Jos käytät esim. 110M Welho-yhteyttä, se ei tarkoita että saat selatessa 10 megan nopeudella sivut auki.
"Sivu", kuten Suomi24, on kokoelma HTML/php/asp jne. tiedostoja, flash, kuva ja videotiedostoja, jotka ovat ylläpitävän firman palvelimella. Palvelinta voi käyttää kymmeniä/satojatuhansia ihmisiä tai enemmänkin samaan aikaan.
Tästä syystä palvelin rajoittaa upload-kapasiteettinsa yleensä n. 100-500kb/s jotta mahdollisimman moni saisi sivun suhteellisen nopeasti auki. Palvelimella ei ole rajatonta upload-kapasiteettia joten se ei voi varata kaikille käyttäjille kaistaa 110mbit/s.
Yhden palvelimen kokonaiskapasiteetti saattaa esim. olla vain 250mb/s letkun varassa, joka siis maksiminopeudella vastaisi vain parin tusinan käyttäjän yhteyksiä.
Se "Kuivuri" tai Viestintäviraston mittari ei kerro muuta kuin max. bandwidthin eli paljonko kaistaleveys on suurimmillaan teoriassa. Sitä voi hyödyntää esim. p2p-lataamisesa jolloin tiedostoa lähettää satoja eri käyttäjää yhden palvelimen sijasta, jolloin nopeus voi tosiaan olla lähellä 110mb/s hyvillä seedeillä. Myös jotkut erittäin tehokkaat Usenet palvelimet saattavat kyetä tällaiseen upload kapasiteettiin.
Nopeus on kiinni siitä, kuinka paljon dataa vastapuolen palvelin kykenee lähettämään takaisin REQUEST-komennon jälkeen selaimellesi. Sillä ei ole mitään tekemistä Welhon kanssa, koska Welho ei voi vaikuttaa siihen, miten paljon kaistaa toisella firmalla on käytössä. Welho voi vain taata sen että maksimissaan voit ladata 110M kaistalla.
T: Ei Welhon kätyri
"Sivu", kuten Suomi24, on kokoelma HTML/php/asp jne. tiedostoja, flash, kuva ja videotiedostoja, jotka ovat ylläpitävän firman palvelimella. Palvelinta voi käyttää kymmeniä/satojatuhansia ihmisiä tai enemmänkin samaan aikaan.
Tästä syystä palvelin rajoittaa upload-kapasiteettinsa yleensä n. 100-500kb/s jotta mahdollisimman moni saisi sivun suhteellisen nopeasti auki. Palvelimella ei ole rajatonta upload-kapasiteettia joten se ei voi varata kaikille käyttäjille kaistaa 110mbit/s.
Yhden palvelimen kokonaiskapasiteetti saattaa esim. olla vain 250mb/s letkun varassa, joka siis maksiminopeudella vastaisi vain parin tusinan käyttäjän yhteyksiä.
Se "Kuivuri" tai Viestintäviraston mittari ei kerro muuta kuin max. bandwidthin eli paljonko kaistaleveys on suurimmillaan teoriassa. Sitä voi hyödyntää esim. p2p-lataamisesa jolloin tiedostoa lähettää satoja eri käyttäjää yhden palvelimen sijasta, jolloin nopeus voi tosiaan olla lähellä 110mb/s hyvillä seedeillä. Myös jotkut erittäin tehokkaat Usenet palvelimet saattavat kyetä tällaiseen upload kapasiteettiin.
Nopeus on kiinni siitä, kuinka paljon dataa vastapuolen palvelin kykenee lähettämään takaisin REQUEST-komennon jälkeen selaimellesi. Sillä ei ole mitään tekemistä Welhon kanssa, koska Welho ei voi vaikuttaa siihen, miten paljon kaistaa toisella firmalla on käytössä. Welho voi vain taata sen että maksimissaan voit ladata 110M kaistalla.
T: Ei Welhon kätyri
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näin lukuisia webbisovelluksia tehneenä ja oman HTTP-palvelimen/clientinkin itse koodanneena ja RFC:t tuntevana: Mikä on "REQUEST-komento"? En ole kuunaan moisesta kuullut. Lähinnä HTTP:ssä GET, POST ja HEAD ovat yleisimpiä. Muitakin on, mutta enpä ole PUT:ia ja DELETE:ä käyttäviä clienttejä juuri nähnyt, ehkäpä WebDAV tekee noitakin. Mutta REQUEST-verbiä en ole nähnyt...
Request komento lienee harvinainen, CURL vastaa GET/call_wget komentoa Linuxilla
Ja ylläolevalle, PUT/OPTIONS/HEAD jne ovat metodeja eivätkä komentoja. GET komennolla aktivoidaan ohjelmointikielen tasolla seuraavat tietopyynnöt:
request-header = Accept
| Accept-Charset
| Accept-Encoding
| Accept-Language
| Authorization
| Expect
| From
| Host
| If-Match
| If-Modified-Since
| If-None-Match
| If-Range
| If-Unmodified-Since
| Max-Forwards
| Proxy-Authorization
| Range
| Referer
| TE
| User-Agent
Standardi HTML'ssä seuraavat komennot pyytävät datan kohteelle:
Request = SimpleRequest | FullRequest
SimpleRequest = GET CrLf
FullRequest = Method URI ProtocolVersion CrLf
[*]
[ ]
"Request komento lienee harvinainen, CURL vastaa GET/call_wget komentoa Linuxilla"
CURL ja wget ovat muuten asiakasohjelmistoja muiden joukossa, ei kuulu asiaan *mitenkään*.
"Ja ylläolevalle, PUT/OPTIONS/HEAD jne ovat metodeja eivätkä komentoja."
Niitä kutsutaan kylläkin verbeiksi. GET/HEAD/POST ovat mitä käytännössä käytetään, muiden merkitys on hyvin marginaalinen.
"GET komennolla aktivoidaan ohjelmointikielen tasolla seuraavat tietopyynnöt:"
GET-verbin perässä ovat nuo otsakkeet. Eivät ne ole mitään erillisiä tietopyyntöjä, vaan parametrejä esim. GET:ille. "GET HTTP/1.0\n\n" on itsessään validi HTTP 1.0-pyyntö.
"Standardi HTML'ssä seuraavat komennot pyytävät datan kohteelle:"
HTML:ään nuo eivät liity mitenkään. Nuo ovat HTTP-protokollan "määrityksiä". "Määrityksiä" siksi, ettei niitä itse asiassa täysin kunnioiteta käytännössä. Esim. CR-merkit (carriage return, rivinpalautus) jätetään käytännössä pois, eikä se ainoatakaan oikean maailman HTTP-palvelinta haittaa.
tämä ei ole nörttien temmellyskerho. joten pysykäämme suomen kielessä ja ymmärrettävän kielen puitteissa. t.veijo