Haluan kirjoittaa aiheesta, joka minua suuresti ottaa närkästyttää:
Jääkiekkohullut isät jotka haluavat pistää pikkupojan jääkiekkokouluun! Poika itse saattaa olla niin pieni ettei edes tajua mihin harrastuksiin häntä oikein kuskataan. Liekö isän toiveena sitten joskus saada olla ylpeä omasta pojasta joka pelaa NHL:ssä tai Maajoukkueessa tms..?
Sääliksi käy näitä pikkupoikia jotka ovat niin iloisia, herkkiä ja kirkassilmäisiä äidin omia punaposkia. Jääkiekkopojista yritetään kasvattaa miehisiä, vaikka psyyke olisi kuinka hauras, se täytyy vaan kovittaa. Jos kiekko osuu ja tulee pipi ja meinaa tulla tippa linssiin, niin isäkin vaan huutaa: ylös siitä, älä päästä sitä kiekkoa maaliin! Koulussakin huomaa tällaisen poikien olevan usein levottomia machoilijoita.
Teini-ikäisestä lähtien vasta ovatkin raivostuttavia. Luulevat olevansa jotain. Mukamas urheilijoita, vaikka osa ylipainoisiakin. Ajellaan toistensa munakarvoja, käytetään nuuskaa, kaljaakin kuluu saunailloissa. Selvähän se, kun kaljamerkit kuuluvat jääkiekkoon. Sponsoreinakin.
Mielestäni jääkiekkoharrastus kasvattaa pojista egoisteja, heille muodostuu usein tietynlainen naisihanne/kulttuuri: missit, voimistelijat.. Olen huomannut todella tylyä kohtelua naisia kohtaan. Joukkue on kuin perhe, jonka kanssa vedetään roolia. Joukkue vaikuttaa jääkiekkoilijan vapaa-aikaan, koulunkäyntiin, musiikkimakuun, pukeutumiseen ja sosiaalisiin tapoihin! Olen huomannut että useat jääkiekkoilijat ovat keskinkertaisia koulussa, esim. todella heikkoja matematiikassa, jossa pojilla pitäisi olla hyvä alttius oppia ja ymmärtää tyttöjä helpommin sekä äidinkielessä yms sivistävissä asioissa. Jääkiekkopojat jotka ovat samoilla luokilla/tunneilla häiritsevät usein.
Jääkiekkoharrastus lisää aggressiivista käyttäytymistä. Sillä sehän on jopa osa pelikulttuuria. Mielestäni on täysin moraalitonta pistää lasta harrastukseen jossa kasvatetaan lapsista aggressiivisia!
Aikuiset jääkiekkoilijat ovat täysin raivostuttavia, säälittäviä. Oikeastaan sivistymättömiä hikisiä ja haisevia paskoja jotka luulevat että kaikki pitävät heitä jumalina!
No kyllähän kaikki tietävät millaisia esim. E.Tikkanen tai P.Nielikäinen ovat...
Korostan että on olemassa fiksuja jääkiekkoilijoita jotka tuskin muistuttavat törppöjä jääkiekkoilijoiden ominaisuuksia, mutta nämä ovat valitettavan harvassa. Et voi mitenkään taata että pikkupojasta kasvaa järkevä jääkiekkoilija!
Eli miettikää todella kun viette pikkupoikia jääkiekkokouluun, että haluatteko todella että poika on 10v kuluttua epäsiisti, nuuskaa käyttävä, machoileva vätys, joka kulkee (joukkue=) massan mukana!?
Jääkiekkohullut isät jotka haluavat pistää pikkupojan jääkiekkokouluun! Poika itse saattaa olla niin pieni ettei edes tajua mihin harrastuksiin häntä oikein kuskataan. Liekö isän toiveena sitten joskus saada olla ylpeä omasta pojasta joka pelaa NHL:ssä tai Maajoukkueessa tms..?
Sääliksi käy näitä pikkupoikia jotka ovat niin iloisia, herkkiä ja kirkassilmäisiä äidin omia punaposkia. Jääkiekkopojista yritetään kasvattaa miehisiä, vaikka psyyke olisi kuinka hauras, se täytyy vaan kovittaa. Jos kiekko osuu ja tulee pipi ja meinaa tulla tippa linssiin, niin isäkin vaan huutaa: ylös siitä, älä päästä sitä kiekkoa maaliin! Koulussakin huomaa tällaisen poikien olevan usein levottomia machoilijoita.
Teini-ikäisestä lähtien vasta ovatkin raivostuttavia. Luulevat olevansa jotain. Mukamas urheilijoita, vaikka osa ylipainoisiakin. Ajellaan toistensa munakarvoja, käytetään nuuskaa, kaljaakin kuluu saunailloissa. Selvähän se, kun kaljamerkit kuuluvat jääkiekkoon. Sponsoreinakin.
Mielestäni jääkiekkoharrastus kasvattaa pojista egoisteja, heille muodostuu usein tietynlainen naisihanne/kulttuuri: missit, voimistelijat.. Olen huomannut todella tylyä kohtelua naisia kohtaan. Joukkue on kuin perhe, jonka kanssa vedetään roolia. Joukkue vaikuttaa jääkiekkoilijan vapaa-aikaan, koulunkäyntiin, musiikkimakuun, pukeutumiseen ja sosiaalisiin tapoihin! Olen huomannut että useat jääkiekkoilijat ovat keskinkertaisia koulussa, esim. todella heikkoja matematiikassa, jossa pojilla pitäisi olla hyvä alttius oppia ja ymmärtää tyttöjä helpommin sekä äidinkielessä yms sivistävissä asioissa. Jääkiekkopojat jotka ovat samoilla luokilla/tunneilla häiritsevät usein.
Jääkiekkoharrastus lisää aggressiivista käyttäytymistä. Sillä sehän on jopa osa pelikulttuuria. Mielestäni on täysin moraalitonta pistää lasta harrastukseen jossa kasvatetaan lapsista aggressiivisia!
Aikuiset jääkiekkoilijat ovat täysin raivostuttavia, säälittäviä. Oikeastaan sivistymättömiä hikisiä ja haisevia paskoja jotka luulevat että kaikki pitävät heitä jumalina!
No kyllähän kaikki tietävät millaisia esim. E.Tikkanen tai P.Nielikäinen ovat...
Korostan että on olemassa fiksuja jääkiekkoilijoita jotka tuskin muistuttavat törppöjä jääkiekkoilijoiden ominaisuuksia, mutta nämä ovat valitettavan harvassa. Et voi mitenkään taata että pikkupojasta kasvaa järkevä jääkiekkoilija!
Eli miettikää todella kun viette pikkupoikia jääkiekkokouluun, että haluatteko todella että poika on 10v kuluttua epäsiisti, nuuskaa käyttävä, machoileva vätys, joka kulkee (joukkue=) massan mukana!?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Taas jonkun katkeran teinin tilitystä, kun on mennyt välit poikki jääkiekkoilevan poikaystävän kanssa.
Tuo teksti on niin hemmetin paksua ko olla ja voi. Kuules, lasten käytöstavat yms. on lähtöisin paljolti kotoa. Ei epätasapainossa olevasta kodista voi kovin tasapainoisia lapsia tulla olipa sitten kiekkoilija tai ei. Kaikki tuntemani jääkiekkopojat ja tytöt (useita kymmeniä) ovat valtaosiltaan erittäin kohteliaita, fiksuja ja ennen kaikkea menestyvät koulussa hyvin. Sellaisia vanhempia saattaa olla, jotka pakolla raahaavat lapsiaan harrastuksen pariin, mutta pitemmän päälle se ei onnistu. Oma poikani ja moni muu pelaa kiekkoa aivan omasta halusta ja saa siitä elämäänsä paljon sisältöä. Joukkueurheilussa oppii kurinalaisuutta, toisen huomioonottamista, itsenäistyy yms. Omalta osaltani mulla on pelkää positiivista sanomista jääkiekkoa pelaavista tytöistä ja pojista.
Vai että katkeran teinin puhetta.. Ensinnäkään en ole teini enkä ole koskaan seurustellut jääkiekkoilijoiden kanssa! Ei ole myöskään kyse siitä että' olisin katkera, etten olisi ollut jääkiekkoilijoiden suosiossa. KAteutta eikä katkeruutta ole ollenkaan mukana.
Täysin objektiiviselta pohjalta olen asiaa seurannut. Ja siitä on näkemykseni sitten rakentunut. Tosisekkoihin pohjautuen! Itse tiedän vain valitettavan vähän fiksuja jääkiekonpelaajia, fiksuja tapauksia toki tunnen, jotka OVAT pelannet ja OVAT lopettaneet! Jääkiekkojoukkueen kulttuuri kun oli sittenkin jotain muuta kuin se oma sisäinen..
Maiju44 - lasten käytöstavat peräisin kotoa.. no joo, osittain, mutta tietyssä iässä kaveripiirillä on niin iso vaikutus että se muovaa aika paljon lapsen/nuoren suuntautuneisuutta. Eivät he TIETOISESTI KÄYTTÄYDY jollain tietyllä tavalla, vaan ympäristö muokkaa sitä opittua käyttäytymistä.. Mukava kuulla että sinulla on positiivisiakin kokemuksia.. En tietenkään tarkoittanut (KUTEN LOPUSSA MAINITSIN) että kaikki ovat ns. menetettyjä tapauksia. Tai että tällä tekstilläni yleistäisin kaikkia! Kyllähän minäkin jonkin lajin huoltojoukoissa toimiessani puolustaisin kyseistä lajia, ja näkemykseni olisi vallan subjektiivinen!
Toit esiin joukkueurheilun puolia. Toisen huomioon ottaminen onkin kenties välttämätöntä joukkueen toimivuuden kannalta, mutta ei se kyllä mielestäni itsenäisyyttä tai kurinalaisuutta kasvata siinä missä yksilölaji. Yksilölaji mielestäni kasvattaa sitä paitsi harrastajastaan vanhemman yksilön, sillä tällaista lajiahan ei yleensä harrasteta esim. "koska kaveritkin". Varsinkin jos on kyse erikoisemmasta lajista, lapsi/ nuori joutuu tasapainottelemaan sen kanssa hyväksytäänkö hänen harrastuksensa kaveripiirissä tms..
Jos perehtyisin psykologiaan, tekisin tästä aiheesta vaikka tohtorinväitöskirjan!
tuolla tekstin loppuosassa yksilölajeista kirjoittaessani..
Siinä olet oikeassa, että yksilölajien edustajat ovat yksilöinä vahvempia. Tästä oivana esimerkkinä on taannoinen hiihtäjien doping skandaali. Ei jääkiekkoilija pystyisi valehtelemaan niin mestarillisesti median edessä. Siihen vaaditaan henkistä lujuutta.
Miksi muuten nämä moraalisesti jääkiekkoilijoiden yläpuolella olevat yksilöurheilijat ovat jatkuvasti otsikoissa dopingin yhteydessä? Tilastojen mukaan jääkiekkoilijoille tehdään eniten dopingtestejä Suomessa, mutta yhtään dopingtapausta ei ole tullut.
Niin, onhan se tervettä lapsiurheilua, kun joissakin pääasiassa tytöille tarkoitetuissa yksilölajeissa 6-7 vuotiaat tytöt harjoittelevat 6 kertaa viikossa 10 kuukautta vuodessa ja karsinta kilpa- ja harrastesarjohin tapahtuu myös tässä iässä. Myöskään itku ei ole harvinaista näiden lajien harjoituksissa. Samanlaisella toiminnalla jääkiekkojoukkue saisi vähintääkin lastensuojeluviranomaiset hereille. Mutta kun on kyse ns. pehmeistä lajeista, niin kaikki keinot näyttävät olevan sallittuja.
Asiahan on niin että kun jääkiekkoa harrastetaan niin eipä siinä ehditä paljon perheen kanssa olemaan ja aikoja viettämään:esimerkkinä naapurimme joka on jääkiekkohullu:poikaa kuskataan jatkuvasti harjoituksissa ja peleissä ja siinä samalla itsekin ollaan mukana ja isikin vielä harrastaa jääkiekkoa ja sittenhän sitä on pakko päästä otteluihin ja sen jälkeen kaljalle kavereiden kanssa ja muijan kanssa on eri aikataulu-molemmat tulee eri aikana kotiin ja eri aikaan on lomatkin ja eri aikaan käydään reissussa jne.Kallista on tämä jääkiekon harrastaminen kaljoineen päivineen ja siinähän on lapselle hyvä esimerkki!
Ei voi olla totta. Kuka voi kirjoittaa tällaista. Kyllä on pieniä ihmisiä.
Mulla on kaksi poikaa, jotka kummatkin ovat aloittaneet jääkiekkoharrastuksen ihan omasta vapaaasta tahdostaan. Kuskaamme mieheni kanssa heitä treeneihin, matseihin ja turnauksiin. Olemme toimineet jääkiekon ympärilla kymmenen vuotta. Alussa, kun lapset olivat pieniä, kaikki perustui siihen, että pelaajilla on hauskaa. Nyt vasta viimeiset vuodet ovat olleet totista kilpakiekkoa ja hampaat irvessä puurtamista. Kertaakaan en ole pakottanut lastani treenihin enkä matseihin.
Joukkue jossa poikani pelaa, on ollut kasassa kymmenen vuotta.Pojat ovat nyt 16-vuotiaita. Vain muutama pelaaja on lopettanut tai muuttanut paikkakuntaa. Joukkueen pojat pärjäävät peleissä hienosti. Lisäksi he pärjäävät koulussa hienosti. Kun muut (lue ei harrastavat-nuoret) roikkuvat viikonloppusuin ostarilla tai kiskan kulmilla kaljakasseineen ja röökeineen, on tosissaan harrastavat pelaajat lepäämässä viikon rasituksista tai pelireissulla. Nuoruuteen kuuluu, että kaikkea pitää kokeilla, ainakin kerran. Tästä syystä en sano, etteikö joku joukkueen pelaajista olisi nuuskannut tai joskus kaljotellut, mutta kertaakaan en ole niin nähnyt tapahtuvan.
Rahaa harrastukseen kyllä palaa. Kuukausimaksut per poika on n 200€. Varusteet ja pelmatkat lisäksi. Niihin arvioisin kuluvan n 1000-1500€ vuodessa. Lisäksi meillä täytyy olla kaksi autoa, jotta kuljetukset onnistuisivat kivuttomasti.
Kiekkoilusta on tullut koko perheen harrastus ja yhteinen puheenaihe. Kuinka moni muu perhe elää tilanteessa, jossa ei ole mitään yhteistä vanhempien ja murrosikäisten kesken? Mikäs sen mukavampaa kuin koko perheen voimin käpertyä sohvan eteen katsomaan jääkiekon mm-skapoja ja kannustaa yhdessä suomi voittoon. Lisäksi koko perhe on saanut monivuotisia hyviä ystäviä jääkiekon ympärillä toimivista ihmisitä. Kesällä, kun ei kiekkoilla, on aikaa viettää vapaa-aikaa näiden ja muiden ystävien ja sukulaisten kanssa. Samalla voimme nauttia fiksuista, hyvin käyttäytyvistä ja erittäin sosiaalisesta jälkikasvustamme.
Todettava on, että meitä on niin monen junaan ja muutama aiempi kannanotto taisi olla kateellisten ihmisten panettelua tai ymmärtämättömien ihmisten tekemiä päätelmiä. Zemppiä kaikille kiekkoilijoilla ja heidän tukijoukoilleen. Tosiasia on, että oli se harrastus mikä tahansa, ei se tee ihmistä yhtään sen paremmaksi tai huonommaksi. Pääasia on, että tekee sitä mistä itse pitää.
mutta useimmat lapset saavat kuitenkin itse jo hyvin nuorina vaikuttaa siihen, mitä ryhtyvät harrastamaan. jos popika haluaa ruveta pelaamaan jääkiekkoa, niin miksi vanhempien pitäisi laittaa vastaan? eikö vanhempien tehtävä ole tarjota lapsilleen erilaisia elämyksiä ja mahdollisuuksia harrastaa. viimekädessä kai jokaisen lapsen tulisi itse saada päättää mitä harrastusta haluaa jatkaa ja mikä saa jäädä kokeiluasteelle.
meille äiti huuteli syksyisin lehtä lukiessaan, että nyt olisi mahdollisuuksia tähän ja tähän harrastukseen ja saimme itse sanoa mikä kiinnosti ja mihin halusimme, mihin emme. olin 6-vuotias, kun itse sanoin äidillenmi, että nyt haluan ratsastustunnille ja äiti sanoi, että senkus menet ja kyllä hän maksaa, kunhan soitin tallille itse ja varasin tunnin. joihinkin harrastuksiini ajauduin kavereiden mukana. joku luokaltani harrasti jotain ja menin joku kerta katsomaan ja innostuin.
on toki olemassa vanhepia, jotka suunnilleen pakottavat lapsensa harrastamaan jotain tiettyä. ex-avomieheni ja tämän ex-vaimo laittoivat tyttärensä balettiin, vaikka tämä ei siitä pitänyt ja suunnilleen iku kurkussa meni sinne joka kerta. syy oli ilmeisesti siinä, että nämä halusivat tyttärensä harrastavan jotain tanssia, kun isänsä oli nuorempana tanssinut sm-tasolla (ei kylläkään balettia). heillä oli myös valtavia odotuksia tytön menestyksestä ja he painostivat tyttöä ja meinasivat jopa laittaa tämän kesken ala-asteen toiseen kouluun (balettipainotteiseen). kerran tyttö olisi halunnut koulun mukana laskettelemaan, mutta vanhemmat eivät ntaneet lupaa, koska tytöllä ei ollut omia välineitä ja heidän tyttärensä oli ilmeisesti liian hieno laskemaan vuokravälinein. lisäksi nämä eivät luottaneet koulun järjestämään opetukseen ja pelkäsivät laskettelun olevan vaarallista, kun tyttö ei ollut koskaan ennen lasketellut. totesin vain, että ei mitään uutta voi aloittaa ilman ensimmäistä kertaa. naurettavaa!
näistä harrastuksista voimme olla montaa mieltä. joku pitää toisesta ja toinen toisesta. tarjotkaa lapsillenne mahdollisuuksia ja antakaa heidän tehdä itse se lopullinen valinta.
ja tunnen henkilökohtauisesti monta herkkää ja ihanaa aikuista jääkiejkoilijaa, jotka eivät ole lapsuudesta lähtöisin olevan harrastuksensa myötä mitenkään menneet "pilalle". kaiken lisäksi tuosta harrastuksesta he ovat saaneet hyväpalkkaisen ammatin, jossa viihtyvät!
Aloitanpa sillä, että sääliksi käy sinua poloista, joka näin suurta murhetta rinnassasi kannat.
Tässä pieni lainaus omasta tekstistäsi:
"Olen huomannut että useat jääkiekkoilijat ovat keskinkertaisia koulussa, esim. todella heikkoja matematiikassa, jossa pojilla pitäisi olla hyvä alttius oppia ja ymmärtää tyttöjä helpommin sekä äidinkielessä yms sivistävissä asioissa. Jääkiekkopojat jotka ovat samoilla luokilla/tunneilla häiritsevät usein".
Mitä lajia itse harrastat tai olet harrastanut.
Ainakaan se ei ole omaa äidinkieltäsi ja
kirjoitustaitoasi huomattavasti lisännyt.
"esim.todella heikkoja matematiikassa, jossa pojilla pitäisi olla hyvä alttius oppia ja ymmärtää tyttöjä helpommin..."
Luinko vai ymmärsinkö väärin? Tyttöjäkö matematiikan tunnilla tulisikin ymmärtää?
Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat kaikilla erilaiset. Niinhän pitääkin olla. Kirjoittamasi teksti kyllä kertoo sinusta paljon. Väitänpä vielä, että se kertoo enemmän sinusta kuin kiekkoilijoista.
Mielestäsi jääkiekkoharrastus tekee pojista egoisteja. Olkoon niin, siis se on sinun mielipiteesi ja sen toki saat pitää, siihen sinulla on oikeus. Huvittava kommentti tuo naisihanne/kulttuuri: missit, voimistelijat... Ymmärrän toki Jari Kurria, Niklas Hagmania ja montaa muuta kiekkoilijaa, jos pitää jotain mieltä olla pelkästään heidän siippojensa ulkonäöstä. Pikku lisäys vielä tuohon asiaan on sanottava - muutkin ovat heidän ulkoiset avunsa huomanneet - ei yksin kiekkoilijat, vai mitä?
Mielipiteesi taustat voisi olla kiva tietää. Mutta toisaalta - eivät kuitenkaan kiinnosta niin paljoa, että viitsisin niitä edes kysyä.
Hauskaa kevättä kaikille kiekkoilun parissa viihtyville ihmisille. Kausi on ollut pitkä ja aurinkoisen (toivottavasti) kesän jälkeen on kiva mennä takaisin hallille.
Tarvitaanhan lapsia ja nuoria pelikentille. Kukas
huippupelaajille maksaisi palkat jos nuoret
lopettaisivat pelailunsa ja samalla lisenssien maksamisen.
Pian alkava jalkapallokausi tuo nappulat pelikentille, ilman lisenssiä he eivät saa pelata, kenenkähän palkkoja niilläkin (raukkojen)
rahoilla maksetaan. herrojenpa tietysti.
Haluaisin tietää mistä saat nämä tietosi nuorten rahojen siirtämisestä aikuisurheiluun?
Mihin seuraan sinä tai lapsesi kuuluvat?
Jos tai kun jossain näin toimitaan on silti turha yleistää, että näin toimittaisiin kaikkialla. Seura, johon omat lapseni kuuluvat on ry., joka ei tue aikuisten urheilua pyörittävää osakeyhtiötä.
On sanomattakin selvää, että osa kerätyistä rahoista menee seuratoimintaa pyörittävien toimistohenkilöiden ja vastuuhenkilöiden palkkaan. Mikäli sinä olet valmis tekemään sen työn ilman vastinetta olet tervetullut seuraamme. Otamme sinut sellaiselle nimikkeelle kuin haluat...junioripäällikkö, toiminnanjohtaja, kehityspäällikkö...miltä nämä kuullostaisivat?
Tee kuten haluat, mutta älä yleistä yhdessä seurassa todettua toimintatapaa kaikkia seuroja koskeviksi.
Ja mikäli sinulla on jotain epäselvää raha-asioitten hoitamisessa pyydän sinua ottamaan oman seurasi tilinpäätöstiedot iltaluettavaksesi. Merkillisen paljon niistä selviää! Eivätkä ole muuten salaisia tietoja!
Siis suurin närkästykseni kohde on se että jääkiekkohullut isät vievät pikkupoikia jääkiekkokouluun elätellen toiveita oman pojan NHL-tähteydestä.
NOh - on eri asia sitten jos joku poika itse haluaa alkaa harrastamaan jääkiekkoa. (Olipa se sitten rappion tai menestyksen tie!?) On ihan tervettä että lapset harrastavat, mutta harrastukset voivat vaikuttaa lapsiin monilla tavoin. (Esim. balettitanssijatytöt) Tietyt lajit väistämättä muokkaavat harrastajaansa tiettyyn suuntaan: toisaalta ryhmän mukana ajaudutaan jonkilaiseksi; toisaalta harrastelajissa tietyt ominaisuudet ovat etuja.
Sinä - (nimimerkkiä en nyt muista..) jotka profiloit minua.. :) Voin kyllä kertoa etten koulua käydessäni nukkunut tai muutenkaan missannut asioita äidinkielen tunneilla ja yo-todistukseen sain laudaturin. Vekkuliahan se suomenkieli välillä on: siis tarkoitin tietenkin että pojilla pitäisi olla alttius ymmärtää (MATEMATIIKKAA) tyttöjä paremmin. OBJEKTI= matematiikka EI tyttöjä.
Mutta tuo nyt on sivuseikka.. senkus profiloit. Itsekin profiloin ihmisiä ihan automaattisesti, koska psykologia kiinnostaa sen verran paljon, että olisin voinut valita sen ammatikseni. Uskoakseni menet metsään arveluksissasi. Voin kertoa ettei minulla ole minkäänlaisia patoutumia, katkeria ihmisuhdekokemuksia tms. EI LAINKAAN. En ole vain voinut olla huomaamatta tiettyjä ilmiöitä. Näistä en pidä tai toisaalta jotkut asiat vain tuntuvat käsittämättömiltä valinnoilta tai teoilta, ( samoin kuin joku saattaa ajatella että Presidentti Bush'illa on täysin käsittämättömiä ajatuksia).
Olen edelleenkin mielipiteeni takana :]
Kylläpä nuo parhaan näköiset tytöt näkyy päätyvän jonku ureilian kainaloon. Missiluokan misut asuu pääsääntöisesti huippu-urheilijoiden kanssa.
Ero tosin näyttää tulevan melko varmasti pian sen jälkeen kuin huippu-urheilijan ura loppuu. Kumpi lie antaa kenkää toiselle? Urheilia rupsahtavalle missille vai missi tulonsa menettävälle urheilijalle?
minulla on poika joka on jo kymmenen vuotta harrastanut kyseistä lajia. Hän ei käytä nuuskaa, on ehdottoman ei kaljan ja viinan juonnille. Pärjää suhtkoht hyvin koulussa, jopa matematiikassa. On jopa menossa lukioon. Kaverit ovat kyllä jääkiekon piiristä, mutta he käyvät yhdessä esim pelaamassa jalkapalloa. Ja mitä tikkasen esaan tulee, niin hänhän on oikeesti äärettömän mukava joskin hieman erikoinen persoona..satun tuntemaan hänet vuosien takaa..että silleesti.