Ennen vanhaan opettajat opettivat ja oppilaat oppivat. Nykyisin tehdään opetussuunnitelmia ja
nuoret ylioppilastytöt opettaa ilmaiseksi. Opettajilta on viety arvovalta, nyt sotketaan opetustyö.
nuoret ylioppilastytöt opettaa ilmaiseksi. Opettajilta on viety arvovalta, nyt sotketaan opetustyö.
Vastaukset 38
Vanhimmat
ei ole enää yhtään filosofista koulukuntaa ja viime vuoden lopulla uutisissa sanottiin, että amerikkalaisissa kouluissa opetusta on neljänä päivänä viikossa.
Huiputtaminen ja mielivallan käyttö onnistuu helpommin niissä yhteiskunnissa, joissa enemmistö ihmisistä on oppimatonta.
Ei kyllä taaskaan sinunn tieto ole ihan oikea.
Kyllä ne lapset näkyy menevän 5 päivänä kouluun taallä.
Pysy totuudessa Sofia, miksi valehtelet / tai kerrot luulojasi?
Mistä ihmeestä sinä noita "Sinun UUTISIA" luet?
Terv: Lokari.
Laajakaistallatilanne oli sama.
Koen turhauttavana yrittää oikeista jotain asiaa.
Pahimmillaan joku tuo meilini palstalle sitä muokaten mieleisekseen. Toisaalla tulee täysin tekaistu meili. Ylläpito ei pyrikään puuttumaan asiaan vaikka se saattaa aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa ja kärsimyksiä täysin syyttömille.
Kun kyse on kirjesalaisuuden rikkomisesta niin teko on törkeä. Palstalaisten moraalia kuvaa kun he hyökkäävät nikkini kimppuun kun uskallan puolustautua.
Luin myös tuon viestin ja harkitsin vastata.
Riidanhaastajan maine hieman hillitsee halujani puuttua.
Mielenkiinnolla seuraan viestejäsi sieltä
ja nikkisi tuo aina mieleeni Hiski Salomaan verrattoman "Lännen lokarin" nuoruusvuosiltani.
Oletko kertonut palstalla nikkisi tarinaa?
viime vuoden lopulla tallentamiani uutisia. Tästä nimenomaisesta asiasta löysin vain lyhyen mainintani Amerikassa nelipäiväisiin kouluviikkoihin siirtymisestä kun sota nielee varat.
Tämä maininta oli 26.11.2003, joten niihin aikoihin siitä on kirjoitettu. En ole itse keksinyt sitä, enkä pane itselleni muistiin sellaista jolla pettäisin itseäni.
Yleensä olen kopioinut uutisia Hesarista, mutta toisinaan myös iltalehdistä ja harvemmin keskustelupalstoilta.
Perehtyisitkö hieman kirjoitteluumme.
"Etiikkaa nettiin" keskustelunaloituksen linkistä saattaisi olla paljon apua parantaaksemme näitä keskusteluja yhteiseksi hyväksi.
Toivon, että tutustut niihin aivan avoimin mielin.
Tällaisena keskustelun jatkaminen ei ole enää rakentavaa kenellekään.
Kirjoitat, että opettajilta on viety arvovalta.
Vuosikymmeniä mukana olleena ja erinomaisen laajaltisitä eri kouluasteilla nähneenä olen hieman hämilläni. Opettajan työ määrällisesti
on vähentynyt ja hän saa keskittyä aiempaa enemmän juuri perustehtäviinsä.
Luulen, että yhteiskunnan tilaa on tarkasteltava hieman laajemmasta perspektiivistä.
Taisin aivan äskettäin ottaa esimerkin, miten
"arvovalta" katoaa ja siihen voisi opettajakunta
huomata itse olevansa suurelta osin syypää.
Perhe täynnä opettajia ja opetusalalla olevia
joiden kanssa keskustelemme paljon arvovalta asiasta. Opettajan arvovalta pitää itsensä saavuttaa ja säilyttää. Olen samaa mieltä hajupojan kanssa ,että paljolti syypäitä ovat opettajat itse.
Nuoret opettajat ja nämä yo sijaiset haksahtavat helposti olemaan oppilaille kaveri .Silloin ei saa takaisin arvostusta sitten kun sitä kaipaa.
Kyllä opettajan aukroriteetti pitää säilyttää,voi silti olla mukava ja hyvä ope.
Tuota ei kukaan koululuokassa lausunut kertaakaan
vuosikymmenten saatossa. Sellaista sivistymättömyyttä ei todellakaan ollut kuin täällä ikä-ihmisten palstoilla. Eräät sanovat sen omalla nikillään, joku kiistää milloinkaan kirjoittaneensa sanoen; "Se ei ole minun koneeltani lähtöisi..."
Niinpä, menene vain naapurin tai jonkun lukusalin koneelle syöltämään ja purkamaan sisintään.
Toivon, että tulee helpottunut olo kuin ennen takapihan huussissa.
Koulumaailmassa jo lastentarhasta lähtien tulee vaikeuksia ohjaajien ja opettajain taholta. Kun kotona vanhemmat ovat työn ja taloudellisten paineiden raskauttamia niin soppahan on valmis.
Itselläni oli mahdollisuus valintaan.
Koulumaailmasta on todella rikkaat kokemukset kun sain aloittaa silloin Suomen suurimmassa kansakoulussa. Nuoriin jo kotikeudun kerhojen ohjaajana, Helsingin Kalliossa 17 v. eikä koskaan lasten ja nuorten kanssa ollut vaikeuksia kurinpidollisestiedes Kalliossa joka jo silloin koettiin vaikeana alueena.
Esimerkki, jonka kerroin aikanaan oli lastentarhasta, jossa toiset pitivät tärkeänä sovittujen sääntöjen noudattamisen ja toiset taas kokivat olevan hyvä kun ovat hiljaa.
Itse tiedän, että hiljaisuus saattaa olla kuin "tyyntä myrkyn edellä".
Tämän palstan eräillä "kellokkailla" on taipumus ottaa oikeus omiin käsiin.
Riitely ainakin omalta kohdaltani johtuu juuri yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen rikkomisesta aivan ihmisoikeuksien julistukseen saakka.
Itseen ei sovelleta samaa mittaa, jolla toiselle mitataan. Kun ojentumisen aloittaa omasta itsestään niin -
kas kummaa tora ja riita ovat poissa aivan itsestään.
tulevaisuus. Maailma muuttuu kun vanhat ovat poissa ja ohjat ovat uusissa käsissä.
Oikeanlainen arvovalta ei ole toisen yli käyvää valtaa, vaan pikemminkin toisen arvon tunnustamista.
Eräässä yliopistolla nauhoitetussa ohjelmassa puhuttiin, että tulevaisuudessa aikuisia kodellaan aikuisina, eli oletetaan heidän valitsevan itse ja pitävän elämänsä ohjat omissa käsissään.
Älä nai hyvän äidin tytärtä -
saat huonon vaimon !
on jäädä naimattomaksi. Mielipiteeni voi muuttua, mutta vasta sitten kun suomalaiset miehet muuttuvat.
Vaikeahan on sanoa, mikä naisen kannalta on parempi, mutta ainakin naimattomaksi jääminen on todellista kärsimystä niin monelle naiselle.
Tuskinpa suomalaiset miehet miksikään muuttuvat. Sitä paitsi avioerot ovat paljon yleisempiä tapauksissa, joissa suomalaisella naisella on ulkomaalainen mies.
Tuo näyttäisi viittaavan siihen, että vikaa onkin suomalaisissa naisissa.
että ulkomaalainen mies sopisi suomalaiselle naiselle paremmin.
Tarkoitin noin yleensä vertailla erilaisia kulttuureja keskenään - ja sitä, millaisia persoonallisuuksia mikin kulttuuri tuottaa.
Suomalaisia miehiä arvostelen vain siltä osin, minkä itse tunnen heitä, tai kanssasisarten kokemuksia kuunneltuani ja lukemani perusteella. Suomalaiset naiset omalta osaltaan vaikuttavat myös siihen, mitä suomalaiset miehet ovat.
Mutta suomalaisiin miehiin ovat leimansa lyöneet myös monet sodat, raskaat työt, köyhyys, pimeys ja kylmyys. Samoin sellaiset velvollisuudentunnon ja uhrautumisen vaatimukset, jotka on esitetty vallanpidon taholta heidän oman ahneutensa tyydyttämiseksi. Se siivu on ollut pois näiden puheena olevien miesten vaimoilta ja lapsilta, enkä nyt tarkoita kohtuullisia veroja.
Nythän Suomi on toisenlainen kuin esim. isovanhempiemme nuoruudessa, jolloin "velvollisuudentuntoa", eli alistumista yhteiskunnan yläpuolen loisijoiden pyyteille pidettiin vaalituimpana arvona. Ihmekös tuo, kun eri mieltä olemisesta seurasi kuolemantuomio.
Millä tavoin muuten suomalaisten naisten viat näyttäytyvät suomalaisille miehille? Ettei vaan olisi se "vika", mikä suomalaisia miehiä naisissa eniten kiehtoo, mutta ei aina ole saatavilla.
Lienee kuitenkin niin, että parhaiten suomalaiselle naiselle sopii suomalainen mies. Sen kanssa avioliittokin toimii parhaiten, tuosta "viastakin" huolimatta.
Näin kai laulussa laulettiin. Sofian kanssa olemme
"keskustelleet" pitkään. Näköyhteyden puute on onneksi säästänyt tarttumasta astaloon.
Sofian mielipiteen kun ensin tietäisi niin olisi vertailukohta, jotta voisi päätellä muuttuuko ihminen...
laulanut noin, enkä aio koskaan olla lähietäisyydellä sinun kanssa.
- - - -
Kaikille ihmisille, niin sinulle kuin minullekin kuuluu sananvapaus.
En pyri mihinkään keskusteluun ellei nikkiäni siihen vedetä. Siis hyvä jos sinäkin voin
noudattaa tätä toivetta.
hajupoika on pyhä nimi älkää turhaan lausuko hänen nimeään,sillä hän ei jätä rankaisematta sitä joka hänen nimensä turhaan lausuu,näin on kirjoitettu hajupojan kirjassa.
Hajupoka 1
Hajupoika 2
Hajupoika 3
Hajupika 4
Hajupoika 5.
Jokohan nyt tuli Hajupojan rangaistus
on kuitenkin vain seuraus tyytymättömyydestä.
Väkivalta voidaan karkeasti katekorioida eri asteisiin: Ensin tulee ilmeet, sitten verbaalinen, ja lopuksi fyysinen.
ja kaikki edellämainitut ovat seurausta siis tyytymättömyydestä tilanteeseen.
Joten lyöminenkin on oire jostakin.
Katselin juuri tv:sta keskusteluohjlmaa, jonka vetäjänä oli puolalainen toistakymmentä vuotta
Suomessa asunut mies. Nimet eivät muistissani, mutta erikoisesti jäi korviini soimaan hänen sanansa keskustelukulttuurien erosta.
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että yksi puhuu ja toiset kuuntelevat. Keski-euroopalaisessa
keskustelussa taas saatetaan puhua jopa yhtaikaa ja kaikki kuuntelevat - täällä tuntuu olevan vallalla keskustelukulttuuri, jossa kaikki puhuvat, sanomatta mitään saati, että syntyisi oikeata keskustelua.
Useasti its olenkertonut, ettei puheenvuorojen määrällä vaikka peräjälkeen ole merkitystä, jos on asiaa. Nimeämättä ketään, tiedän palstoilla olevan pitkiäkin kirjoituksia sepustelevia, joiden kirjoitusta ei kukaan juuri avaa saati lukisi, vastaamisesta puhumattakaan.
Sitten vain ihmetellään, että miksi keskustelua ei synny ja koetaan sen olevan vain useimmiten yhden nikin ilkeämielisyyttä, kuten tänäänkin eräällä naapuripalstalla kerrotaan.
naapuripalstalta sen tunkkijutun. Mitä pidit siitä Claes Anderssonin kirjasta, jossa tuo tunkkijuttu oli?
On vaikea vastata kun en tiedä tarkkaan mitä ajat takaa. Keskusteluista keskustelusta aloitin uuden keskusteluketjun kun tämä on aloitettu "vanha ope turisee" enkä tässä ala jatkamaan.
Opettajan arvovalta on laskenut suomalaisessa yhteiskunnassa.
Meidän lapsuutemme suomalainen yhteiskunta oli pitkälti maa- ja metsätalousvaltainen. Asuttiin maalla. Kouluja käyneitä oli vähän. Jo keskikoulun käynyt oli miltei herra. Ylioppilas oli jo iso herra.
Tavallisessa maalaiskunnassa korkeakoulutusta saaneita oli muutama: papit, lääkärit, nimismies ja apteekkari sekä keskikoulun opettajat, mikäli sellainen oli paikkakunnalla. He olivat jo kaiken kunnioituksen yläpuolella, asuivat hienosti ja pitivät yhteyttä keskenään, omissa piireissään.
Tasallista kanssa lähimpänä kouluja käyvien joukosta olivat opettajat. He olivat käyneet niin hienon oppilaitoksen kuin seminaarin. Arvokkuuttaan opettajat osoittivat mm. pukeutumisella. Miesopettajakin pukeutui koko pukuun, vaaleaan paitaan ja solmioon.
Nyt on koulunkäyneitäkin enemmän myös maalaiskunnissa. Maisteri ei ole ihme. Opettaja ei ole erikoisuus.
Se heijastuu myös ulkoisessa esiintymisessä; opettaja saattaa esiintyä työssä jopa farmarihousuissa ja puserossa, solmiosta puhumattakaan, naiset vastaavasti, heitähän lähes kaikki opettajat ovatkin. Sekin on hyvä osoitus ammatin arvostuksesta miesten parissa.
Muistan lukeneeni jostakin lehdestä ehkä 50-luvulla, miten opettajan arvostus on laskenut Italiassa lähes tehdastyöntekijän (ei se muuten mitenkään huono tapa ole ansaita toimeentulo)tasolle, myös palkkauksen osalta, ja ennustettiin, että on Suomessakin vielä sama tilanne. Tuntui kummalta. Nyt se lienee totta.
Taisin poiketa aiheen ytimestä, mutta piti kertoa väliin tämäkin.
Nainen joka valmistuu lastentarhanopettajaksi korkeakoulusta ei ikinä pääse siivoojan ansiotasolle, vaikkei tämä ole opiskellut päiväänkään peruskoulun jälkeen.
Siivooja on ollut ansiotyössä 16 vuotiaasta saaakka ja saa monet sosiaalitet.
Opettaja saa ensimmäisen tilinsä 6 - 8 vuotta myöhemmin ja hänellä on opintolainaa. Palkkaero heillä on yllättävän pieni, paperitehtaan trukkikuskina tyttö ohittaa kuukausiansioissa
opettajan.
oppilaineen oli kokonaan vaille palkkaa, eikä omaisuuttakaan ollut.
Papin säkki on pohjaton.
Jo alkuseurakunnassa Ananias ja Safiira saivat hengellään maksaa kun yrittivät pitää itsellään osan saamastaan kauppahinnasta Apt 5:1-
Jeesuksen varattomuudesta tai varallisuudesta en lähde väittelemään kanssasi. Ainakin Kiusaaja tarjosi hänelle koko maailmaa. Ehkä
joku teki paremman tarjouksen?
Yleensä kaupankäynnissä korkein tarjous hyväksytään.
että edustat ihka uutta uskonsuuntausta.
Mikähän se uskonsuunta mahtenee olla sofialla?
Hajun suunta ei tuonut mitään uutta.Vanha sananparsi pitää varmasti paikkansa ja muu oli Raamatusta poimittua. Osaisiko joku sanoa mihin sitä rahaa tarvittiin. Jumala ei varmaan rahojamme tarvitse. Joku oli kateellinen kun huora voiteli Jeesksen jalat, köyhille piti jakaa
kuten nykyäänkin.
Joka köyhälle lainaa, sitä Jumala armahtaa.
Tuosta voisi päätellä, että kirkollisveron perii pappi.
Niin ei ole. Senhän saa seurakunta, eli me jotka siihen kuulumme. Seurakunta tai sen demokraattisesti valittu johto käyttää varoja eri tarkoituksiin: kirkon ja hautausmaan hoitoon ym. samoin kuin palkkoihin; eräät sen palkollisista ovat pappeja.
Työmies on palkkansa ansainnut, niin myös pappi.
Nyt ei eletä 1800-lukua.
Köyhiä ei nykyisin ole siinä mielessä ole kuin 2000 vuotta sitten. Sossun luukku pitää huolen omistaan. Seurakunnan ei tarvitse antaa "köyhille" ja etenkään työnvieroksujille mitään, ne tuhlaavat ne rahat viinaan ym. joutavaan.
Tilapäisesti ahdinkoon joutuneet ovat ihan eri asia.
Tässä maailmassa löytyy paljon tärkeämpiä autettavia kuin Suomen "köyhät". Kuka semmoinen muuten tunnustaa olevansa?
Papille maksetaan palkka ja maksja on seurakunta tai muu yhteisö ja se työehtosopimuksilla virkaehdoilla määritelty - ei siinä asiassa ole mitään epäselvää.Syksyllä tätä asiaa jo puitiin mm. avaamassani keskustelussa:Mihin pappia tarvitaan, sekä muita kysymyksiä kirkosta ja uskosta. /Sirkku Nyström 1996 kirjoitti tuolla nimikkeellä kirjankin.
Tietänet, että se lausumani oli kansan sananparsi,
mutta luulen etten ola ainoa joka kysyy kuten S.Nyström.
Seurakunnan ja kirkon demokratia no Max Jakobsonia lainatakseni "kuin veteen piirretty viiva". Luulen ettei se siedä kriittistä tutkimusta.
Luulen, että sinäkään tunne edes kirkon hallintoa.
Olen palstoilla kysynyt useita kertoja:"Kuka johtaa kirkkoa?" En ole saanut siihen selvää vastausta. Muutan käsityksiäni kun esität tyhjentävän vastauksen edes tuohon kysymykseen.
Suomessa köyhyys on ongelma ja luulen, että se on kansansairaus, johon ei kirkko eikä yhteiskunta muutenkaan halua korjausta edes yrittää tehdä.
Suomi on hyvinvoinnin irvikuva. Suomalaisten ostovoima on samaa luokkaa kuin köyhinä pitämiemme Kreikan ja Portugalin.
Karu totuus alkaa vähitellen paljastua päättäjillemme.
Näen päivittäin näitä "työtä vieroksuvia" ja järjestelmämme ruokkii tätä. Jokainen terve ja sairaskin ihminen, vanhuskin haluaa olla hyödyksi läheisilleen tehdä hyödyllistä työtä - byrokratia vain luo usein ylitsepääsemättömiä muureja.
"Ihmiset sanovat, että Jeppe juo. Kukaan ei kysy, miksi Jeppe juo."
Itse tunnen olevani köyhyydessänikin rikas -
sitä en mielelläni jakaisi toisille vaan soisin heillekin elämisen rikkautta.
Henkilökohtainen sanoma, erityisesti noin pitkä, on arvostuksen osoitus. En kuitenkaan vaivaudu vastaamaan saman tason arvostuksella.
Siinä tuli ilmeisesti viisauden sanoja.
Olisipa mielenkiintoista tietää,missä mielessä "seurakunnan ja kirkon demokratia on kuin veteen piirretty viiva". Jos joku äänestämiseen oikeutettu ei ole äänestänyt seurakuntavaaleissa, ei hän tietysti ole vaikuttanut omalta osaltaan.
Tiedän muuten sattumoisin noista(kin) asioista.
Jos köyhyys - siinä merkityksessä, ettei tule omillaan toimeen - on ongelma, ei sitä kirkko pysty ratkaisemaan. Taivaastako sille rahaa sataisi? Ja että köyhyys vielä kansansairaus? Sellaisen "kansansairauden" nimi on laiskuus!
Jos yhteiskunta voisi poistaa köyhyyden, se luultavasti voisi estää myös vaikkapa kovat ukkossateet kesällä.
Ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä, kuuluu sananlasku. Nykyään pääsee valmiin ruuan ääreen, vaikka lorvisi päiväkaudet ympäriinsä, samalla kun toiset painavat työtä uuvuuksiin asti, jotta myös lorvijoilla olisi ruokaa ja vaatetta.
Asianomainen kertoo etsineensä kysymykseen "Kuka johtaa kirkkoa?" juuri täältä 60 -palstalta "tyhjentävää vastausta"! Sepä on melkoinen arvostus!
Luulo ei ole tiedon väärtti, kuuluu muuten toinen sananlasku.
Kun vastaat aiemmin esittämääni kysymykseen niin saanen sitten palata asiaan. En löytänyt viestistäsi minkäänlaista vastausta esittämääni kysymykseen.
Olen tietoinen paikallisseurakuntavaaleistä, joissa valitaan kirkkovaltuusto, joka pitäisi olla kuin kunnanvaltuusto. Kirkkoneuvosto pitäisi olla kuin kunnanhallitus. Ei meillä kait ole tässä
suurtakaan erimielisyyttä. Kun on vapaat vaalit niin sen pitäisi täyttää demokratian vaatimukset, mutta....
Kuka tai ketkä todellisuudessa johtavat kirkkoa
ja toimiiko demokratia kuten "maallisessa hallinnossa?" Tähän haluaisin vastauksia.
Kirjoituksissasi huokuu pietistisyys, jota meillä aikanaan ja ehken vieläkin herätysliikkeemme edustavat. Ne haluavat määrätä millaista elämää kristityn on soveliasta viettää ja siitä nousee esiin edustamasi toisenlaisten ihmisten tuomitsevuus.
Mitenkäs se Suuri Opettaja tunnetuimmassa puheessaan, vuorisaarnassa sanookaan:
- Älkää tuomitko, ettei teitäkin tuomittaisi.
- Ota ensin tukki omasta silmästäsi ennenkuin roskaa toisen silmästä.
Toivon sinun tuovan edes jotain todellista tietoa keskusteluun luulojesi sijaan.
Taisin edellisessä viestissä käyttää vähän turhan voimallista kieltä kun sanoin sinun edustavan pietistisyyttä. Tarkistin asiaa vasta viestin jo lähdettyä.
Päätelkää itse, tässä hyvä linkki:
http://www.suol.fi/raamattunet/pietismi.html
Tosin meidän Herramme asui aika vanhaksi vanhempiensa luona näiden taatessa hänelle sekä leivän että särpimen.
Meidän Herramme joutui kuitenkin jollakin tavalla saamaan elatuksensa. Osan hän hankki ihmeillä, mihin meistä ei kukaan pysty. Aivan ilmeisesti ihmiset myös antoivat hänelle.
Eihän Raamatussa kai väitetä meidän Herramme olleen ilman työtä. Tekee mieli kuvitella, että hän väliin teki työtä, josta evankelistat eivät puhu, kun se on arkista.
Missään ei mainita, että hän olisi saanut työttömyysavustusta.
Laiskoja kohtaan hän osoitti halveksuntaansa.
Meidän Herramme ei tosiaankaan kerännyt omaisuutta. Hän neuvoi jopa muita olemaan keräämättä sitä, puhuen taivaan lintujen vapaudesta, joilla myöskään ei sitä ole. Kuitenkin hän kertoi työnteosta ja työtä tekevistä ihmisistä ja eläimistä. Samoin hän puhui palkoista.
Hän ei kieltänyt maksamasta verojakaan.
Opetuslapsilla muuten oli selvät ammatit, ja voi olettaa, että he väliin harjoittivat sitä. Pietari oli kalastaja, Luukas lääkäri jne.
Meidän Herramme koki joka tapauksessa elintasonsa riittäväksi.
työtä tekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon", hän sanoi.
"Katsokaa kedon kukkia, eivät ne kylvä tai kynnä, eivätkä kehrää mutta ...."
"Martta-Martta, paljosta sinä huolehdit, mutta..."
"Seuraa minua! Kuolleet haudatkoot kuolleensa".
En muista täsmälleen noita sanoja, mutta hengen tarpeet taisivat olla tärkeämpiä kuin ylenmääräinen työteko.