En tavoita
en kykene
väsyttää, väsyttää
Jaksanko enää ottaa
askelia
tässä maailmassa.
Jaksanko?
Kukaan ei ole todellinen
kenelläkään ei ole oikeita tunteita
kukaan ei välitä
Miksi siis minäkään
jaksaisin yrittää
Antakaa mun mennä
pois.
en kykene
väsyttää, väsyttää
Jaksanko enää ottaa
askelia
tässä maailmassa.
Jaksanko?
Kukaan ei ole todellinen
kenelläkään ei ole oikeita tunteita
kukaan ei välitä
Miksi siis minäkään
jaksaisin yrittää
Antakaa mun mennä
pois.
Vastaukset 4
Vanhimmat
elämänlangasta, siinä on sykettä edelleen.
Tarvitset vain olkapään, johon voit nojata -
ihmisen joka kuulee ja ymmärtää.
Älä mene pois, odota vielä !
Lohduton, niin lohduton runo. Kunpa voisin
jotenkin olla tukenasi. Ainakin lähetän Sinulle
lujan virtuaalihalauksen !
Voimia päiviisi.
sinulle. Olen taas saanut voimia, tukeakin. Sinä olet ennenkin ollut tukena, sanoilla. Olen kiitollinen siitä. Matka jatkuu, vaikka sitten ontuen.
Myös minä joskus väsyn, väsyn
tyystin, väsyn tähän koko elämään.
Elämään, johon niin paljon, niin
paljon. Jopa liikaa sälytetään.
On työtä, on työttömyyttä. On rahaa,
on omaisuutta. On nälkää, on kurjuutta.
On tiedettä, on tekniikkaa. On
yhteiskuntaa, on politiikkaa. On
väkivaltaa, on sotaa. On rauhaa.
On syntymää, on kuolemaa. On
erilaista julistusta, niin paljon erilaista
elämänkatsomusta.
Mitä vielä? Jo päätä huimaa.
On elämä. Se ihmiselle on antanut
tehtävän. Ei sitä kukaan kesken voi
jättää, on kaikki nähtävä. On kaikki
tehtävä.
On elämä matka, joka loppuun asti
on kuljettava. On väsymys päältänsä
poiskaristettava. Lie väsymyskin vai
pelkkää kokemusta.
Kokemusta, joka johtaa uuteen,
ennenkokemattomaan. Osana
elämisen matkaa.
On tulevaisuus.
kuljen hiljaa
murhe musta
tuonen portti häämöttää
tie pitkä ollut on
rakkaani mennä täytyy
pyyhin kyyneleen