itselläni 10kk ikäinen staffi uros ja kyseinen tapaus edelleen arkailee toisiakoiria etenkin haukkuvia ja myös kovat ja yllättävät äänet pelottaa... onko normaalia vai ei? tuttavallani on saman ikäinen staffi ja se jo muriseekin joillekkin koirille...onko luonteen kehityksessä paljonkin eroja?? en halua mitää agressiivistä koiraa mutta arkailu voisi jo jäädä pois.. koira on nähnyt ja ollut tekemisissä paljon ihmisten ja koirien kanssa! tuttuja koiria ei tietenkään pelkää mutta vieraita kylläkin:) Kiitos jo etukäteen=)
kaikki staffin omistajat!
henni1
7559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meidän staffi ei arastelut ketään , vaikka kuinka vihainen koira murisi ja näytti sille hampaita. Häntä heiluen olisi mennyt päin. Kerran joutu vähän painimaan pystykorvan kanssa, niin oppi siitä että ne koirat voi käydä kiinnikkin. Tosin ikää oli vsta 2vuotta. Nyt vähän jo varoo jos toinen on pahalla tuulella. Ei kuitenkaan itse uhoa. Luonteissa varmasti eroja.
Kiinnitä myös huomiota omaan käyttäytymiseen koiran jännittäessä. Älä lässytä vaan ole rohkean oloinen ja kannusta. Voi olla että huomaamattasi hermostunut kun tiedät että koirasi arastelee.
luulen ettei se itsestäni johdu olen ollut aina johdonmukainen ja kannustava joka tilanteessa ja muiden koirien kanssa ei ole ollut ongelmia.. tosin voi luonteen kehityskin olla hidasta kyseisellä yksilöllä kun vasta oppi nostamaan jalkaa pari viikkoa sitte.. no toivotaan ettei tule säikkyä :)
Meillä on 1v3kk staffiuros, joka ei ole missään vaiheessa arastellut muita koiria, menee häntä heiluen haistelemaan. Jotkut koirat hyväksyy, joillekkin murahtelee välittömästi. Kovia aaniä/pauketta pelkää, ensimmäinen uusivuosi oli kauheeta kidutusta. Nyt kun ollaan muutama kuukaus asuttu rakennustyömaan vierellä ei koira selvästi ole enää niin säikky.
Luonteissa (ja niiden kehityksessä) on paljonkin eroja. Jotkut ei pelkää mitään ja jotkut säikähtää pieniäkin tavallisesta eroavia ääniä.
Meidän uros kyllä pelkää ilotulitusta paljonkin, makkarissa saa kuunnella musiikkia koko uudenvuoden, ettei ihan shokkiin mene. Ukkosesta ei välitä mitään, vaikka ikkunat heiluis tai pihalla ollaan.
Käyttekö mitään koirakoulua? Siellä tapaisi muita koiria. Jos tunnet muita koiran omistajia niin voisitte ulkoiluttaa koirianne yhdessä, mutta ei mitään väkinäistä. Pikku hiljaa voisi koirasi tottua näihin ullkoilutapaamisiin ja ehkä myös olemaan vapaana toisen koiran kanssa jne.
kyllä ollaan muutamia kertoja käyty.. siellä ei ole mitää ongelmia ollut.. kyllä se pystyy olemaan vapaana vieraan koiran kanssa mutta totutteleminen vie aina aikaa.. mutta ongelma on aina siinä jos koira ei nää kuka haukkuu ja mistä(jos se ei nää sitä haukkuvaa koiraa niin tulee paniikki). ja sitten jos se on pieni koira minkä näkee niin se kierretään kaukaa..siis koira kiertää.. mutta esim. eräs paimen koira joka on iso ja murisee ja haukkuu kovaa niin sitä ei kuitenkaan koirani pelkää, pikemmin pakko olisi mennä kattomaan sitä. eli ongelma on noi pienet kova ääniset koirat.. toivon vaan kun staffini tuosta vielä kasvaa niin henkisesti ja fyysisesti ettei se pelko muutu päinvastaiseksi.. mutta kiitos jo hyvistä vinkeistä :) otetaan niitä vielä vastaan =)
Enpä ole aiemmin koiria arkailevasta urosstaffipennusta kuullutkaan. Tuossa iässä tosin voi "mörköikä" jo painaa päälle, mutta ei selitä sinun tapausta, jos aina ollut arka. Eikä nuo kaverisi koiran murinatkaan mistään rohkeudesta juuri kerro, epävarmuudesta paremminkin, mikä sinänsä on murkkuikäiselle suht normaalia.
Paukkuarkuus on oma lukunsa. Toiset kärsii, toiset ei.