä ei yksinkertaisesti synny mitään.
Sitten taas näistä säästöistä ja niiden seurauksista.
Otetaan esimerkiksi hoidon porrastus.
Kun siihen tehdään jotain muutoksia niin aina käydään läpi koko hoitoketju, sillä jos yhtä porrasta muutetaan, niin aina muuttuu muukin ketju.
Tämä on ihan luonnollista toimintaa, mutta sitä samaa ajattelutapaa ei käytetäkkään muilla toimialoilla läpi, kun tehdään säästöjä.
Näitä lumipallovyöryjä löytyy tekniseltätoimelta paljonkin.
Esimerkiksi kiinteistöjen kunnostuksia siirretään.
Ihmiset sairastuvat ja syntyy poissaoloja.
Kyllä tällainen ajattelu, eli kun teen muutoksia toimintoihin, niin tutkin ensiksi, mitä se aiheuttaa, kuuluu talousstrategiaan.
Se onkin strategiassa, mutta siten, että miten muutokset vaikuttavat asukkaisiin.
Ei siis mitään vihjausta, miten palveluketjun muutokset vaikuttavat prosesseihin.
Kunnan talouden pito poikkeaa siten yksityisestä, että kun talous menee miinukselle yksityisellä, niin tehdään heti korjaavat toimenpiteet.
Kunnassa korjaavat toimenpiteet tehdään osavuosikatsauksien kohdalla, vaikka taloutta seurataan kuukausittain.
Tähän systeemiin olen itse aika kypsä, sillä tällä tavalla ei ikinä pysytä tavotteessa.
Korjaaviin toimenpiteisiin menee äkkiä muutama kuukausi ja keinot vähenevät koska aika loppuu kesken.
Ainut keino esimerkiksi teknisentoimen talouden talouden oikaisemiseksi on, että katsotaan vuoden työohjelmasta, mitä hankkeita ei ole vielä aloitettu.
Silloin ei jää keskeneräisiä töitä.
Ihan sama on jos tiedetään uusia menoeriä jo puolivuotta ennen.
Silloin ruvetaan pistämään rahaa sivuun, tai käydään työohjelma läpi ja laitetaan asiat tärkeys järjestykseen.
Tähän mennessä poliitikot ovat vain antaneet talouden mennä metsään reakoimatta siihen, vaikka käsittelyn esityksenä lukee lautakunta tekee tarvittavat päätökset.
Näitä säästöjä pohditaan yleensä seminaareissa, joko lautakuntatasolla tai hallitus-valtuusto tasolla.
Jos päätökset tehdään ainoastaan politiikoista koostuvista ryhmistä, niin silloin ei ikinä tule tietoon häiriö toimintoja.
Eli jos haluttaisiin käydä säästökohteet läpi niin, että esille tulisi muutokset, niin silloin pitäisi poliitikoiden kanssa istua ihmisiä, mitkä tuntevat prosesseja.
Uskaltavat sanoa omia mielipiteitä ja pystyvät pyörittämään keskustelua niin, että syntyy luovaa ajattelua.
Katsos jos joku politiikko pyörittää keskustelua, niin hän myös päättää, mitkä ajatukset viedään keskustelussa eteenpäin
Aika harvoin
anssi.p Käyttäjän viestit5.9.2009 12:08
>Mutta jos puhutaan luovuudesta muutama sana.
>Tappaako politiikka luovuuden.
>Onko kaikki poliitikot luovia yksilöitä, vai pieni osa ryhmästä.
>Yksi entinen politiikko sanoi muutama päivä sitten, että yleensä ideat syntyvät ryhmässä muutaman henkilön tuotteina.
>Luovuus ryhmien välillä syntyy taas ainoastaan, jos ei ole poliittisia jännitteitä.
>Jos toinen puoli pöytää on tätä mieltä ja toinen tota ja ollaan tiukasti paikoillaan, niin on ihan turha yrittää kehittää mitään.
>Siitä ei yksinkertaisesti synny mitään.
KOMMENTTI
Kuulostaa pahalta kehityksen sekä veronmaksajien ja kaupungin talouden kannalta!
- Oliskohan kyse sitten siitä "poliittisesta pelistä", mistä paljon puhutaan.
Vaikuttaa siltä, että ensin poliitiikkojen on käytävä luova keskustlu siitä kuinka poliitikot ja puolueet voivat harrastaa luovuutta.
Asioden käsittely politiikassa voisi jakaa vaikka esimerkiksi karkeasti kahteen vaiheeseen:
1.) Poliittisten ryhmien sisäinen sekä ryhmien välinen keskustelu ilman poliittista linnoittautumista.
Myös keskustelut kuntalaisten kanssa sekä mahdollisesti tutustuminen vastaaviin asioihin muualla, kotimaassa tai ulkomailla. Muualla käytössä olevat "Hyvät käytännöt" tutustumiskohteiksi.
- Eli, kun joku vaikkapa "väärästä puolueesta" sanoo jotakin, niin toiset saattavat keksiä jatkokehitelmän, jolloin myös oman poliittisen ryhmän sisäinen ideoiden määrä kasvaa, ajatukset skarpataan ja oma poliittinen hegemonia jalostuu sekä syvenee.
- Tietojen panttaaminen kielletty.
2.) Varsinainen poliittisten ryhmien sisäinen luovuus, johon osallistuvat kaikki.
- Sen jälkeen poliittisen ryhmän asiaan liittyvä linjaus.
3.) Tarvittaessa palataan uudestaan kohtaan 1.)
Nettisurffailua
Ruotsissa Eskilstunan bussit ja omat jäteautot sekä kunnan palveluautot käyttävät biokaasua.
Lisäksi on yleinen biokaasun tankkauspiste.
- Eskilstunan kunnan omistaman Energi & Miljö - energiayhtiön yksityisille myymän biokaasun päivän hinta löytyy osoitteesta:
http://www.eem.se/pages/biogas
Lainaus:
”Priser för Biogas
Biogaspris idag.
7,80 kr/Nm3 exkl. moms; 9,75 kr inkl.moms.
1 Nm3 Biogas motsvarar 1,1 liter bensin
- Biogaspris som bensinekvivalent
7,10 kr exkl. moms; 8,86 kr inkl. mom.”
Bensiinin ja dieselin hinnat Ruotsissa:
http://www.bensinpriser.nu/index.php?l=13
Hintavertailu
- Bensiinin 95 okt 12,04 kr Södermanlands län
- Diesel 11,09 kr Södermanlands län
- Biokaasu 8,86 kr (Eskilstuna kommun Energi & Miljö)
Suomi24 on ottanut uuden käyttöliittymän keskusteluyhteisön testattavaksi ja kehitettäväksi.
Viestin otsikko ja nimimerkki liukuvat alas omalta alueeltaan viestikentän yläreunaan varsinaiseen viestiin sekoittuen kuten kaikki ovat huomanneet.
TILAPÄINEN RATKAISU LUETTAVUUDEN PARANTAMISEKSI, OHJE
- Keskustelupalstan viestittäjän ohje (ei suomi24 ylläpito):
Keskusteluketjun aloittaneen ensimmäisen viestin oikeassa yläkulmassa on kolme vaihtoehtoikonia viestin esitystavalle.
Klikkaa keskimmäinen vaihtoehto, mikä laittaa viestiketjun viestit tasalevyisinä peräkkäin.
- Tällä valinnalla näyttäisi edellä kerrottu ongelma poistuvan ja otsikko sekä nimimerkki näkyvät niille kuuluvalla alueella sotkematta varsinaista viestiä.
Ylläpito pyrkii varmasti korjaamaan ohjelmointivirheen - bugin - mahdollisimman pian.
Ei tämä toteutus todellakaan toimi
kuules nyt viherpiipertäjä,ydinenergia on puhdasta ja turvallista,tietäkää se senkin vihreät risuparrat!!
jos joku haluu biokaasua niin sitä irtoo keltä vaan kebab-aterian jälkeen kun vain laittaa pölyimurin putken kiinni omaan pakoputkeen ja kerää kaasut talteen...
"tuleeko mieto vai vahva kastike?"
Imatran vaakunassa on kolme salamaa
Imatralla on tuotettu uusiutuvaa energiaa vesivoimalaitoksissa vuosikymmeniä.
- Vesivoima on yksi välillisistä Auringon säteilyvoimaan perustuvista energiamuodoista.
Uusiutuva energia ja siihen liittyvät erilaiset liiketoiminnan muodot sopivat Imatralle.
”Auringon säteily perustuu siihen, että aurinko itsessään on jättimäinen ydinvoimalaitos, jonka energiantuotto perustuu fuusioreaktioihin.” [Wikipedia]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko
- Klikkaa sisällysluettelosta: "5 Auringon merkitys ihmiskunnalle"
Motiva aurinkoenergia
http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia
Aurinkoenergia Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkoenergia
Vaasan yliopisto, aurinkoenergia
http://sjoki.uwasa.fi/UE/aurinko.html
Aurinkojäähdytys
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkojäähdytys
-”Aurinkojäähdytyksen kilpailuetu on runsas auringonpaiste, kun jäähdytystarve on suurin.”
Plusenergiatalo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Plusenergiatalo
- Plusenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Ylijäämä voidaan esimerkiksi myydä valtakunnanverkkoon. [Wikipedia]
Mikä on passiivitalo VTT
http://passiivitalo.vtt.fi/files/mika on passiivitalo.pdf
Aurinkoteknillinen yhdistys
http://www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi/
International Solar EnergySociety ISES
» http://www.ises.org/
Tuo aurinkoenergia on mennyt tietääkseni eteenpäin. On monikerrospaneeleita ja valosta voidaan jo muitakin värejä käyttää hyödyksi.
Imatra on siitä erikoinen kaupunki, että meillä ei ole asuin alueita, missä on korvaavia energiamuotoja.
Syy siihen piilee varmaan siinä, että kaupunki omistaa lämpölaitoksen.
Jos kumminkin lähdetään säästämään energiaa, niin silloin lähdetään siitä, että valitaan talon paikaksi mahdollisimman lämmin paikka.
Nyt kaavoituksessa ei tähän kiinnitetä ollenkaan huomiota. Unohdetaan, että tämä on yksi Imatran ilmastoohjelman kohta kumminkin, johon tulee puuttua.
Muutama päivä sitten oli telkkarissa energiaa säästävistä autoista ohjelma.
Auton tuotantoon käytetään energiaa huomattavasti enemmän, kuin normaali auton.
Koko ajan puhutaan vähemmän kuluttavista autoista, mutta lisätään kumminkin mukavuuksia.
Esimerkiksi kesälämpimällä pidetään auto käynnissä, koska ilmastointi viilentää autoa.
Kuitenkin laki sanoo, että autoa ei saa käyttää parkkerattuna.
Tietääkseni
anssi.p Käyttäjän viestit8.9.2009 16:31 Kirjoittaa:
"Imatra on siitä erikoinen kaupunki, että meillä ei ole asuin alueita, missä on korvaavia energiamuotoja."
Sienimäenranta, Imatra
http://palvelut.ekarjala.fi/files/com_building_site/752_1223642034.pdf
Sienimäenrannan asuinalue voisi olla Imatralla sijaintinsa suhteen yksi parhaimmista paikoista, missä voisi rakentaa viimeisen päälle energiatehokkaita taloja sekä hyödyntää täysimääräisesti Auringosta, Vuoksesta ja biojätteestä saatavaa energiaa.
Ei saisi myöskään unohtaa teknisiä ratkaisuja, millä voidaan säästää energiaa tai paras vaihtoehto:
.................jättää energia kuluttamatta silloin, kun sitä ei todella tarvita................
Sienimäenranta suuntautuu luoteeseen ja länteen.
Mitä eri uusiutuvan energian muotoja voitaisiin soveltaa sekä Sienimäenrantaan rakennettavissa yksittäisissä taloissa että koko alueen kattavissa ratkaisuissa?
Voisiko Sienimäenrannasta rakentaa energiaomavaraisen, missä talot olisivat matalaenergiataloja - jopa plusenergiataloja?
- Voisiko alue tuottaa sähkön oman alueensa katuvalaistukseen ja edelleen tarvitseeko katuvalojen palaa yöllä silloinkin, kun kadulla ei ole kulkijoita?
On sanottu, että LED-valot tulevat myös katuvalaistukseen mahdollisesti jo lähivuosina.
- Olisiko tämä otettava huomioon jo nyt kun uusia asuinalueita suunnitellaan ja rakennetaan?
Mitä tämä kaikki edellyttää kaupunkisuunnittelulta, kaavoitukselta ja kaupungin arkkitehtuurisuunnittelulta sekä tekniseltä toimelta?
Miksi Imatra soveltuu erityisen hyvin uusiutuvan energian biopolttonesteiden tuotantopaikkakunnaksi?
Yksittäisten ja maailman kaikkien öljylähteiden öljyhuippu - Hubbertin käyrä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Öljyhuippu
- Hubbertin käyrä
- Öljyhuipun ajankohdan ennustaminen
- Öljyhuipun seurausten lieventäminen
- “Täytyy huomioida, että öljyhuippu ei tarkoita öljyn loppumista vaan öljyntuotantomaksimin saavuttamista, jonka jälkeen öljyä ei kyetä tuottamaan enää yhtä paljon kuin aikaisemmin.” [Wikipedia]
Öljyntuojamaat
- ”Öljyntuojamailla, kuten Suomella, tilanne on vielä vakavampi, sillä vientimaamallin mukaan öljyntuottajamaan tuotannon vähetessä vientiin riittävän öljyn määrä vähenee tuotantoa nopeammin viejämaan oman kulutuksen kasvun ansiosta. Öljyhuipun seurausten lieventämiseksi öljyn kulutusta täytyy vähentää.” [Wikipedia]
Öljytuotannon huippu - Peak Oil
http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_oil#Oil_field_decline
- Sisällysluettelossa: ”5 Peak oil for individual nation”
- TAI suoraan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_oil#Peak_oil_for_individual_nations
Yhdysvaltojen öljyn omatuotanto ja tuontiöljy
US Oil Production and Imports
http://en.wikipedia.org/wiki/File:US_Oil_Production_and_Imports_1920_to_2005.png
Aiheeseen liittyviä nettisivustoja löytyy runsaasti erilaisia hakusanoja kokeilemalla eri kielillä.
Saksassa Düsseldorfissa on otettu käyttöön led-katuvaloja, joiden odotetaan antavan 50 prosentin energiansäästön aikaisempaan katuvalaistukseen verrattuna. Arviot eri nettisivuilla saavutettavista säästöistä liikkuu 40 - 80 % välillä.
http://www.duesseldorf.de/verkehrsmanagement/aktuelles/led.shtml
Myös Salossa on tiettävästi kokeiltu led-katuvaloja ja Turun yliopisto on tehnyt tarvittavia tutkimuksia ja mittauksia.
Los Anglesissa on käynnistynyt hanke, missä korvataan 140 000 tavallista katuvaloa led-valoilla.
- Investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu seitsemän vuotta.
City of Los Angeles, Bureau of Street Lighting
http://www.lacity.org/BSL/index.htm
Klikkaa
1) LED Street Lighting Energy Efficiency Program
- Click here to learn more -painike
2) Press Conference - 2/16/09
3) Press release from the Office of the Mayor
Lisäksi Los Angelesin hankkeen kuvaus:
http://www.mwcog.org/uploads/committee-documents/bl5bW1pd20090721101943.pdf
Hakusanoja
- Strasse LED licht Düsseldorf
- Los Angeles To Install 140000 LED Streetlights
- Biggest municipal led Project la street lights
- City of Los Angeles LED Street Lighting Case Study February 2009
- LED gatubelysning provas
Nettisivustojen tietojen perusteella useimmiten käyttöönotto on aloitettu kaupunkien keskustoista. Los Angeles vaihtaa kaikki 140 000 katuvaloa. Siellä erilaisia valaisintyyppejä on 400.