Katselin eilen tuota Jalkaväenkenraalin hautajaisia.Hieno ele valtiovallalta kun muistivat suurta miestä näin.Sykähdyttävin hetki oli se kun JR7:n aseveljet kävivät jättämässä jäähyväiset Komentajalleen.Tippa meinas tulla,sykähdyttävä hetki.Jaakko Ryhänen lauloi komean laulun.Mestari parhaimmasta päästä.En yleensä noteeraa tuollaisia oopperalaulajajia mutta eilen kyllä meni kylmät väreet pitkin kroppaa kun mies lauloi.Kiitoksia Ryhänen.Hieno ele.Mutta itse asiaan.Kyllä täytyy myöntää että tuo Narvan Marssi on jotenkin hiljentävä kappale.Todella laittoi kuuntelemaan kun Arkkua tuotiin Tuomiokirkosta.Kaunis sininen taivas,aurinko paistoi ja tuo Narvan Marssi soi.En ole hienompaa tunnetta kokenut.Hiljaiseksi veti aikuisen miehenkin.Kukahan tuon on säveltänyt?Vakuuttava Marssi on,täytyy myöntää.Ja kukas sen parhaiten soittaakaan kuin Puolustusvoimien soittajat.Mukavaa keväänjatkoja kaikille.T:Pekka.
Narvan
Marssi!
284247
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Todella kaunis tuo marssi on. Sopii hienosti hautajais tunnelmaan.
Ja muutenkin Aadolfin hautajaiset oli hienosti toteutettu. Kyllä hän ne ansaitsikin.
Aadolfi kerkisi eläessään moneen kahinaan. Muistan lukeneeni että kolmeen sotaan ja kahteen kapinaan kerkisi, oli kai mäntsälässäkin?
että marssin säveltäjä olisi Johan Christian Haeffner.
Narvan marssi on kansansävelmä. Se lienee irlantilaista alkuperää ja on kulkeutunut Pohjolaan Ruotsiin värvättyjen englantilaisten ja skottilaisten sotilasjoukkojen mukana.
Kerrotaan, että Narvan marssia soitettiin jo 1700-luvulla, kun kuningas Kaarle XII:n joukot puolustivat voitollisesti Narvan kaupunkia Inkerinmaalla Pietari Suuren piiritysjoukkoja vastaan.
Tuohon aikaan se ei siis ollut surumarssi, vaan voiton laulu.
Surumarssi siitä tuli vasta v.1818, jolloin Upsalassa ylioppilaat kunnioittivat sen sävelillä Kaarle XII:n kuoleman satavuotisjuhlaa.
Narvan marssista on tullut meillä Suomessa valtionpäämiesten ja muidenkin merkkihenkilöiden hautajaisseremonioissa käytetty surumarssi.
Marssiin on myös kirjoittanut sanat professori ja runoilija Erik Gustav Geijer. Suomennoksia on useita. Tässä Martti Helan suomennos:
***
Hetken haave haipuos, haivu,
mielen myrky tyyneksi taivu.
Aatos muistojen yöhön vaivu,
varjojen virttä nyt laulamme.
Kerran te nousitte sankari-innoin,
kaikkenne annoitte kallehin hinnoin.
Uhrinne muistamme polttavin rinnoin.
Siunattu olkoon muistonne!
***
Surumarssin vaikuttavuudesta olen kanssasi samaa mieltä! Silmä kostuu ja mieli hiljenee...
olemassa toinenkin Narvan marssi? Muistin itsekin että sen sanottiin olevan irlantilaista alkuperää.
johon vastausta en löytänyt edes Googlesta :)
Mutta tämä yksikin kyllä riittää, eikö vain...
Ei toista Narvan marssia ole. Vain tämä yksi ja ainoa.
ja hieno mies sai arvoisensa hautajaiset.
todella kauniita, koskettavia...
Itse olen joutunut järjestämään elämäni aikana useita hautajaisia.
Musiikin olen pyrkinyt valitsemaan juuri tuolta ajatuksesi pohjalta: hieno ihminen - hänen arvoisensa hautajaiset.
Musiikilla on tärkeä sijansa surutyössä.
Paljon päänvaivaa hautajaismusiikin valinta on minulle kuitenkin aina tuottanut, mutta myös palkinnut.
Siinä surutyössä nimittäin - lohduttanut enemmän kuin sanat...
Mikä biisi soi Cisse Häkkisen hautajaisissa?
Se oli "Honey i,am leaving" . Oli itse toivonut että kyseinen kipale soi hautajaisissa.
Sopi hänen tyyliinsä.
olen myös joutunut valitsemaan sekä musiikkia että psalmeja tms., jotka pappi lukee.
Mielestäni niiden pitäisi jotenkin koskea vainajan elämää, eikä ottaa niitä tuosta vaan sen mukaan, mitä "yleensä" hautajaisissa käytetään.
Toivon totisesti, etten koskaan joudu tekemään noita valintoja, kun kyseessä on lapsen kuolema.
laulun nimi ei sano mulle mitään.. minkähänlainen biisi mahtaa olla kyseessä?
biisin soittaminen Cissen muistolle kertoo juuri siitä tyylitajusta, jota yritän itsekin tässä hapuillen tavoittaa - hautajaismusiikistahan on kysymys.
Kunnioituksesta, lämpimistä muistoista, arvostuksesta, tyylitajusta...siitähän musiikkivalinnat kertovat.
Vili Vesterisen Säkkijärven polkka soi mestarihanuristin toivomuksesta hautajaismusiikkina.
En muista nyt, olivatko hautajaiset hänen vai jonkun toisen mestarihanuristin.
Säkkijärven polkasta tuli mieleeni, että sitä soitettiin radiossa viikkotolkulla tauotta jatkosodan aikana.
Näin estettiin Viipurin linnaan sijoitettujen pommien laukaisu radiosignaalilla.
Tämä kuulunee Aadolfinkin tuntemaan sodankäyntistragediaan... :)
Tuo kyseinen biisi löytyy ganesin levyltä "hanger".
Taidat sen verran nuorempi olla, ettet noita asioita muista. Cissen varmasti tiedät?
Violetta Parra (chileläinen laulajatar, kitarataiteilija, säveltäjä, protestilaulaja) keräsi kotimaansa kansanlauluja ja esitti omia sävellyksiään.
"Gracias a la vida" (Elämälle kiitos) on hänen tunnetuin laulunsa - niin luulen.
Se kosketti minua Arja Saijonmaan laulamana Olof Palmen hautajaisissa, joita TV:n välityksellä seurasin.
Kosketti sisintäni - kuin Narvan Marssi.
Tässä otteita laulusta:
***
Elämälle kiitos,
sain siltä paljon
sain siltä kuulon
... liverryksen ja laulun ...
joilla minua kutsut
sain siltä äänen
... kirjainten muodon...
ne sanoiksi yhtyy
sain jalat, joilla kuljin
... uuvuttavat matkat ...
se sydämen antoi, joka ilosta takoo
... kun kasvavan huomaan ihmisen taidon...
kun pahasta irti näen hyvän ja aidon
sain siltä naurun, sen vierelle itkun
... niin erotan selvään onnen ja tuskan...
jokaisen laulun,läikkyvän pohjan,
yhteisen laulun, jota itsekin laulan.
Elämälle kiitos, sain siltä paljon...
***
Yhdyn toivomukseesi - toivottavasti meidän ei tarvitse kohdata lapsemme kuolemaa. Mutta, jos... siitäkin selviydymme.
Olen siitä varma!
sanat laitoin erääseen suruaddressiin, olen samaa mieltä sen kauneudesta.
Eräälle katkeroituneelle vanhukselle valitsin kappelissa soitettavaksi Petri Laaksosen "Täällä Pohjantähden alla" (Turkka Mali), vaikka se saikin eräältä henkilöltä kritiikkiä siitä, että se on iskelmä.
Niin on moni muukin, eräälle melko nuorena kuolleelle miehelle soitettiin Joel Hallikaisen "Surun pisaroita".
Onneksi nykyään ei pitäydytä enää niin tarkasti vain virsissä ja hengellisissä lauluissa, koska löytyy todella upeita kappaleita muistakin kategorioista.
oli ja on varmaan vieläkin suuri hurriganes-fani.. samoin kuin mieheni.. ja meillä on kaikki ganesin levyt..
innostuin etsimään kyseisen biisin netistä ja imutan sitä koneelle.. kunhan se vaan lähtisi imuttaan.. :)
Kari Rydmanin kaunis ja herkkä laulu
"niin kaunis on maa" on sävelletty erään lapsen hautaisiin.
Todella tunnelmallinen esitys. Tiedät varman laulun?
ja sitä soitetaankin usein juuri lapsen hautajaisissa.
Itse valitsisin luultavasti sen toisen Täällä pohjantähden alla, siis kansansävelmän tai sitten Maan korvessa, jota varmasti myös usein soitetaan.
Hey guess whos come to town
It´s Mister x and he´s looking for foxes
And when he find that fox
He´s gonna have him some fun...
Tuosta nappasin nikkini aikoinaan. Siis sen jota chatissa liikuessa käytän. Liityy erääsen ganes biisin.
musikaalista "Viulun soittaja katolla", olen kuullut laulettavan ja soitettavan tämän.
Hämmästyttävää, että sopii niin häihin kuin hautajaisiinkin.
Sellainen on "Tevje, maitomiehen" filosofia.
Sopii niin iloon kuin suruunkin.
Musiikkia yli rajojen...
akselin ja elinan häävalssi on todella kaunis laulu.. tuli ny vaan häistä mieleen.. :)
Musiikinopettaja, säveltäjä ja trubaduurikin - sellainen hän on, Kari Rydman.
Jostain olen lukenut, että tämän laulun/sävelmän hän teki suojatiellä kuolleen pienen oppilaansa muistoksi.
Pikku Tean koulutoverit omivat tämän laulun ensin omakseen - ja sitten me kaikki...
***
Aika on herätä, nousta ja lähteä
kohdata ystävä kallehin
Aika on naurun ja leikin ja riemun
mukana ystävä kallehin
Aika on eron ja jäähyväisten
poissa on ystävä kallehin
Niin kaunis on maa, niin korkea taivas
soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet, niin varjoisat veet...
esitys, soittivat sitä liki 10 minuuttia koko sen ajan kun arkku tuotiin ulos ja siirrettiin autoon.
Musiikki alkoi aivan vaimeana ja voimistui sitten. Tuo toistui useita kertoja. Kellojen soitto ei paikan päällä kuulunut likikään niin voimakkaana päälle kuin mitä maikkarin klo 18 tiivistelmässä.
Elämyksenä aivan samaa luokkaa kuin mitä on Ylioppilaslaulajien Finlandia aina 6.12 naapuriportailla. Missään ikinä en ole kuullut sitä laulettavan samalla tavalla kuin siellä kun se RÄJÄHTÄÄ täyteen voimaan ja vaimenee...
uskomatonta...
mutta totta!
:)))
sitä mielessäni kysyn.
Sotilas, joka osoittaa tunteita - ajatuksia, pohdintoja isänmaallisuudesta...
Sekö yhdistää meidät yli ikärajojen, puoluerajojen?
Vai yhdistääkö?
Erottaako?
taidan kirjoittaa.
Antanette anteeksi... kirjoitan ensi kertaa tälle palstalle.
Mutta sen sai aikaan Kenraali!!!
:)))
niin tänne kirjoittavat muutkin, ja ilman kenraalin aikaansaannosta.
Kun luet muita ketjuja, niin huomaat...
ja *wirn&pyrsk* totesin...
Eipä taideta kenraaleja tällä palstalla keskustelun aikaansaamiseksi tarvita.
Se näet pyörii sittenkin ( se keskustelu nimittäin ) ... kuten maailmammekin ( se pallon muotoinen )
:))