AMK iltaopiskelu

Minäkin olen aika kunnianhimoinen opintojeni suhteen. Opiskelen siis tällä hetkellä aikuispuolella AMK:ssa. Sitä vain ei aina voi olla niin kovin kunnianhimoinen tai muuten joutuu tekemään toistenkin työt! Nimittäin turhanpäiväisiä (anteeksi nyt vain!) esitelmiä ja projekteja joutuu ryhmätöinä vääntämään lähes joka kurssilla. Jos muita ryhmäläisiä ei arvosana/oppiminen kiinnosta, niin siinähän sitten teet muidenkin osuuden. Joillain kursseilla vieläpä kaikki saman ryhmätyön tehneet saavat saman arvosanan... Reiluako? En ajatellut, että aikuispuolella enää olisi tällaista leikkimistä, mutta näin se vaan on.

Minäkin haluan oppia enkä mennä siitä, missä aita on matalin. Tosin ruotsinkurssilla suon sen itselleni :D

2. kunnianhimoinen kirjoitti:

Minäkin olen aika kunnianhimoinen opintojeni suhteen. Opiskelen siis tällä hetkellä aikuispuolella AMK:ssa. Sitä vain ei aina voi olla niin kovin kunnianhimoinen tai muuten joutuu tekemään toistenkin työt! Nimittäin turhanpäiväisiä (anteeksi nyt vain!) esitelmiä ja projekteja joutuu ryhmätöinä vääntämään lähes joka kurssilla. Jos muita ryhmäläisiä ei arvosana/oppiminen kiinnosta, niin siinähän sitten teet muidenkin osuuden. Joillain kursseilla vieläpä kaikki saman ryhmätyön tehneet saavat saman arvosanan... Reiluako? En ajatellut, että aikuispuolella enää olisi tällaista leikkimistä, mutta näin se vaan on.

Minäkin haluan oppia enkä mennä siitä, missä aita on matalin. Tosin ruotsinkurssilla suon sen itselleni :D

Lue lisää

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, mitä ryhmätöihin tulee.

Nykyään opiskelussa suositaan ryhmätyöskentelymallia, koska sitä pidetään työelämälähtöisenä. Ok, perustelu on sinänsä hyvä eikä työelämässäkään voi aina kollegojansa valita - erilaisten ihmisten kanssa on vain osattava työskennellä.

Ei kysymys ole siitä, ettenkö tulisi ihmisten kanssa toimeen.

Työyhteisöissä korostetaan henkilöstön hyvinvoinnista ja viihtyvyydesta huolehtimista, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Ryhmätöissä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on kaukana. On paljon ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti tiedä, miten ryhmässä tulisi työskennellä. Kymmenistä ryhmätöistä huolimatta opetuksessa ei kiinnitetä huomiota ryhmätyötaitoihin. Tutkimuksia ryhmätyöskentelystä on tehty paljon.

Kerran tätä asiaa pohdittuani mieleen tuli amerikkalainen Diili. Donald Trump hakee ohjelmassaan johtajia. Johtajuutta testataan projektipäällikön tehtävässä. Juuri johtajan puute on ongelma ryhmätyötilanteessa.
Yhteistyössä ryhmän kanssa saatetaan sopia aihe, kuka tekee mitäkin... mutta kenellä on vastuu siitä, että työt tulee tehtyä ja tietyn tason mukaisesti. Jos joku menee vikaan, kuka on se, joka päättää miten tilanne korjataan? Kenelläkään ei ole viime käden vastuuta mistään. Jos yksi ihminen hoitaa annetun tehtävän ala-arvoisesti, hän ratsastaa muiden ahkeralla työllä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että koko ajatus ryhmätyöskentelystä on pelkästään idealistinen, eikä sen toteutusta ole mietitty loppuun asti. Vaikka työelämässä pitääkin osata työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, se ei ole sama asia kuin ryhmätyö. Tokikin alasta ja työtehtävästä riippuu, mutta suuri osa työtehtävistä on itsenäistä työtä, joka linkittyy yhteistyöksi kollegojen kanssa.

Yhteistyö ja ryhmätyö on kaksi täysin eri asiaa.

On todella surku niille, jotka haluavat menestyä, että pitää kantaa riippakivenä alisuoriutujia. Hyvä esimerkki siitä, että oppilaitokset eivät kohtele opiskelijoita yksilöinä, vaan yhtenä massana, joka kulkee sisään ja ulos.

Attimo di Pace kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, mitä ryhmätöihin tulee.

Nykyään opiskelussa suositaan ryhmätyöskentelymallia, koska sitä pidetään työelämälähtöisenä. Ok, perustelu on sinänsä hyvä eikä työelämässäkään voi aina kollegojansa valita - erilaisten ihmisten kanssa on vain osattava työskennellä.

Ei kysymys ole siitä, ettenkö tulisi ihmisten kanssa toimeen.

Työyhteisöissä korostetaan henkilöstön hyvinvoinnista ja viihtyvyydesta huolehtimista, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Ryhmätöissä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on kaukana. On paljon ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti tiedä, miten ryhmässä tulisi työskennellä. Kymmenistä ryhmätöistä huolimatta opetuksessa ei kiinnitetä huomiota ryhmätyötaitoihin. Tutkimuksia ryhmätyöskentelystä on tehty paljon.

Kerran tätä asiaa pohdittuani mieleen tuli amerikkalainen Diili. Donald Trump hakee ohjelmassaan johtajia. Johtajuutta testataan projektipäällikön tehtävässä. Juuri johtajan puute on ongelma ryhmätyötilanteessa.
Yhteistyössä ryhmän kanssa saatetaan sopia aihe, kuka tekee mitäkin... mutta kenellä on vastuu siitä, että työt tulee tehtyä ja tietyn tason mukaisesti. Jos joku menee vikaan, kuka on se, joka päättää miten tilanne korjataan? Kenelläkään ei ole viime käden vastuuta mistään. Jos yksi ihminen hoitaa annetun tehtävän ala-arvoisesti, hän ratsastaa muiden ahkeralla työllä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että koko ajatus ryhmätyöskentelystä on pelkästään idealistinen, eikä sen toteutusta ole mietitty loppuun asti. Vaikka työelämässä pitääkin osata työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, se ei ole sama asia kuin ryhmätyö. Tokikin alasta ja työtehtävästä riippuu, mutta suuri osa työtehtävistä on itsenäistä työtä, joka linkittyy yhteistyöksi kollegojen kanssa.

Yhteistyö ja ryhmätyö on kaksi täysin eri asiaa.

On todella surku niille, jotka haluavat menestyä, että pitää kantaa riippakivenä alisuoriutujia. Hyvä esimerkki siitä, että oppilaitokset eivät kohtele opiskelijoita yksilöinä, vaan yhtenä massana, joka kulkee sisään ja ulos.

Lue lisää

Aivan. Minusta työelämä on muutenkin aivan eri asia kuin koulu. Työelämässä ensinnäkin kai yleensä tehdään ryhmätöitä työaikana, eli kaikki ovat paikalla. Ei tarvitse erikseen sumplia, että ehditäänkö jossain vaiheessa koulun ulkopuolella tavata vai hoidetaanko asia VAIN sähköpostilla. Lisäksi jokainen kai haluaa olla hyvä työssään ja pitää työpaikastaan kiinni, joten työpaikoilla yleensä ihmiset tekevät ahkerasti "ryhmätyönsä". Koulusta taas ei fuduja saa sillä, että antaa muiden tehdä työt... Jos tavoite on vain saada "paperit", niin miksi sellaiset ihmiset näkisivät yhtään ylimääräistä vaivaa?

Minusta ryhmätöihin tulisi aina liittää vielä jokin raportti, jossa kerrotaan työnjako ryhmäläisten kesken. Minulle on käynyt esim. niin, että minä olin ainoa, joka hankki kaiken materiaalin ryhmällemme kirjastosta omalla ajallani ja suunnittelin esitelmämme rakenteen (koska muita ei tuntunut kiinnostavan tehdä asian eteen mitään). Esitelmän jälkeen sitten vain ryhmämme puheliain henkilö sai kehuja muilta kurssilaisilta. Minusta hän vähän jopa sooloili esityksemme aikana ja teki asioita, joista ei oltu yhdessä sovittu etukäteen ja joista me muut emme edes tienneet. Kyllä ketutti. Ja turhautti.

Onhan se kai hyvä, että tiimitaitoja harjoitellaan jonkin verran, mutta pitääkö niitä nyt JOKA saamarin kurssilla harjoitella? Olemme sentään aikuisia ihmisiä ja meillä on varmasti kaikilla jo jonkin verran kokemusta ryhmätyöskentelystä.

Ai ei todistuksen takia, muttet kelpuuta alle kolmosta? Kyllä aika arvosanakeskeiseltä ajattelulta vaikuttaa. Ja jos osasit yhtään tulkita, kirjoitin aiemmin, että arvosana ja oppiminen kulkee käsi kädessä.

Tarkoituksesi oli ilmeisesti tuoda esille, että olet samaa mieltä kanssani?

Ei ole erikoista suorittaa opintoja suositeltua aikataulua nopeammin. Aikuisopiskelu antaa siihen erinomaiset mahdollisuudet ja varmasti valtaosa käyttää hyväkseen mahdollisuuden valmistua mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Kirjoitin myös, että ihminen itse määrittää oman oppimisen tason, niin sinäkin olet tehnyt, eli tässäkin asiassa olet siis samaa mieltä.

Ja nyt tulee se asia, miksi edes vaivauduin sinulle, hyvä Rouva 40 , vastaamaan:
Minulla on tähtäimessä työpaikka valtiolla. Suomen laissa määritellään, että valtion ja kuntien virkoihin on valittava pätevin ja ansioitunein hakija. Jos siis ollaan siinä tilantessa, että useampi hakija on samalla viivalla, niin pätevyyttä pohdittaessa katseet varmasti kääntyvät myös opintomenestykseen.
Myös aiemmissa työpaikoissa olen saanut positiivisia kommentteja hyvistä todistuksista. Jos siis väheksyt opintomenestyksen merkitystä, niin olet mennyt metsään.

Attimo di Pace kirjoitti:

Ai ei todistuksen takia, muttet kelpuuta alle kolmosta? Kyllä aika arvosanakeskeiseltä ajattelulta vaikuttaa. Ja jos osasit yhtään tulkita, kirjoitin aiemmin, että arvosana ja oppiminen kulkee käsi kädessä.

Tarkoituksesi oli ilmeisesti tuoda esille, että olet samaa mieltä kanssani?

Ei ole erikoista suorittaa opintoja suositeltua aikataulua nopeammin. Aikuisopiskelu antaa siihen erinomaiset mahdollisuudet ja varmasti valtaosa käyttää hyväkseen mahdollisuuden valmistua mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Kirjoitin myös, että ihminen itse määrittää oman oppimisen tason, niin sinäkin olet tehnyt, eli tässäkin asiassa olet siis samaa mieltä.

Ja nyt tulee se asia, miksi edes vaivauduin sinulle, hyvä Rouva 40 , vastaamaan:
Minulla on tähtäimessä työpaikka valtiolla. Suomen laissa määritellään, että valtion ja kuntien virkoihin on valittava pätevin ja ansioitunein hakija. Jos siis ollaan siinä tilantessa, että useampi hakija on samalla viivalla, niin pätevyyttä pohdittaessa katseet varmasti kääntyvät myös opintomenestykseen.
Myös aiemmissa työpaikoissa olen saanut positiivisia kommentteja hyvistä todistuksista. Jos siis väheksyt opintomenestyksen merkitystä, niin olet mennyt metsään.

Lue lisää

Minäkin "vaivaudun" vastaamaan sinulle, koska en alun perin ole vastannut juuri sinun kommenttiisi, vaan alkuperäiselle, ja sitä seuraavalle kirjoittajalle, joka ohjeisti ap:ta ottamaan osan kursseita läpihuutojuttuna.

Totta hemmetissä aion hankkia hyvän todistuksen. Olen kuitenkin realisti, ja uskon että kukaan työnantaja ei tule edes vilkaisemaan tulevaa tradenomintodistustani, joten on siinä mielessä se ja sama komeileeko siellä kolmosia tai viitosia. Minulla on jo yli 20 vuoden työura takana, ja se on minun ikäiselleni suurin meriitti. Cv.stäni näkee että olen suorittanut työn ohella 2000-luvulla kolme tutkintoa, erittäin hyvillä arvosanoilla.
Olen tälläkin hetkellä ihan kohtuullisen hyvin palkatussa työssä, ja ansaitsen n. 1300 € enemmän kuin opiskelukaverini kunnallisella puolella. Siinä mielessä voin rehellisesti sanoa opiskelevani ihan omasta kehittymisenhalusta.

Meillä täällä Hämeessa sama juttu. Jotkut opettajat tulevat miten sattuu ja opetuksen taso on sitä sun tätä. Mutta onneksi joukosta löytyy myös tosi hyviä opettajia. Jotkut opettajat eivät meinaa millään ymmärtää että aikuisopiskelijalla on myös muitakin tärkeitä juttuja. Mut kyl tää tästä, itsehän sitä on opiskelemaan hakenut :)