70-luvulla oli se kuuluista energiakriisi, jolloin taloja alettiin tiivistää aikaisempaa enemmän. Onko 70-luvun alun kerrostalohuoneistoissa tiedossa mitään erityisongelmia verrattuna vanhempiin tai uudempiin asutoihin?
Entä ilmastointi eri aikoina.. Oliko esim 60-luvulla vielä juurikaan koneellista ilmastointia? 70-luvun kerrostaloissa luulisi jo löytyvän.
Muutettuani aikonaan 80-luvun kerostaloon - eka havainto oli se, että tuuletus tosiaan oli voimakas. Oikein vinkuna aina kävi, kun tuuletus käynnistyi.
Entä ilmastointi eri aikoina.. Oliko esim 60-luvulla vielä juurikaan koneellista ilmastointia? 70-luvun kerrostaloissa luulisi jo löytyvän.
Muutettuani aikonaan 80-luvun kerostaloon - eka havainto oli se, että tuuletus tosiaan oli voimakas. Oikein vinkuna aina kävi, kun tuuletus käynnistyi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
> Oliko esim 60-luvulla vielä juurikaan koneellista ilmastointia? 70-luvun kerrostaloissa luulisi jo löytyvän.
Enpä menisi vannomaan. Itse olen asunut 90-luvun alussa rakennetussa "neukkukuutiossa", jossa oli koneellinen poisto keittiöstä, mutta muuten täysin painovoimainen ilmanvaihto. Perseestä oli, mutta juuri ja juuri riittävä, kun piti ikkunoita auki.
70-luvun talot ovat pahimmillaan roskaa, parhaimmillaan ihan ok. Ilmanvaihto ei vastannut nykyistä tasoa, äänieristys oli usein puutteellinen, jne.
Onko perää että -60 luvun talot olisi jopa laadukkaammin rakennettu ja paremmista materiaaleista kun -70, -80 luvun talot. Tottakai remontteja on usein jo tehty kuten katto, putkistot ja ikkunat. Onko kokemuksia -60 luvun taloista joissa asialliset remontit olisi tehty.
parempi asua kuin 1970 rakennettu neukkukuutio. Kivitalossa on metrin paksuiset seinä ja äänet ei kuulu. Ilmakin vaihtuu painovoimaiset ovelasti toisi kuin neukkukuution koneelinen poisto tiputtaa pysähtyessää kaikki paskat alimpaan kerrokseen.
50-luvulla ja sitä ennen rakennettujen talojen kanssa on kyllä aikamoista tuuripeliä. Näissähän voi kaikki välipohjat puuta, putkistot jälkikäteen asennettuja, huoneistoja on yhdistelty, pesutiloja rakenneltu jälkikäteen yms. eli äänieristys joko on tai sitten ei ole, täysin tuurista riippuen. Pahimmillaan siis naapurien kanssa juttelu sujuu ilman tarvetta korottaa ääntä. Toki päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy.
Myös tekniikan puolella riittää yllätyksiä. Painovoimaisen ilmanvaihdon hormit ovat saattaneet sortua umpeen, jälkikäteen taloon lisäillyt vesijohdot & viemärit menevätkin MH seinässä jne. Ilmanvaihto toimii usein niin, että keittiön painovoimaisesta "poistosta" puhaltaa sisään ja ilma poistuu kylppäristä. Jos siis ne hormit ovat yhä auki...
60-luvulla ratkaisut alkavat olla jo "standardinomaisempia" ja jotenkuten paikkansapitävät piirustuksetkin löytyy. IV on kyllä näissä aika lapsen kengissään, sekä painovoimaista että koneellista löytyy, mutta toiminta on vähän mitä sattuu, erit kellaritiloissa (saunat yms.). Kylppärit ovat ihan helvetillisen ahtaat näissä, yleensä vain 3 m² luokkaa -> vaikka ammeen heivaa pihalle, niin tilaa ei silti saa järjestettyä kuin päältäladattavalle pesukoneelle.
70-luvullakin on omat miinansa, kuten "ruotsinlaiva" -kylppärit (peltielementit) vakioratkaisuksi muodostuneesta kon. poistosta on joissain taloissa saatu rakennettua oivat "puheputket", joiden avulla kuulumisten vaihto naapurien kanssa sujuu.
80-luku ... en pitäisi juurikaan 70-lukua parempana. Ei enää peltikylppäreitä, muttei näihin vielä ymmärretty kunnon vesieristyksiä tai korvausilmaventtiileitäkään tehdä. Julkisivujen kanssa paljon ongelmia, kuten 70-luvunkin tuotannossa. Uutena älyttömyytenä ns. lähiö-ikkunat. 6 pestävää pintaa ja kunnon maalin sijaan heikommin kestävä tumma petsaus, joka pimentää asuntoa.
90-luvulla saatiin lopulta räppänät seinään ja pesutilojen rakenteisiinkin alettiin kiinnittämään enemmän huomiota. Jossain vaiheessa (90-luvun loppu) nostettiin myös kerroskorkeuden minimivaatimusta (koska sehän on selvä, että grynderit rakentaa aina täsmälleen minimitason mukaan), mikä mahdollisti paksummat välipohjat = paremman äänierityksen.
Mutu-pelleille tiedoksi että nykyiset äänieristysvaatimukset ovat maailman tiukimmat...
Seuraava iso askel onkin sitten koneellinen tulo&poisto -ilmanvaihto jostain 2005 eteenpäin. Tässähän poistui sekä kon. poiston veto-ongelmat että (mahdolliset) "puheputket" asuntojen väliltä. Lisäksi ulkovaipankin äänieristys kohenee, kun ei enää tarvitse jättää ikkunoista tiivisteitä pois tai porailla seiniin/karmeihin reikiä.
Olen asunut monessa, 1920 kivitalossa kuului puhe naapurin seinän läpi selvästi, 1960 luvun kivitalossa(ei ollut vieä elementtitalo) kuuui kaikki alhaalta ja naapureista oi huonosti rakennettu, 1970 luvun elementtitalossa kuuui jonkin verran ei yhtä paljon kuin vanhemmissa, 1980 luvun kuului ilmanvaihdon kautta" puheputki", 1990 luvun taossa askeleet ja veden lotraukset ja kusemiset kuului kaikki, nyt asun 2006 rakennetussa, tässä paikalla valetut välipohjat, ja huoneistokohtainen ilmanvaihto ja äänieristys on hyvä, ei kuulu mitään!
Nykyäänkin tehdään muuten kahdenlaista imanvaihtoa, keskitetty ilmanvaihto lämmöntalteentolla ja huoneistokohtainen lämmöntalteenotolla en tiedä miten tuossa nyky keskitetyssä onko siinä puheputki naapuriin, ainakin tämä huoneistokohtainen on hyvä kun kaikki hormit ovat omat ei yhteyttä naapureihin.
...rakennettu. Ne vasta ovat pahimpia pommeja.
kävin kerran erässä vuoden -85 kohteessa, jossa kattovillat olivat niin märät ja raskaat, että meinasi tulla koko välikatto alas. Kostean tilojen alajuoksut niin homeessa, että potkaisemalla seinän alareuna irtosi. Minua nauratti. Tuoretta omistajaa ei. :D
Lahon puutalon voi sentään polttaa, tiilitalo on ongelmallisempi.