Suomen väkiluku on n.5 400 000 joista uutisten mukaan n.700 000 on tulojen perusteella köyhiksi luokiteltuja eli n.13% kansasta.
Loviisan asukasluku on n.7 400 ja heistä 13% tekee n.960 köyhää. Kuinkahan moni heistä kärsii nälkää?
Jakaako mikään yhteisö tai järjestö täällä Loviisassa ruoka-apua? Jakaako esim. kaupunki tai kirkko?
Mitä Loviisassa yleensä tehdään oikeasti minkään hyväksi?
Loviisan asukasluku on n.7 400 ja heistä 13% tekee n.960 köyhää. Kuinkahan moni heistä kärsii nälkää?
Jakaako mikään yhteisö tai järjestö täällä Loviisassa ruoka-apua? Jakaako esim. kaupunki tai kirkko?
Mitä Loviisassa yleensä tehdään oikeasti minkään hyväksi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
lukemiesi uutisten mukaan?
Jutta Urpilainen määritteli köyhyyden ylärajaksi 3 000 euron kuukausiansiot, jonka mukaan esim. Loviisan kuntasektorilla ei ole kuin johtavat viranhaltijat köyhyysrajan yläpuolella!?
(LVI-teknikko 1560 e, sosiaalityöntekijä 2 900 e, nuorempi suunnitteluinsinööri 2 600 e, siivooja 1 550 e jne. Sen sijaan Kaupunginjohtaja 7 500 e, Teknisen keskuksen päällikkö 4 300 e, Vesihuoltopäällikkö 3 700 e ja kaupunginsihteeri 4 xxx e eivät kuulu kunnalliseen köyhäin kaartiin.)
t. toripee
Lainaus:
Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä mm. Euroopassa, mittaa köyhän väestönosan tulotasoa muuhun väestöön. Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkiksi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa.
Köyhyyden määrittelyssä väestö jaetaan usein myös kymmenyksiin eli desiileihin tulotason mukaan. Silloin puhutaan tulotasoltaan alimmasta ja ylimmästä kymmenyksestä eli väestön kymmenestä köyhimmästä ja rikkaimmasta prosentista. Näiden kymmenysten tulojen osuus koko kansan tuloihin on verrattuna kertoo tulojakautuman tasaisuudesta tai eriarvoisuudesta
Maailmanpankki mittaa köyhyyttä julkaisemalla tilastoja alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä elävistä henkilöistä. Tällaiset tulotasot ovat yleisiä kehitysmaissa. Tilastoa on laajennettu myös kahteen ja neljään dollariin päivässä.
Köyhyysraja on Eurostatin mukaan noin 1000 euroa kuukaudessa. Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, toisin sanoen ihminen on köyhä tai köyhyysriskin alainen, jos hänen tulonsa ovat 60 prosenttia koko väestön mediaanituloista. Suomessa vuonna 2004 köyhyysrajan alapuolelle jäi 11,3 prosenttia väestöstä. Köyhyysraja oli Suomessa vuonna 2004 n. 1200 euroa kuukaudessa.
Huomiot:
Köyhyysrajan mittaus Suomessa käyttämällä väestön mediaaniatuloja ei anna oikeaa kuvaa. Jos mediaanitulo nousee, nousee myös köyhyysraja. Tällöin rajasta muodostuu enemmänkin virtuaalinen tai keinotekoinen.
Köyhyysrajan voidaan sanoa tällä hetkellä olevan n.13 000 € vuodessa eli hieman yli 1000 € kuukaudessa. Sekin on vielä osin laskennallinen. Moni ei pääse edes siihen. Esim. pätkätöitä tekevät palkansaajat, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät. Todellisuudessa maassamme elää erittäin suuri osa kansalaisista alle 1000€ kuukausituloilla.
Asiaa ei paranna sekään, että lähes jokaisella poliitikolla on oma käsityksensä köyhyysrajasta. Lähelle totuutta pääsisi vertaamalla pienituloisen vuotuista nettotuloa sen todelliseen ostovoimaan.
Peruskimmoa kiinnosti aihe sen verran, että jaksoi kommentoida. Kiitokseni tulee näkymään seuraavien kunnallis- ja eduskuntavaalien ääntenlaskussa. Muita kiinnostaa näköjään enemmän Hudön valoilmiöt ja myllynrotiskot. Kiva paikkahan Loviisa on asustella. Jonkun vain pitäisi kiskoa koko hoito 60-luvulta nykyhetkeen. Muuten ottaa ohraleipä. Mielenkiinnolla seuraan uuden Suur-Loviisan talouden kehitystä. Oman arvioni mukaan leviää täysin käsiin vuoden tai pari sisällä elleivät asenteet muutu.
Alla tuoretta tietoa pienituloisista (köyhistä).
------------------------------------------------
Tilastokeskuksen tuore kanta pienituloisen määritelmästä.
Tilastokeskuksen mukaan keskimääräisten palkkatulojen tarkastelu ei anna riittävää kuvaa pienituloisuudesta, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää merkittävä osa sekä tulonsaajista että tuloista.
- Ehkä suurin asia, mikä on mennyt pieleen on se, että jos me puhutaan pienituloisuudesta, niin meidän täytyy muistaa, että läheskään kaikki tulonsaajat eivät ole kokopäivätöissä, sanoo tilastopäällikkö Juha Honkkila Tilastokeskuksesta.
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisia määriteltäessä on tärkeää ymmärtää ero toisaalta tulojen ja palkkojen, toisaalta tulonsaajien ja palkansaajien välillä. Tulot sisältävät paljon muutakin kuin palkkatuloja, eivätkä läheskään kaikki tulonsaajat ole palkansaajia.
Valtaosa pienituloisista kuuluu opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin tai muihin ammatissa toimimattomiin.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa olivat vuonna 2007 pienituloisia ne yhden henkilön kotitaloudet, joissa vuotuiset nettotulot olivat alle 13 080 euroa. Näin käteen jää kuukaudessa alle 1 090 euroa.
Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen kotitaloudessa pienituloisuusraja taas on 27 460 euroa vuodessa.
Pienituloisuudella kansainväliset määritelmät
Tilastokeskuksen mukaan tulonjakotilastoissa pienituloisuus määritellään kotitalouden käytettävissä olevien tulojen perusteella.
Jotta erilaisten kotitalouksien tuloja voitaisiin verrata keskenään, jaetaan tulot ns. kulutusyksiköiden määrällä. Kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon yksi, muut yli 13-vuotiaat painon 0,5 ja 13-vuotiaat tai sitä nuoremmat painon 0,3. Kulutusyksiköiden määrällä jaettuja kotitalouden käytettävissä olevia tuloja kutsutaan ekvivalenteiksi tuloiksi.
Pienituloisiksi henkilöiksi määritellään kansainvälisten suositusten mukaisesti ne henkilöt, jotka kuuluvat kotitalouteen, jonka ekvivalentit tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta. Mediaanitulo on keskimmäisen henkilön tulo, kun kotitalousväestö asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen.
Mut vaikka pätkätyöt mielellään vaihtaisin kunnon töihin, niin en nytkään pidä itteeni köyhänä. Ihan onnellinen oon ja turha mulle uskotella muuta.