Säälittävä CPU kehitys

... mutta yhdyn kommenttiisi. Prossujen kehitys ei näytä olleen päätähuimaavaa. Onhan niissä tietysti jotain "arkkitehtuuria" joka päivittyy, mutta noista ei tällainen peruspentti ymmärrä mitään. Olisi sinänsä mielenkiintoista nähdä miten nykyajan 1-ytiminen 3 GHz prossu (lieneekö moista olemassa) pärjää P4:lle.

Energiatehokkuudessa on kyllä edistytty lähinnä pienempien valmistusprosessien ansiosta. Ytimien lisäämisestä on hyötyä lähinnä jos ajaa useita ohjelmia yhtäaikaa tai osallistuu hajautettuun laskentaan.

Ehkä joku osaa vastata siihen, onko nykyistä korkeammille kellotaajuuksille ylipäänsä tarvetta kotikäyttäjillä? Peleissä kai näytönohjaimet rulettaa ja kotivideoiden editoinnissakin voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi useampaa ydintä ja jopa näytönohjainlaskentaa.

...oli yhdessä vaiheessa prosessorivalmistajien, ainakin Intel ja AMD:n, tapa pyrkiä lisäämään tehoja. Intel varsinkin puski aggressiivisesti taajuuksia ylöspäin keinolla millä hyvänsä, jopa tekemällä prosessoreista sellaisia että ne tekevät vähemmän työtä per mhz (Pentium 4). Tässä tulikin raja vastaan ja uuden suuntauksen mukaan on järkevää kehittää useampiytimisiä prossuja samalla viilaillen prossuja muutenkin, ei kellotaajuus ole enää mikään tehon mitta. Ainoastaan silloin jos vertaillaan vastakkain kahta täysin samanlaista prossua (FSB-väylä, L1, L2 jne cache yms) niin silloin suuremmalla mhz-määrällä oleva prossu on nopeampi. Ei esimerkiksi 2.0 Ghz P4 -pohjainen Celeron pärjää mitenkäänpäin 1.8Ghz Core 2 Duolle.

Varmaankin se, että kellotaajuuden nosto ei enää onnistu järkevästi kun käy niin kuumana. Rajoittaa sarjallista suoritusnopeutta joten tehoa haetaan sitten rinnakkaisuutta lisäämällä ja lisäämällä välimuistia, koska muistien hakuaika ei ole parantunut kuuteen vuoteen. Katsos kun valonnopeutta ei ole onnistuttu ylittämään.

Tärkeimmät mittarit suorituskyvylle onkin ytimien ja välimuistin määrä kellotaajuuden ohella, riippuen hommasta mikä hyödyttää missäkin. Loppukäyttäjälle on kuitenkin useammin enemmän merkitystä sillä, että monta wattia syö sähköä että miten kestää läppärissä akku ja miten paljon kone metelöi.

Kehitysvauhti hyytyy sitten totaalisesti noin 5v kuluttua kun fysiikanlait tulee vastaan kutistamisessa. Sitten menee arkkitehtuurit uusiksi, että saadaan lisää vauhtia. Tarkoittaa myös sitä, että suljetut natiiviohjelmat lakkaa toimimasta ja ne pitää uusia sitten raudan puolesta, elleivät hajoa aikaisemmin uusien käyttöjärjestelmäjulkaisujen yhteydessä.

..että tietokoneiden raudan tehojen kasvu on todellakin hyytynyt noin 6v sitten, että lähinnä rinnakkaisuus lisääntyy ja tämä näkyy näytönohjaimissa kun grafiikan piirto on helpposti rinnakkaistuvaa laskentaa. Ytimiä tulee myös lisää mutta ohjelmistot menee uusiksi että niitä voidaan hyödyntää.

Ei siis kannata ostaa mitään Gigantin romuja mitkä kestää vuoden tai kaks vaan kannattaa ostaa ennemmin kestäviä koneita. Se tietokoneen rauta ei vanhene, se hajoaa tai ohjelmistot vanhenee.

josta koskaan tämäntyyppisissä puolijohde prossuissa kotioloihin tulaan ylittämään,
syykin on selvä, se alkaa lämmitä heti kun sen sisäinen toisto huononee.
Toisaalta kansalle ei haluta antaa prossuja, joiden laskentateho yltää sellaisiin fäärehin jotta valtiolliset salaisuudet voisi auveta hetkessä.

Tosi harrastaja kyllä pystyy kellottamaan koneensa tuplaksi, melko helpolla!

se miksi kellotaajuudet on mainoksista pois, on intellin ansiota, kun se ei pysynyt perässä kellotaajuuskisassa!
Vaan nykyiset intellit vään juuri ja juuri 2 G luokaa, sitti ne maksaa,,,,
Paska puhetta että tehoo tulisi ilman että kellotaajuutta on kunnolla!

Hinta/teho on AMD prossuilla edelleen kaiksita paras!
I7 prossun tehot pohjaakin itse emoon, ei prossuun.
yhdessä paketti on markkinoiden nopein, mutta myös sika kallis

Nyt on tulossa sulautetut prossut, joissa on näyttöohjain tai jopa muistikin jos samassa sipsissä. Ja tehot laskee edelleen.