Olen 19-vuotias enkä tiedä mitään yrjöttävämpää kuin ihmispoikaset! Yök! Sylissäni pidän korkeintaan kissanpentua tai muuta eläintä. Onko mun piologinen kello rikki tai jotain? En usko että siitä on haittaa, olen muutenkin kovis, vauvat ja muu huttu ei kuulu mun elämään. Onkohan mulla jotain miehen kromosomeja? ;D
Inhoan lapsia!
Tellervo!!
10377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En tajua miks mulle pitäis yhtäkkiä tulla olo että "haluan lapsia haluan lapsia läähläählääh". Lemmikkieläimiä olen kyllä silloin tällöin halunnut, mutta kiinnostus on lässähtänyt aina ensijännityksen jälkeen.. :D
Sulla ainaki on...
Näinkö selität tulevalle lapsellesi, kun hän ei ole samaa mieltä asioista kanssasi? Ettei vaan omassa päässäsi olisi jotain vikaa? Vaikutat aika epäkelvolta yksilöltä vanhemmaksi. Kannattaa vielä odottaa pitkään ennen kuin olet kypsä vanhemmaksi, jos silloinkaan.
Kuule sun biologinen kello ei lyö vielä lähellekkään kahtatoista. Mielesi voi hyvin muuttua, monet tuossa iässä inhoaa lapsia. Tai sitten ei muutu, ei voi tietää vielä. Kaikkien ei tarvitse haluta lapsia. Sitä en kyllä tiedä mitä yrjöttävää niissä nyt on. Itse en inhoa kuin lapsiin sekaantujia, raiskareita, kaalilaatikkoa, oksennusta jne. Teini-ikäisiäkään en inhoa, mutta ne ärsyttävät enemmän kuin pikkulapset.
Ja iso osa miehistä pitää lapsista, joten miten miehen kromosomit tähän liittyy...?
sun päästä on nyt vaan jäänyt jotain "saamatta"..katsos jokaisen elävän elin tärkee tarve on lisääntyä. kuulostat tosi sairaalta. eikä tuo kuulu tälle palstalle.
Samaa mieltä, että alkuperäisen kirjoittajan teksti aivan väärällä osastolla... tähän osioon eli "lapsettomuus" kirjoittaa sellaiset ihmiset, jotka rakastaa lapsia ja haluaisi lapsia, eikä tänne tarvi tulla sellaisen ihmisen kirjoittelemaan, joka omien sanojensa mukaan inhoaa lapsia... pientä rajaa sentään!! Hae sellainen foorumi, jossa voit kirjoitella noita mielipiteitäs, tämä ei selvästikään ole se oikea paikka sinulle!!
Kiristääkä pipo? Lapsia ei pidä hankkia itsekkäistä syistä. Oletko kenties uskovainen, kun luulet, että hulluja ovat ne, jotka eivät lapsia halua? Mitä annettavaa sinulla on lapsillesi? Periytätkö hyvän luonteesi lapsillesi? Ajatteletko koskaan asioita globaalisti, ylikansoitusta ja ruuan loppumista omien valintojesi johdosta? Pystytkö opettamaan lapsillesi mitään, kun ajatusmaailmasi on noin suppea?
Useimmilla ihmisillä ei ole mitään biologista halua saada lapsia, vaan lapsia hankitaan, koska halutaan olla ns. normaaleita. Tosiasia kuitenkin on, että monen pinna palaa lasten kanssa, vaikka etukäteen olisi hehkutettu, kuinka ihanaa lapsen saanti on. Tällä palstalla on pääasiassa näitä ihmisiä, jotka kuvittelevat, että heillä on velvollisuus saada lapsia, vaikka ei olisi mitään kykyä kasvattaa lapsia tai tarjota lapsille tasapainoista kasvuympäristöä, eikä ole edes geneettisesti mitään annettavaa lapselle. Vain harvojen ja valittujen kannattaisi hankkia lapsia ja edellytyksenä pitäisi olla hyvät geenit, sekä ulkonäkö, terveys että älykkyys, tasapainoinen luonne, taloudellinen tilanne kunnossa ja kiinnostusta lasten kasvatukseen.
Naurettavaa :( Mä ainaki haluun lapsen :) Kakrut o ihanii
Kyllä mullakin tuolloin teininä 15-19v. oli ihan käsittämätön viha vauvoja/lapsia vastaan. Kaikki niihin liittyvä ällötti, tiedän mistä puhun. Nyt olen vähän reilu 30v. ja voin sanoa että vielä pari vuotta sitten olin kovin skeptinen josko koskaan tulen lapsia haluamaan. Ihmeellistä kyllä, löysin muutamia vuosia sitten unelmieni miehen ja nyt olemme olleet pari vuotta naimisissa. Olin ihan ällistynyt kun jonkinlainen pieni muutos alkoi pikkuhiljaa tapahtumaan. Ensiksi koin ettei lapset olekkaan niin ällöjä sitten koin että voisinkohan jotenkin olla samassa huoneessa. Tekisikö ehkä mieli ottaa syliin ja nehän onkin ehkä ihan ok. Edelleenkään en mene vieraille lapsille puhumaan ja lepertelemään. Mutta omat pari kummilasta ovat olleet nyt jo aikas söpöjä.
Nyt olemme joitain aikoja yritelleet jo omaakin vaavia. koskaan ei voi tietää miten mieli tulee muuttumaan, eli vannomatta paras.