Helsinki

Pidän alkuperäisistä helsinkiläisistä, koska he ovat niin hiljaisia ja vaatimattomia omassa rehellisyydessään.
Jo 60-luvulla sisä-suomessa, tutustuin erääseen helsinkiläiseen kaveriin, joka oli maalla sukuloimassa.
Kaveri asui Helsingissä josefatinkadulla ja alppikadulla, lähellä Linnanmäkeä. Kuulemma.
Hän ei koskaan esiintynyt mahtailevasti nuorten keskellä, eikä puhunut stadinlangia pyydettäessä.
Eräänä päivänä, uimarannalla, hän näytti henkisen vahvuutensa.
Maalaisjärven suositulla uimarannalla, oli kylän isotpojat (pahikset) valloittaneet rannan läheisyydessä olevan nuorten suosiman uimahyppykiven. Sen laakealle pinnalle pahikset olivat levittäneet viltin ja estivät toisia nousemaan kivelle. Kaksi isokokoista kaveria hallitsi tilannetta.
Helsinkiläinen ystävämme moitti meitä ja pyyti meitä tekemään jotakin. Puolustakaa omaa uimakiveänne, hän sanoi. Kukaan ei uskaltanut tehdä mitään.
Mutta Hän teki, puolustaessaan meitä. Hän kahlasi kivelle ja sen nähdessään, pahikset valpastuivat.
Rohkean röyhkeästi nousi hän märkänä ja vettä valuvana viltin päältä, kiven toiselle sivulle ja sukelti pois.
Pahikset jäivät suut ammollaan aivan tönköiksi, eivätkä edes pystyneet suuta soittamaan moiseen röyhkeyteen.
Kyseisen tapauksen muistan ikäni ja jälkeenpäin ajatellen, Hänen henkinen vahvuutensa juontui asuinympäristöstä.
Suurissa asutuskeskuksissa lapset oppivat käyttäytymään muita kohtaan jo lapsesta asti.
Jos olet ylimielinen ja mukamas kovis, se pitää todistaa muille. Viisas kasvaa vaatimattomaksi ja hiljaiseksi peittäen oman vahvuutensa. Ei saa mokata, jos pitää olla vahvempi muita.
Maalaisidyllissä taas lapsi kasvaa suojattua elämää ja kasvattaa omaa itsetuntoaan rauhassa.
Sitä vaan ei pääse testaamaan niin usein, kestääkö kantti.
Jälkeenpäin, nykyään olen vieraillut Helsingissä, sukulaisissa useinkin ja helsinkiläisyyden ihanteet ovat täysin samat, mistä olen edellä kertonut.
Ainoastaan uushelsinkiläisissä, muuttajissa, jotka ovat ensimmäistä sukupolvea, olen huomioinut mahtailua ja leveilyä. He eivät ole vielä oppineet "tavoille".
Myöskin Suomen Kauppalaivastossa, jossa on suljettu työyhteisö, kasvatetaan ihmisiä tavoille samanlailla, kuin suurasutuksen kasvatteja.
Se siitä ja hyvää syksyä.