Apua kokeneilta koiraihmisiltä

Kyseessä on siis vasta 2 kk vanha pentu. Uskon, että ajan kuluessa pentu tulee luoksesi ilman makupalaakin. Sen täytyy kehittää sinuun vielä hyvä luottamussuhde, joka on nyt tässä vaiheessa aluillaan. Leiki sen kanssa paljon ja vietä aikaa niin se alkaa pitämään sinua mielenkiintoisena tyyppinä. Muista, että pentusi on vasta pieni vauva se haluaa maistella suullaan kaikkea. Eihän niin pieneltä voi vielä odottaakaan täydellistä oppimista. Anna sille leluja jyystettäväksi kätesi sijaan ja kehu kun se käyttää hampaitaan niihin.

Pentua voi kouluttaa jo yllättävän varhain, mut älä rankaise sitä liian kovalla kädellä. Paikoillaan pysymistä voi opettaa vasta paljon myöhemmin. Tärkeintä on nyt se, että näytät paljon rakkautta sille että se oppii luottamaan sinuun. Rohkaise sitä iloisella äänellä tutustumaan kaikkeen uuteen, älä pidä sitä sylissä vaan anna sen itse mennä tutustumaan vieraisiinkin paikkoihin. Jos pidät sitä sylissä, pentu luulee että jossain on jotain pelättävää eikä se silloin ainakaan uskalla mennä mihinkään (pelon ilmaisee tärinällä). Anna sen olla mahdollisimman paljon vapaana jokapaikassa. Näin se uskaltaa voittamaan pelkonsa. Kärsivällisyyttä vaaditaan rutkasti.

Noin nuorelta ei voi vaatia vielä oikein mitään. Luoksetulon harjoittelu on ikuista, sitä on vahvistettava koiran koko loppuelämä, kuten kaikkea muutakin koiran oppimaa.

Suosittelen Tuire Kaimion kirjoja, niitä on useita, aloita vaikka pentukirjasta. Kaikessa kouluttamisessa vain positiivista vahvistamista, kaikki väkivallan käyttö on väärin, myös aikuista koiraa kohtaan. Koira ei ymmärrä sellaista eikä opi sellaisesta mitään, päinvastoin saattaa mennä entistä enemmän hämilleen ja tuottaa päinvastaisen tuloksen.

Ite antaisin (kun vieraat ihmiset) kyseessä, koiran olla maassa, vieraille ehdoton kielto, että koiraa ei mennnä lääppimään eikä tuijoteta vaikka miten suloinen, sen annetaan itse mennä vieraiden luo, jos se on valmis. Voi kestää pitkäänkin, että menee, mutta paras että menee omasta tahdosta kuin että väkisin viedään. Vieraille käsky, että ensin käsi nuuhkittavaksi, pentua ei rapsuteta eikä missään nimessä pään päältä (kuten ei aikuistakaan saisi, alistava ja pelottava ele koiralle) rinnasta ja kyljistä voi pienesti silittää, jos pentu "antaa luvan".

Kaikkeen mitä pelkää, veisin ensin kauemmas, missä vaikka 1/2 tuntia katseltais turvallisen välimatkan päästä (siis niin pitkä välimatka, että ei tärise enää) ja sitten pois, ei mennä lähemmäs. Tallaisia toistoja miljoona ja vähitellen metri lähemmäs, joku pv huomaat, että koira meneekin omasta tahdostaan, mutta jos väkisin viet ja kiirehdit, niin takapakkia tulee. Kaikkien koirien ei tarvitse tutustua kaikkeen ja kaikkiin, koiran ehdoilla on mentävä.

Suosittelenmyös ehdottomasti pentukurssia. Saat oppia kädestä pitäen. Parempi kuin nämä keskpalstat, joissa kukaan ei oikeiasti näe ja tunne koko tilannettanne ja voi neuvoa väärin ja tilanne voi vain pahentua. Kaikki koultavat eivät missään nimessä sovi kaikille. Vaikka naapurin Einarila olisi ollut aina 100 koiraa kotona, se ei tarkoita sitä että tallaista hmistä pitäsi uskoa, kska jokainen koira on yksilö.

Totutelkaa pennun kanssa ensin kaikessa rauhassa toisiinne ja uuteen ympäristöön, niin pentu alkaa kohta ymmärtämään että sinä olet sen tuki ja turva, eikä kaikki uusi ole niin kamalan pelottavaa. Itselläni on 10 viikkoinen pentu, joka on hyvin vilkas ja rohkea eikä pelkää kolinoita ym. Istuu jo käskystä ja tulee ulkonakin luokse kutsuttaessa. Olen antanut sen alusta alkaen tutustua muihin ihmisiin, sekä lapsiin että aikuisiin ja muihin koiriin. Ensin tietysti oli pelokkaampi mutta kun huomaa että on ihan turvallista omistajan kanssa ja tuttavuudet on mukavia, niin rohkeuskin kasvaa. Liikaa ei kannata paapoa, vaan rohkaista koiraa ottamaan itsenäisesti kontaktia muihin.

Opeta koirasi reagoimaan nimeensä. Kutsu koiraa ja palkitse heti kehulla, taputuksella tai makupalalla kun koira reagoi nimeensä ja katsoo sinua. Kun koira istuu itsekseen, sano silloin heti istu ja palkitse heti sen istuttua makupalalla jne. Useita toistoja niin koira alkaa ymmärtää mistä on kyse. Ulkona metsässä olen antanut pennun olla vapaana, kutsunut koiraa nimeltä ja kun on ottanut kontaktin, olen käynyt kyykkyyn. Koiran lähtiessä tulemaan luokseni, olen sanonut käskyn tänne ja luokse tultuani kehunut ja palkinnut makupalalla. Nyt metsässä riittää kun kutsun koiraa nimeltä, jolla se kiinnittää huomion minuun ja samalla kutsun tänne, niin pentu iloisena juoksee luokseni jo kauempaakin. Tämä kaikki on tapahtunut vajaassa 2 viikossa.

Kirjastossa kannattaa käydä ja lainata sieltä koiria käsittelevää kirjallisuutta. Netistäkin kyllä löytyy vaikka mitä mutta kirjoja on mukavampi lukea vaikkapa iltaisin ennen nukkumaan menoa.