Sotkuinen kuolinpesä ja jako?

Olisin äärettömän kiitollinen,jos joku osaisi selventää minulle hieman näitä kuvioita,vaikka asianajajani onkin yrittänyt parhaan taitonsa mukaan selvittää minulle tätä.Pahoittelen jo ennakkoon pitkää ja monimutkaista selostusta.

Vainajalla,eli isälläni oli yhteensä viisi lasta,kahdesta liitosta.Minä ja täysveljeni olemme esimmäisestä liitosta.Vanhempamme erosivat -83,jolloin osa perheen omaisuudesta jäi osittamatta (valuuttatili ulkomailla).Avioerooikeudenkäynnissä meidät lapset määrättiin äidillemme.Isämme avioitui heti eron tultua voimaan pitkäaikaisen "jalkavaimonsa" kanssa,jolloin he myös tekivät avioehdon ja testamentin.Testamentti oli tarkoitettu suojelemaan raskaana ollutta nuorikkoa ilmeisesti,sillä keskinäisessä omistusoikustestamentissa rintaperillisille suodaan armollisesti oikeus vain lakiosaan.Testamentti on asianajajani mukaan virheetön,vaikkakin paskamainen.Eli emme moiti.Avioehto on purettu neljä vuotta ennen isäni kuolemaa.

Uusperheeseen syntyi kolme lasta,isäni toimi yrittäjänä rouvan (nyttemmin lesken) ollessa kotona koko avioliiton (26v) ajan.Isäni oli aikamoinen kettu ja kaikin tavoin viilasi verottajaa linssiin.Hänellä oli kuollessaan toimiva kommandiittiyhtiö,jonka äänettömänä yhtiömiehenä toimi hänen ja lesken omistama osakeyhtiö.Isäni tuntien alveilla on jonkin verran leikitelty ja hiljakseen melkoinen omaisuus kerätty todennäköisesti osakeyhtiöön?Kommandiittiyhtiö omistaa kaksi kiinteistöä,joista toisen vuokratulot on melkoiset kiinteistöön nähden.Kommandiittiyhtiö on kait henkilöyhtiö (?),joten sen suhteen en usko ongelmia tulevaksi.Sen sijaan "holding-yhtiöksi" ilmoitettu osakeyhtiö on varsinainen kysymysmerkki.Leski toimii myös oy:n ainoana varsinaisena jäsenenä,jolla on ainoana nimenkirjoitusoikeus.Leski yritti pimittää koko osakeyhtiön olemassaolon perunkirjoituksessa,joten palaneen käry on melkoinen...Kaupparekisteristä sain kuitenkin rekisteriotteen,jonka yhtiö harjoittaa myös muutakin toimintaa,mm arvo-osuuksia ja arvopaperikauppaa.Isäni omistussuhde oli 100 osaketta ja lesken 25 osaketta.Rintaperilliset asettuvat suoraan edesmenneen tilalle osakeyhtiön omistussuhteessa (mikäli nyt ymmärsin oikein),eli osake-enemmistö on leskellä (25 3x20 osaketta).En ole saanut oy:n tilinpäätöksiä ym olellista,pyynnöistä huolimatta.

Perunkirjoitukseen leski ei toimittanut muita kuin isän henk.koht. käyttötilin tiedot,sekä kommandiittiyhtiön tasekirjan.Kuolinpesällä on neljä kiinteistöä;lesken ja isäni koti,saarihuvila,kommandiittiyhtiön tuotantotila (halli) sekä kommandiittiyhtiön omistama vanha kiinteistö (laaja maa-ala,vakiintuneet vuokratulot).Lisäksi on siis kuviossa mukana osakeyhtiö,lesken oma omaisuus,sekä isän osakkeet.Laskennallisesti varoja tulisi olla enemmän,sillä isäni myi 5v sitten saaristosta laajan määrä-alan ja peri lisäksi omat vanhempansa.Velkoja ei ole muita kuin kommandiittiyhtiöllä (luultavasti verotuksellisista syistä) xxxx-määrä.

Asianajani on lähestynyt leskeä kirjallisesti kahdesti ja puhelimitse kerran.Leski ei ole halukas edes keskustelemaan vaatimastamme lakiosuuden suorituksesta.Sisarpuolemme ovat hyväksyneet testamentin vaatimatta siis lakiosaansa.Veljeni asianajaja on suositellut pesänselvittäjän hakemista ja omani haluaa neuvotella sovinnollisesti mahdollisimman pitkälle asiat.Isämme elossa olevat sisarukset painostavat voimakkaasti minua pitämään puolemme "ahnetta leskeä" vastaan.Koen olevani kahden tulen välissä.

Ymmärrän kyllä,että jako suoritetaan reaaliarvoijen perusteella,ei perukirjaan ilmoitettujen,hatusta tempasistujen arvojen perusteella.Soitin verottajalle ja kohteliaasti tiedustelin kuinka pitkällä valmistelut ovat;perukirja on kirjattu vastaanotetuksi (toimitettu huhtikuussa),ei muuta.Leskeltä en saa mitään tietoa yhtään mistään.Lisäksi leski laittoi hallin myyntiin,edes vaivautumatta ilmoittamaan asiasta,saati kysymättä valtakirjoja.Suoraan sanottuna minua pännii.

Lisäksi olisin tiedustellut kuinka todennetaan,ettei isälläni (joka oli oikea häntäheikki) ole muita perillisiä,esim ulkomailla.Asuimme 70-luvun loppupuolella Kanadassa ja isäni virkatodistuksessa on melkoinen aukko.Kanadan viranomaisilla ei ole vastaava väestörekisteriä kuin meillä,joten emme saa tietoja mistään rekisteristä.Käsittääkseni esim lainhuutoja varten on oltava tarkoin selvillä perilliset ja perillisten suostumus kiinteistökaupoissa.Osaisiko joku neuvoa?Asianajani on kyllä vanha kettu ja varmasti perillä asioista,mutta erittäin kiireisenä (liekö rahakkaammat asiakkaat mielekkäämpiä) ei ehdi edes kuunnella,saati vastata kaikkiin kysymyksiini.

Kuolinpesän omaisuus voi teoriassa olla siis ilmoitetun 600 000 euron ja ehkä noin 1,2 milj. euron väliltä.Pesä on edelleen osittamaton ja leski vetkuttelee kaikessa.Luulisi hänenkin haluavan eroon meistä!Neuvoja?Ja miten tuo osakeyhtiön arvo lasketaan?Entä kuinka kauan voi leski ns.pyörittää yritystoimintaa kuolinpesän nimissä,osakkaiden vastustuksesta huolimatta?Haluan vain jatkaa elämääni!
72179
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

>

Tämä täydennysositus on siis ensimmäinen toimenpide jotta ensimmäinen vaimo saataisiin varmasti ulos kuolinpesästä ja tiedettäisiin mitä omaisuutta testamentti koskee. Voi olla hankala asia saada tämä edes alulle jos osituskirja on muuten tehty, koska voi olla että ensiksi joudutaan vahvistuskanteella hakemaan tuomio siitä että jotain on jäänyt osittamatta ennen kuin pesänjakajaa ositukseen voidaan edes hakea.

>

Kaupparekisteriin yleensä kirjataan "varmuuden vuoksi" toimialaan että yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa, omistaa kiinteistöjä ym. vaikka se ei niin tekisikään juuri jollain tietyllä hetkellä. Siitä rekisteriotteesta ei siis voi päätellä että oy omistaa jotain osakkeita vaan tieto pitää kaivaa tilinpäätöksestä. Jos tilinpäätökset on jätetty lain vastaisesti toimittamatta kaupparekisteriin, niin lisäviivytystä tulee.

>

En nyt ymmärrä. Jos isäsi omisti enemmistön osakkeista, niin tämä enemmistö on nyt kuolinpesällä joka hallinnoi oy:n osakkeita normaalisti yksimielisellä päätöksellä. Yksimielisyyden käytännössä estää lesken osakkuus kuolinpesässä. Kuolinpesä lakkaa vasta kun leski maksaa lakiosat joten leskellä ei voi olla saantoa kuolinpesän osekkeisiin ilman mitään jakotoimitusta vaikka joku toinen perillinen olisikin luopunut lakiosastaan. Ja onko tosiaan luopunut lakiosasta (miksi ihmeessä kun on noin rahakas pesä?) vai vain hyväksynyt testamentin ja sitoutunut olemaan sitä moittimatta, mikä on eri asia.

Suosittelen hakemaan pesänselvittäjän ja -jakajan, ei tälläinen solmu muuten aukene. Leski olisi lisäksi velvoitettava vannomaan tuomioistuimessa valallaan perukirjan tiedot oikeiksi. Jos hän vannoo väärän valan, niin sitten todisteiden kanssa tekemään rikosilmoitus tästä. Jos kuolinpesällä on osake-enemmistö, pesänselvittäjä voi sen avulla syrjäyttää lesken myös oy:n hallinnosta kokonaan. Oliko isäsi kommandiittiyhtiön ainoa vastuunalainen yhtiömies? Jos oli, niin pesänselvittäjä ottaa myös tämän yhtiön hallintaansa. Kommandiittiyhtiössä vaan voi muhia pahakin "pommi" sillä kuolinpesän muukin omaisuus voi mennä ky:n velkojen tai muiden vastuiden kuten maksamatta jääneiden alvien maksuun. Pahimmassa tapauksessa leski on jo jotenkin saanut kasvatettua näitä vastuita.

>

Tälläinen asenneongelma - että muut "kiireellisemmät" asiat menevät pesänselvityksen edelle ja siitä syystä pesät ovat jakamatta vuosikausia selvissäkin tapauksissa - on valitettavasti asianajajille tyypillistä. Ehkä ei ainakaan tätä asianajajaa kannata selvittäjäksi ja jakajaksi hakea.

Äänestä
  • pikaisesta vastauksesta!

    "Tämä täydennysositus on siis ensimmäinen toimenpide jotta ensimmäinen vaimo saataisiin varmasti ulos kuolinpesästä ja tiedettäisiin mitä omaisuutta testamentti koskee. Voi olla hankala asia saada tämä edes alulle jos osituskirja on muuten tehty, koska voi olla että ensiksi joudutaan vahvistuskanteella hakemaan tuomio siitä että jotain on jäänyt osittamatta ennen kuin pesänjakajaa ositukseen voidaan edes hakea."

    -Asianajajamme ovat keskustelleet tästä asiasta ja ovat kahden vaiheilla onko taloudellisesti järkevää lähteä tekemään täydennysositusta.Oma asianajani A on vakaasti sitä mieltä,että lesken kanssa neuvottelemalla pääsee samaan tulokseen mutta halvemmalla.Lisäksi asianajajamme eivät ole vakuuttuneita että vahingon saa mitenkään korvatuksi.Mikäli olen ymmärtänyt oikein.Ositukseen liittyy muitakin epäselvyyksiä ja äitini ei ole halukas kaivamaan kaikkea sitä vanhaa esille.Ongelma on myös,että osa äitini dokumenteista on palaneet tulipalossa.

    "Kaupparekisteriin yleensä kirjataan "varmuuden vuoksi" toimialaan että yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa, omistaa kiinteistöjä ym. vaikka se ei niin tekisikään juuri jollain tietyllä hetkellä. Siitä rekisteriotteesta ei siis voi päätellä että oy omistaa jotain osakkeita vaan tieto pitää kaivaa tilinpäätöksestä. Jos tilinpäätökset on jätetty lain vastaisesti toimittamatta kaupparekisteriin, niin lisäviivytystä tulee."

    -Okej,varmuuden vuoksi.Ongelma on vain,että isä on oikeasti harjoittanut pörssikauppaa jo 70-80-lukujen taitteesta asti ja on tunnettu laajalti taitavuudestaan.Kaupparekisteriin ei ole kaikkina vuosina toimitettu täydellistä tilinpäätöstä,mm vuodelta 2004 tiedot ovat puutteelliset (jolloin isäni siirteli suuria rahavirtoja myös yksityisesti).

    " Kuolinpesä lakkaa vasta kun leski maksaa lakiosat joten leskellä ei voi olla saantoa kuolinpesän osekkeisiin ilman mitään jakotoimitusta vaikka joku toinen perillinen olisikin luopunut lakiosastaan. Ja onko tosiaan luopunut lakiosasta (miksi ihmeessä kun on noin rahakas pesä?) vai vain hyväksynyt testamentin ja sitoutunut olemaan sitä moittimatta, mikä on eri asia."

    -Kuolinpesä on varakas,mutta liki kaikki omaisuus on kiinni jossain ja leski haluaa hallita kaikkea yksin.Perunkirjoituksessa sisarpuolet ilmoittivat selkeästi,etteivät vaadi lakiosaansa.Sikäli se on mielestäni outoa,sillä se olisi keventänyt heidän äitinsä verotaakka melkoisesti ja olisivat lisäksi saaneet helpon alun elämäänsä.Nuorin sisarpuolistani täytti vasta kesäkuussa 19 vuotta,joten on ymmärrettävää,että ovat äitinsä talutusnuorassa vielä.

    Asianajani ei vaikuta kovin kiinnostuneelta tästä tehtävästään,mistä olen vähän pahoillani.Toki ymmärrän,että hänellä on velvollisuuksia myös muita asiakkaitaan kohtaan.Lisäksi minua häiritsee tässä asetelmassa se,että asianajamme eivät oikeasti tiedä ja tunne leskeä!Onhan ihan ymmärrettävää,että asianajat joutuvat melkoisesti suodattamaan asiakkailtaan saamaan informaatiota,mutta olen kaikin puolin yrittänyt välttää ylilyöntejä ja ylireagointeja.Ehkä siksi asianajajani on niin vaikea uskoa todeksi kertomani,mene ja tiedä.Itse alan olla varsin hermostunut tilanteesta,sillä mitään ei ole tapahtunut perunkirjoituksen jälkeen (5kk ).Olen varautunut siihen,että jako päättyy aikaisintaan kolmen vuoden päästä,mutta tällä tahdilla tässä vierähtää vähintään viisi vuotta!Ei se aika,vaan kaikki se sotku ja omien voimavarojen tuhlaaminen niiden miettimiseen!Kun periaatteessa tilanne olisi selvä,kun leski suostuisi jakamaan ja avoimesti voisimme puhua asioista.Mutta miten se leopardi pilkuistaan eroon...

    Äänestä

  • että rassaa kirjoitti:

    pikaisesta vastauksesta!

    "Tämä täydennysositus on siis ensimmäinen toimenpide jotta ensimmäinen vaimo saataisiin varmasti ulos kuolinpesästä ja tiedettäisiin mitä omaisuutta testamentti koskee. Voi olla hankala asia saada tämä edes alulle jos osituskirja on muuten tehty, koska voi olla että ensiksi joudutaan vahvistuskanteella hakemaan tuomio siitä että jotain on jäänyt osittamatta ennen kuin pesänjakajaa ositukseen voidaan edes hakea."

    -Asianajajamme ovat keskustelleet tästä asiasta ja ovat kahden vaiheilla onko taloudellisesti järkevää lähteä tekemään täydennysositusta.Oma asianajani A on vakaasti sitä mieltä,että lesken kanssa neuvottelemalla pääsee samaan tulokseen mutta halvemmalla.Lisäksi asianajajamme eivät ole vakuuttuneita että vahingon saa mitenkään korvatuksi.Mikäli olen ymmärtänyt oikein.Ositukseen liittyy muitakin epäselvyyksiä ja äitini ei ole halukas kaivamaan kaikkea sitä vanhaa esille.Ongelma on myös,että osa äitini dokumenteista on palaneet tulipalossa.

    "Kaupparekisteriin yleensä kirjataan "varmuuden vuoksi" toimialaan että yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa, omistaa kiinteistöjä ym. vaikka se ei niin tekisikään juuri jollain tietyllä hetkellä. Siitä rekisteriotteesta ei siis voi päätellä että oy omistaa jotain osakkeita vaan tieto pitää kaivaa tilinpäätöksestä. Jos tilinpäätökset on jätetty lain vastaisesti toimittamatta kaupparekisteriin, niin lisäviivytystä tulee."

    -Okej,varmuuden vuoksi.Ongelma on vain,että isä on oikeasti harjoittanut pörssikauppaa jo 70-80-lukujen taitteesta asti ja on tunnettu laajalti taitavuudestaan.Kaupparekisteriin ei ole kaikkina vuosina toimitettu täydellistä tilinpäätöstä,mm vuodelta 2004 tiedot ovat puutteelliset (jolloin isäni siirteli suuria rahavirtoja myös yksityisesti).

    " Kuolinpesä lakkaa vasta kun leski maksaa lakiosat joten leskellä ei voi olla saantoa kuolinpesän osekkeisiin ilman mitään jakotoimitusta vaikka joku toinen perillinen olisikin luopunut lakiosastaan. Ja onko tosiaan luopunut lakiosasta (miksi ihmeessä kun on noin rahakas pesä?) vai vain hyväksynyt testamentin ja sitoutunut olemaan sitä moittimatta, mikä on eri asia."

    -Kuolinpesä on varakas,mutta liki kaikki omaisuus on kiinni jossain ja leski haluaa hallita kaikkea yksin.Perunkirjoituksessa sisarpuolet ilmoittivat selkeästi,etteivät vaadi lakiosaansa.Sikäli se on mielestäni outoa,sillä se olisi keventänyt heidän äitinsä verotaakka melkoisesti ja olisivat lisäksi saaneet helpon alun elämäänsä.Nuorin sisarpuolistani täytti vasta kesäkuussa 19 vuotta,joten on ymmärrettävää,että ovat äitinsä talutusnuorassa vielä.

    Asianajani ei vaikuta kovin kiinnostuneelta tästä tehtävästään,mistä olen vähän pahoillani.Toki ymmärrän,että hänellä on velvollisuuksia myös muita asiakkaitaan kohtaan.Lisäksi minua häiritsee tässä asetelmassa se,että asianajamme eivät oikeasti tiedä ja tunne leskeä!Onhan ihan ymmärrettävää,että asianajat joutuvat melkoisesti suodattamaan asiakkailtaan saamaan informaatiota,mutta olen kaikin puolin yrittänyt välttää ylilyöntejä ja ylireagointeja.Ehkä siksi asianajajani on niin vaikea uskoa todeksi kertomani,mene ja tiedä.Itse alan olla varsin hermostunut tilanteesta,sillä mitään ei ole tapahtunut perunkirjoituksen jälkeen (5kk ).Olen varautunut siihen,että jako päättyy aikaisintaan kolmen vuoden päästä,mutta tällä tahdilla tässä vierähtää vähintään viisi vuotta!Ei se aika,vaan kaikki se sotku ja omien voimavarojen tuhlaaminen niiden miettimiseen!Kun periaatteessa tilanne olisi selvä,kun leski suostuisi jakamaan ja avoimesti voisimme puhua asioista.Mutta miten se leopardi pilkuistaan eroon...

    Minua jäi vähän vaivaamaan tämä täydennysositus-juttu,joten esittäisin mieluusti kysymyksen aiheesta,jos joku ystävällisesti voisi auttaa.

    En oikein ymmärrä "kuinka ja miten" enää kymmenien vuosien päästä voisi todentaa (varsinkaan jos ei ole mitään,millä todentaa?) että osa omaisuudesta on jäänyt osittamatta?Osituskirja on tehty ja äitini on sen hyväsuskoisena (ja painostuksen alaisena) hyväksynyt.Nyt,isäni kuoltua,tuli ilmi että 1978 tehdyssä ok-talokaupassa tätini kanssa (isän sisaren),oli tätini sopinut isäni kanssa,että maksaa osan (1/3) kaupasta myöhemmin (tässä tapauksessa vasta vuonna 1980),jolloin vanhemmillani olikin jo voimassaoleva osittainen avioehto.Isäni ja tätini välinen sopimus on ollut suullinen (tätini elää ja itse kertoi asiasta olettaen minunkin tietävän).Muuttaessamme ulkomaille 1978 tämä kauppakirjaan kirjattu kiinteistön myyntihinta (eli 2/3 sovitusta) talletettiin tälle valuuttatilille,joka vanhempien erossa jäi osittamatta (tai jakamatta,kun vanhemmillani oli osittainen avioehto).Asuimme ulkomailla noin vuoden,jolloin tuloja oli ainoastaan isälläni toimestaan.Äitini kertoman mukaan tililtä veloitettiin kaikki perheen kulut koko ulkomailla-olon ajan,jolloin sinne ei välttämättä ole paljoa jäänyt (mutta varmastikaan ei 4 henkinen lapsiperhe kuluta omakotialon verran rahaa vuodessa?).Paluun jälkeen vanhempani kuitenkin ylläpitivät tiliä ja tallensivat säännöllisesti tilille jonkin summan noin neljännesvuosittain ainakin eroon asti.Jos tili olisi ollut tyhjä,niin tuskin he olisivat tallentaneet sinne enää mitään?Tili oli siihen aikaan korkeakorkoinen,joten oletan sinne kerätyn ns.pahan päivän varalle.

    Perunkirjoituksessa otin asian esille ja pyysin leskeltä tietoja tästä tilistä.Leski naurahti hermostuneesti,että "kait se isänne olisi itse käynyt nostamassa rahat,jos sitä rahaa olisi ollut paljon" ja "koko tiliä enää olemassa..." jne.Voi hyvinkin olla,ettei siitä ole kuin muisto.(Perunkirjoittaja luikki nurkkaan heti kun asia tuli puheeksi).Tiedän tosin pankilla olevan haarakonttorin myös Euroopassa,joten voinko määrätyillä asiakirjoilla esim tarkistaa,onko tili vielä olemassa?

    Perunkirjoituksen suorittanut "perunkirjoitustoimisto" lakaisi hyvin mattojen alle liki kaiken.Eivät pyynnöistäni huolimatta myöskään tehneet vaadittua sukuselvitystä ulkomaan ajalta,eivät liioin tarkistaneet vainajalla olleen mahdollisia muita tilejä kuin minkä leski ilmoitti,saati yritystilejä.Ymmärrän kyllä,että kuolinpesämme kimurantit kuviot menevät vaikeiksi ja kaikki lakimiehet eivät halua olla edes tekemisissä moisen sotkun kanssa.Silti,jos työstä laskuttaa,niin miksi sitä työtä ei voi silloin suorittaa loppuun kunnialla?Että rassaa...

    Äänestä

  • että rassaa kirjoitti:

    Minua jäi vähän vaivaamaan tämä täydennysositus-juttu,joten esittäisin mieluusti kysymyksen aiheesta,jos joku ystävällisesti voisi auttaa.

    En oikein ymmärrä "kuinka ja miten" enää kymmenien vuosien päästä voisi todentaa (varsinkaan jos ei ole mitään,millä todentaa?) että osa omaisuudesta on jäänyt osittamatta?Osituskirja on tehty ja äitini on sen hyväsuskoisena (ja painostuksen alaisena) hyväksynyt.Nyt,isäni kuoltua,tuli ilmi että 1978 tehdyssä ok-talokaupassa tätini kanssa (isän sisaren),oli tätini sopinut isäni kanssa,että maksaa osan (1/3) kaupasta myöhemmin (tässä tapauksessa vasta vuonna 1980),jolloin vanhemmillani olikin jo voimassaoleva osittainen avioehto.Isäni ja tätini välinen sopimus on ollut suullinen (tätini elää ja itse kertoi asiasta olettaen minunkin tietävän).Muuttaessamme ulkomaille 1978 tämä kauppakirjaan kirjattu kiinteistön myyntihinta (eli 2/3 sovitusta) talletettiin tälle valuuttatilille,joka vanhempien erossa jäi osittamatta (tai jakamatta,kun vanhemmillani oli osittainen avioehto).Asuimme ulkomailla noin vuoden,jolloin tuloja oli ainoastaan isälläni toimestaan.Äitini kertoman mukaan tililtä veloitettiin kaikki perheen kulut koko ulkomailla-olon ajan,jolloin sinne ei välttämättä ole paljoa jäänyt (mutta varmastikaan ei 4 henkinen lapsiperhe kuluta omakotialon verran rahaa vuodessa?).Paluun jälkeen vanhempani kuitenkin ylläpitivät tiliä ja tallensivat säännöllisesti tilille jonkin summan noin neljännesvuosittain ainakin eroon asti.Jos tili olisi ollut tyhjä,niin tuskin he olisivat tallentaneet sinne enää mitään?Tili oli siihen aikaan korkeakorkoinen,joten oletan sinne kerätyn ns.pahan päivän varalle.

    Perunkirjoituksessa otin asian esille ja pyysin leskeltä tietoja tästä tilistä.Leski naurahti hermostuneesti,että "kait se isänne olisi itse käynyt nostamassa rahat,jos sitä rahaa olisi ollut paljon" ja "koko tiliä enää olemassa..." jne.Voi hyvinkin olla,ettei siitä ole kuin muisto.(Perunkirjoittaja luikki nurkkaan heti kun asia tuli puheeksi).Tiedän tosin pankilla olevan haarakonttorin myös Euroopassa,joten voinko määrätyillä asiakirjoilla esim tarkistaa,onko tili vielä olemassa?

    Perunkirjoituksen suorittanut "perunkirjoitustoimisto" lakaisi hyvin mattojen alle liki kaiken.Eivät pyynnöistäni huolimatta myöskään tehneet vaadittua sukuselvitystä ulkomaan ajalta,eivät liioin tarkistaneet vainajalla olleen mahdollisia muita tilejä kuin minkä leski ilmoitti,saati yritystilejä.Ymmärrän kyllä,että kuolinpesämme kimurantit kuviot menevät vaikeiksi ja kaikki lakimiehet eivät halua olla edes tekemisissä moisen sotkun kanssa.Silti,jos työstä laskuttaa,niin miksi sitä työtä ei voi silloin suorittaa loppuun kunnialla?Että rassaa...

    >

    Siinäpä se ongelma onkin. Lisäksi tämä todentaminen olisi tehtävä vahvistuskanneteitse, missä on aina kuluriski oikeudenkäynnin häviämisestä. Tätä asiaa on käsitelty uudessa ennakkoratkaisussa KKO:2008:23. Sen perusteluissa todetaan: "3. Kun Glenn B on vedonnut sopimusosituskirjaan, jonka mukaan puolisoiden välinen lopullinen ositus on jo toimitettu, eikä osituskirjaa ole pidettävä ilmeisen pätemättömänä, lähtökohtana on, että sopimus on koskenut kaikkea puolisoiden omaisuutta ja että sopimus sitoo puolisoita. Vasta sitten jos eri oikeudenkäynnissä on vahvistettu, että sopimus ei koske kaikkea puolisoiden omaisuutta, toimitus voidaan aloittaa uudelleen. Toimitusta ei siis voida käynnistää uudelleen pesänjakajan määräämistä hakemalla siinä tarkoituksessa, että kysymys siitä, mitä omaisuutta toimitettu ositus on koskenut, tutkittaisiin jakajan määräämistä koskevan hakemusasian yhteydessä tai että jakaja tutkisi sen toimituksessa."

    Äänestä

  • että rassaa kirjoitti:

    Minua jäi vähän vaivaamaan tämä täydennysositus-juttu,joten esittäisin mieluusti kysymyksen aiheesta,jos joku ystävällisesti voisi auttaa.

    En oikein ymmärrä "kuinka ja miten" enää kymmenien vuosien päästä voisi todentaa (varsinkaan jos ei ole mitään,millä todentaa?) että osa omaisuudesta on jäänyt osittamatta?Osituskirja on tehty ja äitini on sen hyväsuskoisena (ja painostuksen alaisena) hyväksynyt.Nyt,isäni kuoltua,tuli ilmi että 1978 tehdyssä ok-talokaupassa tätini kanssa (isän sisaren),oli tätini sopinut isäni kanssa,että maksaa osan (1/3) kaupasta myöhemmin (tässä tapauksessa vasta vuonna 1980),jolloin vanhemmillani olikin jo voimassaoleva osittainen avioehto.Isäni ja tätini välinen sopimus on ollut suullinen (tätini elää ja itse kertoi asiasta olettaen minunkin tietävän).Muuttaessamme ulkomaille 1978 tämä kauppakirjaan kirjattu kiinteistön myyntihinta (eli 2/3 sovitusta) talletettiin tälle valuuttatilille,joka vanhempien erossa jäi osittamatta (tai jakamatta,kun vanhemmillani oli osittainen avioehto).Asuimme ulkomailla noin vuoden,jolloin tuloja oli ainoastaan isälläni toimestaan.Äitini kertoman mukaan tililtä veloitettiin kaikki perheen kulut koko ulkomailla-olon ajan,jolloin sinne ei välttämättä ole paljoa jäänyt (mutta varmastikaan ei 4 henkinen lapsiperhe kuluta omakotialon verran rahaa vuodessa?).Paluun jälkeen vanhempani kuitenkin ylläpitivät tiliä ja tallensivat säännöllisesti tilille jonkin summan noin neljännesvuosittain ainakin eroon asti.Jos tili olisi ollut tyhjä,niin tuskin he olisivat tallentaneet sinne enää mitään?Tili oli siihen aikaan korkeakorkoinen,joten oletan sinne kerätyn ns.pahan päivän varalle.

    Perunkirjoituksessa otin asian esille ja pyysin leskeltä tietoja tästä tilistä.Leski naurahti hermostuneesti,että "kait se isänne olisi itse käynyt nostamassa rahat,jos sitä rahaa olisi ollut paljon" ja "koko tiliä enää olemassa..." jne.Voi hyvinkin olla,ettei siitä ole kuin muisto.(Perunkirjoittaja luikki nurkkaan heti kun asia tuli puheeksi).Tiedän tosin pankilla olevan haarakonttorin myös Euroopassa,joten voinko määrätyillä asiakirjoilla esim tarkistaa,onko tili vielä olemassa?

    Perunkirjoituksen suorittanut "perunkirjoitustoimisto" lakaisi hyvin mattojen alle liki kaiken.Eivät pyynnöistäni huolimatta myöskään tehneet vaadittua sukuselvitystä ulkomaan ajalta,eivät liioin tarkistaneet vainajalla olleen mahdollisia muita tilejä kuin minkä leski ilmoitti,saati yritystilejä.Ymmärrän kyllä,että kuolinpesämme kimurantit kuviot menevät vaikeiksi ja kaikki lakimiehet eivät halua olla edes tekemisissä moisen sotkun kanssa.Silti,jos työstä laskuttaa,niin miksi sitä työtä ei voi silloin suorittaa loppuun kunnialla?Että rassaa...

    Sulla on perukirjan kopio, marssi siihen pankkiin jossa tämä oletettu valuuttatili on ja pyydä tilitietoja.
    Jos et tiedä pankkia niin ala hakuammuntana ja käy joka pankissa kyselemässä isäsi omaisuuden perään.
    Tilitietojen saantiin ei vaikuta mitenkään vaikka tili olisi jokun muun kanssa yhteinen, kunhan isäsi on merkitty yhdeksi tilinhaltijaksi niin se riittää.
    Näin minäkin olen toiminut pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa ja tuloksia olen saanut.
    Kun saat selville tilanteen päätä sen jälkeen mitä tehdä.

    Äänestä

  • sentään kirjoitti:

    Sulla on perukirjan kopio, marssi siihen pankkiin jossa tämä oletettu valuuttatili on ja pyydä tilitietoja.
    Jos et tiedä pankkia niin ala hakuammuntana ja käy joka pankissa kyselemässä isäsi omaisuuden perään.
    Tilitietojen saantiin ei vaikuta mitenkään vaikka tili olisi jokun muun kanssa yhteinen, kunhan isäsi on merkitty yhdeksi tilinhaltijaksi niin se riittää.
    Näin minäkin olen toiminut pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa ja tuloksia olen saanut.
    Kun saat selville tilanteen päätä sen jälkeen mitä tehdä.

    Kiitos tuosta täydennysositusselvennyksestä.Epäilinkin että asia on liki mahdoton tai ainakin hemmetin kallis ja aikaa vievä prosessi.Muutaman tuhannen taalan (tai euron) takia ei välttämättä siis kannata edes yrittää.Harmittaa vain,että äitini raatoi hulluna tehden kahta työtä ja uhrasi perintönsäkin yhteiseen kotiin,josta osituksessa ei saanut edes "omiaan" pois niin sanotusti.Äitini elää köyhyysrajalla ja kovin haluaisin auttaa häntä.Edes koskien ositusta.Mutta hänpä on erikoinen ihminen,eikä ole taipuvainen ahneuteen...

    Tuosta valuuttatilistä;se on ulkomailla,joten asian tarkistaminen on melkoisen vaikeaa oletettavasti?Vanhempieni ulkomaan tili oli Kanadassa ja pankilla on toki konttori Pariisissa,jonka kautta voisi "haku-ammuntana" kysyä asiaa.Äidilläni ei ole tilistä mitään tietoja (tili oli yhteinen) ja muistaa vain pankin nimen enään.Jos tilillä olisi "jotain",niin se olisi oletettavasti ehtinyt kasvaa korkoa ja kadota vuosien varrella inflaation myötä tms.Joten koko asian tutkiminen voi olla turhaakin (tili siis avattu yli 30 vuotta sitten).

    Kiitän neuvoista.Jos joku vielä osaisi vinkata yhdessä asiassa,olisin kiitollinen.

    Jos pyydän kaupparekisteristä kuolinpesän omistaman oy:n tilinpäätökset,niin minä en siitä ymmärrä tuon taivaallista.Jos vien tilinpäätökset tilitoimistoon tutkittavaksi,niin voinko periä kulut pesästä?Leski on järjestelmällisesti kieltäytynyt antamasta minulle tilinpäätöksiä.Vai vienkö ko. asiakirjat suoraan asianajajalleni?

    Hyvää loppuviikkoa toivottaen!

    Äänestä

  • että rassaa kirjoitti:

    Kiitos tuosta täydennysositusselvennyksestä.Epäilinkin että asia on liki mahdoton tai ainakin hemmetin kallis ja aikaa vievä prosessi.Muutaman tuhannen taalan (tai euron) takia ei välttämättä siis kannata edes yrittää.Harmittaa vain,että äitini raatoi hulluna tehden kahta työtä ja uhrasi perintönsäkin yhteiseen kotiin,josta osituksessa ei saanut edes "omiaan" pois niin sanotusti.Äitini elää köyhyysrajalla ja kovin haluaisin auttaa häntä.Edes koskien ositusta.Mutta hänpä on erikoinen ihminen,eikä ole taipuvainen ahneuteen...

    Tuosta valuuttatilistä;se on ulkomailla,joten asian tarkistaminen on melkoisen vaikeaa oletettavasti?Vanhempieni ulkomaan tili oli Kanadassa ja pankilla on toki konttori Pariisissa,jonka kautta voisi "haku-ammuntana" kysyä asiaa.Äidilläni ei ole tilistä mitään tietoja (tili oli yhteinen) ja muistaa vain pankin nimen enään.Jos tilillä olisi "jotain",niin se olisi oletettavasti ehtinyt kasvaa korkoa ja kadota vuosien varrella inflaation myötä tms.Joten koko asian tutkiminen voi olla turhaakin (tili siis avattu yli 30 vuotta sitten).

    Kiitän neuvoista.Jos joku vielä osaisi vinkata yhdessä asiassa,olisin kiitollinen.

    Jos pyydän kaupparekisteristä kuolinpesän omistaman oy:n tilinpäätökset,niin minä en siitä ymmärrä tuon taivaallista.Jos vien tilinpäätökset tilitoimistoon tutkittavaksi,niin voinko periä kulut pesästä?Leski on järjestelmällisesti kieltäytynyt antamasta minulle tilinpäätöksiä.Vai vienkö ko. asiakirjat suoraan asianajajalleni?

    Hyvää loppuviikkoa toivottaen!

    netistä löytyy laskureita joilla saa karkean arvion yrityksen arvosta, huomautan että tulos on tedellakin karkea sillä niissä käytetään kertoimia joilla arvioidaan näkymät, markkinat yms. joten saat jonkinlaisen skaalan selville. Todellinen arvohan löytyy vasta ostotilanteessa neuvottelujen kautta.

    Sen valuuttatilin selvittelyssä kannattaisi ehkä kääntyä ranskan lähetystön puoleen ja kertoa ongelma heille ja pyytää heitä auttamaan.
    Siellä ei ehkä täkäläisillä papereilla tee mitään mutta kyllä ne lähetystössä jotakin tietoa osaavat antaa, sen takia ne siellä ovat. Jos saat tilitiedot niin päätä sen jälkeen kannattaako alkaa toimenpiteisiin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


että rassaa kirjoitti:

Olisin äärettömän kiitollinen,jos joku osaisi selventää minulle hieman näitä kuvioita,vaikka asianajajani onkin yrittänyt parhaan taitonsa mukaan selvittää minulle tätä.Pahoittelen jo ennakkoon pitkää ja monimutkaista selostusta.

Vainajalla,eli isälläni oli yhteensä viisi lasta,kahdesta liitosta.Minä ja täysveljeni olemme esimmäisestä liitosta.Vanhempamme erosivat -83,jolloin osa perheen omaisuudesta jäi osittamatta (valuuttatili ulkomailla).Avioerooikeudenkäynnissä meidät lapset määrättiin äidillemme.Isämme avioitui heti eron tultua voimaan pitkäaikaisen "jalkavaimonsa" kanssa,jolloin he myös tekivät avioehdon ja testamentin.Testamentti oli tarkoitettu suojelemaan raskaana ollutta nuorikkoa ilmeisesti,sillä keskinäisessä omistusoikustestamentissa rintaperillisille suodaan armollisesti oikeus vain lakiosaan.Testamentti on asianajajani mukaan virheetön,vaikkakin paskamainen.Eli emme moiti.Avioehto on purettu neljä vuotta ennen isäni kuolemaa.

Uusperheeseen syntyi kolme lasta,isäni toimi yrittäjänä rouvan (nyttemmin lesken) ollessa kotona koko avioliiton (26v) ajan.Isäni oli aikamoinen kettu ja kaikin tavoin viilasi verottajaa linssiin.Hänellä oli kuollessaan toimiva kommandiittiyhtiö,jonka äänettömänä yhtiömiehenä toimi hänen ja lesken omistama osakeyhtiö.Isäni tuntien alveilla on jonkin verran leikitelty ja hiljakseen melkoinen omaisuus kerätty todennäköisesti osakeyhtiöön?Kommandiittiyhtiö omistaa kaksi kiinteistöä,joista toisen vuokratulot on melkoiset kiinteistöön nähden.Kommandiittiyhtiö on kait henkilöyhtiö (?),joten sen suhteen en usko ongelmia tulevaksi.Sen sijaan "holding-yhtiöksi" ilmoitettu osakeyhtiö on varsinainen kysymysmerkki.Leski toimii myös oy:n ainoana varsinaisena jäsenenä,jolla on ainoana nimenkirjoitusoikeus.Leski yritti pimittää koko osakeyhtiön olemassaolon perunkirjoituksessa,joten palaneen käry on melkoinen...Kaupparekisteristä sain kuitenkin rekisteriotteen,jonka yhtiö harjoittaa myös muutakin toimintaa,mm arvo-osuuksia ja arvopaperikauppaa.Isäni omistussuhde oli 100 osaketta ja lesken 25 osaketta.Rintaperilliset asettuvat suoraan edesmenneen tilalle osakeyhtiön omistussuhteessa (mikäli nyt ymmärsin oikein),eli osake-enemmistö on leskellä (25 3x20 osaketta).En ole saanut oy:n tilinpäätöksiä ym olellista,pyynnöistä huolimatta.

Perunkirjoitukseen leski ei toimittanut muita kuin isän henk.koht. käyttötilin tiedot,sekä kommandiittiyhtiön tasekirjan.Kuolinpesällä on neljä kiinteistöä;lesken ja isäni koti,saarihuvila,kommandiittiyhtiön tuotantotila (halli) sekä kommandiittiyhtiön omistama vanha kiinteistö (laaja maa-ala,vakiintuneet vuokratulot).Lisäksi on siis kuviossa mukana osakeyhtiö,lesken oma omaisuus,sekä isän osakkeet.Laskennallisesti varoja tulisi olla enemmän,sillä isäni myi 5v sitten saaristosta laajan määrä-alan ja peri lisäksi omat vanhempansa.Velkoja ei ole muita kuin kommandiittiyhtiöllä (luultavasti verotuksellisista syistä) xxxx-määrä.

Asianajani on lähestynyt leskeä kirjallisesti kahdesti ja puhelimitse kerran.Leski ei ole halukas edes keskustelemaan vaatimastamme lakiosuuden suorituksesta.Sisarpuolemme ovat hyväksyneet testamentin vaatimatta siis lakiosaansa.Veljeni asianajaja on suositellut pesänselvittäjän hakemista ja omani haluaa neuvotella sovinnollisesti mahdollisimman pitkälle asiat.Isämme elossa olevat sisarukset painostavat voimakkaasti minua pitämään puolemme "ahnetta leskeä" vastaan.Koen olevani kahden tulen välissä.

Ymmärrän kyllä,että jako suoritetaan reaaliarvoijen perusteella,ei perukirjaan ilmoitettujen,hatusta tempasistujen arvojen perusteella.Soitin verottajalle ja kohteliaasti tiedustelin kuinka pitkällä valmistelut ovat;perukirja on kirjattu vastaanotetuksi (toimitettu huhtikuussa),ei muuta.Leskeltä en saa mitään tietoa yhtään mistään.Lisäksi leski laittoi hallin myyntiin,edes vaivautumatta ilmoittamaan asiasta,saati kysymättä valtakirjoja.Suoraan sanottuna minua pännii.

Lisäksi olisin tiedustellut kuinka todennetaan,ettei isälläni (joka oli oikea häntäheikki) ole muita perillisiä,esim ulkomailla.Asuimme 70-luvun loppupuolella Kanadassa ja isäni virkatodistuksessa on melkoinen aukko.Kanadan viranomaisilla ei ole vastaava väestörekisteriä kuin meillä,joten emme saa tietoja mistään rekisteristä.Käsittääkseni esim lainhuutoja varten on oltava tarkoin selvillä perilliset ja perillisten suostumus kiinteistökaupoissa.Osaisiko joku neuvoa?Asianajani on kyllä vanha kettu ja varmasti perillä asioista,mutta erittäin kiireisenä (liekö rahakkaammat asiakkaat mielekkäämpiä) ei ehdi edes kuunnella,saati vastata kaikkiin kysymyksiini.

Kuolinpesän omaisuus voi teoriassa olla siis ilmoitetun 600 000 euron ja ehkä noin 1,2 milj. euron väliltä.Pesä on edelleen osittamaton ja leski vetkuttelee kaikessa.Luulisi hänenkin haluavan eroon meistä!Neuvoja?Ja miten tuo osakeyhtiön arvo lasketaan?Entä kuinka kauan voi leski ns.pyörittää yritystoimintaa kuolinpesän nimissä,osakkaiden vastustuksesta huolimatta?Haluan vain jatkaa elämääni!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu