Heikki jatkoi yhä matkaansa. Tuuli yltyi ja alkoi tihuuttaa vettä.
-Perkeleen perkele!Häivyn kotia, ajatteli Heikki ärsyyntyneenä. Hän lähti kävelemään kohti kotiaan, joka oli kauempana Aronkylässä. Kävelemällä matka oli aika pitkä. Heikki kiroili ja huomasi tutun auton Infon parkkipaikalla. Auto oli tummansininen Toyota Yaris ja kuului Heikin veljelle Harrille. Harri oli Heikin pikkuveli, 50-vuotias ja toisin kuin Heikki hän ei juonut melkeinpä koskaan. Hän oli filosofian opettajana Jyväskylän yliopistossa mutta oli nyt pienellä lomalla. Heikki meni Infoon ja löysikin veljensä tutkimasta jotain paksua kirjaa.
-Pitkästä aikaa veli!Huudahti Heikki veljelleen. Harri nosti katseensa kirjasta ja alkoi hymyillä.
-Mukava nähdä sinuakin!Mitäs olet tehnyt täällä?Kysyi Harri iloisena jälleennäkemisestä.
-Juopotellut, mitäs luulit?Haha!Olen ollut vähän kipeänä. Mitäs itse?
-Opettanut yliopistossa filosofiaa niin kuin aina. Kuulin juttua, että yhteinen tuttumme Santikko on saapumassa Kauhajoelle. Osittain sen takia tulinkin tänne.
-Mistä sinä sen sait tietää?Hänhän on ollut ulkomailla viime vuodet ja minun tietääkseni ei olisi ikinä halunnut palata Suomeen,ellei jotain tapahdu!Heikki oli täysin ällistynyt. Santikko, mikä oli oikeastaan lempinimi, oli ollut ulkomailla monia vuosia ja opiskellut eri maissa teologiaa ja filosofiaa. Hän oli häipynyt koska hänet oli laitettu ilman pätevää syytä mielisairaalaan.
-Niin minäkin luulin, mutta hän lähetti sähköpostia. Hän palaa tänne, mutta ei tiedä viipyykö kauan. Aioin soittaa sinulle, mutta kiireideni lomassa unohdin. No,nytpä tiedät.
-Jos hän kerran palaa, hän tarvitsee paikan jossa olla. Voin ottaa hänet luokseni. Talossa on kyllä tilaa, sanoi Heikki, miettien yhä kuulemaansa.
-Hyvä. Jään vielä joksikin aikaa, lomaa on sentään kaksi viikkoa. Onko minullekin tilaa talossasi?Kysyi Harri,toivoen että vastaus olisi myöntävä. Hän halusi myös olla veljensä luonaan,eiväthän he olleet kunnolla puhuneet viiteen kuukauteen. Ja olihan hän alunperinkin ajatellut yöpyväsä veljensä luonaan.
-Totta kai on!Mennään vaikka heti talolleni. Ja sanon vielä, että huussi on nyt korjattu.
-Selvä. Ostan vain tämän kirjan. Sitten he lähtivät Heikin talolle Aronkylään.
Tarinassa on tosielämään perustuvia asioita.
-Perkeleen perkele!Häivyn kotia, ajatteli Heikki ärsyyntyneenä. Hän lähti kävelemään kohti kotiaan, joka oli kauempana Aronkylässä. Kävelemällä matka oli aika pitkä. Heikki kiroili ja huomasi tutun auton Infon parkkipaikalla. Auto oli tummansininen Toyota Yaris ja kuului Heikin veljelle Harrille. Harri oli Heikin pikkuveli, 50-vuotias ja toisin kuin Heikki hän ei juonut melkeinpä koskaan. Hän oli filosofian opettajana Jyväskylän yliopistossa mutta oli nyt pienellä lomalla. Heikki meni Infoon ja löysikin veljensä tutkimasta jotain paksua kirjaa.
-Pitkästä aikaa veli!Huudahti Heikki veljelleen. Harri nosti katseensa kirjasta ja alkoi hymyillä.
-Mukava nähdä sinuakin!Mitäs olet tehnyt täällä?Kysyi Harri iloisena jälleennäkemisestä.
-Juopotellut, mitäs luulit?Haha!Olen ollut vähän kipeänä. Mitäs itse?
-Opettanut yliopistossa filosofiaa niin kuin aina. Kuulin juttua, että yhteinen tuttumme Santikko on saapumassa Kauhajoelle. Osittain sen takia tulinkin tänne.
-Mistä sinä sen sait tietää?Hänhän on ollut ulkomailla viime vuodet ja minun tietääkseni ei olisi ikinä halunnut palata Suomeen,ellei jotain tapahdu!Heikki oli täysin ällistynyt. Santikko, mikä oli oikeastaan lempinimi, oli ollut ulkomailla monia vuosia ja opiskellut eri maissa teologiaa ja filosofiaa. Hän oli häipynyt koska hänet oli laitettu ilman pätevää syytä mielisairaalaan.
-Niin minäkin luulin, mutta hän lähetti sähköpostia. Hän palaa tänne, mutta ei tiedä viipyykö kauan. Aioin soittaa sinulle, mutta kiireideni lomassa unohdin. No,nytpä tiedät.
-Jos hän kerran palaa, hän tarvitsee paikan jossa olla. Voin ottaa hänet luokseni. Talossa on kyllä tilaa, sanoi Heikki, miettien yhä kuulemaansa.
-Hyvä. Jään vielä joksikin aikaa, lomaa on sentään kaksi viikkoa. Onko minullekin tilaa talossasi?Kysyi Harri,toivoen että vastaus olisi myöntävä. Hän halusi myös olla veljensä luonaan,eiväthän he olleet kunnolla puhuneet viiteen kuukauteen. Ja olihan hän alunperinkin ajatellut yöpyväsä veljensä luonaan.
-Totta kai on!Mennään vaikka heti talolleni. Ja sanon vielä, että huussi on nyt korjattu.
-Selvä. Ostan vain tämän kirjan. Sitten he lähtivät Heikin talolle Aronkylään.
Tarinassa on tosielämään perustuvia asioita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.