Tämä työryhmä ei omaa oksaansa ala sahaamaan.
Asiaan liittyy liian paljon palikoita, jotta hyvätuloisilta alettaisiin peräämään vastuuta yhteiskunnan taantumasta.
On se perkeleen vaikeaa kehittää yhteiskuntaan sellaisia verotus- tuki ja vähennysjärjestelmiä, ettei siihen ole ujutettu sikojen mentäviä porsaanreikiä.
Työryhmässä ei ole ihmisen tasa-arvosta ymmärtäviä henkilöitä, kuten sotamies ROKKA.
..............................................
Verotyöryhmä
Valtiovarainministeriö on 18.9.2008 asettanut verotuksen kehittämistyöryhmän toimikaudelle 1.10.2008-31.12.2010.
Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisessä noudatettavista suuntalinjoista. Tavoitteena on, että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta ottaen huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset.
Työryhmän tulee pohtia verotuksen rakennemuutoksia suotuisan tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen ja yrittäjyyden kannalta. Lisäksi sen tulee tarkastella eri toimintojen toivottavaa ja kestävää verorasitusta kestävän julkisen talouden puitteissa ja verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Työryhmä pohtii myös verotuksen kannustavuuden parantamista ottaen huomioon sosiaaliturvan uudistamista pohtivan SATA-komitean ehdotukset. Niin ikään työryhmä tarkastelee tuottavuus- ja työllisyyskehityksen turvaavia muutoksia yritys- ja pääomatuloverotuksessa ottaen huomioon kansainvälinen, erityisesti EU:n alueella tapahtuva kehitys. Tarkastelussa on myös verojärjestelmän kansainvälinen kilpailukyky.
Työryhmä voi teettää asiantuntijaselvityksiä ja se kuulee järjestöjen ja akateemisen maailman edustajia. Ensimmäinen järjestöjen edustajien kuulemistilaisuus pidetään loppuvuonna 2008. Työryhmä voi tehdä esityksiä toimikautensa kuluessa.
Kehittämisryhmän kokoonpano:
Puheenjohtaja:
Martti Hetemäki, alivaltiosihteeri, VM
Varapuheenjohtaja:
Heikki Niskakangas, professori, Hesingin Kauppakorkeakoulu
Jäsenet:
Lasse Arvela, ylijohtaja, VM,
Seija Ilmakunnas, ylijohtaja, VATT,
Terhi Järvikare, neuvotteleva virkamies, VM,
Sixten Korkman, toimitusjohtaja, ETLA,
Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja, Veronmaksajain Keskusliitto ry,
Reija Lilja, tutkimusjohtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos,
Vesa Vihriälä, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia,
Raija Volk, tutkimusjohtaja, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
Pääsihteeri:
Seppo Kari, tutkimusjohtaja, VATT
Sihteeri:
Marja Paavonen, finanssisihteeri, VM
Asiaan liittyy liian paljon palikoita, jotta hyvätuloisilta alettaisiin peräämään vastuuta yhteiskunnan taantumasta.
On se perkeleen vaikeaa kehittää yhteiskuntaan sellaisia verotus- tuki ja vähennysjärjestelmiä, ettei siihen ole ujutettu sikojen mentäviä porsaanreikiä.
Työryhmässä ei ole ihmisen tasa-arvosta ymmärtäviä henkilöitä, kuten sotamies ROKKA.
..............................................
Verotyöryhmä
Valtiovarainministeriö on 18.9.2008 asettanut verotuksen kehittämistyöryhmän toimikaudelle 1.10.2008-31.12.2010.
Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisessä noudatettavista suuntalinjoista. Tavoitteena on, että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta ottaen huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset.
Työryhmän tulee pohtia verotuksen rakennemuutoksia suotuisan tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen ja yrittäjyyden kannalta. Lisäksi sen tulee tarkastella eri toimintojen toivottavaa ja kestävää verorasitusta kestävän julkisen talouden puitteissa ja verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Työryhmä pohtii myös verotuksen kannustavuuden parantamista ottaen huomioon sosiaaliturvan uudistamista pohtivan SATA-komitean ehdotukset. Niin ikään työryhmä tarkastelee tuottavuus- ja työllisyyskehityksen turvaavia muutoksia yritys- ja pääomatuloverotuksessa ottaen huomioon kansainvälinen, erityisesti EU:n alueella tapahtuva kehitys. Tarkastelussa on myös verojärjestelmän kansainvälinen kilpailukyky.
Työryhmä voi teettää asiantuntijaselvityksiä ja se kuulee järjestöjen ja akateemisen maailman edustajia. Ensimmäinen järjestöjen edustajien kuulemistilaisuus pidetään loppuvuonna 2008. Työryhmä voi tehdä esityksiä toimikautensa kuluessa.
Kehittämisryhmän kokoonpano:
Puheenjohtaja:
Martti Hetemäki, alivaltiosihteeri, VM
Varapuheenjohtaja:
Heikki Niskakangas, professori, Hesingin Kauppakorkeakoulu
Jäsenet:
Lasse Arvela, ylijohtaja, VM,
Seija Ilmakunnas, ylijohtaja, VATT,
Terhi Järvikare, neuvotteleva virkamies, VM,
Sixten Korkman, toimitusjohtaja, ETLA,
Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja, Veronmaksajain Keskusliitto ry,
Reija Lilja, tutkimusjohtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos,
Vesa Vihriälä, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia,
Raija Volk, tutkimusjohtaja, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
Pääsihteeri:
Seppo Kari, tutkimusjohtaja, VATT
Sihteeri:
Marja Paavonen, finanssisihteeri, VM
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sotamies Rokka todellakin näkyy puuttuvan tuosta verotyöryhmästä. Miten tämä on mahdollista. Hyvin epäilyttävää.
Eivät ota mallia Ruotsista. Samasta tulosta maksan veroa yli 33% ja työssä käyvä maksaa 26%, eläkeläiset on pistetty orjan asemaan. Luulen että Ruotsin malli tullee myös Suomeen.
Veroprosentti ei suoraan kerro käteen jäävää osuutta
"Palkan ja eläkkeen verotusta vertailtaessa on muistettava, että pelkkä veroprosentti ei kerro käteen jäävää osuutta. Palkansaajan veroprosentti on yleensä pienempi kuin eläkkeensaajan, mutta palkansaaja maksaa veroprosentin lisäksi eläkevakuutusmaksua ja työttömyysvakuutusmaksua. Tänä vuonna 53 vuotta täyttänyt palkansaaja maksaa eläkevakuutusmaksua 5,4 % ja työttömyysvakuutusmaksua 0,2 % eli yhteensä 5,6 %. Käteen jäävä osuus selviää, kun veroprosenttiin lisätään 5,6 prosenttia. Eläkkeensaaja maksaa vain veroprosentin mukaisen veron, ei eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja".
lähde: www.vero.fi/?article=6048&domain=VERO_MAIN&path=5,40,90,438&language=FIN
Lisäksi työntekijä (yleensä) maksaa vielä ammattiliiton maksut.
Toki pienistä eläkkeistä 33% vero on huikea, nimittäin itse olen katsellut mahdollista eläkettäni ja kyllä tällä hetkellä ajattelen miten sillä tulee toimeen. Onhan tässä vielä vuosia ennenkuin eläkkeelle jää ja eläketulo nousee jonkin verran, ehkä.
tuota alussa ollutta siteerausta ollenkaan, vaikka muutama vuosi yliopistoa "kiertokoulun" päälle. Puuttui sanakirja "suomi-kapulakieli". Eikö Suomessa kuitenkin pitäisi puhua enemmistölle suomea ja vähemmistölle svenskaa. Mistä riivatusta tuo kapulakieli tänne? Sitäkö varten, että se olisi "virkakieli" ja oppineisuuden osoitus, kuten venäjä aikoinaan. Jos sitä ei osannut, ei virkoihin. Ei sillä sitten väliä, jos väki ei ymmärtänyt.
LIIKAA PORSSAREIKIÄ HYVÄOSAISILLE
Asuntolainojen korkovähennyksen poistamisesta noussut kohu on ennenaikainen.
Esimerkiksi Martti Hetemäen verotyöryhmässä istuva Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on kiistänyt STT:lle, että ryhmällä olisi tästä vielä mitään linjauksia. Nykyiset verotuet ja -vähennykset tulevat hänen mukaansa keskusteluun vasta myöhemmin.
Moni media on kertonut alkuviikosta suunnitelmista poistaa korkovähennys. Korkovähennys koskee suurta joukkoa suomalaisia, sillä noin 1,4 miljoonaa veronmaksajaa tekee tämän vähennyksen.
.................................
Korkovähennys yhdistettynä nykyiseen matalaan korkotasoon tarkoittaa, että perhe voi saada korkovähennyksestä etua aina 400000 euron lainasummaan saakka. Tämä tukimuoto kohdistuu siis aivan liian laajaan varallisuusluokkaan, koska eihän tuollaisia lainoja saa kuin varakkaat ökyasujat.
Tasapuolisuuden vuoksi asuntolainojen verovähennysoikeus pois. Meillä on asumistukijärjestelmä, mistä sitten saa jos on tarvis, ei tarvita kahta tukimuotoa.
Asuntolainojen korkojen verovähennys oikeus vauhdittaa asuntojen hintojen nousua ja hyödyttää
vain pankkeja ja rakennusyhtiöitä.
.................................
Tutkimuksen mukaan asuntotulon verottomuus on suurin yksittäinen asumiseen suunnattu tukimuoto Suomessa.
Vuonna 2004 valtio menetti tuen seurauksena verotuloja lähes kaksi miljardia euroa, joka vastaa noin 15 prosenttia valtion kyseisenä vuonna keräämistä tulo- ja varallisuusveroista.
Lisäksi havaittiin, että suuri osa tuesta kohdentuu suurituloisille kotitalouksille.
( edellisestä johtuen kiinteistöveroja tullaan korottamaan roimasti, omasta asunnostahan joskus entisaikaan verotettiin, mutta se poistettiin jossakin välissä)
Asuntolainojen korkotuesta.
Aihe on kuin kuuma peruna.
Muutoksia ehdottavat joutuvat nopeasti teloituspölkylle.
Kaiken uhallakin on silti kysyttävä, miksi tuetaan asunnonomistamista muun omistamisen kustannuksella?
Sillä siitäkin on kyse asuntolainojen korkovähennyksissä.
Suoran osakesijoittamisen verotusta sen sijaan on pikkuhiljaa kiristetty. Suomalaisella osakkeenomistajalla on niskassaan muuta Eurooppaa kireämpi myyntivoittojen verotus. Osinkojen verottomuuden poistuttua 2005, kotitalouksien suorat osakesijoitukset ovatkin selvästi vähentyneet.
Mitä kuuluu ihmisille tähän aikaan?