Exääni vastaan joudun menemään. Tiedän, että hän osaa kyllä kääntää kaikki vaikka minun syykseni tms.
Asianajaja sanoi kyllä, että sakkorangaistus ja korvaukset tulevat olemaan melko varmat exälle.
Asiasta en sen enempää viitsi täällä kertoa, mutta minua jännittää aivan älyttömästi, mitä siellä tulee tapahtumaan. Todistajakin on, mutta asia on vähän monimutkainen, todistaja ei ole nähnyt mitään, vaan kuullut.
Voiko exä alkaa selittämään siellä omiaan, vai onko hänen vain vastattava kysymyksiin? Hänellä on tapana selittää ja selittää, jotenkin kierosti osaa kääntää selittäessään jutun aina ihan toisinpäin. Meillä on nyt ihan ok välit ja pelottaa senkin takia mennä sinne häntä vastaan
Menen aivan varmasti ihan lukkoon jos joudun itse kertomaan jotain, helpompi olisi jos minulta kyseltäisiin ja joutuisin vain vastaamaan
Asianajaja sanoi kyllä, että sakkorangaistus ja korvaukset tulevat olemaan melko varmat exälle.
Asiasta en sen enempää viitsi täällä kertoa, mutta minua jännittää aivan älyttömästi, mitä siellä tulee tapahtumaan. Todistajakin on, mutta asia on vähän monimutkainen, todistaja ei ole nähnyt mitään, vaan kuullut.
Voiko exä alkaa selittämään siellä omiaan, vai onko hänen vain vastattava kysymyksiin? Hänellä on tapana selittää ja selittää, jotenkin kierosti osaa kääntää selittäessään jutun aina ihan toisinpäin. Meillä on nyt ihan ok välit ja pelottaa senkin takia mennä sinne häntä vastaan
Menen aivan varmasti ihan lukkoon jos joudun itse kertomaan jotain, helpompi olisi jos minulta kyseltäisiin ja joutuisin vain vastaamaan
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kättelyssä voidaan sanoa, että jos menet lukkoon, niin häviät oikeudenkäntisi. Katsos, kun epäilty saa vapaasti valehdella ja jos asianomistaja on epävarma, niin oikeus hylkää syytteen, jos todistajasta ei apuja löydy.
toinen vastaus. Ei sinun kannata käräjöidä jos noin epäilet käyvän. Myös todistajan todistus on kyseenalainen koska hän ei ole nähnyt mitään. Harkitse mikä on viisainta. Eikö ole sovittelun mahdollisuutta?
no tilanne on se, että minun on PAKKO käräjöidä, en pysty itse asiaan mitenkään vaikuttamaan.
Oikeudenkäynnin kulku ei taida olla sinulle tuttu asia?
No, ensin syyttäjä lukee syytteen, sitten on asianomistajan vuoro ilmoittaa vaatimukset (tämän tekee sinun asianajajasi) , sitten vastaaja ilmoittaa lyhyesti, miten vastaa syytteeseen ja vahingonkorvausvaatimuksiin.
Sen jälkeen on asiaesittely, eli ensin syyttäjä kertoo, mitä hänen käsityksensä mukaan on tapahtunut, sitten siihen saa kommentoida asianomistaja ja vastaaja.
Sitten otetaan vastaan todistelu, ensin katsotaan kirjalliset todisteet, jos niitä on, ja sitten otetaan vastaan henkilötodistelu.
Henkilötodistelussa kuulustellaan ensin asianomistaja, sitten vastaaja, sitten todistajat, siinä järjestyksessä. Kuulustelun eli kyselemisen aloittaa se osapuoli, joka on nimennyt ko. henkilön kuulusteltavaksi, asianomistajalla siis yleensä syyttäjä.
Menee järjestyksessä pääkuulustelu, vastakuulustelu, täydentävät kysymykset. Tarkoittaa sitä, että ensin pääkuulustelussa kuultavaa pyydetään kertomaan yhtäjaksoisesti, omin sanoin, mahdollisimman yksityiskohtaisesti oikeudenkäynnin kohteena olevista tapahtumista. Tässä vaiheessa ei saisi esittää johdattelevia kysymyksiä, ainoastaan kertomusta eteepäin auttavia avoimia kysymyksiä. Sitten vastakuulustelussa saa esittää johdattelevia kysymyksiä, ja myös ottaa esille mitä on kerrottu esitutkinnassa, jos nyt käräjillä kerrot eri tavalla. Varsinaisesti vastakuulustelussa on varsinainen "grillaus". Sitten jos jotain on jäänyt epäselväksi, voi esittää vielä täydentäviä kysymyksiä. On muistettava, että kaikki oikeudenkäynnin osapuolet saavat vuorollaan esittää kuultavalle kysymyksiä.
Sinunkin tulee siis varautua siihen, että pääkuulusteluvaiheen hoitavat enemmänkin syyttäjä ja sinun oma asianjajajasi, ja sitten vastakuulustelu tulee enemmänkin vastaajan avustajan taholta.
Sitten vastaaja kuullaan samalla tavalla, poikkeuksena tässä on se, että periaatteessa vastaajan pääkuulustelun aloittaa tuomioistuimen puheenjohtaja. Niin, ja vastaaja saa kieltäytyä tulemasta todistelutarkoituksessa kuulustelluksi. Ja viimeiseksi kuulustellaan todistajat.
Sitten kun todistelu on otettu vastaan, on loppulausuntojen ja seuraamuskeskustelun vuoro. Eli jälleen juristit vuorotellen lausuvat, mitä on heidän mielestään tullut näytetyksi toteen ja mitä siitä pitäisi seurata. Sitten juttu jätetään päätettäväksi, eli jos tuomio tulee julistamalla, menette aulan puolelle odottamaan, puheenjohtaja harkitsee sillä välin, kuuluttaa teidät takaisin saliin ja julistaa tuomion. Tai sitten oikeudenkäynnin päätteeksi ilmoittaa, että tuomio annetaan kansliassa (päivämäärä ja kellonaika, silloin ei tietenkään tarvi mennä paikalle), pääsääntöisesti 14 vrk:n kuluessa.