Olisiko näin selvempi juttu:
Oli äiti ja lapset a,b,c ja d. Äidin omaisuus oli alkujaan 170 yksikköä.
Lapsi b sai pienen osan, 12 yksikköä äidin omaisuudesta ennakkoperintönä.
Lapsi a osti äidin omaisuudesta 157 yksikköä. Hän maksoi omaisuudesta arviolta vajaan puolet selvänä rahana ja sai joko ennakkoperintönä tai lahjana tuon lopun äidiltään.
Äiti jätti yhden yksikön myöhemmin annettavaksi kahdelle lapselle c ja d.
Kun äiti sitten kuoli, saivat c ja d perintönä jaettavaksi tämän yhden yksikön.
Miten tässä tapauksessa on perillisen lakiosuus käsitettävä.
Äidin kuollessa ilmestyi lisää jaettavaa 20 yksikön verran, tämä jaettava ei ollut äidin alkuperäisen omaisuuden osuuksia, mutta hänen myöhemmin hankkimaa omaisuutta. Siis kuitenkin saman henkilön jäämistöä tai samaa perikuntaa
Miten jaetaan tämä normaalin ”lakiosuusjutun” mukaan. Mitä huomioidaan näistä ennakkoperintö tai lahjajutuista.
Sillä käsittääkseni tasapuolista jakoa ei voida suorittaa koska ”vapaana” olevaa perintöä ei ole niin paljoa, että kaikki saisivat saman määrän.
Puolet lakiosasta täyttyy jos ei oteta huomioon a:n saamaa lähes 80 yksikön ennakkoperintöä tai lahjaa
Oli äiti ja lapset a,b,c ja d. Äidin omaisuus oli alkujaan 170 yksikköä.
Lapsi b sai pienen osan, 12 yksikköä äidin omaisuudesta ennakkoperintönä.
Lapsi a osti äidin omaisuudesta 157 yksikköä. Hän maksoi omaisuudesta arviolta vajaan puolet selvänä rahana ja sai joko ennakkoperintönä tai lahjana tuon lopun äidiltään.
Äiti jätti yhden yksikön myöhemmin annettavaksi kahdelle lapselle c ja d.
Kun äiti sitten kuoli, saivat c ja d perintönä jaettavaksi tämän yhden yksikön.
Miten tässä tapauksessa on perillisen lakiosuus käsitettävä.
Äidin kuollessa ilmestyi lisää jaettavaa 20 yksikön verran, tämä jaettava ei ollut äidin alkuperäisen omaisuuden osuuksia, mutta hänen myöhemmin hankkimaa omaisuutta. Siis kuitenkin saman henkilön jäämistöä tai samaa perikuntaa
Miten jaetaan tämä normaalin ”lakiosuusjutun” mukaan. Mitä huomioidaan näistä ennakkoperintö tai lahjajutuista.
Sillä käsittääkseni tasapuolista jakoa ei voida suorittaa koska ”vapaana” olevaa perintöä ei ole niin paljoa, että kaikki saisivat saman määrän.
Puolet lakiosasta täyttyy jos ei oteta huomioon a:n saamaa lähes 80 yksikön ennakkoperintöä tai lahjaa
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Lapsi a osti äidin omaisuudesta 157 yksikköä. Hän maksoi omaisuudesta arviolta vajaan puolet selvänä rahana"
Mihinkäs se vajaa puoli tästä omaisuudesta katosi?
"Äidin kuollessa ilmestyi lisää jaettavaa 20 yksikön verran, tämä jaettava ei ollut äidin alkuperäisen omaisuuden osuuksia"
Mitä tämä tarkoittaa, mistä sitä ilmestyi? Ja mistä "alkuperäisestä" omaisuudesta puhut?
Okos noista lahjoista sanottu lahjakirjoissa, että ne ovat ennakkoperintöä? Jos sitä ei erikseen ole mainittu, niin minun tiettääkseni ne eivät sellaista ole.
>>Okos noista lahjoista sanottu lahjakirjoissa, että ne ovat ennakkoperintöä? Jos sitä ei erikseen ole mainittu, niin minun tiettääkseni ne eivät sellaista ole.
Lakiosasäännöksethän tulevat kysymyksen, jos on tehty testamentti. Onko äiti tehnyt testamenttia?
Mikä ihme on "lakiosuusjuttu"? Onko pesä jollain tavalla riitainen? Vaatiiko joku perillisistä jotain?
Henkilö joka osti omaisuuden siis lähes kokonaan kertoo alkuperäisen hinnan olleen reilun kaksinkertaisen kauppakirjan hintaan nähden, siis omaisuuden verotusarvo olisi ollut kaksinkertainen kauppakirjan hintaan nähden. Mutta ei suostu kertomaan miten tuo erotus on sovittu. Jakokirja ? tai vast on kuulemma olemassa, mutta hän ei suostu sitä näyttämään.
Näin on sitten tilanne, että toiset perilliset eivät tiedä mitä heille todella kuuluisi.
Jos ostaja on saanut ennakkona puolet omaisuudesta niin silloihan jaettavaa olisi tämä vainajan "lisäomaisuus" mukaan lukien 12 (b ennakko) 80 (mahd ost ennakko) 20 (pesään tullut lisää) 1 (c ja d yhteinen) eli 113 yksikkö ja se neljälle noin 28 yksikköä per perijä josta puolet 14 yksikköä perijää kohden. Mutta vain yhden saama osuus on tuo. Mistä toisille lisää jotta tasapuolisuus säilyisi, vai tarviiko olla tasapuolisuutta.
Perintöasiatkin ovat sellaisia, että yksimieliset osakkaat voivat sopia jaosta mielensä mukaan. Jos pesän "vähemmälle jääneet" osakkaat tyytyvät osaansa, niin sillä hyvä.
Oletko itse pesän osakas?
En ole osakas - ystäväni on, mutta ei kait lain mukainen jakoperuste siitä muutu.
....ihmettelin vain, että jos ei asia sinulle kuulu.......
Miksei kaverisi ota itselleen avustajaa, vaan laittaa sinut tänne kyselemään neuvoja? Pitäisi kääntyä juristin puoleen, ei kysellä mutkikkaassa tilanteessa anonyymiltä nettipalstalla. Täällä voi kysyä mitä sattuu, ja täällä saatetaan vastata, mitä sattuu.
On totta, että kysymykset saattavat olla hyvinkin ihmeellisä, samoin vastaukset.
Mutta sain ihan hyvät ja asialliset vastaukset kaikilta - Kiitos teille jokaiselle vastaajalle
Lähdetään tästä: "Lapsi a osti äidin omaisuudesta 157 yksikköä. Hän maksoi omaisuudesta arviolta vajaan puolet selvänä rahana ja sai joko ennakkoperintönä tai lahjana tuon lopun äidiltään."
Kauppa alihintaisenakin on osapuolten välinen asia ja on erittäin hankala toteennäyttää sen sisätäneen lahjaa, joka ilman kieltävää määräystä on oletuksena rintaperillisen ennakkoperintöä. Jos kauppa on tehty vuosia sitten, niin kauppakirjan hinnan alhaisuus pitää arvioida kaupanteon ajankohdan tasolla. Ostajan varainsiirtoveron takia kauppahintaa on joskus makseltu "pimeenä" kauppakirjan lisäksi. Oletko nähnyt kauppakirjan ehdot, ettei vaan olisi entisajan syytingin tapaisia hintaa alentavia ehtoja. En nyt osaa sanoa saako huudatusasiakirjoista saannon ja mahdollisen lahjan selville, mutta kannattaa kysyä käräjäoikeudesta. Ellei näyttöä lahjasta löydy, niin kaupalla ei ole mitään tekemistä perinnönjaon kanssa.
Lapsi b:n lahjakirjalla saamat 12 yksikköä katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei muuta ole määrätty.
"Äidin kuollessa ilmestyi lisää jaettavaa 20 yksikön verran." Outo käsite tuo alkuperäinen, mutta se ei aiheuta mitään eri toimenpiteitä, ellet tarkoita henkivakuutusta. Vakuutuskorvaus kuuluu pesälle ja perinnönjakoon vain jos edunsaajana on kuolinpesä. Mikäli edunsaajina ovat omaiset, niin se maksetaan suoraan perillisille.
Kiistatonta jaettavaa laskennallisesti on siis 12 1 20=33, eli 8,25/nenä. Koska b on jo saanut 12, niin muille jää 21/3=7. Tämä ylittää lakiosan (8,25/2=4,125, eli b ei palauta muille mitään. Kaupoistaan huolimatta myös a saa perintönä 8,25 c:n ja d:n kanssa. Perintöosuudet ilmaistaan murtolukuina, mutta menköön nyt näin. Koska epäilette b:n saaneen lahjana peräti 80 yksikköä, niin palkatkaa asiaa pöyhimään edes muutaman satasen verran alan lakimies.
paljonko tää sit ois panaaneina? ja missä maksetut panaanirahat/kuka jako?