Hei kohtalontoverit! Olen 29-vuotias 2-kuukautisen lapsen äiti, ja elämäni pitäisi kaikin puolin olla nyt mallillaan. Elämäni on kuitenkin nyt lamaantunut unettomuuden takia, mikä on minulle ollut erittäin traumaattinen kokemus, olenhan aina ollut hyväuninen ja nauttinut pitkistä yöunista.
Minulla on kuitenkin paniikkihäiriötausta, josta olen ollut melkein oireeton 10 vuotta Seroxat 10 mg avulla. Lopetin lääkityksen kun tulin raskaaksi, jota olen nyt pahasti joutunut katumaan. Parin kuukauden jälkeen ahdistus iski päälle ja vei myös yöunet totaalisesti. Nopeasti unettomuudesta tulikin sitten pääongelma ja on sitä edelleenkin. Minut otettiin Naistenklinikalle osastolle jossa psykiatri määräsi truxal 25 mg ja opamox 30 mg, jotka auttoivat ja sain kuukauden unettomuuden jälkeen taas nukuttua. Jonkin ajan kuluttua hän ohjeisti että vuorottelisin näitä kahta lääkettä esim 3 päivää opamox, 3 päivää truxal. Olen koko ajan nukkunut näillä hyvin. Ongelmani on että unettomuudesta jäi hirveä kammo, joka on vienyt elämäniloni. Syy tähän on osittain kaikki kertomukset toleranssin nousemisista mitä olen eri palstoilla lukenut. Eli pelkään kovasti että ennemmin tai myöhemmin toleranssit nousevat myös minun kohdallani, vaikka nyt teenkin niin että valvon aina pari yötä( vauvan kanssa), sitten nukun pari yötä truxalilla, valvon taas pari yötä (vauvan kanssa) ja nukun taas pari yötä opamoxilla etc., eli yritän todellakin käyttää niin vähän lääkkeitä kuin voin, sietokykyni mukaan. (Mieheni voi onneksi hoitaa vauvaa 50-50, eli puolet öistä). Ja pelkään siis että kun olen x määrä lääkkeitä käynyt läpi, niin ei löydy enään uusia lääkkeitä ja jään ilman apua. Ja ilman untahan en voi elää. Eli pelkään siis oikeasti että tulen KUOLEMAAN ennemmin tai myöhemmin tähän unettomuuteen! Kaipaisin siksi kovasti ROHKAISUA pidempiaikaisesti unettomana olleilta: voiko unettomuuden kanssa elää ja löytyykö PITKÄKESTOISIA apuja tähän ongelmaan. Onko teidän mielestä fiksua valvoa aina pari yötä väliin, ettei toleranssit nousisi, vai ylireagoinko ihan tähän toleranssi-asiaan??
Minulla on kuitenkin paniikkihäiriötausta, josta olen ollut melkein oireeton 10 vuotta Seroxat 10 mg avulla. Lopetin lääkityksen kun tulin raskaaksi, jota olen nyt pahasti joutunut katumaan. Parin kuukauden jälkeen ahdistus iski päälle ja vei myös yöunet totaalisesti. Nopeasti unettomuudesta tulikin sitten pääongelma ja on sitä edelleenkin. Minut otettiin Naistenklinikalle osastolle jossa psykiatri määräsi truxal 25 mg ja opamox 30 mg, jotka auttoivat ja sain kuukauden unettomuuden jälkeen taas nukuttua. Jonkin ajan kuluttua hän ohjeisti että vuorottelisin näitä kahta lääkettä esim 3 päivää opamox, 3 päivää truxal. Olen koko ajan nukkunut näillä hyvin. Ongelmani on että unettomuudesta jäi hirveä kammo, joka on vienyt elämäniloni. Syy tähän on osittain kaikki kertomukset toleranssin nousemisista mitä olen eri palstoilla lukenut. Eli pelkään kovasti että ennemmin tai myöhemmin toleranssit nousevat myös minun kohdallani, vaikka nyt teenkin niin että valvon aina pari yötä( vauvan kanssa), sitten nukun pari yötä truxalilla, valvon taas pari yötä (vauvan kanssa) ja nukun taas pari yötä opamoxilla etc., eli yritän todellakin käyttää niin vähän lääkkeitä kuin voin, sietokykyni mukaan. (Mieheni voi onneksi hoitaa vauvaa 50-50, eli puolet öistä). Ja pelkään siis että kun olen x määrä lääkkeitä käynyt läpi, niin ei löydy enään uusia lääkkeitä ja jään ilman apua. Ja ilman untahan en voi elää. Eli pelkään siis oikeasti että tulen KUOLEMAAN ennemmin tai myöhemmin tähän unettomuuteen! Kaipaisin siksi kovasti ROHKAISUA pidempiaikaisesti unettomana olleilta: voiko unettomuuden kanssa elää ja löytyykö PITKÄKESTOISIA apuja tähän ongelmaan. Onko teidän mielestä fiksua valvoa aina pari yötä väliin, ettei toleranssit nousisi, vai ylireagoinko ihan tähän toleranssi-asiaan??
Vastaukset 12
Vanhimmat
minun mielestäni, sillä suureen osaan unettomuuslääkkeitä ei synny toleranssia, eikä varsinkaan, jos valvot ja vuorottelet toisen lääkkeen kanssa. Vuorottelu juuri estää toleranssin nousua.
Itse olin kevättalvella viisi viikkoa psykiatrisessa sairaalassa, kun nukahtamislääkkeet eivät enää toimineet. Sairaalasta sain toisentyyppisen lääkityksen, joka alkoi ensivaikeuksien jälkeen toimia hienosti. Itse olen ollut uneton vuodesta 1991 alkaen, eli todella kauan.
Suuri kiitos sinulle "Eräs uneton" vastauksesta ja rohkaisusta, et tiedäkään kuinka iloiseksi se minut teki! =) Toivottavasti useampikin voisi kertoa miten on saanut apunsa unettomuuteen, ettei vaan olisi ikäviä viestejä luettavana, välillä palstoja lueskellessa tulee itselle ihan toivoton olo! Ennen kaikkea uskon että uneton kaipaa juuri rohkaisua ja hyviä vinkkejä.
Itse voin ainakin sanoa että ennenkaikkea truxal on ollut ihan unelmalääke minulle: sillä nukun helposti 12 tuntia ihanan sikeää unta, ilman lääkettä nukun sen nolla tuntia. Ensimmäisinä päivinä kun sitä käytin olin aivan pihalla, mutta sitä ei kannata pelästyä sillä se menee kyllä ohi! En ole kokenut minkäänlaisia sivuoireita. Eli te unettomat jotka lukevat tämän: kokeilkaa ihmeessä truxalia ja myös opamoxia (vaikka juuri sillä lailla vuorotellen kuten minä teen) jos etsitte uutta unilääkettä.
pääasiallinen indikaatio ei ole unettomuus! psykoosilääke. en tosiaan sanois kellekään että syökää ihmeessä truxalia!! paha myrkky.
Oman kokemuksen pohjalta sanoisin, että ei ole todellakaan fiksua valvoa paria yötä väliin. Jokainen tietää millainen on olo valvotun yön jälkeen sekä henkisesti että fyysisesti. Ihan suotta stressaat sitä toleranssin nousua. sinulla on käytössä kaksi eri tyyppistä unilääkettä mikä vähentää toleranssin syntyä. Itse olen hieman yli kolmekymppinen nainen ja olen nukkunut viimeiset kymmenen vuotta "nukkupillerin" voimalla. Teen aivan kuten sinäkin ja käytän kahta erityyppistä nukahtamislääkettä. Pidän toisesta enemmän sillä aamulla ei ole yhtään pökkelö olo sitä käyttäessä, mutta jos huomaan että sen "teho" alkaa laskemaan minulla on varalla toisentyyppinen unilääke ja vaihdan hetkeksi siihen. Yleensä jo muutamien päivien katkos riittää ja voin palata siihen nukahtamislääkkeeseen nro 1:)
Ja ihan aikuisten oikeesti, et sinä tule kuolemaan unettomuuteen:) Jos nyt kävisi niin, että unettomuutesi jostain syystä pahenisi tai lääkkeet eivät enää toimisi niin voin kokemuksesta sanoa, että vaihtoehtoja on. Pharmaca Fennicasta löytyy kyllä troppeja joilla nukuttaa norsunkin:) Tsemppiä!
Lämmin KIITOS myös sinulle Noctaaja! Mulla on kyllä paljon parempi olo tämän unettomuuden suhteen nyt kun olen saannut vähän rohkaisua! =) Ja ehkä uskallan luottaa siihen etten mä tähän kuole...kuullostaa hullulta mutta sellaisia ajatuksia minulla tosiaan on ollut jo monen kuukauden ajan... Tuntuu vain pelottavalta kun unettomuus periaatteessa on asia johon ei tahdonvoimalla voi vaikuttaa. Tiedän että varmaankin kuullostaa hullulta myös valvoa öitä väliin, yritän ehkä vähitellen vähentää myös sitä, koska voihan olla ettei sitä edes loputtomiin jaksa. Ja jos ei minun tarvitse sitä toleranssin nousua niin kauheasti pelätä niin uskallan ehkä myös tehdä sen... Pitäisi ehkä käydä jollakin uniklinikan lääkärillä juttelemassa, ihan vain sen takia että saisi asiantuntijan kanssa puhua, niin tämä koko asia ei ehkä tuntuisi niin hirveän pelottavalta sitten enään.
Ihanaa että myös tämän asian kanssa voi elää! Nyt yritän unohtaa murehtimisen ja keskityn ihanaan lapseeni. Ja ensi kesän häitten suunnitteluun! =) Tosimukavaa jos joku muukin vielä haluaa kommentoida omia kokemuksiaan!
ps. sinulle joka pelkäsit truxalia lääkkeenä: minua ei pelota tippaakaan että truxalia käytetään myös psykoosin hoitoon. Jos en olisi saannut unta niin en varmaan olisi edes hengissä enään, ja hyvin mahdollista että olisin jopa vaipunut psykoosiin sitä vauhtia, kuten ehkä tiedät se on synnytyksen jälkeen ihan mahdollinen scenario. Kyllähän sitä huomaa lääkettä käyttäessä että sopiiko se vai ei, ja kannattaa myös kärsivällisesti käyttää lääkettä vähän aikaa koska alussa ilmenee varmaan aika monella aloitusoireita jotka menevät ohi. Eikä mikään lääke kyllä markkinoilla kauan ole jos ilmenisi että se on vaaraksi ihmisille!
Hei kaikille uniongelmaisille. Täällä varsinainen alan konkari. Mullaon sellainen käsitys, että liian hyvä nukkumislahja eli jatkuva uneliaisuus on oikeasti vaarallisempi sairaus, kuin uniongelmaisuus. Viime mainittua kun voi sairastaa enemmän tai vähemmän jokainen jossain vaiheessa elämässään. Sanon tämän syvän kokemuksen rintaäänellä.
Uniongelmista voi ihmeparantua kertaheitolla rukouksen kautta.(esim Pirkko Jalovaaran tai Markku Koiviston kokousissa. Huom. parantaja on Jeesus, ei ihminen! ) Tästäkin on kokemusta, mutta kokemusta on myös siitä että ongelma voi palata takaisinkin, jos joutuu elämään tosi vaikeissa olosuhteissa esimerkiksi
puolison hankalan suvun takia. Ei ihminen kuole, vaikka valvoisi 2 viikkoa yhteenkyytiin. Sydän siinä kyllä aiankin vanhemmilla ja heikkokuntoisilla tosin väsyy. Kokemusta on!
Kyllä se apu aina löytyy jostain, joka suoraan Jumalalta oman rukouksen kautta, lääkärin purkista tai luontaistuotteista.
Tsemppiä vain kaikille herkille sieluille. Aikansa aina kutakin elämänvaihetta!
unettomuus voi johtua nälästä, aivoje aktiivisuudesta eli tee oikeasti renouttavaa ja yksipulista tylsää hommaa, katso satuja ja sarjakuvia kaikkea kaunista, ei pelottavaa. NÄin nukut rauhassa.
kalsium magnesiun yhdeistelmä auttaa nukahtamaan ja syö ihmeessä b vitamiineja yms hyvät kuurit!!!
käännä rytmiä vain 20 min aikaistane heräämistä. näin parin päivän aikana. sitten vasta siirrät nukkumaan menoakin pikkuhiljaa.
ei ole ratkaisu kiduttaa väsynyttä elimistösäsi-
ehkä kemialliset lääkkeet myös tekevät uneliaan päivän, joten niitä ei kannata käyttää ja ne voivat olla nyös vaaraksi!
Tämä seuraava on vain alaa tunteneena ihmisenä toteamus, että alkoholilla saa aikaan vain huonompaa unta, ei syvää unta. ja alkoholista toipilaat saattavat nukkua huonosti kauankin, mutta unen laatu myös paranee kun aivot saavat vahvat annokset b vitamiineja ja muita, jotka eivät ieydy alkoholin käytön yhteydessä.
aivovauriot alkoholin käytössä näkyvät kuvissa, ja se toipuminen on mahdollista myös, luulisi että aivokuvat omista aivoista saavat ihmiset arvostamaan suomessa raittiutta enemmän.
sitä tuhotaan kyky elää, eli juodaan pää täyteen, niin aivot lilluvat myrkyssä joka tuhoaa pikkuaivot ja sen jälkeen ihmisen persoona, muisti, puhe, kävely tuohoutuu, koska jokaikinen taito itkusta , naurursta, liikkeestä, elämän perustaidoista tulee aivoista. no tämä minulle tapa informoida kaikkia suomalaisia, kun ne seuraukset alkoholin käytöstä ovat niiiin suuria, joissain tapauksissa...hyvää syksyä...ja kaunista värikkäiden lehtien ihailua kaikille
Hei! Totta että varmaankin johtuu koko kropan ja aivojen ylivireestä koko tämä unettomuus....olen huomannut jo vuosia sitten että esim. jatkuva tavoitettavuus kännykän muodossa stressaa minua...ehkä on aika heivata koko puhelin pois ja siirtyä vanhanaikaisiin kommunikointivälineisiin. Olen kyllä todennut että unettomuus kohdallani vaatii pitkäjänteisyyttä...en uskalla uskoa että kokonaan siitä parantuisin, mutta toivon että mennään parempaan päin...Lisään kyllä liikuntaa ja ulkoilua ja olen ajatellut tutustua joogaan ja eri rentoutusmenetelmiin. Ja tukeudun kyllä myös rukoukseen ja uskooni.
No nyt olen sentään saanut välillä (noin joka kymmenes yö) ilman lääkkeitä parikin tuntia nukuttua, ja se tuntuu jo ihan lottovoitolta, että minulla on ylipäätänsä kyky nukkua tallessa!! Ja täytyy sanoa että olen iki-iloinen näistä pimeistä samettisista illoista myös, kesä valoisine kuumine öine oli hirveä. Tosin jatkan truxalin ja opamoxin käyttöä, sillä en pärjää montaa yötä ilman unta. Haasteita nukkumiseen tuo pieni prinsessamme, joka heräilee ja ääntelehtii todella paljon öisin, eli ne puolet öistä jotka nukun hänen kanssaan, vaatisi jo todella hyviä unenlahjoja.... =)
Kiitos vielä kaikille ihanille vastaajille! =0)
Itselläni unettomuus paheni aikanaan krooniseksi juuri sentakia, että aloin pelätä unettomuutta. Kolmen neljän kuukauden unettomuuden jälkeen kävin 6-7 kertaa psykologilla, joka opasti minua käsittelemään unettomuutta ilman että ajatuskin siitä nostaa pulssia 30 pykälää. Hän myös hypnotisoi minut 2 kertaa ja sain siitä hyvän avun unettomuuden syyhyn, joka oli työperäinen stressi ja esiintymispelko. Samaan aikaan kyllä käytin unilääkettä (Mirtazapin pienin annoksin), jota sitten asteittain vähennettiin. Tämä oli 1,5 vuotta sitten. Tänä vuonna olen tarvinnut nukahamislääkettä enää kolmasti.
Suosittelen sinullekin tällaista terapiaa tuohon rinnalle, vaikka homma maksaakin noin 60 e/kerta eikä kela korvaa, niin siitä saatava apu voi todella olla korvaamaton. Tietty jokainen tapaus on erilainen, mutta kannattaa kokeilla tätäkin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Tsemppiä!
Jumalan siunaus tämä ketju! Itse olen kärsinyt kohta kolme kuukautta unettomuudesta, joka alkoi rintakivun ja ahdistuksen takia. Nyt olen käynyt tarkoitssa tutkimuksissa, mm. tt-kuvas ja muita röntgen kuvia. Mistään ei mitään fyysistä vikaa löytynyt, joten diagnoosi on paniikkihäiriö. Valvoin välillä 4 vuorokautta putkeen, mutta sairaalassa sain imovanella nukutuksi ainakin 6h kahtena yönä. Nyt minut on kotiutettu ja sain lääkkeeksi oxepamia. En ole lääkettä vielä kokeillut ja pelkään kovasti riippuvuutta, mutta pakko ainakin tälle illalle napata. Monessa kohtaa jo tuntunnut, että mielenterveys loppuu kesken, mutta kiitokset tämän ketjun olen vähän rauhallisemmalla mielellä.
- nukahtamislääkkeet ovat nykyään aika hyviä eikä addiktiota hetkessä synny
- älä syö antipsykootteja (seroquel) unettomuuteen
- käytä hyvää lääkäriä ja valitse lääkkeet huolella
- unettomuuteen löytyy uniklinikka ja unettomuuteen erikoistuneita neurologeja löytyy myös
- unipatjatutkimus voi auttaa (tai sitten ei)
- vältä vanhoja lääkkeitä, koska niillä on yleensä pahoja sivuvaikutuksia
BEDTIME:
GLYCINE 3-5g,
TAURINE 2g,
MELATONIN,
TRYPTOTABS (TRYPTOPHAN MAGNESIUM)
FISH OIL 2g (OMEGA3)
GREEN TEA HONEY
SLEEPING PILLS
BCAA 5 tablets (increases cerebral blood flow,
this may help but BCAA also reduce serotonin and dopamine)
L-ARGININE
COLOSTRUM day or night
(colostrum contains delta sleep inducing peptide but
it also contains other substances that make you
more active)
AKUPUNKTIO
==========================
Jos ei mitenkään uni tule voidaan käyttää Seroquelia (antipsykootti),
mutta tätä ei pää ajan kanssa kestä vaan pää hajonnee yli 10 vuoden jälkeen.
Akupunktiota ei vielä ole kukaan minulle suositellut, vaikka olen ainakin 15 vuoden ajan oireillut pahoinkin uniongelmien kanssa. Välillä oli hyviä aikoja, eikä uniongelmani ole nyt huomattava, en ole työelämässä, joten stressiä valvomisesta ja aamulla heräämisestä ei ole. Toisaalta onhan minulla lääkkeetkin, Tenoxia ei tarvitse usein ottaa lääkkeiden lisäksi.