Heleän kirpeä aamuni.
Kokosinko sittenkin itseni.
Ylös ulos ja lenkille.
Pois ajatuksista noista.
Vellovista
joista saan vatsanpuruja.
Ja kaiken huruja
sitä ajatteleekin.
Olisi vain.
Elelisi omillain.
Ei kuuhun kurkottaisi.
Ei koskettaisi kultaa.
Olisi vain kädet multaa täys.
Penkoisi pihassa.
Olisi silloin aisoissa
tuo sydän rukka.
Ja ajatukset
ei veisi hukka.
Saloille
maille vierahille.
Etten niitä unhoittaa vois.
No nyt pois.
Menoksi.
Rakkkaus palaa tuleksi,
roihuksi suloisiksi suudelmiksi.
Kun aika on.
Kokosinko sittenkin itseni.
Ylös ulos ja lenkille.
Pois ajatuksista noista.
Vellovista
joista saan vatsanpuruja.
Ja kaiken huruja
sitä ajatteleekin.
Olisi vain.
Elelisi omillain.
Ei kuuhun kurkottaisi.
Ei koskettaisi kultaa.
Olisi vain kädet multaa täys.
Penkoisi pihassa.
Olisi silloin aisoissa
tuo sydän rukka.
Ja ajatukset
ei veisi hukka.
Saloille
maille vierahille.
Etten niitä unhoittaa vois.
No nyt pois.
Menoksi.
Rakkkaus palaa tuleksi,
roihuksi suloisiksi suudelmiksi.
Kun aika on.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.