Kuinka kauan jaksoinkaan kantaa kaunaa ja surra minulle tehtyjä vääryyksiä.
Olen hieman hidas ilmeisesti, kun vasta eilen tajusin kulkevani ilman vihaa. Nauran enemmän kuin aikoihin.
Olen vain kiitollinen lapsistani ja sietämättömästä kissastani. Olen ruvennut ajattelemaan myös itseäni positiivisessa merkityksessä.
Hieronnassa olen käynyt nyt kolme kertaa. Ja seuraavaksi ajattelin hilpaista yksityiselle kosmeettiseen hammashoitoon. Kuntopyörä nöpöttää olkkarissa ja haastaa minut koko ajan.
Tällaisena rapakuntoisena läskinä en polje kuin pari minuuttia kerrallaan. Mutta kun senkin vähän tekee 20 kertaa päivässä, niin eiköhän se siitä urkene.
Ja tunsin onnen tunteen ekan kerran vuosiin, kun ajattelin kuinka saan kaatua väsyneenä omaan sänkyyni.
Ja kun ystävä sanoi puhelimessa, että ihana aina kuulla raikasta ja iloista ääntäsi. Ja sen kaverin kanssa sitten nauretaan kanssa.
Onhan tämä vähän jälkijättöistä hommaa, kun vasta 52-vuotiaana saa hajun elämän kauneudesta. Olen vain antanut negatiivisten ajatusten hallita. Ja kehtasin vielä nuorena painatuttaa käyntikortteja, jossa ammattina oli ikuinen optimisti. Pessimisti kyllä olisi ollut sopivampi.
Nyt tunnustaudun ainoastaan realistiksi.
Näillä eväillä mennään.
Olen hieman hidas ilmeisesti, kun vasta eilen tajusin kulkevani ilman vihaa. Nauran enemmän kuin aikoihin.
Olen vain kiitollinen lapsistani ja sietämättömästä kissastani. Olen ruvennut ajattelemaan myös itseäni positiivisessa merkityksessä.
Hieronnassa olen käynyt nyt kolme kertaa. Ja seuraavaksi ajattelin hilpaista yksityiselle kosmeettiseen hammashoitoon. Kuntopyörä nöpöttää olkkarissa ja haastaa minut koko ajan.
Tällaisena rapakuntoisena läskinä en polje kuin pari minuuttia kerrallaan. Mutta kun senkin vähän tekee 20 kertaa päivässä, niin eiköhän se siitä urkene.
Ja tunsin onnen tunteen ekan kerran vuosiin, kun ajattelin kuinka saan kaatua väsyneenä omaan sänkyyni.
Ja kun ystävä sanoi puhelimessa, että ihana aina kuulla raikasta ja iloista ääntäsi. Ja sen kaverin kanssa sitten nauretaan kanssa.
Onhan tämä vähän jälkijättöistä hommaa, kun vasta 52-vuotiaana saa hajun elämän kauneudesta. Olen vain antanut negatiivisten ajatusten hallita. Ja kehtasin vielä nuorena painatuttaa käyntikortteja, jossa ammattina oli ikuinen optimisti. Pessimisti kyllä olisi ollut sopivampi.
Nyt tunnustaudun ainoastaan realistiksi.
Näillä eväillä mennään.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Jospa kaikki ihmiset pystyisivät ymmärtämään, että positiivisuus vahvistaa ja negatiivisuus heikentää ihmistä.
Ei ole aikaa kuin ehkä pari viikkoa, kun sinäkin olit kuolemansairas ja tulevaisuus näytti synkältä, mutta nyt on toisin.
hyvät eväät jatkaa eteen päin. Olet löytänyt uudelleen tavan elää hetkessä, se taito meiltä aikuisilta on unohtunut. Ihanaa sunnuntaipäivää sinulle :)
pisti oikkee miättimää ja tuntus kivalt ku tyytyväisyys voitti !
http://www.youtube.com/watch?v=ybKpBuV60vY
sulla oli elinaikaa, onko parempaa tiedossa?
luettavaa:)) Ei muutako läpi harmaan kiven, tässä se oikeanlainen asenne näkyy, vaikka on noin kipeästä asiasta kysymys.
Tsemppiä sun jokaiselle päivällesi:))
http://www.youtube.com/watch?v=ZG_uLLVx4m8&feature=related
lukiessani voin vain ihmetellä Mistä näitä ^v^v^v sataa? Yksi poistuu niin jo toinen tulee tilalle ja tyyli on sama.
kun muistelin sitä aikasempaa ja mietin että ei kai p...li sentään yksi ja sama kyseessä kuin mitä tässä on pashaa jauhettu viime päivinä.
"imua" näissä tälläisissa aloituksissa. Ne on provoja.
että jos nämä todella ovat provoja niin mitä nämä provot tahtoo viestittää lukijoille.
Onko kyseessä piilotettu avunpyyntö "sairauden", yksinäisyyden, läheisyydenpuutteen, päihdeongelmien tai perheongelmien vuoksi.
Pirullista kiusata lukijoita noin irvokkailla ja rajuilla asioilla jos kyse provosta.
jollakin on tarve hakea huomio itseensä tälläisilla sairailla aloituksilla.
Luulen näin, siis luulen, et todella sairas ei täältä apua hae.
Se on pirullista, ja näiden juttujen tarkoitusta voimme vain arvailla.
...kiire lähteä ja tulin sulkemaan koneen. En kuitenkaan malta olla sanomatta oman mielipiteen, joka on jo vähän aikaa "muhinut" ajatuksissani ja miettinyt, että Voisikohan asia olla kuten oon tuuminut.
En mene puskaan kirjottamaan, vaan sanon ajatukseni "näkösällä".
En tämän ketjun aloittajalle ole vastannut kertaakaan, en missään ketjussa. En myöskään ole noteerannut muutamaa muutakaan. On niin kovin helppo hypätä aloituksien yli ja antaa niiden ketjujen mennä omia aikojaan.
Palsta on hyvä läpileikkaus eri tyyppisistä ihmisistä. Eri ammattien omaavia, eri koulutuksen saaneita, eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, eri kokemusten omaavia, eri...eri...eri...ja vieläkin eri. Kuin pienoismalli kotomaastamme.
Olisiko mahdollista sellainen ajatus, että joku pitkällä tähtäyksellä tekee omia "otoksiaan" ja kokeilujaan palstalla ja keräten tietoa ja mielipiteitä ja ennen kaikkea suhtautumisia eri asioihin. Reagointeja.
Mitä näillä "otoksilla" sitten voisi tehdä? Miten mahdollisesti hyödyntää?
Jos jollakin olisi aikomus aloittaa kirjan kirjoittamisen, esim. päästyään eläkkeelle, niin ennakkoon voisi tehdä paljonkin tarpeellisia muistiinpanoja kirjaan tarvittavista, mahdollisesti hyödyllisistä, tiedoista. Suuria esitutkimuksia monet kirjailijat tekevät, kuten tiedämme.
JOS joku tällä ajatuksella olisi ajatellut kirjoittaa "Täydellisen kirjan", niin tämä "mahdollinen" ihminen olisi voinut ottaa tarkoituksella ja hyvissä ajoin varastoon eri rekisteröityjä nimimerkkejä. Vaikkapa ihan 10 vuotta sitten, tai koska nyt olisikin.
Näillä eri nikeillä voisi sitten testailla tätä palstan pienoismaailmaa. Pitkältä ajalta saisi tehdä muistiinpanoja ym. ym. ym....
Kirjan aihe voisi periaatteessa olla mikä tahansa. Ihmisten reagointeihin tutustunut (ja testannut) "kirjailija" voisi kirjoittaa joko huumoripohjaisen tai "osallistuvan" kirjan. Osallistuvuudella tarkoitan esim. tarttumista vanhusten hoitoon, sairaan omaisen hoitoon, hoitoon ylipäätään.... ja esim. millä tavalla sitä voisi vaikkapa parantaa tai, että siitä enenevässä määrin ruvettaisiin puhumaan.
mahdollisuuksiahan on paljon.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut suhtautumisesta Provoihin. En pidä niistä ja jos on pienikin, intuitiivinen tunne, että kyseessä on Provo, niin en suurin surminkaan niihin kommentoi. Oon miettinyt, että ajatteleeko joku tai jotkut, että olen välinpitämätön, kun en mitään vastaa joihinkin sairaus-ketjuihin. Kyse ei ole siitä, vaan se, että en Usko, että kyseinen aloittaja on oikeasti tosissaan.
Monissa aloituksissa on ollut mielestäni karkeita epäloogisia virheitä, myös aloittajan vastauksissa on ilmennyt epäsopivuutta. jne...
En kuitenkaan viitsi, eikä huvita, eikä kiinnosta edes kirjoittaa sellaista kommenttia johonkin ketjuun, että "tämä on provo". Oon antanut niiden mennä ohi silmien.
Kirjoitin tämän mielipiteeni, koska se on minun mielipiteeni. Saatan olla väärässä, mutta siitä huolimatta se on mielipiteeni. Se pysyy mielipiteenäni niin kauan, kunnes tulee esille sellaisia "näyttöjä", että ajatukseni muuttuu. Muuttuminen tapahtuu oman pääni sisällä, ei siten, että joku kommentoi tähän kirjoitukseeni, että Se EI ole niin ja oletpas tyhmä, hullu, typerä, idiootti, älyvapaa, jne...
vaikka tuossa tarkoituksessa minkä mainitsit, niin sairasta hommaa.
Jos joku provoilee että voi sitten kotonaan tai työpaikallaan hirnua toisten hyväuskoisuudelle niin sekin on sairasta.
Itse kerroin jokin aika sitten hetken mielijohteesta omista vaikeuksistani ja senkin voi joku tulkata provoksi mutta sitä se ei todellakaan ollut eikä ole eikä tule olemaan niin kauan kuin elän. Voisin jopa nauraa jos se olisikin vain provo.
Ja tuo että toisella olisi oikeus tai katsoo itsellään olevan oikeus nimittää toista vaikka miksi, se se vasta sairasta onkin. Minulta et tule sitä nimitystä saamaan eikä kukaan jos tolkuissani pysyn.
toissa kesänä. Mieheni myös sairastui samaan aikaan eturauhas-ja rakkosyöpään. Olivat yhtä aikaa jopa sairaalassa hoidettava. Mieheni Selvisi, isosta l syöpäeikkausta. Sen jälkeen hän sairastui vielä sydäninfarktiin..sen jälkeen vuorossa munuaisaltaiden tulehdus...huomisesta en onneksi tiedä mitään.... Toistaiseksi kaikki hyvin. En silti käyttäisi faijani nimeä nikissä. Faijani myös oli urheilumiehiä loppuun asti. Paljon olen hänestä kertonut...ja Stadin slangia heti alussa täällä myös kirjoittanut. Koska, se ollut osa suruani...mutta, slangi myös osa minua. Ajattelen....että, tämä isivainaantyttö silloin kun ensimmäisen kerran tänne kirjoitti, itse ajattelin että hän kirjoitti myös totta? En ymmärrä että, näillä asioilla leikitään? Taidan olla vähän vanhakantainen. Sillä mitään leikkimistä ei ole jos, ihminen oikeesti sairastuu tai kuolee syöpään. En sellaista ymmärrä että, siitä löydetään joku vitsi tai tehdään vitsi?.
Jos, puhun isästäni se on aina minulle faija. Mieheni on taas pojillemme isä.
Jos, joku tälläisistä asioista laskee huumoria, niin minusta hän todella sairas.
t.Pimu
niin kipeitä asioita että siksikin huutelen enimmäkseen puskasta vaikkakaan en isoilla kirjaimilla kuten joku aika sitten opin ts. että isot on huutamista.
minäkin elämään oppinut surujen kautta tavallaan "uudella tavalla". tai elämää katsoo vähän toisin kuin ennen... Kaikki me olemme erilaisia. Itselleni vasta nyt tuo aika että, otan myös itseni huomioon. Tuossa näitä opiskelupaikkoja kun katsoin ja nyt mietin varaanko lokakuuksi yhden viikonlopun vain itselleni...viikonloppuseminaari/tai kurssi vironkielessä kun Tallinnassa...hinta vaan minulle nyt vähän kova..siellä kun fyrkkaa menee muutenkin...tekisi mieleni kuitenkin paikka varata...nooh..täytyy jutella ensin..näitä viikonloppuja kun yhteensä on kolme;)) Tiedä suostuuko meidän "päämies"...jos, jotenkin kauniisti pyytäisin...;))
t.Pimu
Jos jonkun ainoa mielenkiinto on siinä, onko joku kirjoitus provo vai ei, ei voi kuin ihmetellä. Kannattaako sitten edes vaivautua?
Mitä palstapoliiseja me olemme. Antaa ihmisten kirjoittaa. Kuka minkäkin innostamana. Johan tänne mahtuu, niin kauniita maisemamaalauksia, kuin kipeitä tositapahtumiakin.
Kuka kirjoittaa täyttä faktaa, kuka hieman vähempää.
Eihän tämä ole mikään kuritushuone. Eikä toisten kyttäys pitäisi olla pääasia.
Minusta, inhimillisyys on päällimmäinen tunne, jolla toisten kertomiin asioihin otan kantaa. En ensimmäisenä väitä tietäväni hänen asiansa häntä paremmin. Jos joskus ilmenee, että on ollut kyse provosta, voin vain ihmetellä, miksi. Kaipa siihenkin on ollut omat syynsä.
Diagnooseja toisista en osaa/uskalla tehdä
tai minkä vuoksi mutta jos itse on saanut paljon pahaa niin aina pelkää että sitä tulee lisää ja joka paikasta ja jokaiselta. Yritänkin elää omaa elämääni ja eläkööt toiset omaansa. Erästäkin -tyttöä teki jo mieli alkaa auttamaan tai ainakin tarjoamaan apua mutta jätin sen koska itsellä on jo liikaa. Eli hoitakoot jokainen omansa miten parhaaksi näkee, niin joudun itsekin tekemään.
näin vakavalla kuin oma syöpäsairaus ja oma kuoleminen syöpään provoilla? Tuntuu aika julmalta ja ajattelemattomalta vitsiltä....varsinkin meitä kohtaan joilla itsellämme omaisia ja läheisiä jotka ovat syöpään sairastuneet tai siihen menehtyneet. En suoraan sanoen ymmärrä. Että, miksi??? Voi, olla että olen ihmisenä tyhmä ja ärsyttävä enkä odota että, kaikki pitäävät minusta;)) En minäkään kaikista ihmisistä itse pidä. Mutta, joku raja kuitenkin pitäisi olla...mistä kirjoittaa tälläkin palstalla tosissaan. Jos, tämä aloittaja on provoilija. Hän loukkaa tahallaan täällä sellaisia palstalaisia joilla on oikeesti surua siitä että, läheisellä tai itsellään on syöpäsairaus. Tai joku on menettänyt läheisensä syöpään...lähi aikoina. Toivon, että tuo aloittaja EI olisi provoilija. Ihan vaan siksi että, omalla miehelläni on vakava syöpäsairaus. Ja oman faijani menitin myös syöpään. Eikä siitä vielä kovin kauan aikaa...suruni on monen kertainen vielä...ja meitä myös muita joilla paljon surua....nyt ja tässä oikeesti.
t.Pimu
että se oli provo? Onko joku myöntänyt, että on. En ole virran vietävä, en anna muitten päättää minun puolestani. Väärää syytöstä en siedä.
On minultakin äiti kuollut syöpään, kuin myös hänen isänsä. Isäni kuoli aivoinfarktiin. Tiedän minäkin surun ja murheen, enkä hyväksy, että niillä leikitellään.
Mutta kuka ja missä tietää tämän syyttelyn oikeutuksen?
Miksi täällä on kummallinen tapa liittyä syyttelijöihin?
jos, luet tarkkaan tuo tekstini. Että toivottavasti EI ole provo. En kirjoittanut että, on. Koska, en tiedä....mistä voisin? En mistään. Ja myös perustelut siihen että, miksi näin toivon.
t.Pimu
eikä kenenkään kirjoituksista varma netissä ja ei tarvikaan olla yhtään mitään.
Ei voi sanoa että kenen paras tai kenen huonoin tai kenen totta tai aivan huuhaata mutta kukaan ei voi toistansa kieltää kirjoittamasta vaikka mitä. Loppu jää lukijan mietittäväksi. Olen huomannut itse että ihmisillä on kauhea uteliaisuus toisten asioihin. Ja heti kun suinkin niin tikulla pistetään silmään.
olen huomannut, jopa täällä. Ikivanhoja asioita vetkutellaan ja ketkutellaan, luulotellaan ja mietitään. Usein tullut mieleen, että mistä se yksi lakia lukikaan. ;)
ollut mukana? Vaikka tottapa joka lähtöön...
olla sellainen vapaamuotoinen, missä eri asioista näistä vaikeistakin ja raskaista asioista täällä saisi kirjoittaa. Itselleni näistä asioista kirjoittaminen on ihan puhdasta terapiaa. Kirjoitan omaa surua myös "ulos". Poispäin itsestäni. Oikeassa olet siinä että, missä näistä kirjoituksissa sitten voisi olla varma? Ei niin mistään. Siinä kanssasi aivan samaa mieltä. Usein kuitenkin meillä tämän ikäisillä paljon vielä tabuja...tuosta ei saa kirjoittaa, tuosta ei saa puhua, noin ei saa ajatella...tuo on sopimatonta....etc...
Ja sitten tosinpäin: Vain näin pitää kirjoittaa, vain näin pitää puhua, vain näin saa ajatella, tämä on sopivaa....etc.
Hyvää Päivän Jatkoa palstalaisille, lähden tästä jälleen asioita hoitamaan...;))
tsau;
t.Pimu
nyt kaikki naiset hotelliin....jne... mä provoon nyt...
jos, sitä tarkoitat kun ajoin täältä miehet hotelliin;)))) Ainakin käsitin silloin että, ihmiset sen myös VITSIKSI ymmärsivät. Voi, ei jos, joku nyt tosissaan sen otti. Se oli sellainen VITSI.
Eipä silti hotelliin mielelläni nyt lähtisin. Syyssiivous kun tehty ja kaikki ikkunat pesty;)) ))Mikäs siellä olisi lepäillessä...ja herkkupöytien (aamispöytien ääressä herkutella....mukavassa seurassa seurustella;)))
tsau;
t.Pimu
nyt ei ymmärrä.....?
leikilläni tämän palstan miehet tosiaan ajamaan hotelliin;))) Ajattelin, että tämä siitä poiki...
Sitä vaan todistelemaan että, leikkiä ja Vitsiä se minun puoleltani oli. Mutta, oikeesti täällä kun ei tiedä kuka minkin asian miten ymmärtää;))) Ei voi tietää..
tsau;
t.Pimu
vieläkin feikkaat tällä nimimerkillä?
millä nikillä täällä kirjoittelee ja feikkaako vai ei? Itse katson tämän palstan ihan hupi-jutuksi ja en täällä totuuksia omasta elämästäni kertoisi, en positiivisia, en negatiivisia.
Toki jos kysytään yleistä, tyyliin: tarvitaanko Suomessa poliisia, niin vastaisin, että tarvitaan.
En ymmärrä tätä vainoharhaisuutta, epäilyjä ym, mitä täällä palstalla saa lukea.
itseäni tuossa aloituksessa hämäsi yksi juttu. Se on tämä. Kun ihminen sairastuu vakavasti ja ns.radikaalisesti syöpään. ja joutuu sitten sairaalan näihin hoitoihin. Hän yleensä laihtuu myös radikaalisesti. Mieheltäni putosi painoa noin 13-15 kg...äkisti. Ei siinä tarvinut kyllä mitään ihme laihduskuuria silloin pohtia? Nyt saanut onneksi tuota painoaan jo myös takaisin. Faijani painoi lopulta vain kolmanneksen siitä mitä lähtöpainonsa oli....syöpä kun edennyt luuhun asti....Eli tiedämme mitä meilläkin edessä. Ei jaksa siksi ymmärtää, miksi joku jaksaisi näin vakavalla aiheella kun syöpä tai kuolema laskea tälläistä fuulaa...
Tämä nikki joka tämän aloituksen nyt teki. Antoi kyllä tuossa vähän aikaa sitten ymmärtää että, hän kuoleman vakavasti sairastunut parantumattomasti syöpään, jos ihminen on vakavasti sairas, hän ei kyllä jaksa silloin pohtia jotain ulkonäkö kysymyksiä ei edes niitä hampaita...
Nyt kyllä minuakin suututtaa jos, tämä on pelkästään feikki...En ymmärrä. Olenko tyhmä?
t.Pimu
ei anneta kenenkään vedättää itseämme. Aina silti otan positiivisemman kannan, kyllä elämään liikaa pahaakin mahtuu, kuten tiedämme.
Ja onko meidän pakko kaikki tietää?
omassa elämässä ihan tarpeeksi. Mutta, ymmärrän kyllä Korpista, hän on joutunut myös elämän uudestaan rakentamaan. Yritän itse ihan oikeesti tuosta positiivisuudesta nyt pitää kiinni...jos, en pitäisi...niin voisin jäädä yhtä hyvin vällyjen alle miettimään vain että, MINULLA on vaikeeta. Vaikeeta meillä kaikilla toisinaan. Elämässä ei kuitenkaan voi muuta kuin loppupeleissä aina vaan hyväksyä vallitsevat tosiasiat. On ne sitten kuinka kipeitä tai surullisia tahansa.... Onneksi paljon hyvää ja kaunista sen rinnalla...
t.Pimu
muistaakseni kerroit kuinka olet joutunut oma firmasi lopettamaan/luopumaan. En minä muuta. Suuri muutos minusta sekin..elämässä.
t.Pimu
onneksi nyt elämäsi on vihdoin tuossa onnellissa tilassa. Nuo avioeron jälkeiset ajat kun myös sellaisia jolloin kaikki on tavallaan rakennettava uudestaan. Oman firman pyörittäminen ulkopuolisten silmin voi näyttää helpolta. Mutta eihän se sitä aina suinkaan ole. Taloudellinen vastuu kun painaa myös.
Ihana kuulla että, lapsillasi ovat hyvät suhteet sekä omaan isäänsä että miesystävääsi. Voitte nauttia kaikki hyvästä elämästä.
Kaikkea Hyvää sinulle Korpis, elämääsi
t.Pimu
tyhmää kertoa palstoilla olevansa kuolemansairas, - tyhmää ja todella sairasta "huumoria", kertoo kirjoittajan henkisestä terveydentilasta lähes kaiken...
Mutta, onko se meiltä muilta suurikin häpeä jos me tunnemme tuossa tilanteessa ahdistuvamme, ja kirjoitamme osaaottavia ja empaattisia vastauksia - eikö empatia ja myötäsuru ole inhimillinen reaktio tai ainakin pitäisi olla meillä ihmisillä..emmehän ole eläimiä.
Kovuutta ja pahuutta jää varmasti ihan nokko, jos vaikka välillä silitämmekin hellemmin..
P.s. ei millään pahalla..
on sairasta ja tyhmää v a l e h d e l l a palstoilla olevansa kuolemansairas, se on jopa kuvottavan sairasta leikkiä vakavalla asialla....
Pirre*
Eihän minun kommenntini ole kelvanneet kritisoidessani tätä aloitusta, poistoon menivät kaikki spekulaationi mahdollisen kirjoittajan useammasta palstanimimerkistä. Vain yksi jäi aikaisemmista kommenteistani ja sen kirjoitin kokeeksi puskasta. Mutta luulosairaaksi minua tuskin tarvitsee arvioida, olenpahan vain lukenut muutamien huom. nimimerkkien kirjoituksia vaikka henkilönä he saavat olla jäädä minulle suuriksi tuntemattomiksi.
Älä turhaan nöyristele, ei ole syytä sillä en lotkauta korvaani kenenkään tuntemattoman henkilööni kohdistuvasta kannanotoista mikä koskee minäni pahuutta, kovuutta tai empatiankyvyn puuttumattomuutta. Viime aikoina tuo huumorintajuni puutekin on hiertänyt joitakin kuin kivi kengässä.
Kaikesta huolimatta, eteenpäin mennään ja kuollaan sitä meilläkin ; )
elämässä se joka tuollaiseen kykenee. Niin tai kyllä siinä sairaus on kyseessä ja aivan kuin siinä että minäkin jouduin viemään asioita tutkittavaksi syystä että jotkut mielipuolet menevät liian pitkälle harmin aiheuttamisessa. Joku luulee että voi tehdä mitä vain jälkiä jättämättä mutta viisaammat ottavat kyllä selvän asioista.
Millä valtuuksilla sinä arvioit täällä kirjoittavia ihmisiä ja jaottelet heidät gategorioin, oman ymmärtämyksesi mukaanko?
Suurin osa viesteistäsi on itsesi kehumista, oman arvosi korostamista ja toisten alentamista.
Olet todella epänormaali ihminen.
.
jos vaivaan, mutta kysyisin, missä on ilmennyt, että täällä on valehdeltu, kerrottu väärää todistusta. Kysyn, kun ei ole sattunut silmään.
Nyt en tarkoita luuloja ja kuuloja, vaan faktaa?
Kysyn, Sinulta, kun Sinulla on varaa huomata puskakin.
Sanomastasi olen samaa mieltä.
.
ole selvänäkijä.
Luultu, epäilty, että tämä kys. nikki, tämän ketjunkin aloittaja olisi tässä aiemmassa ketjussaan kertonut omiaan puolen vuoden sisällä kuolemaan johtavasta sairaudestaan, - häntä on epäilty feikkailusta..
vastauksestasi! Täällähän saisi sitten luulla, jos siltä paikalta panisi. Onneksi ei pane. :/
kun rehellisyyttä korostat?
60 palstalla sinun kirjoituksillesi tulee monasti äkäinen lähtö, kun alat liikaa ihmisiä
ja heidän ajatuksiaan arvostelemaan.
Omakehu on ihan kauheaa, mutta ON SULLA KOMEAT TEKARIT !!!!!
ja hellät tunteet, - mie mistää saanu lähtöjä, itestäsi en oisi niinkään varma.
P.s. siun kanssa kannata kinata, jätän kommenttisi omaan arvoonsa, sairas on sairas..
ja mutta onneksi on omat syntymässä saadut purukalustot..
vähän tarkemmin, eihän tuossa edes sinulle kirjoitettu.
niin näyttää..nyt olevan, mutta eipä kannata härkästä kärpäsestä..:)
poistat omia juttujasi, jos poistat?
Minun ei tulisi mieleenikään.
H.
sillä mitkäs muutkaan ne olisivat.
Noin hienon ja sivistyneeksi itseään mainostava kehuu miten kalliit tekarit hänellä on, oh hoh.
En ole koskaan kirjoittanut.
Taidat sotkea minut johonkin toiseen?
mitenköhän teissä vanhemmissa ikäpolvissa on tuota tarkkaavaisuushäiriötä niin paljon.
olet oikeassa.
Joku pohjustus tuli mieleeni.
:)
H.
Eikö juuri oivallus kaiken rajallisuudesta ole oikein. Nyt siis tehdään asioita ja tunnetaan tunteita. Ja ollaan kilttejä ja hyväksytään kaikki sellaisena kuin se tulee vastaan.
Ystäväni, jolla on rintasyöpä, ei meinaa pysyä pöksyissään, kun laittoi hampaansa kuntoon. Tuumasi, että haluaa avoimen arkun, että kaikki muistaa hänen kauniin hymynsä.
Ei tässä elämässä viedä mitään mennessään, joten nautitaan, kun vielä ehditään. Pannaan vimpat rahat itseensä.
Ainakin itsellä ei ole niin ahdistunut olo.