Äitini kuoli Tammikuussa 2009 ja testamenttasi omaisuuden minulle ja avomiehelleen. Lakiosaansa on oikeutettu myös alkoholisoitunut velipuoleni, joka on pyytänyt käräjäoikeudelta ulkopuolista pesänselvittäjää. Pesä on jo kertaalleen selvitetty, (paikallisen hautaustoimiston puolesta) ja arviot kiinteistöistä on tehneet kaksi eri kiinteistövälitys- yritystä, mutta näitä arvioita velipuoleni ei hyväksy. Uudelta pesäselvittäjältä minulle tuli valtakirja, jossa pyydettiin minua antamaan oikeuden myydä testamentissa minulle määrätty kiinteistö, hänen parhaaksi katsomallaan tavalla. Voinko siis vaatia perunjakoa jos en halua kiinteistöä myydä? Kuinka kauan pesänselvittäjä pystyy vielä jo sinänsä selvää pesänjakoa venyttämään? Joka on jo kertaalleen siis tehty!?
Alkaa sen verran jo järki loppua tässä tilanteessa, että ollaan tottakai valmiina jo hakemaan oikeutta/päätöstä oikeuden kautta tähän tilanteeseen yhdessä äitini avomiehen kanssa, mutta miten tässä kannattanee toimia? Pystyykö 1 pesänosakas tosiaan venyttämään asiaa loputtomiin?
Alkaa sen verran jo järki loppua tässä tilanteessa, että ollaan tottakai valmiina jo hakemaan oikeutta/päätöstä oikeuden kautta tähän tilanteeseen yhdessä äitini avomiehen kanssa, mutta miten tässä kannattanee toimia? Pystyykö 1 pesänosakas tosiaan venyttämään asiaa loputtomiin?
Vastaukset 20
Vanhimmat
lisättäköön vielä se, että ensimmäinen pesänselvittäjä on toimittanut selvitykset kuitteineen maistraattiin ja perintäverotus on jo tullut itselleni henk. kohtaisesti maksuun.
Mikäli lakimies pääsee pesänselvittäjäksi niin hommasta tulee pitkällinen. Isohko palkka kun juoksee koko ajan.
Puolitoista vuotta kuluu vähintään, pahimmillaan lehtitietojan mukaan voi mennä seitsemästä yhdeksään vuotta.
Rahaa kuluu helposti yhden yksiön hinta.
Mikäli omaisuutta on niin paljon ettei kiinteistöjä ole pakko myydä, ei siihan kannata suostua. Aikaa kuluu, pesänselvittäjä myy halvalla ja menee sekä sen että kiinteistönvälittäjän palkkiot.
Tuossa kai on sillä pesänselvitystä vaatineella kiire, sille kannattaa tehdä selväksi että lähtee suosiolla pois tai joutuu riitelemään vuosikaudet saamatta rahoja.
Niinhän tässä varmasti tulee aikaa menemään, ja rahaa kulumaan nyt kun asianajaja on pesänselvittäjäksi määrätty. Eikä tässä todellakaan ole edes suuresta omaisuudesta kyse. Arviot kiinteistöstä ja puolikkaasta kesämökistä (joka testamentin mukaan siis kuuluu minulle) ovat tehneet siis kaksi Oulun johtavaa kiinteistövälittäjää. Mutta tämä yksi riitapukari ei vaan tarjouksia hyväksy, vaan arvioi oman mielensä mukaan summat kohtuuttoman suureksi. Lakiosansa hän on kyllä vaatinut ja sen olemme hänelle suostuneet maksamaan. Siis sen summan joka on ensimmäisessä perunkirjoituksessa määrätty.
Kai sillä oikeuden määrämällä pesänselvittäjälläkin on velvollisuus vetää jossain vaiheessa raja mitkä arviot ovat oikein?.
Kyllä minun järjen mukaan kannattaisi siis olla asunto myymättä, kunnes perunkirjoitus on tehty. Pesänselvittäjä vain suositteli asunnon myyntiä ennen perunkirjoitusta.
Eikö tässä vaan voi itse vaatia perunkirjoitusta ja sen jälkeen riidellä oikeudessa, koska eihän tässä itsellä voi olla hävittävää lainvoimaisen testamentin pohjalta?
Tulee siis ylimääräisiä kustannuksia.
Kyllä se pesänselvittäjä ja -jakaja päättää virkatyönä arvot ihan niiden kiinteistönvälittäjien arvioiden perusteella, ottaa vain siitä isohkon palkkion.
Ymmärtääkseni tuossa on jo perunkirjoitus tehty, pesänselvityksessä etsitään pesästä varastettua omaisuutta.
Tietenkin asunnon myynti selvittää tilannetta siten että sen jälkeen arvo on kiistaton, se on se minkä joku suostui maksamaan. Yleensä se vaan on kovin alhainen kun kyse on pakkomyynnistä.
Näissä tapauksissa kannattaa yleensä ottaa selvää mitä riidanhaastaja on aiemmin saanut perinnönjättäjältä ja laskea kaikki ennakkoperinnöksi. Ja kovistella riidanhaastajaa sillä että muutkin osaavat riidellä takaisin, jos ei suostu sovintoon niin on 60-vuotias ukko ennen kuin saa mitään.
Ja tuossa tapauksessa voisi myös yrittää hommata asianosaiselle edunvalvojaa kun tämä saa paljon rahaa ja on luultavaa että hävittää sen ymmärtämättömyyttään. Tämä siis tuskin onnistuu mutta anomuksen voi uusia muutaman vuoden välein.
Kiitos viesteistänne. Eli perunkirjoitus on jo kertaalleen tehty, ja saatettu lainmukaiseksi, mutta kyse on nyt vaan siitä että tämä ei yhdelle osapuolelle kelvannut ja hän haki käräjäoikeudelta pesänselvittäjää/jakajaa. Pesänselvittäjä on tosin sitä mieltä että perukirjassa ei ole mitään epäselvää, mutta tämä yksi osakas ei vaan voi sitä hyväksyä. Kai se aikanaan päätös sitten tulee pesänselvittäjän osalta.
"Tietenkin asunnon myynti selvittää tilannetta siten että sen jälkeen arvo on kiistaton, se on se minkä joku suostui maksamaan. Yleensä se vaan on kovin alhainen kun kyse on pakkomyynnistä."
Eikö pakkomyynnin kuitenkin voi/ kannattane tässä tapauksessa välttää, koska olemme valmiit maksamaan kyseisen lakiosuuden saajan ulos nimenomaan niiden perunkirjoituksessa olevien arvojen mukaan?
Pesänselvittäjällä on tuomarin valtuudet ja hän voi päättää omaisuuden arvot sekä jaon.
Mikäli omaisuudesta on puolueettomat arviot niin menee niiden mukaan. Omaisuuden myyminen olisi lähinnä pesänselvittäjän etu, sitten ei tule riitoja ja palkkiot kasvavat.
Myymiseen ei tarvitse eikä yleensä kannata suostua. Lakikin sanoo että omaisuus myydään vain mikäli ei muuten ole mahdollista antaa osakkaille samanlaatuista omaisuutta osuuksien suhteessa.
Ja melkoisia lampaita olette ellette löydä tämän riidanhaastajan asioista mitään epäselvää.
Vastaavassa tilanteessa olen uhkaillut että seuraavaksi perataan hänen pankkitilinsä ja kaikki tililletullut viimeisen 30 vuoden ajalta mitä hän ei pysty selittämään katsotaan ennakkoperinnöksi.
Tuossa on tosiaan viisasta antaa se lakiosa suosiolla mutta ei yhtään enempää.
"Ja melkoisia lampaita olette ellette löydä tämän riidanhaastajan asioista mitään epäselvää.
Vastaavassa tilanteessa olen uhkaillut että seuraavaksi perataan hänen pankkitilinsä ja kaikki tililletullut viimeisen 30 vuoden ajalta mitä hän ei pysty selittämään katsotaan ennakkoperinnöksi"
Tuo olisi niin loputon kierre asettua samalle tasolle tämän riitapukarin kanssa uhkailemalla, kaverilla kun on ilmeisesti ryyppäämisen seurauksena ne vähäisetkin aivosolut kadonneet. Uhkailua ja vaatimuksia on kyllä tullut hänen puoleltaan jo useampia. Tyyliin rahat tillle ja heti! Ei vaan voi ihmispoloisen mietteitä ymmärtää, eikä niitä voineet kai nekään 2 oikeusavustajaa jotka ovat jääneet hänen käytöksen takia sivuun tästä keissistä.
Olen nähnyt vastaavaa, tosin kyseessä taisivat olla huumeet.
Mikä tahansa sovinnollisuus tulkitaan heikkoudeksi ja tulee uusia vaatimuksia.
Ainoa tapa selvitä on uhkailla takaisin joko perinnön menettämisellä, asian viivästymisellä tai parhaimmassa tapauksessa rikosilmoituksella. Ja uhkausten ei pidä olla tyhjiä, prosessit pitää myös aloittaa. Siinähän sitten se selittää poliiseille mitä tuli tehtyä.
Ehkä tärkein mainintasi:"Siis sen summan joka on ensimmäisessä perunkirjoituksessa määrätty."
Et mainitse muita rintaperillisiä, joten sinä ja avopuoliso olette saamassa perintönä 3/4 ja veljesi 1/4 lakiosanaan. Perinnönjakoa ja lakiosan määrittelyä ei tarvitse tehdä perukirjan mukaan. Veljeäsi ei siis tyydyttänyt perukirjan mukaisista arvoista laskettu lakiosa ja te ette kaiketi joustanut tarpeeksi.
Nyt pesä on toimitusjaon tilanteessa ja vaikutusmahdollisuutenne lopputulokseen ovat vähäiset. Huomatkaa nyt ajoissa, että kulut otetaan pesästä ennen perinnönjakoa, eli sinä ja avokki maksatte 3/4 ja veli 1/4 selvitys- ja jakokustannuksista ja palkkioista. Ellette maksa kuluja omasta pussistanne, niin talo ja ehkä mökkikin myydään käräjäoikeuden antamalla luvalla. Käräjäoikeuden määräämästä pesänselvittäjä/-jakajasta pääsette eroon vain osakkaiden yhteisellä vaatimuksella.
Miettikää kuka menettää ja paljonko ja onko sovinto ja lakiosan sovittelu veljen kanssa enää mahdollinen. Ehkä kannattaisi tarjota reilusti ja hakea yhteisesti toimitusjaon kumoaminen.
Joustaneet tarpeeksi?
Miksi meidän pitäisi enää tässä tilanteessa joustaa? Mehän nimenomaan hänen lakiosavaatimukseen suostuneena olisimme sen hänelle maksaneet, ja nimenomaan ensimmäisten perunkirja arvioiden mukaan jotka ovat kuitenkin kuolinhetkeen perustuvia ammattilaisten tekemiä arvioita kiinteistöistä. Jos me nyt alettaisiin tilanteessa joustamaan niin ei menisi kuin hetki kun tämä yksi sekopää keksisi pyytää taas lisää rahaa.
Ja kiitos vain "joku vaan" vielä viestistäsi, mutta tämän postauksen tarkoitus olikin nimenomaan saada niitä vinkkejä että mitä/ minkälaisia prosesseja tässä pystyy enää sitä yhtä vastaan aloittamaan.
Ja eiköhän tässä kuitenkin ole tarkoitus myydä asuntokin oikeaan hintaan, mikä järki sitä olisikaan alihintaan myydä vain sen takia että saataisiin se lakiosa pienenemään. Enhän minä siitä itsekkään silloin mitenkään hyötyisi.
Kysyt:"Miksi meidän pitäisi enää tässä tilanteessa joustaa?" Et tainnut hoksata vastaukseni ydintä, että joustonne olisi ollut ja voisi olla vieläkin oma etunne. Jutustasi päätellen olette takertuneet ensimmäisen perukirjan arvoista laskettuun veljen lakiosaan. Perukirjan arvoilla tai maan parhaiden kiinteistövälittäjien arvioilla, eikä edes todellisen kaupan hinnalla ole ensiksi yrittämänne sovintojaon tekemisessä mitään lakiin kirjattua pakkoa, vaan sovintojaossa osapuolet sopivat vapaasti osiensa arvot ja määrät. Kysymykseesi viitaten tämän teillekin halvemman sopimisen te olette kertaalleen tärvänneet veljenne vaatimukset hylkäämällä ilmeisesti perukirjan arvoihin takertuneina.
Prosessi kulkee nyt toimitusjaon merkeissä ja teitä kuullaan lain mukaan vähintään kerran, mutta ehkä erimielisyyksienne ansiosta useamminkin ja nyt te maksatte varmasti jokaisesta minuutista.
Pesänjakaja tekee aikanaan ratkaisunsa ilman teidän hyväksymistännekin. Ratkaisuun tyytymätön osakas voi jatkaa oikeudessa omalla kustannuksellaan nostamalla kanteen toisia osakkaita vastaan 6kk kuluessa.
Kyllähän minä vastauksesi ytimen hyvin ymmärsin, mutta jos ensimmäisessä perukirjassa omaisuuden arvoksi on määritelty tietty summa joka velipuoleni "omassa mielessä laskettuna" on jo noin 40 tuhatta euroa alakanttiin (ilman että hän edes vaivautuu ottamaan omaa arvioijaa, ja ilman mitään perusteluja, asiakirjoja ja kuitteja) on minun oikeustajuni mukaan kohtuutonta. Jopa pesänselvittäjä kertoi minulle käyttävänsä samaa arvioijaa (jos sopuun ei päästä) jota me olimme jo aikaisemmin käyttäneet, mutta velipuoleni oli ilmaissut tyytymättömyytensä arvioon. Vaikka se arvioitaisiin jokaisella Oulun kiinteistövälittäjällä hän ei siihen luultavasti olisi tyytyväinen.
Että kyllä tässä ihan mielellään lähdetään sitten sinne oikeuteen vastaajaksi, kunhan saadaan vaan tilanne loppumaan. Eikö kiinteistövälittäjät kuitenkin siinäkin tapauksessa kutsuta oikeuteen todistajaksi?
Hulluahan tässä tilanteessa on mielestäni joustaa ja maksaa vain suosiolla kaikki mitä yksi osakas vain pyytää?
Jos olet valmis menemään oikeuteen, niin todellakin on syytä varautua vuosikausien odotteluun. Kunhan ps saa toimitusjaon tehtyä ja sen kaikille osapuolille tiedoksi, alkaa 6kk:n moiteaika. Useimmiten känkkäränkät jättävät moitteensa vasta tuon ajan viimeisenä päivänä. Moite menee tuomarille pinon alimmaksi, määrätään käsittelypäivä johonkin hamaan tulevaisuuteen. Huomaa, että lähes joka välissä asianosisilla on mahdollisuus pyytää lisäaikaa siihen ja tähän, vaikka jonkun lippulapun toimittamiseen ja aikaa kuluu...
Provosoin hiukan tahallani testamentilla syrjäytetyn hulttion näkökulmasta tilannetta ja tietenkin vain te asianosaiset tiedätte barrigaadienne asetelmat. Ymmärsin, että pesässä ei ole rahavaroja lakiosaan ja kuluihin ja mikäli alkuperäisestä tavoitteestasi luopuen olet talon ja mökin myymisen kannalla, niin se toimitusjaossa toteutuu.
Tavallisimmin juuri sillä känkkäränkällä on kiire päästä omaisuuteen käsiksi ja muutkin pystyvät pelaamaan tuota peliä.
Pitkän ja kalliin pesänselvityksen jälkeen odotetaan se puolen vuoden moiteaika ja sen jälkeen aletaan käräjöidä.
Pesähän on siis jo selvitetty ja päätöksen tekijä, siis se joka ulkopuolisen pesänselvittäjän tähän määräsi oli sitä mieltä ettei perunkirjassa ja selvityksessä ole mitään epäselvää. Lähinnä tämä ulkopuolinen ps määrättiin vain jakaman pesä. Ihmettelen vain ps;n tapaa toimia lähettämällä minulle valtakirja myydä kiinteistö ennenkuin hän on minua edes asiassa kuullut.
Testamentissakin kyllä sanotaan että meillä on oikeus suorittaa 3 kk kuluessa lakiosa perintöverotuksen voimaantulosta, joka on jo siis omalla kohdallani tullut lainvoimaiseksi.
Näytät edelleen junnaavan perukirjasta, mutta toistan vielä, että veljesi ei ole tarvinnut hyväksyä perukirjan eikä selvittäjänne tai kiinteistövälittäjien arvioita lakiosansa laskuperusteeksi. Koska ette ole päässeet arvioista keskenänne yhteisymmärrykseen, niin hänen laillinen oikeutensa oli hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.
Käsitin veljesi lähes varattomaksi ilman kyseisen lakiosansa saamista, etkä maininnut pesässä olevista rahavaroista. Pesänjakaja on heti nähnyt, että kulujensa saamiseksi ja veljen lakiosan maksamiseksi myynti on tarpeellinen. Ellet halua mitään myytäväksi, niin sinun ja avokin pitää maksaa 3/4 jakajan kulut ja 1/4 kuluilla vähennetty veljen lakiosa omista varoistanne. Valtakirjan antamisesta kieltäytyminen vain pitkittää prosessia ehkä vuodella, koska pesän kiinteän omaisuuden myyntiin pesänjakaja joutuu hakemaan käräjäoikeudelta luvan. Käräjäoikeus kysyy teiltä lausuntoa ja voit vastustaa myyntiä, mutta ilman maksusitoumustasi myyntilupa varmasti aikanaan myönnetään.
Tämä tästä, koska puolin jos toisin asiassa ei näytä löytyvän enää uutta purtavaa.
"Näytät edelleen junnaavan perukirjasta, mutta toistan vielä, että veljesi ei ole tarvinnut hyväksyä perukirjan eikä selvittäjänne tai kiinteistövälittäjien arvioita lakiosansa laskuperusteeksi. Koska ette ole päässeet arvioista keskenänne yhteisymmärrykseen, niin hänen laillinen oikeutensa oli hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä"
Enhän minä junnaa perukirjassa, vaan velipuoleni ei hyväksy perukirjassa olevan asunnon arvoa, ilman että hän on edes vaivautunut (arvioittamaan asuntoa uudelleen, jättäytynyt tulemasta perunkirjoitukseen, ja edessä olevaan jakokokoukseen) mihin hänellä on täysi oikeus ja mitä olemme häneltä pyytäneet. Ja kuten aikaisemmin totesin tuo kaikki ylläoleva on minulle täysin selvää. Ainoa tapa millä hän toimii on lähettää omia "arvioitaan", uhkailujaan ja vaatimuksiaan toisensa perään txt- viestein, mutta onneksi saatiin ne loppumaan poliisin jututettua häntä, ja noutamalla luvattomat aseet hänen kotoaan. Ja eiköhän se jo kerro jollain tavalla millaisesta kaverista on kyse jos jo 2 hänen hakemaansa oikeusavustajaa ovat jo jättäytyneet tehtävästä hänen käytökseen vedoten.
"Pesänjakaja on heti nähnyt, että kulujensa saamiseksi ja veljen lakiosan maksamiseksi myynti on tarpeellinen. Ellet halua mitään myytäväksi, niin sinun ja avokin pitää maksaa 3/4 jakajan kulut ja 1/4 kuluilla vähennetty veljen lakiosa omista varoistanne"
Ja kyllä näinhän se on, onneksi tässä on kuitenkin varaa, (ilman että tässä välttämättä tarvinnee mitään alkaa myymään) mennä sitten sen pidemmän ja ehkä sen kivisemmänkin tien kautta, mutta minulla itselläni ei ainakaan ole mitään intressejä alkaa kustantamaan kyseisen ihmisen alkoholiongelmaa.
Ja tottakai jos hänen vaatimuksensa olisi se +/- 5 % kiinteistövälittäjien arvioista olisimme hänet jo ulos maksaneet, mutta puhutaan nyt tässä tapauksessa ja hänen vaatimastaan yli +30% summasta kiinteistön arvoon.
Veljesi menetti 50% perinnöstään testamentin takia ja vaati siis 30%. Se on selvää, että nyt hän menettää lisää.
Vilkaisin edellisen yön vastaustani ja huomasin virheen.
Ellet halua mitään myytäväksi, niin sinun ja avokin pitää maksaa 3/4 jakajan kulut ja 1/4 kuluilla vähennetty veljen lakiosa omista varoistanne"
Korjaus: Pitää olla, että kaikki kulut ja lakiosa, niin saatte pitää kiinteistöt.