Tuolla alempana oli sijaisperheen avioerosta ja siihen liittyen kysyn yleiselläkin tasolla, onko sellainen härdeli yleistäkin. Olisin vastannut alkuperäiseen ketjuun, mutta yhteenlaskun tulos ei vaan mene jostain syystä mukia oikein. Joten yritän näin.
Tapaako sijoitettu lapsi sijaisperheen avioeron seurauksena sijaisisän lisäksi omaa isäänsä ja omaa äitiään. Aikamoista hässäkkää tyttösen elämä, kun hän juoksee tapaamassa kaikkia vanhempiaan. Sijaisvanhemmat ovat rikkaus, niinhän sitä on selostettu, mutta katson että sosiaaliviranomainen toiminut osaamattomasti ja epäpätevästi tytön asioita järjestellessään ja onkin aivan oikein tytöltä, että hän on ottanut päätösvallan sitten itselleen aikuisten sotkettua hänen elämänsä totaalisesti. Lastensuojelu ja sijaishuolto ei ole hänen tapauksessaan toteutunut siten, kun laissa on tarkoitettu ja sosiaaliviranomainen on laiminlyönyt hänen asiansa hoitamisen kunnolla. Miten hän ehtii omia kavereitaan tavat kun hyppää mahdollisesti neljällä vanhemmalla vuoron perään. En sano että kaikki neljä ovat kuvioissa mukana välttämättä, mutta jos sossutantta hoitelee asian tuohon malliin niin se on mahdollista. Lapsi sitten otti asiansa itse haltuun, eikä häntä pidä siitä moittia. Elää kai hänen pitää tuossakin sillisalaatissa.
Tapaako sijoitettu lapsi sijaisperheen avioeron seurauksena sijaisisän lisäksi omaa isäänsä ja omaa äitiään. Aikamoista hässäkkää tyttösen elämä, kun hän juoksee tapaamassa kaikkia vanhempiaan. Sijaisvanhemmat ovat rikkaus, niinhän sitä on selostettu, mutta katson että sosiaaliviranomainen toiminut osaamattomasti ja epäpätevästi tytön asioita järjestellessään ja onkin aivan oikein tytöltä, että hän on ottanut päätösvallan sitten itselleen aikuisten sotkettua hänen elämänsä totaalisesti. Lastensuojelu ja sijaishuolto ei ole hänen tapauksessaan toteutunut siten, kun laissa on tarkoitettu ja sosiaaliviranomainen on laiminlyönyt hänen asiansa hoitamisen kunnolla. Miten hän ehtii omia kavereitaan tavat kun hyppää mahdollisesti neljällä vanhemmalla vuoron perään. En sano että kaikki neljä ovat kuvioissa mukana välttämättä, mutta jos sossutantta hoitelee asian tuohon malliin niin se on mahdollista. Lapsi sitten otti asiansa itse haltuun, eikä häntä pidä siitä moittia. Elää kai hänen pitää tuossakin sillisalaatissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Avioero sijaisperheessä on aihe mistä ei juurikaan tietoa ja tukea tunnu löytyvän mistään päin. Oma 25vuoden liittomme päättyi 2007 siihen, kun mies rakastui sijoituslapsemme sukulaiseen. Siitä alkoi helvetti ja painajainen kaikkine ongelmineen. Monta vuotta yritin pelastaa liittoamme kunnes luovutin. Oma mielenterveyskin järkkyi pahasti.
Sitten alkoi nämä käytännön asiat hiertää! Yhtenä esimerkkinä: sopimuksia on puljattu puoleen ja toiseen suuntaan ja palaverit on aivan hirveitä. Tyttö (sijoitushetkellä 6v, nyt 16v) jäi erossa asumaan luokseni ja tämän hetkisen tapaamissopimuksen mukaan olisi viikon sijaisisällä ja viikon minulla. Käytännössä ei tapaamiset onnistu ja tyttö seilaa miten tahtoo. Minä koen suurena vääryytenä sen, että sosku ei suostu (ja isä) muuttamaan sopimuksia. Isä saa puolet kulukorvauksista ja hoitopalkkiosta vaikka tyttö on siellä vain 5-6 yötä/kk.
Lisäksi on tapeltu lapsilisistä ja kaikesta mahdollisesta. Välillä tulee ajatus, että lyön hanskat tiskiin, mutta kun näiden vuosien aikana on lapseen kiintynyt kuin omaansa. Tyttö ei halua muuttaa luontani pois, kun olen sitäkin ehdottanut. Ja kumma kyllä, isän oma, 15v, tyttö ei tunnu isää kiinnostavan lainkaan siinä määrin kuin tämä sijoituslapsi.."
Sijoitettu tapauksessamme ei tapaa äitiään kuin satunnaisesti jos tämä sattuu selvin päin olemaan ja kykenevä tapaamisiin. Isä on kuollut kun tyttö oli pieni. Olen väsynyt tähän härdelliin eikä voimat riitä taistelemaan soskujen kanssa. Siellä ei apuja tipu, käsketään vain odottaa ja seurata tilannetta.
Kiitos vastauksesta. Kahden vuoden päästä sossun ei sitte tarvitse tehdä sitäkään vertaa. Palkka juoksee ja aika hoitaa.