Sen kanssa leikkiessä tai mitä tahansa tehdessä, se puree. Ottaa niskanahasta kiinni, millatahansa voimalla, toruu, millä tahansa äänensävyllä, ei toimi. Mitä neuvoja antaisitte tähän, rikkoi jo kalliin paidankin?
Koiranpentu ei tottele
hi-hiihjijiijijij
22
6491
Vastaukset
- jksjdsk
Kannattaa kokeilla suihkepulloa. Koira näykkii --> suihkaus naamalle tai sitten sanoo selkeästi koiralle ei kun se näykkii ja heti kun edes hetkeksi lopettaa niin kehutaan... Hitaasti hyvä tulee...
- phööh
Jos koira puree leikkiessä niin kiljhda, lopeta leikki ja mene pois/nouse istumaan sohvalle tms. äläkä kiinnitä hetkeen huomiota koiraan. Meillä tämä auttoi, pentu tajusi ettei leikeissä ihmisten kanssa voi käyttää hampaita samalla tavalla kuin muiden koirien kanssa leikkiessä.
- Otso1
Minkä ikäinen koira kyseessä? Meillä on oppinut ihan ilman mitään vippaskonsteja, järjestelmällisesti pitää vain kieltää. Eihän se hetkessä opi, mutta oppii kun jaksaa itse olla kärsivällinen.
Pitää vain piettää omista "kalliista" tavaroista huoli, eikä jättää koiran näkösälle. - keskustelun aloittaja
Ette nyt tajua. Kyse on "ongelma"pennusta, toruminen vain innostaa sitä puremaan! Ei auta vaikka menen sohvalle istumaan tai laitetaan koira yksin johonkin huoneeseen jäähylle, ei toimi! Pentu ei ymmärrä mikä on kehumisen ja torumisen ero, siitä on sama asia kehunko sitä vai torunko sitä, sille se on aivan sama asia. Se vain luulee että erona on se, että kun kehun, silittelen sitä, mutta kun torun, en silittele. On kokeiltu "vanhanajan tapoja", esim niskasta nostaminen, mutta ei! Kun pentu vain rupeaa näyttämään hampaita ja hyökkää vain vihaisemmin kiinni siihen käteen jalkaan mikä se ikinä onkin! Ei tässä nyt oikein voi ruveta pentua kasvattajallekkaan takaisin tyrkkäämään, eikä koirakouluun ole aikaa! Enkä usko että sieltäkään meidan pentu saisi minkäänlaista apua, siellä vain tyrkytettäisiin samoja neuvoja: "Mene istumaan sohvalle, kiljahda, suihkauta suihkupullolla, vie huomio muualle... " kun ei yksinkertaisesti toimi! Oikeastaan pentu ei ole enää hauska ja mukava, siitä alkaa tulla inhottava ja melkeinpä ilkeä pikku otus joka vain puree ja puree eikä toruminen mene korviin. Missä hemmetissä se vika on? Pennun päässä, meidän tavassa kouluttaa vai siinä että ei enää kestetä sitä että tälläkin hetkellä mun housuissa on 8 isoa reikää eikä kenenkään muun aiheuttamia kuin sen pennun! Millä se pentu tajuaa että toruminen on rangaistus ja silloin kun torutaan niin silloin myös kadutaan ja samaa ei tehdä toivottavasti enää uudestaan? Millä sen puremisen saa pois? Kyse ei ole mistään rotikasta eikä sakemannista, vaan pienestä nelikuisesta collien pennusta! Eikä todellakaan samaa ongelmaa ole emässä tai isässä, ei luultavasti muissakaan pennuissa. Kasvattaja on tarjonnut samoja neuvoja mitä luettelin tuossa muttakun se ei vaan tehoa! Normaali koira ilmeisesti tajuaa mikä on rangaistus? Kertokaa omia kokemuksianne tällaisesta pennusta jos on ollut, millä saitte puremisen pois vai saitteko koskaan ja palautitteko rääpäleen kasvattajalle? Meillä ei kestetä kohta enään päivääkään tätä menoa että koira roikkuu jatkuvasti jalassa kiinni, yksi perheen jäsenistä luulee jatkuvasti olevansa ainoa ketä koira tottelee ja kehuu kuinka pentu lopettaa kun sanoo hyi, yksi taas on vanhanajan kasvatustapojen puolella ja sanoo jatkuvasti että pennulle pitää olla tiukka, no niinhän sitä hemmetti koko ajan ollaan ja minä tunnun olevan aina se rankimman puremisen kohde, enkä jaksa enää olla pennun niskanahassa jopa hampain kiinni, mutta ei tehoa vaikka on kuonoon yritetty purra! Menen kohta eläinkauppaan ja kysyn olisko tarjolla ihmisille tarkotettuja koiran tekareita että vois pentua purasta niin ettei toista kertaa enää koskaan jalkaan tartu!
- ............
keskustelun aloittaja kirjoitti:
Ette nyt tajua. Kyse on "ongelma"pennusta, toruminen vain innostaa sitä puremaan! Ei auta vaikka menen sohvalle istumaan tai laitetaan koira yksin johonkin huoneeseen jäähylle, ei toimi! Pentu ei ymmärrä mikä on kehumisen ja torumisen ero, siitä on sama asia kehunko sitä vai torunko sitä, sille se on aivan sama asia. Se vain luulee että erona on se, että kun kehun, silittelen sitä, mutta kun torun, en silittele. On kokeiltu "vanhanajan tapoja", esim niskasta nostaminen, mutta ei! Kun pentu vain rupeaa näyttämään hampaita ja hyökkää vain vihaisemmin kiinni siihen käteen jalkaan mikä se ikinä onkin! Ei tässä nyt oikein voi ruveta pentua kasvattajallekkaan takaisin tyrkkäämään, eikä koirakouluun ole aikaa! Enkä usko että sieltäkään meidan pentu saisi minkäänlaista apua, siellä vain tyrkytettäisiin samoja neuvoja: "Mene istumaan sohvalle, kiljahda, suihkauta suihkupullolla, vie huomio muualle... " kun ei yksinkertaisesti toimi! Oikeastaan pentu ei ole enää hauska ja mukava, siitä alkaa tulla inhottava ja melkeinpä ilkeä pikku otus joka vain puree ja puree eikä toruminen mene korviin. Missä hemmetissä se vika on? Pennun päässä, meidän tavassa kouluttaa vai siinä että ei enää kestetä sitä että tälläkin hetkellä mun housuissa on 8 isoa reikää eikä kenenkään muun aiheuttamia kuin sen pennun! Millä se pentu tajuaa että toruminen on rangaistus ja silloin kun torutaan niin silloin myös kadutaan ja samaa ei tehdä toivottavasti enää uudestaan? Millä sen puremisen saa pois? Kyse ei ole mistään rotikasta eikä sakemannista, vaan pienestä nelikuisesta collien pennusta! Eikä todellakaan samaa ongelmaa ole emässä tai isässä, ei luultavasti muissakaan pennuissa. Kasvattaja on tarjonnut samoja neuvoja mitä luettelin tuossa muttakun se ei vaan tehoa! Normaali koira ilmeisesti tajuaa mikä on rangaistus? Kertokaa omia kokemuksianne tällaisesta pennusta jos on ollut, millä saitte puremisen pois vai saitteko koskaan ja palautitteko rääpäleen kasvattajalle? Meillä ei kestetä kohta enään päivääkään tätä menoa että koira roikkuu jatkuvasti jalassa kiinni, yksi perheen jäsenistä luulee jatkuvasti olevansa ainoa ketä koira tottelee ja kehuu kuinka pentu lopettaa kun sanoo hyi, yksi taas on vanhanajan kasvatustapojen puolella ja sanoo jatkuvasti että pennulle pitää olla tiukka, no niinhän sitä hemmetti koko ajan ollaan ja minä tunnun olevan aina se rankimman puremisen kohde, enkä jaksa enää olla pennun niskanahassa jopa hampain kiinni, mutta ei tehoa vaikka on kuonoon yritetty purra! Menen kohta eläinkauppaan ja kysyn olisko tarjolla ihmisille tarkotettuja koiran tekareita että vois pentua purasta niin ettei toista kertaa enää koskaan jalkaan tartu!
Ei kyseessä ole ongelmapentu. Se on vaan koira, joka tarvitsee omistajaltaan oikeanlaista ohjausta. Eli nyt on kyseessä ongelmaomistaja. Itselläni on komeusta tuollaisesta kamalasta riiviöstä. Mutta sen ohjauksessa vähempi on parempi. Ja meillä tepsi se kiljaisu/murahdus, itseasiassa kerran sattui niin pirusti, että pääsi suusta kunnon perkele, johon muuten loppui myöskin pureminen.
Ja collieitakin on muutama pentu tullut kotiimme. Sanoisin, että nyt vaan joku yksi tapa kehiin, sekä oleppas oikeasti nyt jämäkämpi. Annat takuulla koiralle ristiriitaisia signaaleita tahtomattasi. Colliet ovat nimittäin oikeasti niitä "helpoimpia". Unohda se pennun pureminen nyt alkuunsa. Ja ala tarttua asioihin jo siinä vaiheessa, kun pennulle tulee "se ilme". Ja alat opettamaan pentua rauhoittumaan ja vaatimaan siltä rauhoittumista, jos kierrokset nousee yli, niin ihan hyvä keino on noissa tilanteissa jopa se, että otat koiran syliin, ja selälleen siihen syliisi, ja pakotat sen rauhoittumaan, Ei väkivallalla van nihan jämäkällä ottteella pidät. siinä. Ja heti kun se alkaa rauhoittua, alat esimerkiksi rauhallisesti sitä rapsuttelemaan, mutta muuta huomiota et anna sille. Jos se yrittää jatkaa leikkiä, niin ihan hiukan jämäköität vaan otettasi. Kun koira on rauhoittunut, lasket sen lattialle, ja kaikessa rauhassa lähdet ohjaamaan sitä johonkin järkevään tekemiseen, sanoisin, että ulos.
Jos sinä olet rankimman puremisen kohde, se kertoo jotain. Eli lähde nyt rakentamaan suhdettanne uudelle pohjalle, yhteistyöhön. Colliet rakastavat erilaisia harrastuksia, aloita vaikka temppujen opettelusta. Onko teillöä aikomusta harrastaa jotain? Ja sitten, paljon ulkoilua ja rauhallista yhteiseloa. KOira ei opi rauhoittumaan ajan kanssa. Ei, sitä on ohjattava purkamaan energiansa oikeaan. Mene siis koulutuskentälle taikka jonnekkin muualle, missä saatte ohjausta. Ja koira purkaa energiaansa. Suihkepullo on joo ihan hyvä keino. Mutta on parempiakin. Ja se ei saa jäää siihen, että aina vaan suhauttelet. Voi sitä käyttää, kun koira päästää irti ja lopettaa. Mutta koulutus sen jälkeen jatkuu sillä, että pennulle näytetään se parempi ja oikeampi tapa toimia.
Eli ei se hankalaa ole. Jokainen vaan toimii samalla tavalla, ja pyritte yksinkertaistamaan palautteen antoa. Jos sattuu, niin kiljahda, taikka murahda. Ei mitään leikkikiljauksia, vaan ihan rehellisesti anna koiran ymmärtää, että nyt sattui, en tykännyt yhtään. Ja sitten tilanne pysäytetään (huom. ei väkivalloin/kovin keinoin) ! En todellakaan lähtisi itse koiraksi, ja puremaan takaisin. Ihmisten maailman säännöthän sille koiralle pitää opettaa, ei koiralauman. Tiukka pitää olla, ja koiralta vaatia asioita sen kehitysasteen mukaan. Ja koko ajan vaan enemmän, että koira joutuu oikeasti ponnistelemaan, mutta saa samalla onnistumisen kokemuksia. Huomiota se hakee. Antakaa sitä sille. Mutta oikeasta ja toivottavasta toiminnasta. Rauhoittakaa omaa liikkumistanne, jos juoksuaskel saa koiran lahkeeseen kiinni. Samalla kuitenkin pikkuhiljaa opetatta koiralle malttia. Meillä esimeriksi tuossa iässä jo oikeasti jäljestetään lyhyitä pätkiä, käydään rauhoittumassa kaupungissa, koiralle tehdään namien kanssa erilaisia harjoitteita, ja koira on jo opetettu "kysymään lupaa". Ja ihminen päättää, leikitäänkö, vai ei. Käytän naksutinta pennun kanssa treenatessa. Mutta en arjessa sisällä.
Ja nyt on tosiaan se aika, että unohdat ajatuksen, että pennussa on vikaa. Vika on ihmisissä ja viestinnässä. KOhta se on puolivuotias, ja se alkaa tajuamaan, että paimentaminen on kivaa. Mutta ei osaa toimia viettiensä kanssa, joten kipinkapin nyt kitkemään noita asioita pois. Ennen kuin se on lenkilläkin näykkimässä ohikulkijoita lahkeesta. Sinun täytyy kertoa, miten se toimii oikein noissakin tilanteissa, missä sen vietit sanoo ja ohjaa reagoimaan väärin ja sopimattomalla tavalla. Ja oman kokemukseni mukaan se on todellakin malttamisen opettaminen ja rauhallisuuden palkitseminen. Tähän on olemassa paljon mahdollisuuksia. Mutta pääsääntö siinä on se, että koiraa pitää palkita paljon oikeasta tavasta ja ajoissa, ennen kuin se on ylikierroksilla. Ja jos se on ylikierroksilla, niin silloin tilanne vaan pysäytetään. Eli koiraa estetään toimimasta noissa tilanteissa väärin. Mutta se ei todellakaan tarkoita väkivaltaa. Itse en edes käytä eristämistä toiseen huoneeseen. Mutta en päästäkkään tilannetta tuohon pisteeseen asti, vaan tuo puremisesta ja raastamisesta pois oppiminen hoidetaan aivan ensimmäisenä, kun pentu tulee, se ei silloin pääsekkään juurtumaan pahasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288622342136.html - ...............
............ kirjoitti:
Ei kyseessä ole ongelmapentu. Se on vaan koira, joka tarvitsee omistajaltaan oikeanlaista ohjausta. Eli nyt on kyseessä ongelmaomistaja. Itselläni on komeusta tuollaisesta kamalasta riiviöstä. Mutta sen ohjauksessa vähempi on parempi. Ja meillä tepsi se kiljaisu/murahdus, itseasiassa kerran sattui niin pirusti, että pääsi suusta kunnon perkele, johon muuten loppui myöskin pureminen.
Ja collieitakin on muutama pentu tullut kotiimme. Sanoisin, että nyt vaan joku yksi tapa kehiin, sekä oleppas oikeasti nyt jämäkämpi. Annat takuulla koiralle ristiriitaisia signaaleita tahtomattasi. Colliet ovat nimittäin oikeasti niitä "helpoimpia". Unohda se pennun pureminen nyt alkuunsa. Ja ala tarttua asioihin jo siinä vaiheessa, kun pennulle tulee "se ilme". Ja alat opettamaan pentua rauhoittumaan ja vaatimaan siltä rauhoittumista, jos kierrokset nousee yli, niin ihan hyvä keino on noissa tilanteissa jopa se, että otat koiran syliin, ja selälleen siihen syliisi, ja pakotat sen rauhoittumaan, Ei väkivallalla van nihan jämäkällä ottteella pidät. siinä. Ja heti kun se alkaa rauhoittua, alat esimerkiksi rauhallisesti sitä rapsuttelemaan, mutta muuta huomiota et anna sille. Jos se yrittää jatkaa leikkiä, niin ihan hiukan jämäköität vaan otettasi. Kun koira on rauhoittunut, lasket sen lattialle, ja kaikessa rauhassa lähdet ohjaamaan sitä johonkin järkevään tekemiseen, sanoisin, että ulos.
Jos sinä olet rankimman puremisen kohde, se kertoo jotain. Eli lähde nyt rakentamaan suhdettanne uudelle pohjalle, yhteistyöhön. Colliet rakastavat erilaisia harrastuksia, aloita vaikka temppujen opettelusta. Onko teillöä aikomusta harrastaa jotain? Ja sitten, paljon ulkoilua ja rauhallista yhteiseloa. KOira ei opi rauhoittumaan ajan kanssa. Ei, sitä on ohjattava purkamaan energiansa oikeaan. Mene siis koulutuskentälle taikka jonnekkin muualle, missä saatte ohjausta. Ja koira purkaa energiaansa. Suihkepullo on joo ihan hyvä keino. Mutta on parempiakin. Ja se ei saa jäää siihen, että aina vaan suhauttelet. Voi sitä käyttää, kun koira päästää irti ja lopettaa. Mutta koulutus sen jälkeen jatkuu sillä, että pennulle näytetään se parempi ja oikeampi tapa toimia.
Eli ei se hankalaa ole. Jokainen vaan toimii samalla tavalla, ja pyritte yksinkertaistamaan palautteen antoa. Jos sattuu, niin kiljahda, taikka murahda. Ei mitään leikkikiljauksia, vaan ihan rehellisesti anna koiran ymmärtää, että nyt sattui, en tykännyt yhtään. Ja sitten tilanne pysäytetään (huom. ei väkivalloin/kovin keinoin) ! En todellakaan lähtisi itse koiraksi, ja puremaan takaisin. Ihmisten maailman säännöthän sille koiralle pitää opettaa, ei koiralauman. Tiukka pitää olla, ja koiralta vaatia asioita sen kehitysasteen mukaan. Ja koko ajan vaan enemmän, että koira joutuu oikeasti ponnistelemaan, mutta saa samalla onnistumisen kokemuksia. Huomiota se hakee. Antakaa sitä sille. Mutta oikeasta ja toivottavasta toiminnasta. Rauhoittakaa omaa liikkumistanne, jos juoksuaskel saa koiran lahkeeseen kiinni. Samalla kuitenkin pikkuhiljaa opetatta koiralle malttia. Meillä esimeriksi tuossa iässä jo oikeasti jäljestetään lyhyitä pätkiä, käydään rauhoittumassa kaupungissa, koiralle tehdään namien kanssa erilaisia harjoitteita, ja koira on jo opetettu "kysymään lupaa". Ja ihminen päättää, leikitäänkö, vai ei. Käytän naksutinta pennun kanssa treenatessa. Mutta en arjessa sisällä.
Ja nyt on tosiaan se aika, että unohdat ajatuksen, että pennussa on vikaa. Vika on ihmisissä ja viestinnässä. KOhta se on puolivuotias, ja se alkaa tajuamaan, että paimentaminen on kivaa. Mutta ei osaa toimia viettiensä kanssa, joten kipinkapin nyt kitkemään noita asioita pois. Ennen kuin se on lenkilläkin näykkimässä ohikulkijoita lahkeesta. Sinun täytyy kertoa, miten se toimii oikein noissakin tilanteissa, missä sen vietit sanoo ja ohjaa reagoimaan väärin ja sopimattomalla tavalla. Ja oman kokemukseni mukaan se on todellakin malttamisen opettaminen ja rauhallisuuden palkitseminen. Tähän on olemassa paljon mahdollisuuksia. Mutta pääsääntö siinä on se, että koiraa pitää palkita paljon oikeasta tavasta ja ajoissa, ennen kuin se on ylikierroksilla. Ja jos se on ylikierroksilla, niin silloin tilanne vaan pysäytetään. Eli koiraa estetään toimimasta noissa tilanteissa väärin. Mutta se ei todellakaan tarkoita väkivaltaa. Itse en edes käytä eristämistä toiseen huoneeseen. Mutta en päästäkkään tilannetta tuohon pisteeseen asti, vaan tuo puremisesta ja raastamisesta pois oppiminen hoidetaan aivan ensimmäisenä, kun pentu tulee, se ei silloin pääsekkään juurtumaan pahasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288622342136.htmlSorry, tuohon tuli aivan vahingossa tuollainen linkki, kämmäsin koneeni kanssa. Se ei liity asiaan millään lailla.
Jatkan vielä asiastakin:
Eli siis, kun pentu on talossa, tilanteisiin puututaan heti, vaikka salkkarit olisivatkin juuri kesken, eikä "ihan vielä ehtisi". Joka kerta, kun homma pääsee menemään yli, ja koira saa siiutä jonkinlaisen palkkion, niin se koulutus ottaa takapakkia. Eli on opittava tuntemaan koiran kieli ja ne ennakkomerkit. Ja puututaan jo silloin tarjoamalla sille oikeaa tekemistä. Muuten se on takuulla ylimääräisen tarmoinsa ja energiansa kanssa tilanteessa, että se purkautuu väärään tekemiseen, etillä tuohon puremis/raastamishommiin. Teillä on aivan normaali pentu, ja vika on ihmisissä. Ei koira ymmärrä rangaistuksia sanan varsinaisessa mielessä. Se vaan saa haluamansa tai sitten ei saa. HUomion se ottaa joka tapauksessa jollain keinolla, joten nyt opettelamaan kaikenlaista hyödyllistä, ja antamaan koiralle tarpeeksi sitä fiksua tekemistä. Ja kitkemään huomioimattomuudella sekä selkeillä ja nopeilla seuraamuksilla noita pahoja ja huonoja tapoja pois. Te ette ole sille opettanut nyt niitä järkeviäö keinoja. Niiksi ei riitä se, että koiralla on leluja pitkin lattioita. Se vaatii sen, että ihminen on valmis tarjoamaan ihmisen ohjauksessa tehtäviä asioita jo siinä vaiheessa, kun koira ei ole vielä turhautunut. - Juuri noin
Paitsi, että ihan samoin tuo menee muiden koirien kanssa leikkiessä. Koirat opettaa toisilleen sen kuinka kovaa voi purra satuttamatta.
- Anonyymi
............ kirjoitti:
Ei kyseessä ole ongelmapentu. Se on vaan koira, joka tarvitsee omistajaltaan oikeanlaista ohjausta. Eli nyt on kyseessä ongelmaomistaja. Itselläni on komeusta tuollaisesta kamalasta riiviöstä. Mutta sen ohjauksessa vähempi on parempi. Ja meillä tepsi se kiljaisu/murahdus, itseasiassa kerran sattui niin pirusti, että pääsi suusta kunnon perkele, johon muuten loppui myöskin pureminen.
Ja collieitakin on muutama pentu tullut kotiimme. Sanoisin, että nyt vaan joku yksi tapa kehiin, sekä oleppas oikeasti nyt jämäkämpi. Annat takuulla koiralle ristiriitaisia signaaleita tahtomattasi. Colliet ovat nimittäin oikeasti niitä "helpoimpia". Unohda se pennun pureminen nyt alkuunsa. Ja ala tarttua asioihin jo siinä vaiheessa, kun pennulle tulee "se ilme". Ja alat opettamaan pentua rauhoittumaan ja vaatimaan siltä rauhoittumista, jos kierrokset nousee yli, niin ihan hyvä keino on noissa tilanteissa jopa se, että otat koiran syliin, ja selälleen siihen syliisi, ja pakotat sen rauhoittumaan, Ei väkivallalla van nihan jämäkällä ottteella pidät. siinä. Ja heti kun se alkaa rauhoittua, alat esimerkiksi rauhallisesti sitä rapsuttelemaan, mutta muuta huomiota et anna sille. Jos se yrittää jatkaa leikkiä, niin ihan hiukan jämäköität vaan otettasi. Kun koira on rauhoittunut, lasket sen lattialle, ja kaikessa rauhassa lähdet ohjaamaan sitä johonkin järkevään tekemiseen, sanoisin, että ulos.
Jos sinä olet rankimman puremisen kohde, se kertoo jotain. Eli lähde nyt rakentamaan suhdettanne uudelle pohjalle, yhteistyöhön. Colliet rakastavat erilaisia harrastuksia, aloita vaikka temppujen opettelusta. Onko teillöä aikomusta harrastaa jotain? Ja sitten, paljon ulkoilua ja rauhallista yhteiseloa. KOira ei opi rauhoittumaan ajan kanssa. Ei, sitä on ohjattava purkamaan energiansa oikeaan. Mene siis koulutuskentälle taikka jonnekkin muualle, missä saatte ohjausta. Ja koira purkaa energiaansa. Suihkepullo on joo ihan hyvä keino. Mutta on parempiakin. Ja se ei saa jäää siihen, että aina vaan suhauttelet. Voi sitä käyttää, kun koira päästää irti ja lopettaa. Mutta koulutus sen jälkeen jatkuu sillä, että pennulle näytetään se parempi ja oikeampi tapa toimia.
Eli ei se hankalaa ole. Jokainen vaan toimii samalla tavalla, ja pyritte yksinkertaistamaan palautteen antoa. Jos sattuu, niin kiljahda, taikka murahda. Ei mitään leikkikiljauksia, vaan ihan rehellisesti anna koiran ymmärtää, että nyt sattui, en tykännyt yhtään. Ja sitten tilanne pysäytetään (huom. ei väkivalloin/kovin keinoin) ! En todellakaan lähtisi itse koiraksi, ja puremaan takaisin. Ihmisten maailman säännöthän sille koiralle pitää opettaa, ei koiralauman. Tiukka pitää olla, ja koiralta vaatia asioita sen kehitysasteen mukaan. Ja koko ajan vaan enemmän, että koira joutuu oikeasti ponnistelemaan, mutta saa samalla onnistumisen kokemuksia. Huomiota se hakee. Antakaa sitä sille. Mutta oikeasta ja toivottavasta toiminnasta. Rauhoittakaa omaa liikkumistanne, jos juoksuaskel saa koiran lahkeeseen kiinni. Samalla kuitenkin pikkuhiljaa opetatta koiralle malttia. Meillä esimeriksi tuossa iässä jo oikeasti jäljestetään lyhyitä pätkiä, käydään rauhoittumassa kaupungissa, koiralle tehdään namien kanssa erilaisia harjoitteita, ja koira on jo opetettu "kysymään lupaa". Ja ihminen päättää, leikitäänkö, vai ei. Käytän naksutinta pennun kanssa treenatessa. Mutta en arjessa sisällä.
Ja nyt on tosiaan se aika, että unohdat ajatuksen, että pennussa on vikaa. Vika on ihmisissä ja viestinnässä. KOhta se on puolivuotias, ja se alkaa tajuamaan, että paimentaminen on kivaa. Mutta ei osaa toimia viettiensä kanssa, joten kipinkapin nyt kitkemään noita asioita pois. Ennen kuin se on lenkilläkin näykkimässä ohikulkijoita lahkeesta. Sinun täytyy kertoa, miten se toimii oikein noissakin tilanteissa, missä sen vietit sanoo ja ohjaa reagoimaan väärin ja sopimattomalla tavalla. Ja oman kokemukseni mukaan se on todellakin malttamisen opettaminen ja rauhallisuuden palkitseminen. Tähän on olemassa paljon mahdollisuuksia. Mutta pääsääntö siinä on se, että koiraa pitää palkita paljon oikeasta tavasta ja ajoissa, ennen kuin se on ylikierroksilla. Ja jos se on ylikierroksilla, niin silloin tilanne vaan pysäytetään. Eli koiraa estetään toimimasta noissa tilanteissa väärin. Mutta se ei todellakaan tarkoita väkivaltaa. Itse en edes käytä eristämistä toiseen huoneeseen. Mutta en päästäkkään tilannetta tuohon pisteeseen asti, vaan tuo puremisesta ja raastamisesta pois oppiminen hoidetaan aivan ensimmäisenä, kun pentu tulee, se ei silloin pääsekkään juurtumaan pahasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288622342136.htmlAivan näin. Ei ole olemassakaan ongelmapentua vaan omistaja voisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään olisiko vika hänessä ja pohtia tekeekö hän itse jotakin väärin. Ennen kuin mietit edes lemmikin ottamista oli kyseessä mikä eläinlaji tahansa niin pitäisi oikeasti perehtyä tosi tarkasti kyseiseen lajin käytökseen ja kouluttamiseen. Harmittaa kun eläimiä saa ostettua yhtähelposti kun karkkia kaupasta. Moni koira menee "pilalle" jos sitä ei oikein kouluta ihan pennusta saakka. Aikuista väärin/kaltoin kohdeltua eläintä on tosi vaikea enään uusiksi kouluttaa.
- superkoira123
Minkä rotuinen koira teillä on? Jotkut rodut ovat vaikeita kouluttaa.
- 4kk ik. pennun omistaja myös
lukenut kunnolla? sanottiin selvästi että collie pentu.
Mikset vain lähde huoneesta, ovi kiinni perässä, kun pentu alkaa puremaan? Auttasko? ja se suihkepullo vois kanssa olla hyvä idea. Kieltäminen tai huomiotta jättäminen ei todellakaan monesti auta, ei minunkaan pentuuni, se vain rupesi kahta kauheammin puremaan ja hyppimään molemmissa tapauksissa. Itse lähden aina huoneesta ja jätän pennun hetkeksi yksin, tulen takaisin ja jos taaas alkaa puremaan, häivyn taas. näin koira oppii ettei kannata purra tai jää yksin, "arestiin".
- toivottavasti apua
Meilläkin sama ongelma oli tossa juuri, tuntui ihan kamalalta kun kaikki sanoivat että kaikki pennut ovat sellaisia ja kyllä se siitä ajan kanssa. Aika kun ei kulunut millään! Tuntui vain että pentu ei rauhotu yhtään, villiintyy vaan entisestään kun kasvaa. Ei uskonut komentamista ei sitten millään. Koiraoppaissa ei tunnuta ottavan huomioon näitä itsepäisiä tapauksia. Meidänkin pentu varsin hyvin osaa ei-käskyn, mutta tottelee vain silloin kun on sillä päällä.
Kuitenkin yhtäkkiä pentu vain vähensi riehumistaan ja puremistaan. Luulen että rauhoittuminen meillä oli monen tekijän summa. Pentu sai ison vahvan pahvilaatikon mihin se alkoi kerätä lelunsa ja sitä se saa myös rauhassa tuhota. Mahtuu myös itse peuhaamaan laatikossa ja madalsin yhtä reunaa sen verran että pystyy sinne vaivatta itse menemään ja siellä välillä lelujen keskellä peuhaakin. Luita on montaa sorttia, kun mielenkiinto säilyy aina korkeintaan 5min. Lisäksi saa pieniä pahvipakkauksia minkä sisään laitan nameja. Ne kolisevat kivasti ja niitä on iiiihana tuhota. Pentu myös tykkää kun se saa "varastaa" leluja itselleen, joten pistän monesti näitä pahvipakkauksia (esim. rusinarasia, talouspaperirulla...) pennun huomaamatta hyllynreunalle tai huonekalujen väliin niin pentu saa itse hoksata tämän kivan lelun. Toivottavasti ei kostaudu jatkossa...
Löysimme samoihin aikoihin myös sopivan rytmin ulkoiluille eli kellonajat ja lenkkien pituudet. Yleensä meillä puremisongelma lähti aina liikkeelle kun tultiin ulkoa sisälle ja nyt pentu vihdoin myös oppi käskyn "hae lelu" joten ulkoa tullessa pyydän pennun heti hakemaan lelun. Muutenkin lisäsin pennun kanssa yhteistä touhuaikaa, mutta rauhallisia leikkejä.
Huonekaluja ei enää pure kun hinkkasin niihin tuoretta chiliä, syö siis mielummin leluja ja luita, jotka eivät pistä suuta polttelemaan. Tuo chili kyllä ihan ensiksi sai pennun riehumaan ja haukkumaan, kun ei osannut vielä varoa ja yritti tietysti poltetta lieventää puremalla kaikkea mahdollista, mutta hyvin nopeasti oppi välttämään niihin kohtiin koskemista. Nyt kun ei tarvitse enää kieltää syömästä huonekaluja niin ei tarvitse niin usein käyttää ei-sanaa joten menee ehkä hiukan paremmin perille silloin kun tarvitsee. Marisee yleensä kiellolle vastaan ihan kuin pienet lapset ja kokeilee vielä perään uudestaan että jospa kuitenkin saisi... Johdonmukaisena ja tiukkana vaan, mutta ei liian rajusti. :) Niiin, ja monesti vielä kieltämisen jälkeen jään höpöttelemään pennulle niin että äänensävy vaihtuu hiljalleen kieltävästä neutraaliin. Tämän jälkeen koitan keksiä pennulle jotakin tekemistä.
Johdonmukaisuus puremista seuraavassa välittömässä leikin loppumisessa alkoi mennä pennulle perille näihin aikoihin. Ei vieläkään aina toimi, lähtee helposti perään lahkeissa roikkuen mutta kielto yleensä lahkeen suusta irroittamisen jälkeen kun äkkiä mutta rauhallisesti keksii pennulle muuta tekemistä niin useimmiten auttaa ainakin hetkeksi. Olen huomannut, että kun pennun pyytää tämän episodin jälkeen heti mukaansa "katsomaan mitä seuraavasta huoneesta löytyy" niin pentu unohtaa lahkeen helpommin kuin että pennun koittaisi jättää siihen paikkaan leikkimään.
Muista, että se ei ole välttämättä kielto, josta pentu riehaantuu vaan se, että hermostumisesi on sille huomiota, jota se pahanteollaan yrittääkin saada. Ja aina vaan kun se tekee jotakin hyvin niin kehut! Ja erityisesti kehu pentua maasta taivaisiin kun se joku kerta tuo sinun lähellesi lelun. Tätä tekemällä meidän pentu hoksasi että paremman leikkikaverin saa tuomalla lelun kuin varpaista puremalla.
Toivottavasti näistä olisi edes hiukan apua, hermo on todella kireällä pennun kanssa, uskon sen vallan hyvin! Sinullakin taitaa olla sen verran touhukas pentu, että se hankkii itse huomionsa jossei sitä tarpeeksi saa ja tekemisen suhteen sama juttu. Eli mielummin varmasti keksitte perheen voimin sille paljon tekemistä. Ja jos menee ihan hervottomaksi meno niin jäähylle vaan, auttaa myös yksinolossa opettelussa kun oppii ettei perään itkeminen auta. Pois pääsee vasta kun on rauhoittunut. Ei meidän pentu osaa ainakaan tätä rangaistuksena pitää kun se aina kannetaan jäähyhuoneeseen eli ei yhdistä sitä mihinkään tiettyyn tekemiseen, mutta se katkaisee riehumisen kun jää yksin ja rauhoittuu.- xyxx
kaksi tapaa jota auttoi kunnes se sitten itsestään iän myötä rauhoittui. Nostaa syliin ja pitää kiinni kunnes rauhoittuu, mielellään nostaa niin korkealle kun saa, ja usko ei helppo kun iso koira kysessä mutta jotenkin sen verran meni hämilleen siitä että rauhoittu. Toinen kun alko pureminen niin lelua suuhun kaikin tavoin innostaa pureminen johonkin kivaan leluun. Mutta nämä koirat on kyllä niin erillaisia, omalla nyt 5kk pennulla ei ole tätä ongelmaa ilmennyt ollenkaan vaikea sitä edes uskoa mutta edellinen pentu aivan riiviö.
- tutulta
xyxx kirjoitti:
kaksi tapaa jota auttoi kunnes se sitten itsestään iän myötä rauhoittui. Nostaa syliin ja pitää kiinni kunnes rauhoittuu, mielellään nostaa niin korkealle kun saa, ja usko ei helppo kun iso koira kysessä mutta jotenkin sen verran meni hämilleen siitä että rauhoittu. Toinen kun alko pureminen niin lelua suuhun kaikin tavoin innostaa pureminen johonkin kivaan leluun. Mutta nämä koirat on kyllä niin erillaisia, omalla nyt 5kk pennulla ei ole tätä ongelmaa ilmennyt ollenkaan vaikea sitä edes uskoa mutta edellinen pentu aivan riiviö.
Meidänkin koira oli yksi kamala hirveä mahoton riiviö pentuna!! Hermot meni joka päivä..kun kielsi tekemästä jotain niin sitähän oli sitten pakko tehdä ja aina kita louksutti..noh..siinähän meni todella kauan mutta lopulta pentu ymmärsi käyttäytyä..jos rupesi puremaan niin lähdettiin vaan pois eikä huomioitu..perässä se monet kerrat roikku mutta kun yrittää olla sitä huomioimatta nii kyllä se siittä.. TODELLA pitkää pinnaa se vaati meidän tapauksessa mutta nyt koira on oikein kelpo kansalainen :)
Onnea vaan, rankkaa se on ja oikotiet kadoksissa..
- vieras4
Meiilä me teemme attä otammme koiran käteen etutassujen takaa ja panemme koiran lattialle selälteen pitäen koiran rinnalla kättä ja toruen koiraa. Sen jälkeen otamme käden pois koiran rinnalta ja koira makaa edelleen maassa kun itse lähteen tilanteesta pois ja tulee hetken päästä takaisin ja sanoo vapaa... Se toimii
- pelastakaaedeskoirat
Aloittajalla on 4kk vanha koiranpentu, mutta ei aikaa koirakoulussa käymiseen???
Aloittaja kertoo yhden perheenjäsenen toimivan pennun kanssa yhdellä tavalla ja toinen toisella.
Aloittaja kertoo, että ei enää tykkää koirastaan, kun se riehuu niin paljon.
Melkein tulee itku kun näitä juttuja lukee. Miten on mahdollista, että minkäänlainen koiratietous ei ylety koiranomistajille asti? Minun neuvoni on, että palauta pentu äkkiä kasvatttajalle. Ehkä hän onnistuu vielä löytämään pennulle kunnollisen kodin. Älkää sitten ikinä enää hankkiko koiraa. - reppanat
Eihän nelikuinen ole vielä minkään ikäinen? Siis noin 16 viikkoinen. Koiranpentu leikkii puremalla, jos se lakkaa puremasta, se lakkaa leikkimästä. Onko hyvä, jos lapsi ei leiki? Tuon ikäiselle voi alkaa opettaa, minkä kovuinen puraisu on liian kova, muttei enempää. Montako viikkoa tuotakin pentua oltiin riuhdittu niskasta, jätetty yksin "rauhoittumaan" (=ahdistumaan), suihkuteltu ties mitä myrkkyjä silmiin... Ja sitten ihmetellään, kun koira puolustautuu. Älkääkä nyt aloittako sitä "no eikun tämä koirapa on semmoinen tuittupää", ei tuon ikäinen pentu ole muuta kuin energinen.
Kyllä se iän myötä oppii kunnolla puremaan, niin että sattuu ja enemmän, mutta ensin sitä pitää oikein ahkerasti retuuttaa, satuttaa, ja huuta pitää myöksin.
Tai voi antaa pennun olla pentu, asettaa rajat sitten, kun se on ensin oppinut, että tämä koti on turvallinen, täällä voi olla rauhassa. Ihan normaali energinen riiviöpentu. Se vaatii vain kärsivällisyyttä ja loputtoman määrän kieltoja ja toistoja: kyllä kastematokin oppii kun tarpeeksi monta kertaa toistetaan.
Kieltojen lisäksi kyllä pitää olla paljon koulutusta ja muuta toimintaa, missä palkitaan positiivisesti. Ja käytetään sitä energiaa.- johkupohkokohku
Komppaan edellisiä. Koita kääntää puremiseen menevä energia leikkiiin, jota sinä ohjaat. Annat lelun, otat sen, määräät. Koirat ovat julmia toisilleen laumassa, sanovat pahastikin ihmisten mielestä. Ärähdä kunnolla jos toiminta on ei-toivottua, tee selväksi että sattuu ja käytä ääntä. Hyssyttelyt ei auta. Selkeä ei on parempi kuin älä nyt viitti.... Fyysisesti ei tietenkään saa lyödä tai satuttaa, mutta pitää näyttää että nyt olet vihainen. Siitä se kunnioitus lähtee. Ja aikaa vain pitää löytyä. Jos ei ole aikaa mennä koirakouluun tuntia viikossa, miten voi olla aikaa tehdä samat toistot kotona monta tuntia ja kertaa päivässä? Rassaavaa, mutta koita kestää. PEnnut ei ole pahoja ja niistä ei tule huonoja koiria ellei omistaja niistä sellaisia tee.
- johkupohkukohku
ai niin ja vielä hommaa pennulle tekemistä! Sillä on tylsää ja siksi käyttää ajan riehumiseen, joka muuten on ihan luontaista. Pitkät lenkit, paljon sellaisia leluja ja pureskeltavaa mitä saa repiä ja jyrsiä.
- seitsemäntoista
Tässä lisää komppausta. Et voi kieltää tai estää koiraa tekemästä jotain sen vaistojen mukaista, se ei olisi luonnollista! Yritä ohjata pureminen johonkin muuhun kuin sinuun, äläkä sitten palkitse pentua puremisesta leikkimällä sen kanssa! Eli tosiaan kuten edellä mainittu "se katse" ilmaantuu niin äkkiä joku lelu esille että saa purra sitä. Todennäköisesti sinun "ei" sana on jo menettänyt merkityksensä niin sitä ei kannata toistella, vaan ladata merkitystä siihen uudelleen. Hankit sitten hyvin energisen rodun, että tuo aktiivisuus on sitten huipussaan tossa 6-8 kk iässä. Pahin on vielä edessä josset rupea nyt nopeasti purkamaan sitä energiaa leikkiin, ulkoiluun, harrastuksiin yms.
- pystis
Vakavalla äänensävyllä yksi EI ja sitten jätät pennun huomiotta. Se vaan innostuu lisää, ku monesti torut ja kiellät, varsinkin jos korotat ääntäsi. Kun puremisen jättää huomiotta, pentu lopettaa sen, sillä huomiotta jääminen ei ole kivaa. Jos pentu alkaa uhmatakseen hampaita näyttelemään, niin sitten sen voi rauhoittaa painamalla turvallisesti maahan ja pitämällä siinä kunnes rauhoittuu. Tämä ainakin omalle pystykorva-seropille toimi.
Kasvaessaan pentu kokeilee rajojaan niin kuin pitääkin. Omistajan tehtävä on asettaa rajat ja pitää niistä kiinni. - Anonyymi
Ihan väärälle ihmiselle mennyt koira. Pistää vihaksi tämmöset kusipäät sen enempää perustelematta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�214861Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03059Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03055Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03055Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03055Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03054Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03050Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03046Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03044Nancy Taylor
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋03044