Jos vanhemmista kaikki hoitaisivat kasvatustyönsä hyvin, ei lapsilla ja nuorilla olisi läheskään niin paljon ongelmia kuin nykyisin on. Vain maalaisjärkeä tarvitaan; ei mitään muuta.
Kun lapsi jo alusta alkaen tottuu huolenpitoon ja siihen, että on olemassa rajat ja sääntöjä, joita on noudatettava, hän selviää niin koulussa kuin yhteiskunnassa muutenkin.
Pulma ovatkin ne vanhemmat, joilta tämä maalaisjärki jostakin syystä puuttuu. Ei vaikkapa välitetä, huolehtiiko laosi koulusta vai ei. Ei huolehdita nukkuma-ajoista. Ei piitata mitään siitä, missä lapsi aikansa viettää. Ei kontrolloida lasten pelaamista. Lista on loputon.
Joten jos perheessänne ehkä on ongelmia, katsokaapa itseänne peiliin. Sen sijaan, että etsitte syitä ulkoisista tekijöistä, pohtikaa omia toimianne!
Kun lapsi jo alusta alkaen tottuu huolenpitoon ja siihen, että on olemassa rajat ja sääntöjä, joita on noudatettava, hän selviää niin koulussa kuin yhteiskunnassa muutenkin.
Pulma ovatkin ne vanhemmat, joilta tämä maalaisjärki jostakin syystä puuttuu. Ei vaikkapa välitetä, huolehtiiko laosi koulusta vai ei. Ei huolehdita nukkuma-ajoista. Ei piitata mitään siitä, missä lapsi aikansa viettää. Ei kontrolloida lasten pelaamista. Lista on loputon.
Joten jos perheessänne ehkä on ongelmia, katsokaapa itseänne peiliin. Sen sijaan, että etsitte syitä ulkoisista tekijöistä, pohtikaa omia toimianne!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika mustavalkoista tekstiä jos saan sanoa.
Vanhemmuus on kuitenkin vaativaa ja voimiakin vievää. Jos ihmisen toimintakyky syystä tai toisesta (sitä, kun ihmiselämässä kaikkea sattuu, voi vaikka puoliso kuolla, tulla työttömyyttä, avioerojakin tapahtuu, sairastumiseltakaan ei välttämättä välty...) alentuu, ei välttämättä jaksa tehdä niinkuin maalaisjärjelllä ajatellen parasta olisi.
Lapsia saattavat saada myös ne, jotka eivät ole itse rajoihin koskaan tottuneet, joten eivät kykene sitten niitä eteenpäinkään opettamaan.
Mutta totta on se, että useissa (ns. hyvissäkin) perheissä esim. päivärytmistä alle kouluikäisten kanssa ei ole tietoakaan. Lapsella on aika turvaton ja rajaton olo, jos ei selkeitä rutiineja ole. Tästä asiasta pitäisi mielestäni keskustella enemmänkin. Kuin myös siitä, kuinka perheille saadaan opastusta sinne kotiin, eikä lasta laiteta päivähoitoon, silloin, kun oma kasvatuskyky ei kotona riitä.
itse toiminut omien ohjeittesi mukaan. Minäkin olen isä neljälle, ja en eläissäni ole kaivannut kenenkään ohjeita lasteni ohjaamiseen. Hyvät kersat on tullut.
Miksi yleistät, että pulma on omat vanhemmat? On niitä hyviäkin vanhempia,. Puhu vaan omasta puolesta.
Katso ihan itseäsi peilistä ja ohejista sitten niitä joille se on ongelma. Kaikille se ei ole. Ei ainakaan minulle.
Ei lasten ongelmiin aina syy ole VANHEMMISSA. Monesti ne ongelmat tulevat myös ulkopuolelta. Yleensä ne vanhemmat suojelee lapsia, eikä ohjaa väärälle tielle.
Jos asiasi ovat hyvin, ole tyytyväinen. Sinulla ei pitäisi olla syytä raivostua tai ottaa nokkiisi.
Erilaiset ulkopuoliset tekijät voivat toki vaikuttaa lapseen. Jos kotiasiat ovat kunnossa, ongelmien kohtaaminen on kuitenkin helpompaa. Ja vanhempien taito suojella lapsiaan on kyllä valitettavasti usein aika suhteellinen. Kun oma elämä on jotenkin sekaisin, lasten asioista huolehtiminenkaan ei tietenkään suju.
Yllättävän paljon on kuitenkin niitäkin ihmisiä, joilla kaikki näyttää ulospäin oikein hienolta. On suuret talot, uudet autot ja lomamatkat. Lapset kuitenkin oireilevat.
Yhteistä ongelmatapauksille löytyy aina: syy pulmiin on jossakin muualla. Vaikka mitä tehtäisiin väärin, pulmien syy löytyy muista ja ympäröivästä maailmasta.