Enoni teki testamentin omaisuudestaan minulle.
Hänen vaimonsa kuoli ennen häntä, eikä heillä ollut omia
lapsia. Heillä ei ollut keskinäistä testamenttia. Joten setäni
vaimon sukulaiset perivät puolet.Vaimon kuollessa yhteistä omaisuutta oli asunto, huvila
ja xxxx euroa pankkitilillä. Vaimon kuollessa setäni sain vaimonsa
henkivakuutuksesta xxxx euroa, josta maksoi ilmeisesti perintö-
veroa. Miten perintö jaetaan. Perivätkö vaimon sukulaiset tämän
hetkisestä rahasummasta puolet vai siitä summasta mikä oli tilillä
vaimon kuollessa. Eli saavatko vaimo sukulaiset puolet myös
henkivakuutuksesta saadusta summasta.
Hänen vaimonsa kuoli ennen häntä, eikä heillä ollut omia
lapsia. Heillä ei ollut keskinäistä testamenttia. Joten setäni
vaimon sukulaiset perivät puolet.Vaimon kuollessa yhteistä omaisuutta oli asunto, huvila
ja xxxx euroa pankkitilillä. Vaimon kuollessa setäni sain vaimonsa
henkivakuutuksesta xxxx euroa, josta maksoi ilmeisesti perintö-
veroa. Miten perintö jaetaan. Perivätkö vaimon sukulaiset tämän
hetkisestä rahasummasta puolet vai siitä summasta mikä oli tilillä
vaimon kuollessa. Eli saavatko vaimo sukulaiset puolet myös
henkivakuutuksesta saadusta summasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos kerran ovat jo puolet saaneet aikanaan, eli ositus on suoritettu. Ei heille enään enosi kuolinpesä kuulu milläänlailla.
Eivät ne silloin vaimon kuollessa ole mitään saaneet! Miksi olisivat?? Kun lapseton naimisissa oleva ihminen kuolee, eikä testamenttia ole, niin kaikki hänen omaisuutensa menee hänen puolisolleen.
Ne toissijaiset perilliset pääsevät osille vasta kun se jäljelle jäänytkin puoliso kuolee.
Eli tässä tapauksessa saavat puolet siitä omaisuudesta, joka oli sillä hetkellä kun vaimoi kuoli (eli asunto, huvila sekä rahavarat).
Jos ne henkivakuutuksesta saadut rahat on merkitty perukirjaan joka tehtiin vaimon kuoleman jälkeen, niin silloin nekin otetaan mukaan.
KIITOS VASTAUKSESTASI. OLIT OIKEASSA.
Kyseessä tilanteessa ei tehdä ositusta vaan perintökaaren 3 luvun mukainen pesänjako. Lue PK 3-luvun sisältö täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vaimon sukulaiset eli niin kutsutut toissijaiset perilliset saavat lähtökohtaisesti puolet siitä omaisuudesta joka oli jäljellä enon/sedän kuollessa. Pesän vaurastumista ensiksi kuolleen kuoleman jälkeen koskee PK 3:4.1: "Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."
Oikeuskäytännössä on katsottu että tässä oleva luettelo omaisuuden lisäystavoista on tyhjentävä eikä sitä voida tulkinnallisesti laajentaa. Niinpä henkivakuutuskorvaus ei voi olla PK 3:4.1:n mukainen lisäys joka koituisi vain enon/sedän yleistestamentin saajan (=sinun) hyväksesi vaan se sisältyy pesän siihen omaisuuteen josta vaimon sukulaisilla on oikeus saada puolet. Sitä ei siis tarvitse erikseen eritellä jakolaskelmassa.
Asiassa ei ole merkitystä sillä onko henkivakuutuskorvaus käsitelty oikealla tavalla perunkirjoituksessa tai miten sitä on aikanaan verotettu.
Kiitos myös sinulle, nyt asia on selvä.