Onko ketään muuta, jonka vauva ei viihdy vaunuissa? Meillä pikku-ukkeli pian 2kk ja ei tosiaankaan viihdy vaunuissa. Joskus saattaa olla vaunuissa noin puolen tunnin vaunulenkin verran, jos hänet on saatu nukkuvana vaunukoppaan nostettua. Ei puhettakaan, että nukahtaisi vaunuihin tai viihtyisi siellä valveilla. Jos poika sattuu kesken lenkin heräämään, alkaa aivan kamala huuto, joka ei lopu muuta kuin syliin nostamalla. Usein lenkin loppupuolisko mennäänkin siten, että kannan poikaa olkaa vasten ja lykin toisella kädellä vaunuja. Olisi ihanaa ulkoilla ja tehdä pitkiä kävelyitä yhdessä vauvan kanssa, mutta ei taida tulla meillä onnistumaan. Liian kylmä tai kuuma vaunuissa ei lapsella pitäisi olla, näihin asioihin olen kiinnittänyt kovasti huomiota. Ei vain tykkää olla muuta kuin sylissä. Ostin myös Manduca-kantorepun, että päästäisiin ulkoilemaan edes siten, mutta ei poika oikein viihdy repussakaan. Kerran päästiin postilaatikolle ja takaisin ja sitten jo paloi vauvalta pinna. Myöskään autossa poika ei tykkää matkustaa. Huutaa turvakaukalossa kuin syötävä. Tätä menoa mökkihöperyys iskee, kun poika ei viihdy kulkupelissä ja sylissä kantamalla en jaksa itse kovin kauas lähteä kävelemään, kun käy pitemmän päälle selkään ja hartioihin. Miten te, joiden vauvat eivät myöskään viihdy muualla kuin sylissä, olette nämä ulkoilu- yms liikkumisasiat ratkaisseet? Kaikista neuvoista olen enemmän kuin kiitollinen.
Vaunuilu painajaista
Onko muita?
145117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Meillä sama 7kk pojan kanssa..ei suostu nukahtamaan eikä olla hereilläkään, ei vaunukopassa eikä rattaissa. Joka asentoa kokeillu.hetki menee aina hyvin ja sit alkaa kamala huuto.Joten ulkoilut aika vähissä meillä kun melkein keskustassa asutaan ja ei oikeen kunnon pihaa ole.
Eikai kenenkään vauva nyt hereillä siellä viihdy. Vauva laitetaan vaunuihin vasta kun sitä alkaa nukuttaa ja silmät lupsuu. Vauva sinne ja tutti suuhun. Sitten kärryttelemään. Ja lenkin lopuksi vaunut voi jättää pihalle itkuhälyttimen kanssa kunnes vauva herää.
Ollaan kyllä 7kk kans kokeiltu kaikkea ja ei vain nuku..samantien silmät aukee kun vaunuihin laittaa vaikka kuinka yrittäs nukuttaa ensin syliin tai laittas väsyneenä vaunuihin. Meillä ei vain toimi.
Ollaan kyllä 7kk kans kokeiltu kaikkea..mm.nukutettu ensin syliin ja sit laitettu vaunuihin ja ei..väsyneenä laitettu ja ei ym. meillä ei vain toimi.
meidän vauva ainakin viihtyy hereilläkin, kunhan saa katsella maisemia. Meillä lähdetään kauppoihin ja muillekin asioilla ihan koska tahansa, eikä vain silloin, kun vauva on uninen. Aika hankalaa olisi muuten, koska onhan noita menoja ja vauva nukkuu edelleen ihan koska sattuu.
Meillä tosiaan onnistuu edes ne lyhyet vaunuttelut siten, että vauva laitetaan umpiunessa vaunuun. Ja heti, kun vaunut pysähtyvät, poitsu herää. Ja herää niissä liikkuvissa vaunuissakin yleensä alta puolen tunnin. Eikä muuten huoli tuttiakaan, joten sitäkään ei voi "äänenvaimentimena" käyttää.
No minun vauva viihtyy tai ainakaan hän ei valita. Usein on hereillä kun menen vaikka kauppaan tai isomman kanssa ulos ja aina on hereillä kun laitan vaunuun. Usein pitää sellaista hassua jokeltelevaa/murisevaa ääntä jonka tulkitsen lauluksi. Katselee minua tiiviisti kun työnnän vaunuja. Itkee äärimmäisen harvoin ja silloinkin vaan jos on juuri nukahtamassa. Emme käytä tuttia. Vauva tykkää peukalostansa. Kaupassa laitan suojaa eteen eikä silloinkaan vauva sano vastalausetta, katsoo vain. Kun tulemme kotiin nostan hänet pois ja hän on iloinen...tai jos hän nukkuu nostan hänet jatkamaan unia sänkyynsä...herää kyllä mutta jatkaa unia sängyssä jos nukuttaa. Hyvin usein siis vauvani on hereillä vaunuissa. En minä ehdi suunnittelemaan reissuja siten että aina nukkuisi. Ainoa kriteerini on, että lähden vaan kylläisen tai vähintäänkin ei-nälkäisen vauvan kanssa vaunuilemaan.
Meillä on kuljettu ihan vaan kantoliinan kanssa joka paikkaan aina. Siinä on viihdytty pirteänä ja unisena, ja nukuttu silloin kun tarvii ihan tutitta ja nukuttamatta.
viihdytä vaunuissa vaikka ikää on kohta 10kk, koskaan en ole voinut pitkiä lenkkejä tehdä, onni on se että sentäs liinassa ja kantorepussa viihtyy ja tietysti sylissä, mutta vaunuissa ehkä hetken sitten alkaa kova huuto, kaikkea on todellakin kokeiltu, mutta mikään ei oikeastaan toimi, vähän luulen ettei tuukkaan ikinä tykkämään vaunuista, mutta eiköhän se tästä, mielessäni aina mietin että helpottahan se sit ku oppii kävelemään =) juuh ja näitä ihania kommentteja tulee aina ulkopuolisilta ku vauva alkaa vaunuissa huutamaan, että sillä on nälkä tai muuta vastaavaa, argh! se ärsyttää ku ite tietää, että kaikki kunnossa, mutta vihaa vaan vaunuja, ihan pienestä vauvasta vihannu, mutta tunnen onneks muitakin vauvoja jotka ei koskaan ole viihtyneet vaunuissa. Koskaan ei muuten ole pystyny nukkumaan edes päiväunia vaunuissa, mutta sängyssä hyvin.
Meillä oli samanlaista. Autoilu vauvan kanssa oli käytännössä mahdotonta, ellei hän sattunut kirkumaan itseään uneen. Vaunut olivat pitkään vain koristeena, kun ei niitä tosiaan voinut käyttää. Pahinta oli laittaa väsynyt vauva vaunuihin tai kaukaloon, koska silloin se huuto vasta alkoikin. Virkeänä viihtyi hetken.
Syy tähän oli aika selvä: poika ei osannut nukahtaa yksin ilman syliä. Hän pelkäsi nukahtaa vaunuihin ja kaukaloon. Ei se riitä, että äiti vilkuttaa siitä vähän matkan päästä, kun pitää päästä syliin. HETI.
Poika oli muistaakseni 3 tai 4kk vanha, kun kaverini ehdotti vaunujen kuomun laskemista niin, että poika näkisi maisemia, eikä vain sitä pientä koppia. Tämä auttoi hetkellisesti ja ulkoilu onnistui vähäsen (tosin ei missään nimessä väsyneenä). Läpimurto tuli 4kk lopulla, kun uskalsin nostaa selkänojaa vähän pystympään. Siis sen yksi tai kaksi pykälää ylemmäs niin, että vauva näki pois kärryistä. Neuvola antoi tälle siunauksensa ja kappas vain, lapsi viihtyi! Tosin ei vieläkään väsyneenä.
6kk ikäiselle nostin selkänojan suoraksi (pojalla oli istumaheijasteet kunnossa 5kk ikäisenä ja häntä sai silloin jo istuttaa). Sen jälkeen mentiin niin. Jos vauvaa alkoi matkalla väsyttää, alkoi järkyttävä huuto. Sellaisia tilanteita varten minulla oli kantoreppu, jossa kannoin nukkuvan vauvan kotiin. Poika siis simahti heti reppuun päästyään ja oli 8kk vanha, kun sain viimein opeteltua siihen, ettei reppua enää tarvittu. Kolme kertaa vauva ulkona kirkui, sitten hyväksyi sen, että vaunuissa ollaan loppuun asti. Ei hän tosin niihin silloinkaan nukahtanut.
Nyt poika alkaa olla kohta parivuotias, eikä hän vieläkään vaunuihin nukahda (sen verran vieraskorea on, että jos lenkillä on joku ulkopuolinen mukana, silloin hän saattaa torkahtaa huutamatta). Ulkona ollaan käyty säännöllisesti satoi tai paistoi siitä, kun poika täytti sen 4kk. Aina tosin on ollut pakko olla hereillä ja sisälle mennään nukkumaan. Niksi oli kaiketi siinä, ettei lenkillä saanut olla liian kauaa, eikä vauva saanut väsyä liikaa. Aika nopeasti itsekin oppi siihen, miten pitkään voi kävellä ja sitten vauva kainaloon ja kotiin nukkumaan :)
Autossa poika alkoi viihtyä vasta vuosikkaana (olisi ehkä aikaisemminkin jo, mutta meillä ei ollut autoa moneen kuukauteen, eikä päästy harjoittelemaan), kun tajusi, että siellä ympärillä on myös autoja ;) Nykyään ulos mentäessä lapsi itkee auton luona pihalla, kun tahtoisi kyytiin...
Meillä oli esikoinen juuri samanlainen. Kotonakin piti kanniskella jatkuvasti ja minulla rintareppu oli arjen pelastus. Kun siinä 4kk kieppeillä siirryttiin vaunuista rattaisiin (tarpeeksi makaava asento) niin johan helpotti. Poika vain tykkäsi katsella maailmaa!
Autossa rupesi viihtymään vähän paremmin, kun pikkukaukalosta siirryttiin isompaan. Luulen että osin se oli parempi selälle istua. Silti ajoittaista huutoa saattoi kestää lähes parivuotiaaksi saakka. Nyt 2,5v. matkustaa autossa kuin unelma.
Meillä vauva ei oikeastaan ikinä viihtynyt vaunuissa. Pienenä nukahti autoon ja viihtyi siellä, kunnes 4kk iässä ei sekään enään sujunut. Ei ikinä ole uskaltanu mennä pitkille vaunukävelyille koska voinut herätä milloin vain ja sen jälkeen ei puhettakaan että viihtyisi vaunuissa hereillä. Nyt meillä lapsi jo 9kk ikäinen. Noin 2viikon verran istunut vähän paremmin vaunuissa. Esim 2km lenkki voi välillä sujua, välillä taas ei. Autossa ei puhettakaan että viihtyy muutamaa km pitempään...paitsi nukkuessa. Olen kokenut tämän tilanteen tosi raskaaksi...varsinkin kun seuraillut muiden lapsiperheiden menoa, joissa lapset istuu tyytyväisinä vaunuissa. Olenkin jo varhaisessa vaiheessa unohtanut vaunuihin nukuttamisen vaikka siitä neuvolassa niin paasataan. Meillä siitä ei tule mitään. Kova huuto vaan kun yrittää vaunuihin laittaa ja siellä nukuttaa. Usein olen joutunut lapsen kantamaan kun ei vaunuissa ole halunnut istua. Meillä helpottanut kun voinut alkaa "lahjoa" lasta esim maissinaksuilla vaunuttelun aikana. Sehän ei teillä vielä mahdollista kun vauva niin pieni. Valitettavasti ei meinulta löydy käytännön neuvoja. Ollaan jouduttu olla aika paljon kotosalla tai käyty kävelyllä niin että olen vauvaa kantanut. Raskastahan se on. Pyöräily ollaan otettu käyttöön 6kk iässä. Siinä meijän vauva viihtynyt kaikista parhaiten. Se ei tienkään talvella vaan oikeen käytännölllistä. Reissuun ei olla voitu lähteä. Riittänyt että ajetaan ruokakauppaan niin huuto jo valtava. Ollaankin siirrytty tavalliseen turvaistumeen vauvan ollessa 6kk ikäinen, mutta ei sekään kauheasti auttanut asiaa.
Meijän vauva ollut aina kova liikkumaan ja alottanut kääntymiset ja konttaamiset aikaisten. Ehkä tämä myös osasyy ettei viihtynyt vaunuissa tai kaukalossa. Olen myös kuullut että lapset joilla usein korvatulehduksia voi kokea esim autokyytin hankalaksi.
Meillä vauva 5kk eikä viihdy vieläkään vaunuissa. Alkaa kitinä ja jos lähtee pukkaamaan vaunuja, niin vauva tuskastuu enemmän. Pienin väliajoin aina kokeilen, että joskos nyt viihdyttäis, mutta ei... Ulkoilu on meilläkin vähäistä, kun ei sylissäkään jaksa vauvaa kanniskella ulkona.
meilläkään ei kaukalossa viihdytä pätkääkään. Punkee itseään pois ja on tuskastunut.