JÄÄHALLI

Luit kai lehdestä, että uutta hallia on suunniteltu nimenomaan sellaiseksi, jonka energiaa voidaan hyödyntää ulospäin.

Lähitulevaisuus näyttää, mitä sillä tarkoitetaan.

Eilen oli Telan seminaari missä käsittelimme bioenergia ratkaisuja.

En voi puhua vielä mitä ne pitävät sisällään, mutta kahdenviikon kuluttua asia tulee uudelleen esille ja silloin se tulee julkisuuteen.

anssi.p kirjoitti:

Luit kai lehdestä, että uutta hallia on suunniteltu nimenomaan sellaiseksi, jonka energiaa voidaan hyödyntää ulospäin.

Lähitulevaisuus näyttää, mitä sillä tarkoitetaan.

Eilen oli Telan seminaari missä käsittelimme bioenergia ratkaisuja.

En voi puhua vielä mitä ne pitävät sisällään, mutta kahdenviikon kuluttua asia tulee uudelleen esille ja silloin se tulee julkisuuteen.

Lue lisää

Kiitos tuoreista tiedoista. Kuulostaa hyvältä, ainakin ensivaikutelmana.

Olen lukenut vain Uutisvuoksessa 12.9.2009 olleen jutun:
“Uudesta jäähallista julkaistiin ensimmäiset luonnokset”
- Lehtikuvien perusteella kattolappeet ovat varjojen perusteella kohti aurinkoa. Liittyneekö se osaltaan energiaratkaisuun?

Lainaus UV 12.9.2009
- “Tärkein homma on kuitenkin tilaohjelman jalostaminen yhdessä käyttäjäryhmien kanssa. Tarkoitus on karsia kaikki ylimääräinen mahdollisimman minimiin, mutta samalla hallista pitää saada mahdollisimman toimiva.”

UV:n juttu ei sisältänyt tarkempaa tietoa hallin käyttäjäryhmistä.
- Toivoa sopii, että kaikki tulevat käyttömahdollisuudet tulisivat otetuksi huomioon suunnittelussa, että saadaan hallista kyllin laaja käyttöhyöty.

Harrastajaryhmistä Imatralla ei mahdollisesti vielä nykyisin toimi kaikki tulevat käyttäjät, joille uusi halli vasta antaa mahdollisuuden aloittaa harrastustoiminnan.

Julkisuudessa ei kait ole tarkemmin kerrottu, millä eri tavoilla kaksirataista hallia voidaan käyttää ympärivuotisesti?

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

Pk-seudulle rakennettu hiihdonmonitoimihalli on tehty ekologisella pohjalla,siksi sen hintalappu on nyt
kova.Toki se maksaa myöhemmin käyttökuluina itseään takaisin.Meidän mittava urheilurakentamishanke :
jäähalli ei varmaan ihan tähän nyt pysty kun euroja ei nyt ole.Seikka joka arkkitehtikuvissa on pistänyt silmään on se toisen katon "kaato"viereisen hallin seinää ja lippaa vasten herättää kyllä kustannuksia tuleville vuosille.Hieno esimerkki on urheilutalonjatto jota on etelänpuoleiselta lipalta muutoskorjattu kerran , lisäksi lukuisia muita lisäremontteja. Syy on ollut lumi joka pakkautuu ja rikkoo rakenteita.Keväisin tai aina kun on lauhaa tulee vesikapillaari-ilmiönä nousemaan aina vaan ylemmäs ja jostain se löytää tiensä rakenteisiin.Miettikääpä nyt ihan pari kertaa kannattaako tuota riskiä jäähallin osalta ottaa...Toki on sv-kaivoja ja itsesäätyviälämmityskaapeleita joita toki sinne j-hallin kattoonkin tullaan jo rakennusvaiheessa asentamaan. Tiedän toki kuinka nuo kaaret saa suunnitteluarkkitehdin polvet täräjämään kuin orgasmin saattelemana.

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Pk-seudulle rakennettu hiihdonmonitoimihalli on tehty ekologisella pohjalla,siksi sen hintalappu on nyt
kova.Toki se maksaa myöhemmin käyttökuluina itseään takaisin.Meidän mittava urheilurakentamishanke :
jäähalli ei varmaan ihan tähän nyt pysty kun euroja ei nyt ole.Seikka joka arkkitehtikuvissa on pistänyt silmään on se toisen katon "kaato"viereisen hallin seinää ja lippaa vasten herättää kyllä kustannuksia tuleville vuosille.Hieno esimerkki on urheilutalonjatto jota on etelänpuoleiselta lipalta muutoskorjattu kerran , lisäksi lukuisia muita lisäremontteja. Syy on ollut lumi joka pakkautuu ja rikkoo rakenteita.Keväisin tai aina kun on lauhaa tulee vesikapillaari-ilmiönä nousemaan aina vaan ylemmäs ja jostain se löytää tiensä rakenteisiin.Miettikääpä nyt ihan pari kertaa kannattaako tuota riskiä jäähallin osalta ottaa...Toki on sv-kaivoja ja itsesäätyviälämmityskaapeleita joita toki sinne j-hallin kattoonkin tullaan jo rakennusvaiheessa asentamaan. Tiedän toki kuinka nuo kaaret saa suunnitteluarkkitehdin polvet täräjämään kuin orgasmin saattelemana.

Lue lisää

>"Syy on ollut lumi joka pakkautuu ja rikkoo rakenteita."

Niin, ja oliko kaupungintalollakin jokin suuri kattoremontti?


Kaupungin taloutta pitäisi ryhtyä hoitamaan pitkäjänteisesti ja tähdätä talouden tasapainottumiseen.
- Investointien sanotaan olevan nyt lama-aikana edullista, myös investoinnit ekologisuuteen ja ilmastomuutoksen torjuntaan.
- Jos ekologisen vaihtoehdon takaisinmaksuaika on vaikka seitsemän vuotta ja hallin elinkaari on kymmeniä vuosia, niin kymmenien vuosien aikana tulee energian hinta varmasti nousemaan ja veronmaksajille “turhaa” maksettavaa yhteensä paljon enemmän kuin investoinnin lisämaksu.

Tai, jos sanotaan, että ei ole rahaa investoida ekologisuuteen, niin voi kysyä milloin sitä sitten ylipäätään tällaiseen hankkeeseen on?


Ekologisuus ja taloudellisuus Imatran kaupungin strategialuonnoksessa 14.9.2009 vuosille 2010-2020:

“Imatran kaupunki etsii aktiivisesti ympäristöä ja energiaa
säästäviä ratkaisuja ja ottaa niitä esimerkillisesti
Käyttöön.”

Tehdäänköhän tai kuuluuko tehdä nykyisin minkäänlaisia vertailulaskelmia ekologisen rakentamisen ja tavanomaisen rakentamisen välillä?
- Jos strategialuonnos hyväksytään, niin luulisi jo sen edellyttävän vaihtoehtojen tarkastelua myös uuden jäähallin esisuunnitteluvaiheessa.

Kaupunkilaisia ja veronmaksajia kiinnostaisi varmasti tietää uuden jäähallin investointikulujen ero eri vaihtoehdoissa.
- Sitten sen ekologisen, energiaa säästävän ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävän, mutta kalliimman vaihtoehdon takaisinmaksuaika ja arvio kuinka paljon kertyy rahaa kassaan koko uuden jäähallin elinkaarenaikana investoimalla ekologiseen rakentamiseen.

Riittääkö kaupungilla maltti, vai hosutaanko?

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Pk-seudulle rakennettu hiihdonmonitoimihalli on tehty ekologisella pohjalla,siksi sen hintalappu on nyt
kova.Toki se maksaa myöhemmin käyttökuluina itseään takaisin.Meidän mittava urheilurakentamishanke :
jäähalli ei varmaan ihan tähän nyt pysty kun euroja ei nyt ole.Seikka joka arkkitehtikuvissa on pistänyt silmään on se toisen katon "kaato"viereisen hallin seinää ja lippaa vasten herättää kyllä kustannuksia tuleville vuosille.Hieno esimerkki on urheilutalonjatto jota on etelänpuoleiselta lipalta muutoskorjattu kerran , lisäksi lukuisia muita lisäremontteja. Syy on ollut lumi joka pakkautuu ja rikkoo rakenteita.Keväisin tai aina kun on lauhaa tulee vesikapillaari-ilmiönä nousemaan aina vaan ylemmäs ja jostain se löytää tiensä rakenteisiin.Miettikääpä nyt ihan pari kertaa kannattaako tuota riskiä jäähallin osalta ottaa...Toki on sv-kaivoja ja itsesäätyviälämmityskaapeleita joita toki sinne j-hallin kattoonkin tullaan jo rakennusvaiheessa asentamaan. Tiedän toki kuinka nuo kaaret saa suunnitteluarkkitehdin polvet täräjämään kuin orgasmin saattelemana.

Lue lisää

Pohjolan oloihin23.9.2009 16:59 Kijoittaa:
> ”Seikka joka arkkitehtikuvissa on pistänyt silmään on se toisen katon "kaato" viereisen hallin seinää ja lippaa vasten herättää kyllä kustannuksia tuleville vuosille.”
> "Syy on ollut lumi joka pakkautuu ja rikkoo rakenteita."

Voisiko suraavalla rakenneratkaisulla ratkaista kuvailemasi ongelman samalla, kun hallin sisätilasta poistuisi kattoja kantavat pilarit kenttien välissä?

Kaksirataisen jäähallin kentät sijoittuvat ymmärtääkseni näiden kuvissa näkyvien kattorakenteiden alle. Rakenneratkaisussa kattorakenteita kantavat tukipilarit sijoittuvat näiden vierekkäisten kattojen eli kahden kentän väliin.
- Eli tässä ratkaisussa ei pystytä hyödyntämään kahden katon alle jäävää tilaa yhtenäisenä vaan kahtena erillisenä kenttäalueena, koska kattoja kannattavat pilarit ovat kenttien välissä.

Löytyykö - edullisia - rakenneratkaisujen vaihtoehtoja, millä kattorakenne tuetaan rakennuksen sivuilta ja näin kenttien välissä hallin sisällä olevat tukipilarit jäisivät pois?
- Esimerkiksi kattojen tason yli nousevat arkkitehtooniset pilarit hallin sivuilla ja niistä kattorakenteita kannattavat tukivarret tai ”siltavaijerit”.
- Silloin voitaisiin lisätä toiminnallisuutta ja joissakin käyttötarkoituksissa hyödyntää koko kattorakenteen alle jäävä tila yhtenäisenä kenttäalueena.
- Kuinka paljon enemmän tällainen ratkaisu maksaisi ja mikä olisi mahdollisten lisäkäyttömahdollisuuksien toimnallisuuden paranemisena saatu taloudellinen käyttöhyöty?

Millaisille käyttäjäryhmille tai millaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sopisi tällainen yhtenäisen kenttäalueen mahdollistava rakenneratkaisu?

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

Saadaanko tällä tavalla Imatran Ketterälle varmasti ikioma "Ketterä-jäähallihalli"

Ennen uuden jäähallin valmistumista:

http://www.kettera.net/mansikkala0608.html

Lainaus Imatran Ketterän nettisivulta 24.9.2009:

”Kylpylän asukkaiden käyttöön soveltuu hotellin tiloihin rakennettava ja
helppohoitoinen muovijää, jossa voi luistella normaaleilla luistimilla ja
joka vastaa ominaisuuksiltaan tavallista jäätä.”


- Voiko muovijäällä pelata virallisia juniorijoukkueiden välisiä jääkiekko-otteluita?

- Voiko muovijäällä tosiaankin tehdä kovasta vauhdista jääkiekkopysähdyksen poikittaisilla terillä?

- Kuinka paljon maksaa neliömetri muovijäätä?

- Kuinka paljon maksaisi Imatran Ketterälle NHL-mitat täyttävä kaukalo esimerkiksi vahvojen sponsoreiden tukemana johonkin tyhjänä olevaan hallirakennukseen.
- - Tai pienempiä tekniikan harjoitteluun sopivia kenttiä ympäri Imatraa lähelle kouluja tai koulujen tiloihin?

Harjoittelu tekee mestarin

Show Business kirjoitti:

Pohjolan oloihin23.9.2009 16:59 Kijoittaa:
> ”Seikka joka arkkitehtikuvissa on pistänyt silmään on se toisen katon "kaato" viereisen hallin seinää ja lippaa vasten herättää kyllä kustannuksia tuleville vuosille.”
> "Syy on ollut lumi joka pakkautuu ja rikkoo rakenteita."

Voisiko suraavalla rakenneratkaisulla ratkaista kuvailemasi ongelman samalla, kun hallin sisätilasta poistuisi kattoja kantavat pilarit kenttien välissä?

Kaksirataisen jäähallin kentät sijoittuvat ymmärtääkseni näiden kuvissa näkyvien kattorakenteiden alle. Rakenneratkaisussa kattorakenteita kantavat tukipilarit sijoittuvat näiden vierekkäisten kattojen eli kahden kentän väliin.
- Eli tässä ratkaisussa ei pystytä hyödyntämään kahden katon alle jäävää tilaa yhtenäisenä vaan kahtena erillisenä kenttäalueena, koska kattoja kannattavat pilarit ovat kenttien välissä.

Löytyykö - edullisia - rakenneratkaisujen vaihtoehtoja, millä kattorakenne tuetaan rakennuksen sivuilta ja näin kenttien välissä hallin sisällä olevat tukipilarit jäisivät pois?
- Esimerkiksi kattojen tason yli nousevat arkkitehtooniset pilarit hallin sivuilla ja niistä kattorakenteita kannattavat tukivarret tai ”siltavaijerit”.
- Silloin voitaisiin lisätä toiminnallisuutta ja joissakin käyttötarkoituksissa hyödyntää koko kattorakenteen alle jäävä tila yhtenäisenä kenttäalueena.
- Kuinka paljon enemmän tällainen ratkaisu maksaisi ja mikä olisi mahdollisten lisäkäyttömahdollisuuksien toimnallisuuden paranemisena saatu taloudellinen käyttöhyöty?

Millaisille käyttäjäryhmille tai millaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sopisi tällainen yhtenäisen kenttäalueen mahdollistava rakenneratkaisu?

Lue lisää

Kohtuuttoman suureksi =kalliiksi. Ongelmaksi tahtoo aina tulla se, että arkkitehti tuijottaa vain kauniisen ulkonäköön.... ei tule mieleen kuinka kalliiksi ja kuinka toimiviksi tulevat rakenneratkaisut.
Nyt tulisi vain 'keskimmäisen pilarituennan' lähteä sen verran ylhäältä että katon kaadon saisi hallitusti pois "väärältä" puolelta.Halpa ja varsin siisti olisi pulpettikatto. Toinen haastehan tulee olemaan kosteusongelma (ei valitettavasti oikein hallita edes koko suomessa). Valaistus: ettei tulisi
liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena.
Luulisi kyllä Suomessakin olevan hyviä esimerkkejä toimivista laitoksista ja osaavia suunnittelijoita.

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Kohtuuttoman suureksi =kalliiksi. Ongelmaksi tahtoo aina tulla se, että arkkitehti tuijottaa vain kauniisen ulkonäköön.... ei tule mieleen kuinka kalliiksi ja kuinka toimiviksi tulevat rakenneratkaisut.
Nyt tulisi vain 'keskimmäisen pilarituennan' lähteä sen verran ylhäältä että katon kaadon saisi hallitusti pois "väärältä" puolelta.Halpa ja varsin siisti olisi pulpettikatto. Toinen haastehan tulee olemaan kosteusongelma (ei valitettavasti oikein hallita edes koko suomessa). Valaistus: ettei tulisi
liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena.
Luulisi kyllä Suomessakin olevan hyviä esimerkkejä toimivista laitoksista ja osaavia suunnittelijoita.

Lue lisää

Hometta viimeiseksi kaivataan Imatran uuteen jäähalliin.

Suunnitelmien tarkastuksen voisi teettää toisistaan tietämättä muutamilla rakennustarkastajalla ja vaikka lisäksi VTT:llä.
- Ennaltaehkäisy tulee hyvin, hyvin paljon halvemmaksi.

Muistaakseni VTT antaa neuvontaa ekologisessa rakentamisessa.

Tarjouspyynnöissä voisi painottaa kokemusta ja referenssejä ekologisessa suunnittelussa.
- Olisihan se makeeta, kun Imatralla käytäisiin kaukaa katsomassa edistyksellistä jäähallia

Toivottavasti pysyt tällä kanavalla edelleen.

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Kohtuuttoman suureksi =kalliiksi. Ongelmaksi tahtoo aina tulla se, että arkkitehti tuijottaa vain kauniisen ulkonäköön.... ei tule mieleen kuinka kalliiksi ja kuinka toimiviksi tulevat rakenneratkaisut.
Nyt tulisi vain 'keskimmäisen pilarituennan' lähteä sen verran ylhäältä että katon kaadon saisi hallitusti pois "väärältä" puolelta.Halpa ja varsin siisti olisi pulpettikatto. Toinen haastehan tulee olemaan kosteusongelma (ei valitettavasti oikein hallita edes koko suomessa). Valaistus: ettei tulisi
liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena.
Luulisi kyllä Suomessakin olevan hyviä esimerkkejä toimivista laitoksista ja osaavia suunnittelijoita.

Lue lisää

Pohjolan oloihin24.9.2009 16:12 kirjoittaa:
> "Valaistus: ettei tulisi liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena."

Tekniikka&Talous 14.8.2009 s. 8:
"Japanilaisyhtiöt rynnistävät tekemään ledejä"
Lainaus: "Ledien suosion syynä ovat niiden vähäinen energiankulutus ja kestävyys."
Ledien "... hinnat laskevat Nikkei Weeksly -lehden mukaan 10-20 prosenttia vuodessa."

Myös led-valaistuksien piirikorttien kuumenemisongelma on kuulemma jäänyt jo historiaan ja valotehot ovat nousussa.
- Miten mahtaa olla heikkeneekö valoteho ledin elinkaaren loppuvaiheessa ynnä muut pulmat?

Myös Ukoskan alueen ja venesataman katuvalaistus voitaisiin suunnitella ledejä hyödyntäväksi.
- Valmistajia nousee kuin sieniä sateella. Kaikki haluavat päästä valtaamaan markkinaosuuksia ennen muita.

Kannattaa ainakin selvittää led-tekniikan kehitysvaihe ja tehdä vertailulaskelmat

Show Business kirjoitti:

Pohjolan oloihin24.9.2009 16:12 kirjoittaa:
> "Valaistus: ettei tulisi liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena."

Tekniikka&Talous 14.8.2009 s. 8:
"Japanilaisyhtiöt rynnistävät tekemään ledejä"
Lainaus: "Ledien suosion syynä ovat niiden vähäinen energiankulutus ja kestävyys."
Ledien "... hinnat laskevat Nikkei Weeksly -lehden mukaan 10-20 prosenttia vuodessa."

Myös led-valaistuksien piirikorttien kuumenemisongelma on kuulemma jäänyt jo historiaan ja valotehot ovat nousussa.
- Miten mahtaa olla heikkeneekö valoteho ledin elinkaaren loppuvaiheessa ynnä muut pulmat?

Myös Ukoskan alueen ja venesataman katuvalaistus voitaisiin suunnitella ledejä hyödyntäväksi.
- Valmistajia nousee kuin sieniä sateella. Kaikki haluavat päästä valtaamaan markkinaosuuksia ennen muita.

Kannattaa ainakin selvittää led-tekniikan kehitysvaihe ja tehdä vertailulaskelmat

Lue lisää

Tuosta olisi hyvä nyt jatkaa suunnitteluja.Kaikki käyttäjistä suunnittelijohin näkisivät kohteen
todentuntuisena mielikuvana, mahdolliset virheet paljastuisi helpommin kuin perinteinen
"2-ulotteinen malli".Tämä mallintaminen toisi helpotusta myös monelle vaikkapa päätöksentekoon
osallistuvalle henkilölle jotka eivät osaa lukea piirustuksia . Led-valaistus :Entiseen LänsiAuto-
Areenaan on ainakin suunniteltu edm. valaistusta,mutta en tiedä missä mennään.Ongelmana voi
olla "valon-taajuus" mikäli meinataan toteuttaa tv-lähetyksiä led-valaistulta hallilta. Imatralla se ei
liene ole ongelma nro1. Ledejä varmaan tullaan näkemään kaupunkikuvassamme, mutta toki toki
edelleen niissä on vielä se hinta ns.perinteiseen nähden. Vaan ledissä voi sitten taas tuo parjattu
arkkitehti toteuttaa itseään se avaa suunnitelluun valtavasti moniulotteisuutta.Ledeissä on tulevaisuus ja kuten totesit komponentit vaan halpenee kaiken aikaa kysynnän ja tarjonnan myötä.

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Tuosta olisi hyvä nyt jatkaa suunnitteluja.Kaikki käyttäjistä suunnittelijohin näkisivät kohteen
todentuntuisena mielikuvana, mahdolliset virheet paljastuisi helpommin kuin perinteinen
"2-ulotteinen malli".Tämä mallintaminen toisi helpotusta myös monelle vaikkapa päätöksentekoon
osallistuvalle henkilölle jotka eivät osaa lukea piirustuksia . Led-valaistus :Entiseen LänsiAuto-
Areenaan on ainakin suunniteltu edm. valaistusta,mutta en tiedä missä mennään.Ongelmana voi
olla "valon-taajuus" mikäli meinataan toteuttaa tv-lähetyksiä led-valaistulta hallilta. Imatralla se ei
liene ole ongelma nro1. Ledejä varmaan tullaan näkemään kaupunkikuvassamme, mutta toki toki
edelleen niissä on vielä se hinta ns.perinteiseen nähden. Vaan ledissä voi sitten taas tuo parjattu
arkkitehti toteuttaa itseään se avaa suunnitelluun valtavasti moniulotteisuutta.Ledeissä on tulevaisuus ja kuten totesit komponentit vaan halpenee kaiken aikaa kysynnän ja tarjonnan myötä.

Lue lisää

Nyt jo tässä vaiheessa olisi ottaa huomioon :"Käyttösuunnittelu toiminnanohjaajana" :
- Henkilökunnan kouluttaminen ja perehdyttäminen tekniikkaan , tuo oli suora lainaus
eräästä powerpoint esityksestä. Jäähallin suunnittelu. Henkilökunnastahan keskusta poliitikko
mainitsikin keväällä paikallislehden artikkelissa.
Tuo koulutusvaihe olisi syytä aloittaa jo siinä vaiheessa kun kuokka lyödään maahan.Ikävä vaihe olisi se kun hallin uusi jää kiiltelee neitsyyttään ja hallinovet on kiinni kun miehitys laitokseen
on auki.Nyt jo syytä olla rehellinen ja miettiä kuinka väki varmaankin myös eläköityy siellä
näreharjussakin ja heille seuraajia haetaan.

Show Business kirjoitti:

Pohjolan oloihin24.9.2009 16:12 kirjoittaa:
> "Valaistus: ettei tulisi liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena."

Tekniikka&Talous 14.8.2009 s. 8:
"Japanilaisyhtiöt rynnistävät tekemään ledejä"
Lainaus: "Ledien suosion syynä ovat niiden vähäinen energiankulutus ja kestävyys."
Ledien "... hinnat laskevat Nikkei Weeksly -lehden mukaan 10-20 prosenttia vuodessa."

Myös led-valaistuksien piirikorttien kuumenemisongelma on kuulemma jäänyt jo historiaan ja valotehot ovat nousussa.
- Miten mahtaa olla heikkeneekö valoteho ledin elinkaaren loppuvaiheessa ynnä muut pulmat?

Myös Ukoskan alueen ja venesataman katuvalaistus voitaisiin suunnitella ledejä hyödyntäväksi.
- Valmistajia nousee kuin sieniä sateella. Kaikki haluavat päästä valtaamaan markkinaosuuksia ennen muita.

Kannattaa ainakin selvittää led-tekniikan kehitysvaihe ja tehdä vertailulaskelmat

Lue lisää

Ukoskan valot, mitkä kuuluu viime valtuustokokouksen päätökseen. Toteutetaan uudella tekniikalla. Kysyin asian silloin. Mitä tekniikkaa käytetään jää nähtäväksi.

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

Synteettinen muovijääkenttä tekee jääkiekko- ja taitoluisteluseurasta kylmäenergian kuluttajana tasa-arvoisen pingisseuran kanssa.

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

´
YouTube Synthetic Ice

http://www.youtube.com/watch?v=lmV0Wm2nQZY&NR=1

http://www.youtube.com/watch?v=4b4MdSV2eZo&NR=1

http://www.youtube.com/watch?v=NaUnUlRke14&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=HFXQyEb4MKY&feature=related

´

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Kohtuuttoman suureksi =kalliiksi. Ongelmaksi tahtoo aina tulla se, että arkkitehti tuijottaa vain kauniisen ulkonäköön.... ei tule mieleen kuinka kalliiksi ja kuinka toimiviksi tulevat rakenneratkaisut.
Nyt tulisi vain 'keskimmäisen pilarituennan' lähteä sen verran ylhäältä että katon kaadon saisi hallitusti pois "väärältä" puolelta.Halpa ja varsin siisti olisi pulpettikatto. Toinen haastehan tulee olemaan kosteusongelma (ei valitettavasti oikein hallita edes koko suomessa). Valaistus: ettei tulisi
liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena.
Luulisi kyllä Suomessakin olevan hyviä esimerkkejä toimivista laitoksista ja osaavia suunnittelijoita.

Lue lisää

Aluksi rakennettaisiin ainoastaan kilpakenttäosa.
- Myöhemmin kuntatalouden lihavina vuosina tai seuraavan laman aikana voisi rakentaa hallirakennukseen laajennuksen, kakkosvaiheen.
- Kuinka paljon säästöä syntyy, jos rakennetaan aluksi halli yksirataisena?
- Onko rakennusteknisesti mahdollista suunnitella rakennus jo heti alkuun niin, että laajennusosa on helppo toteuttaa myöhemmin?

Jäähallin toisen radan rakentamatta jättämisestä säästynyt investointiraha voitaisiin kohdentaa johonkin muuhun tuottavaan investointi kohteeseen.

Investointi vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikköön olisi hyvä kohde, koska sanotaan sen tuovan kaupungille säästöjä heti valmistumisesta lähtien.
- Näitä säästöjä sitten kertyisi vaikkapa korvamerkittynä jäähallin kakkosvaiheen toteutukseen.

Kommentteja?

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

Jäähallihankkeen kokonaistaloudellisuuden kehittämisessä olisi otettava huomioon myöskin jääpalloilijat.

Tarkoitan, että jäähallin käyttökulut olisi saatava suunnittelullisesti alas ja lisäksi mietittävä kuinka jäähallin kassaan saadaan tulemaan rahaa reippaasti heti, kun halli on valmis. Jäähalli ei saisi olla perinteinen pelkästään Imatran veronmaksajien rahaa imevä hanke. Helpoin tie tietysti on rakentaa vain "Ketterä-halli" ja veronmaksajat vain kiltisti kustantavat seuran toiminnan. Hieman enemmän ja pidemmälle asioita miettimällä voisi saavuttaa lisäarvoa koko jääurheilulle ja samalla hallille löytyy muutakin käyttöä kuten tässäkin keskustelussa on tullut esille.

Mitä positiivisemmaksi jäähallin käyttötalous todellisuudessa osoittautuu, niin sitä aikaisemmin ja helpommin voidaan arvioida sekä päättää jääpallokentän rakentamisesta. Tämä ei kuitenkaan synny itsestään. Tarvitaan jo jäähallin suunnitteluvaiheessa ajatuksia ja sitten toteuttaa niitä, kuitenkin kohtuuttomia riskejä varoen. Hankkeen riskejä pitäisi osata analysoida perusteellisesti laajemminkin.

Jäähallin kehittämisessä pitäisi olla mukana myöskin jääpalloilijat. En tiedä ovatko, mutta pitäisi kyllä olla.

Show Business kirjoitti:

Aluksi rakennettaisiin ainoastaan kilpakenttäosa.
- Myöhemmin kuntatalouden lihavina vuosina tai seuraavan laman aikana voisi rakentaa hallirakennukseen laajennuksen, kakkosvaiheen.
- Kuinka paljon säästöä syntyy, jos rakennetaan aluksi halli yksirataisena?
- Onko rakennusteknisesti mahdollista suunnitella rakennus jo heti alkuun niin, että laajennusosa on helppo toteuttaa myöhemmin?

Jäähallin toisen radan rakentamatta jättämisestä säästynyt investointiraha voitaisiin kohdentaa johonkin muuhun tuottavaan investointi kohteeseen.

Investointi vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikköön olisi hyvä kohde, koska sanotaan sen tuovan kaupungille säästöjä heti valmistumisesta lähtien.
- Näitä säästöjä sitten kertyisi vaikkapa korvamerkittynä jäähallin kakkosvaiheen toteutukseen.

Kommentteja?

Lue lisää

Tarkoitatko tässä tehostamisen palveluasumisen yksikkönä, mitä julkisuudessa on puhuttu, eli uutta 30 tai 60 paikkasta ryhmäkotia.

Jos tarkoitat, niin sen säästöt perustuvat keskittämiseen.

Eli nykyisistä paikoista Kielonrinteellä luovuttaisiin ja Kukkurilasta osasta.

Uusi ryhmäkodin paikat olisivat siis korvaavia paikkoja, eikä yhtään lisä paikkaa.

Show Business kirjoitti:

Aluksi rakennettaisiin ainoastaan kilpakenttäosa.
- Myöhemmin kuntatalouden lihavina vuosina tai seuraavan laman aikana voisi rakentaa hallirakennukseen laajennuksen, kakkosvaiheen.
- Kuinka paljon säästöä syntyy, jos rakennetaan aluksi halli yksirataisena?
- Onko rakennusteknisesti mahdollista suunnitella rakennus jo heti alkuun niin, että laajennusosa on helppo toteuttaa myöhemmin?

Jäähallin toisen radan rakentamatta jättämisestä säästynyt investointiraha voitaisiin kohdentaa johonkin muuhun tuottavaan investointi kohteeseen.

Investointi vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikköön olisi hyvä kohde, koska sanotaan sen tuovan kaupungille säästöjä heti valmistumisesta lähtien.
- Näitä säästöjä sitten kertyisi vaikkapa korvamerkittynä jäähallin kakkosvaiheen toteutukseen.

Kommentteja?

Lue lisää

Jäi kommentoimatta tuo korvamerkitty säästö.

Säästöä ei voida korvamerkitä, koska se kuului aikaisempaan sosterv. esityksiin, miten toimiala sopeuttaa taloutensa väheneviin verovaroihin.

anssi.p kirjoitti:

Tarkoitatko tässä tehostamisen palveluasumisen yksikkönä, mitä julkisuudessa on puhuttu, eli uutta 30 tai 60 paikkasta ryhmäkotia.

Jos tarkoitat, niin sen säästöt perustuvat keskittämiseen.

Eli nykyisistä paikoista Kielonrinteellä luovuttaisiin ja Kukkurilasta osasta.

Uusi ryhmäkodin paikat olisivat siis korvaavia paikkoja, eikä yhtään lisä paikkaa.

Lue lisää

Joo, tämä oli nyt sellainen jostakin muistista löytynyt investointi-/säästöjuttu, mistä kirjoitti muitaakseni ainakin Uutisvuoksi tämän vuoden alkukuukausina. Siinä muistaakseni kaupungin talousjohtaja toi esiin investointikohteita, mitä kannattaisi tehdä hyödyntäen lama-ajan "alehintoja" kaupungille tärkeissä investoinneissa. Muistaakseni juttu meni jotenkin siihen tapaan, että ainakin tähän tehostetun palveluasumisen yksikköön (onkohan nimitys täysin oikein?) ainakin kannattaa investoida, koska se tuo kaupungille säästöä valmistuessaan.
- Jutussa ei ehkä kerrottu tästä keskittämisasiasta ja siitä, että uusia lisäpaikkoja ei synny.

Toteamus siinä oli sen suuntainen että: ihme, jos ei edes siihenkään nyt investoida.

Tuolla säästön suuruudestakaan euroina ei kirjoituksessa puhuttu. Eli olinkohan hiukan heikolla alustalla tuodessani sen säästön mukaan jäähallihankkeeseen liitettynä?

Pystyn mahdollisesti tuon kirjoituksen koht helpoosti jäljittämään, mutta uskon, että puhe on samasta asiasta.

Mahtaakohan kaupungilla olla tulevina vuosina suurikin tarve lisäpaikkojen rakentamiseen?

Show Business kirjoitti:

´
YouTube Synthetic Ice

http://www.youtube.com/watch?v=lmV0Wm2nQZY&NR=1

http://www.youtube.com/watch?v=4b4MdSV2eZo&NR=1

http://www.youtube.com/watch?v=NaUnUlRke14&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=HFXQyEb4MKY&feature=related

´

Lue lisää

Löytyisikö imatralaisilta ehdotuksia, mitä jatkokäyttöä Näreharjun jäähallille voisi olla, kun uusi jäähalli valmistuu Ukonlinnaan?

Synteettisen muovijääalustan suuri etu on, että sitä voidaan käyttää luistelulajien lisäksi myös tossut jalassa pelattaviin peleihin sekä moniin muihinkin käyttötarkoituksiin.

Aiheesta pitäisi käydä hyvä ja laaja keskustelu kaupunkilaisten ja varsinkin vuoksenniskalaisten keskuudessa mielellään jo tämän syksyn alussa.
- Vuoksenniskan kehittämistähän on kuulutettu jo pitkään, eikä vähiten yrittäjien ja kauppiaiden taholta.


MONITOIMIHALLI, VUOKSENNISKA-AREENA; Gutzeit-Areena

Voisiko Vuoksenniskalla sijaitsevan Näreharjun vanhan jäähallin saneerata synteettistä muovijääalustaa hyödyntäväksi monitoimihalliksi?

Tämä voisi olla tervetullut lisä Vuoksenniskan elävöittämiseksi ja Vuoksenniskan kauppiaille sekä yrittäjille mieleinen.

Synteettisellä muovijäällä voi luistella tavallisilla luistimilla ilman, että tarvittaisiin energiaa kentän jäädyttämiseen ympärivuotisesti. Alusta ei vastaa täysin jäädytettyä vesijäätä, mutta ominaisuuksien sanotaan olevan hyvinkin lähellä toisiaan. Synteettisen muovijään taloudellisuus syntyy erittäin pienistä käyttökustannuksista.
- Kesällä hallin ilmaa mahdollisesti jouduttaisiin ajoittain jäähdyttämään, ainakin silloin, kun harjoitellaan “hikiharjoituksia” suojukset päällä.

Käyttöä synteettiselle muovijääalustalle löytyy paljon
- Salibandy luistimet tai tossut jalassa.
- Vaikkapa show-tanssiesitys samanaikaisesti luistimilla ja tossut jalassa.
- Koripallo-, jalkapallo- ja pesäpallolajien tekniikkaharjoitukset.
- Esimerkiksi Vuoksenniska-markkinoiden aikaan hallissa voisi olla monenlaista toimintaa. Vuoksenniskan perinteitä vaalien voisi järjestää painiotteluita toviseitsikon säestäessä.

Mielestäni Näreharjun hallin saneeraus muovijääalustaiseksi halliksi ei ole ristiriidassa varsinaisen Ukonlinnan jäähallihankkeen kanssa.
- Päinvastoin muovijääalustalla Näreharjussa luodaan pohjaa Ukonlinnan uuden jäähallin tasokkaalle, aktiiviselle ja monipuoliselle käytölle.

Kaupunginvaltuuston naiset voisivat pakata teroitetut kaunokkinsa sieviin vaaleanpunaisiin laukkuihinsa ja ottaa hokkarikonkarit mukaan testaamaan eri valmistajien muovijääalustoja.

Show Business kirjoitti:

Joo, tämä oli nyt sellainen jostakin muistista löytynyt investointi-/säästöjuttu, mistä kirjoitti muitaakseni ainakin Uutisvuoksi tämän vuoden alkukuukausina. Siinä muistaakseni kaupungin talousjohtaja toi esiin investointikohteita, mitä kannattaisi tehdä hyödyntäen lama-ajan "alehintoja" kaupungille tärkeissä investoinneissa. Muistaakseni juttu meni jotenkin siihen tapaan, että ainakin tähän tehostetun palveluasumisen yksikköön (onkohan nimitys täysin oikein?) ainakin kannattaa investoida, koska se tuo kaupungille säästöä valmistuessaan.
- Jutussa ei ehkä kerrottu tästä keskittämisasiasta ja siitä, että uusia lisäpaikkoja ei synny.

Toteamus siinä oli sen suuntainen että: ihme, jos ei edes siihenkään nyt investoida.

Tuolla säästön suuruudestakaan euroina ei kirjoituksessa puhuttu. Eli olinkohan hiukan heikolla alustalla tuodessani sen säästön mukaan jäähallihankkeeseen liitettynä?

Pystyn mahdollisesti tuon kirjoituksen koht helpoosti jäljittämään, mutta uskon, että puhe on samasta asiasta.

Mahtaakohan kaupungilla olla tulevina vuosina suurikin tarve lisäpaikkojen rakentamiseen?

Lue lisää

Viime vuoden seminaarissa entinen valtuusto linjasi, että kaupunki rakentaa 30 paikkaisen ryhmäkodin.

Paikat olivat lisäpaikkoja.

Olit siinä oikeassa.

Show Business kirjoitti:

Löytyisikö imatralaisilta ehdotuksia, mitä jatkokäyttöä Näreharjun jäähallille voisi olla, kun uusi jäähalli valmistuu Ukonlinnaan?

Synteettisen muovijääalustan suuri etu on, että sitä voidaan käyttää luistelulajien lisäksi myös tossut jalassa pelattaviin peleihin sekä moniin muihinkin käyttötarkoituksiin.

Aiheesta pitäisi käydä hyvä ja laaja keskustelu kaupunkilaisten ja varsinkin vuoksenniskalaisten keskuudessa mielellään jo tämän syksyn alussa.
- Vuoksenniskan kehittämistähän on kuulutettu jo pitkään, eikä vähiten yrittäjien ja kauppiaiden taholta.


MONITOIMIHALLI, VUOKSENNISKA-AREENA; Gutzeit-Areena

Voisiko Vuoksenniskalla sijaitsevan Näreharjun vanhan jäähallin saneerata synteettistä muovijääalustaa hyödyntäväksi monitoimihalliksi?

Tämä voisi olla tervetullut lisä Vuoksenniskan elävöittämiseksi ja Vuoksenniskan kauppiaille sekä yrittäjille mieleinen.

Synteettisellä muovijäällä voi luistella tavallisilla luistimilla ilman, että tarvittaisiin energiaa kentän jäädyttämiseen ympärivuotisesti. Alusta ei vastaa täysin jäädytettyä vesijäätä, mutta ominaisuuksien sanotaan olevan hyvinkin lähellä toisiaan. Synteettisen muovijään taloudellisuus syntyy erittäin pienistä käyttökustannuksista.
- Kesällä hallin ilmaa mahdollisesti jouduttaisiin ajoittain jäähdyttämään, ainakin silloin, kun harjoitellaan “hikiharjoituksia” suojukset päällä.

Käyttöä synteettiselle muovijääalustalle löytyy paljon
- Salibandy luistimet tai tossut jalassa.
- Vaikkapa show-tanssiesitys samanaikaisesti luistimilla ja tossut jalassa.
- Koripallo-, jalkapallo- ja pesäpallolajien tekniikkaharjoitukset.
- Esimerkiksi Vuoksenniska-markkinoiden aikaan hallissa voisi olla monenlaista toimintaa. Vuoksenniskan perinteitä vaalien voisi järjestää painiotteluita toviseitsikon säestäessä.

Mielestäni Näreharjun hallin saneeraus muovijääalustaiseksi halliksi ei ole ristiriidassa varsinaisen Ukonlinnan jäähallihankkeen kanssa.
- Päinvastoin muovijääalustalla Näreharjussa luodaan pohjaa Ukonlinnan uuden jäähallin tasokkaalle, aktiiviselle ja monipuoliselle käytölle.

Kaupunginvaltuuston naiset voisivat pakata teroitetut kaunokkinsa sieviin vaaleanpunaisiin laukkuihinsa ja ottaa hokkarikonkarit mukaan testaamaan eri valmistajien muovijääalustoja.

Lue lisää

Kun uusi halli valmistuu, niin vanha jää pois kaupungin hallinnasta.

Jos näin ei tapahtuisi, niin käyttökustannukset lisääntyisivät.

Kun uutta hallia alettiin suunnitella, niin heti tyrmättiin ajatus, että halli jatkaa toimintaansa.

Halli voi jatkaa toimintaa ainoastaan ulkopuolisen omistuksessa ja eri käyttötarkoituksessa.

anssi.p kirjoitti:

Kun uusi halli valmistuu, niin vanha jää pois kaupungin hallinnasta.

Jos näin ei tapahtuisi, niin käyttökustannukset lisääntyisivät.

Kun uutta hallia alettiin suunnitella, niin heti tyrmättiin ajatus, että halli jatkaa toimintaansa.

Halli voi jatkaa toimintaa ainoastaan ulkopuolisen omistuksessa ja eri käyttötarkoituksessa.

Lue lisää

Hallin saneeraaminen monitoimihalliksi VOI tuoda sille, joka sen omistaa tai sitä hallitsee niin paljon tuloja, että pienet käyttökulut tulisivat katetuiksi.

Mielestäni monitoimihallin saisi parhaiten kannattavaksi osaava yksityisyritys tai ehkä kauppiasyhdistys tai jokin osuuskunta, koska yrittäjähenkisyys ja markkinointiosaaminen eivät ole Imatran kaupunkiorganisaation vahvinta aluetta, kuten on kymmenien vuosien aikana voitu havaita.

Imatran kaupungin pitäisi kyllä pystyä uudistumaan joustavammaksi jäykästä kuntabyrokratian ja hallinto hallinnon vuoksi -toimintamallista.

Uudistumisen edellytys olisi, että eri toimialoilla sallitaan keskustelu ongelmista ja pyritään ratkaisemaan ongelmia. Asioita voi hoitaa hyvin tai huonosti samoilla resursseilla.
- Keskustelun tukahduttaminen organisaation sisällä ei johda kehitykseen.
Vertaa: kunta vs. yksityinen yritys.

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

Drammens Ballklubb
http://www.dbk.no/default.asp?p=showArticleArchive&groupId=95

Drammenin palloseuran nettisivulta seuran UUTISIA:

”Skøyte-is hele år”. Luistelujää ympärivuoden. Julkaistu 12.03.2009
- ”Vi har vært og prøvegått en slik bane i Askim i Østfold.
Underlaget er så nært is at brukerne knapt nok merker forskjell”
- - Vapaa käännös: Olemme olleet Askimissa Østfoldissa ja muovijää on läpäissyt testimme. Synteettisen muovijään pinta on ominaisuuksiltaan niin lähellä oikeaa jäätä, että luistelija tuskin huomaa eroa.”
- - Kenttä on 14 metriä leveä ja 20 metriä pitkä.

”Plastisen er klar”. Julkaistu 11.9.2009
- ”PLASTISEN ER NÅ PÅ PLASS. Noen har allerede tatt den i bruk og smilet var stort. Finn frem skøytene og få en ny opplevelse, nesten sommer, sol, mange varmegrader og SKØYTER.
- - Vapaa käännös: MUOVIJÄÄ ON NYT PAIKALLAAN. Jotkut ovat jo ottaneet sen käyttöön ja hymy oli herkässä. Etsi luistimet ja koe uusi elämys, vielä melkein kesä, aurinko, monta lämpöastetta ja LUISTIMET.

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

Ruotsissa on vireillä ainakin kaksi synteettisen muovijään luistelualustaa käyttävää hallihanketta, Visbyssä (2009) ja Gävlessä (2010).
- ”En hall med plast-is i Roma beräknas kosta sex miljoner kronor. Men underhållskostnaderna är försvinnande låga.”

Roma IF:n muovijääalustainen halli tulisi maksamaan kuusi miljoonaa ruotsinkruunua. Ylläpitokustannukset olisivat häviävän pienet.


Sveriges Radio - sr.se Gotland P4

Visby Roma IF Gotland vill utreda plastis
http://www.sr.se/cgi-bin/gotland/nyheter/artikel.asp?artikel=2476624
- ”Roma IF vill ha en plast-is-bana.”
- Ruotsin Radion haastattelu, klikkaa: Peter Lindstöm har provåkt plastis

Olisikohan kenelläkään tarkempaa tietoa, missä vaiheessa nämä muovijäähallihankkeet ovat?

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

Lähde: Tekniikka&Talous 18.4.2008

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article77506.ece

AURINKOSÄHKÖ

”Helsingissä on yhtä paljon auringon säteilyä kuin Pohjois-Saksassa”
”Kesällä Suomessa kuitenkin saadaan enemmän aurinkoenergiaa kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa.”

- “Aurinkosähkön hintaan ei juuri vaikuta järjestelmän koko, sillä järjestelmä on erittäin skaalautuva kaikilta osiltaan.”
- ”Aurinkosähköpaneelin tuotto on lähes suoraan verrannollinen siihen osuvaan säteilyn määrää ja paneeli toimii sekä kirkkaalla että pilvisellä säällä. Mitä enemmän valoa, sitä enemmän sähköä. Paneelin parhaaseen mahdolliseen suuntaukseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.”
- ”Naps Systems on toimittanut myös Ruotsin Malmöön pohjoismaiden suurimman aurinkosähköjärjestelmän, jossa tehoja on jo 164 kilowattia.”
- ”…aurinkosähkö kasvaa maailmalla eniten verkkoon kytketyissä järjestelmissä.”

AURINKOLÄMPÖ

- ”Jos talon päälämmitysmuoto on maalämpö, voidaan aurinkolämmöllä korottaa sen hyötysuhdetta. Auringosta voidaan oikein asennettuna saada talon lämmitystarpeesta jopa 30 prosenttia. Matalaenergiataloissa osuus voi olla tätäkin suurempi.”
- ”Aurinkolämmöllä voidaan tuottaa noin puolet talojen lämpimästä käyttövedestä.”

TAKAISINMAKSUAIKA

Kuinka pitkä on aurinkosähköä, maalämpöä ja aurinkolämpöä ja muita uusiutuvan energiatuotannon menetelmiä hyödyntävän järjestelmän takaisinmaksuaika?
- - Aurinkoenergiaan investointi maksaa, energia on ilmaista.
- Voiko uuden jäähallin energiaa myydä valtakunnanverkkoon silloin, kun energiasta on ylituotantoa?
- Mitä tarkoittaa syöttötariffi?

TUET

Tuke tarvitaan!
”Ruotsissakin julkisille rakennuksille myönnetään 70 prosentin aurinkosähkön investointituki. Suomessa vastaava tuki on vain yrityksille ja harkinnanvarainen.” T&T 18.4.2008
- Kuinka paljon Imatran kaupunki voisi saada tukea uuden jäähallin ekologiseen rakentamiseen Suomen valtiolta tai Euroopan Unionilta?

Show Business kirjoitti:

Lähde: Tekniikka&Talous 18.4.2008

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article77506.ece

AURINKOSÄHKÖ

”Helsingissä on yhtä paljon auringon säteilyä kuin Pohjois-Saksassa”
”Kesällä Suomessa kuitenkin saadaan enemmän aurinkoenergiaa kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa.”

- “Aurinkosähkön hintaan ei juuri vaikuta järjestelmän koko, sillä järjestelmä on erittäin skaalautuva kaikilta osiltaan.”
- ”Aurinkosähköpaneelin tuotto on lähes suoraan verrannollinen siihen osuvaan säteilyn määrää ja paneeli toimii sekä kirkkaalla että pilvisellä säällä. Mitä enemmän valoa, sitä enemmän sähköä. Paneelin parhaaseen mahdolliseen suuntaukseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.”
- ”Naps Systems on toimittanut myös Ruotsin Malmöön pohjoismaiden suurimman aurinkosähköjärjestelmän, jossa tehoja on jo 164 kilowattia.”
- ”…aurinkosähkö kasvaa maailmalla eniten verkkoon kytketyissä järjestelmissä.”

AURINKOLÄMPÖ

- ”Jos talon päälämmitysmuoto on maalämpö, voidaan aurinkolämmöllä korottaa sen hyötysuhdetta. Auringosta voidaan oikein asennettuna saada talon lämmitystarpeesta jopa 30 prosenttia. Matalaenergiataloissa osuus voi olla tätäkin suurempi.”
- ”Aurinkolämmöllä voidaan tuottaa noin puolet talojen lämpimästä käyttövedestä.”

TAKAISINMAKSUAIKA

Kuinka pitkä on aurinkosähköä, maalämpöä ja aurinkolämpöä ja muita uusiutuvan energiatuotannon menetelmiä hyödyntävän järjestelmän takaisinmaksuaika?
- - Aurinkoenergiaan investointi maksaa, energia on ilmaista.
- Voiko uuden jäähallin energiaa myydä valtakunnanverkkoon silloin, kun energiasta on ylituotantoa?
- Mitä tarkoittaa syöttötariffi?

TUET

Tuke tarvitaan!
”Ruotsissakin julkisille rakennuksille myönnetään 70 prosentin aurinkosähkön investointituki. Suomessa vastaava tuki on vain yrityksille ja harkinnanvarainen.” T&T 18.4.2008
- Kuinka paljon Imatran kaupunki voisi saada tukea uuden jäähallin ekologiseen rakentamiseen Suomen valtiolta tai Euroopan Unionilta?

Lue lisää

Saadakko tukea tämmöiseen energiaratkaisuun samaan aikaan, kun työllisyysperusteista rahaa saadaan ulkotöihin.

Halliinhan saadaan muistaakseni myös valtion rahaa.

Imatrahan myy tällä hetkelläkin imatran energian kautta lämpölaitoksesta sähköä.

Jos siis tehtäisiin jäähalliin ratkaisu, mistä jäisi sähköä myyntiin, niin pitäisikö myyjänä olla Imatran energia.

Imatran energian omistaa nähkääs kaupunki ja Imatran sähkö.

Aurinkopanelit sopivat monenkin rakennuksen katolle, koska ne näkyvät vain ylöspäin ja paneelit voivat olla osa rakennetta.

Show Business kirjoitti:

Lähde: Tekniikka&Talous 18.4.2008

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article77506.ece

AURINKOSÄHKÖ

”Helsingissä on yhtä paljon auringon säteilyä kuin Pohjois-Saksassa”
”Kesällä Suomessa kuitenkin saadaan enemmän aurinkoenergiaa kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa.”

- “Aurinkosähkön hintaan ei juuri vaikuta järjestelmän koko, sillä järjestelmä on erittäin skaalautuva kaikilta osiltaan.”
- ”Aurinkosähköpaneelin tuotto on lähes suoraan verrannollinen siihen osuvaan säteilyn määrää ja paneeli toimii sekä kirkkaalla että pilvisellä säällä. Mitä enemmän valoa, sitä enemmän sähköä. Paneelin parhaaseen mahdolliseen suuntaukseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.”
- ”Naps Systems on toimittanut myös Ruotsin Malmöön pohjoismaiden suurimman aurinkosähköjärjestelmän, jossa tehoja on jo 164 kilowattia.”
- ”…aurinkosähkö kasvaa maailmalla eniten verkkoon kytketyissä järjestelmissä.”

AURINKOLÄMPÖ

- ”Jos talon päälämmitysmuoto on maalämpö, voidaan aurinkolämmöllä korottaa sen hyötysuhdetta. Auringosta voidaan oikein asennettuna saada talon lämmitystarpeesta jopa 30 prosenttia. Matalaenergiataloissa osuus voi olla tätäkin suurempi.”
- ”Aurinkolämmöllä voidaan tuottaa noin puolet talojen lämpimästä käyttövedestä.”

TAKAISINMAKSUAIKA

Kuinka pitkä on aurinkosähköä, maalämpöä ja aurinkolämpöä ja muita uusiutuvan energiatuotannon menetelmiä hyödyntävän järjestelmän takaisinmaksuaika?
- - Aurinkoenergiaan investointi maksaa, energia on ilmaista.
- Voiko uuden jäähallin energiaa myydä valtakunnanverkkoon silloin, kun energiasta on ylituotantoa?
- Mitä tarkoittaa syöttötariffi?

TUET

Tuke tarvitaan!
”Ruotsissakin julkisille rakennuksille myönnetään 70 prosentin aurinkosähkön investointituki. Suomessa vastaava tuki on vain yrityksille ja harkinnanvarainen.” T&T 18.4.2008
- Kuinka paljon Imatran kaupunki voisi saada tukea uuden jäähallin ekologiseen rakentamiseen Suomen valtiolta tai Euroopan Unionilta?

Lue lisää

Tübingen sijaitsee Pariisi - München -linjalla, Stuttgartista 45 km etelään.

Lähde

Radio Deutche Welle; DW-World.de
Tuebingen uses blue campaign to go green / julkaistu 25.6.2009
http://www.dw-world.de/dw/article/0,,4430204,00.html


Tübingenin kaupunki Saksassa ottaa käyttöön aurinkoenergiaa ja tukee myös asukkaita aktiivisesti aurinkoenergian käyttöönotossa.

”Tuebingen has set itself the goal of reducing green house gas emissions by 10 percent by 2010, and by 70 percent by 2020.”
- Tübingenin kaupungilla on itsellään tavoite vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 10 prosentti vuoteen 2010 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

- ”Elke Weiler, the chairperson of the Parents' Association at the school, together with teacher Martin Merkle, founded a citizen's group to fund two solar plants located on the school's roof. The plants feed a combined 60 kWp into the net.”
- ”Projects like this that have led to the photovoltaic power capacity of Tuebingen doubling in the year since the campaign launched. Palmer said he believes this is because the council is not only marketing renewable energy sources; it is making it easy for inhabitants to invest in solar energy.”

Kommentti: Voisiko tällaisia aurinkopaneelivoimaloita saada Imatran kouluille ja Imatran kaupungintalolle syöttämään sähköä verkkoon?
- Internetistä, Koskenpartaan ja kaupungintalon aulan monitoreista voisi seurata aurinkovoimalan sähköntuottoa.


Paul Horn-Arena, Tübingen Saksa | Monitoimihalli

”The town of Tübingen has covered the outside of the Paul Horn-Arena with solar panels to create green energy.”

Tübingenin kaupunki on peittänyt Paul Horn-Arenan yhden suuren seinän aurinkosähköpaneeleilla, joilla tuotetaan puhdasta ja ilmaista aurinkoenergiaa.

Show Business kirjoitti:

Tübingen sijaitsee Pariisi - München -linjalla, Stuttgartista 45 km etelään.

Lähde

Radio Deutche Welle; DW-World.de
Tuebingen uses blue campaign to go green / julkaistu 25.6.2009
http://www.dw-world.de/dw/article/0,,4430204,00.html


Tübingenin kaupunki Saksassa ottaa käyttöön aurinkoenergiaa ja tukee myös asukkaita aktiivisesti aurinkoenergian käyttöönotossa.

”Tuebingen has set itself the goal of reducing green house gas emissions by 10 percent by 2010, and by 70 percent by 2020.”
- Tübingenin kaupungilla on itsellään tavoite vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 10 prosentti vuoteen 2010 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

- ”Elke Weiler, the chairperson of the Parents' Association at the school, together with teacher Martin Merkle, founded a citizen's group to fund two solar plants located on the school's roof. The plants feed a combined 60 kWp into the net.”
- ”Projects like this that have led to the photovoltaic power capacity of Tuebingen doubling in the year since the campaign launched. Palmer said he believes this is because the council is not only marketing renewable energy sources; it is making it easy for inhabitants to invest in solar energy.”

Kommentti: Voisiko tällaisia aurinkopaneelivoimaloita saada Imatran kouluille ja Imatran kaupungintalolle syöttämään sähköä verkkoon?
- Internetistä, Koskenpartaan ja kaupungintalon aulan monitoreista voisi seurata aurinkovoimalan sähköntuottoa.


Paul Horn-Arena, Tübingen Saksa | Monitoimihalli

”The town of Tübingen has covered the outside of the Paul Horn-Arena with solar panels to create green energy.”

Tübingenin kaupunki on peittänyt Paul Horn-Arenan yhden suuren seinän aurinkosähköpaneeleilla, joilla tuotetaan puhdasta ja ilmaista aurinkoenergiaa.

Lue lisää

Aurinko ja muiden energia muotojen käyttöön ottoon vaaditaan poliittinen päätös.

Jos ajatellaan esimerkiksi kaupungintaloa. Sen ikkunat loistavat tummina, joten mikä estäisi aurinkopaneleita olemasta katolla.

Samoiten Mansikkalan terveysasema ja muut saman tyyliset rakennukset.

Imatrahan strategia paperissaan linjasi, että vähemmän päästöjä aiheuttavia ratkaisuja otetaan käyttöön.

Jos strategia on paperi, mikä on kirjoitettu tosimielessä, niin joulukuussa hyväksyttävässä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa pitää näkyä, että ne otetaan käyttöön.

Jos näin ei tapahdu, niin paperi ei pidä paikkaansa, koska jos nykyinen valtuusto linjaa jotain, niin sen pitää näkyä nykyisen valtuuston nelivuotissuunnitelmassa.

Nähkääs sitten tulee taas uusi valtuusto ja linjaa omat strategiat,

anssi.p kirjoitti:

Aurinko ja muiden energia muotojen käyttöön ottoon vaaditaan poliittinen päätös.

Jos ajatellaan esimerkiksi kaupungintaloa. Sen ikkunat loistavat tummina, joten mikä estäisi aurinkopaneleita olemasta katolla.

Samoiten Mansikkalan terveysasema ja muut saman tyyliset rakennukset.

Imatrahan strategia paperissaan linjasi, että vähemmän päästöjä aiheuttavia ratkaisuja otetaan käyttöön.

Jos strategia on paperi, mikä on kirjoitettu tosimielessä, niin joulukuussa hyväksyttävässä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa pitää näkyä, että ne otetaan käyttöön.

Jos näin ei tapahdu, niin paperi ei pidä paikkaansa, koska jos nykyinen valtuusto linjaa jotain, niin sen pitää näkyä nykyisen valtuuston nelivuotissuunnitelmassa.

Nähkääs sitten tulee taas uusi valtuusto ja linjaa omat strategiat,

Lue lisää

> Poliittinen päätös
> anssi.p Käyttäjän viestit30.9.2009 15:19

Arveletko, että nyt strategia on hyväksytty, alkaa "poliittinen kädenvääntö" siitä toteutetaanko asioita strategisesti vai ei?
Onko valtuustokausi niin lyhyt, että poliitikot ajattelevat vain lyhytjänteisesti ja tekevät pelkkiä hätäratkaisuja?

Tämähän olisi silkkaa energian ja ajan hukkaa. Nyt on mielestäni tuhannen taalan paikka osittaa, että asioita voidaan viedä eteenpäin puoluekannasta riippumatta.
- Poliittista keskustelua kyllä tarvitaan ja myös asioiden vahvaa tarkastelua Imatran kaupungin ja veronmaksajien talouden talouden kannalta.
- Perinteisen "säästämisen" so. palvelujen kiristämisen sijaan voisi syntyä uudenlainen taloudellisen ajattelun malli, vaikka Imatran kaupunki ei olekaan pörssinoteerattu.
- Töitä voi tehdä kuitenkin samaan tapaan. Tulokset eivät synny liikevaihdon kautta, mutta oikein toimimalla voi pitkällä aikavälillä kuluttaa vähemmän verorahaa.
- Meniköhön keltanokka maallikon idealismi överiksi? :)

Poliittista vääntöä voisi kuvitella tulevan siitä, mitkä hankkeet antavat nopeimmin suuremmat säästöt tai takaisinmaksuaika on lyhyhyempi. Eli hankkeiden priorisointi talouden.
- Lakisääteisten palveluiden tasosta ei saa kuitenkaan tinkiä. Vrt. esimerkiksi käynnissä oleva terveystoimen ja vanhustenhoidon keskustelu.

Kaikkea ei pidä myöskään toteuttaa peräkkäisinä hankkeina, siinä loppuu aika kesken.

Rinnakkaisprojektien hallinta voisi tuottaa nopeasti tuloksia.

Seuraavat kunnallisvaalit ovat jo syksyllä 2012.

Poliitiikan teon aika kuluu kuin siivillä?

treeniä greenisti kirjoitti:

Saadaanko tällä tavalla Imatran Ketterälle varmasti ikioma "Ketterä-jäähallihalli"

Ennen uuden jäähallin valmistumista:

http://www.kettera.net/mansikkala0608.html

Lainaus Imatran Ketterän nettisivulta 24.9.2009:

”Kylpylän asukkaiden käyttöön soveltuu hotellin tiloihin rakennettava ja
helppohoitoinen muovijää, jossa voi luistella normaaleilla luistimilla ja
joka vastaa ominaisuuksiltaan tavallista jäätä.”


- Voiko muovijäällä pelata virallisia juniorijoukkueiden välisiä jääkiekko-otteluita?

- Voiko muovijäällä tosiaankin tehdä kovasta vauhdista jääkiekkopysähdyksen poikittaisilla terillä?

- Kuinka paljon maksaa neliömetri muovijäätä?

- Kuinka paljon maksaisi Imatran Ketterälle NHL-mitat täyttävä kaukalo esimerkiksi vahvojen sponsoreiden tukemana johonkin tyhjänä olevaan hallirakennukseen.
- - Tai pienempiä tekniikan harjoitteluun sopivia kenttiä ympäri Imatraa lähelle kouluja tai koulujen tiloihin?

Harjoittelu tekee mestarin

Lue lisää

Svenska Ishockey Förbundet

Gemensamt projekt
• Svenska Ishockey Förbundet
• Västerbottens Ishockeyförbund
• Riksidrottsförbundet
• Skellefteå Kommun
• Medle Sportklubb
• EU

http://www.exgm.se/files/download/syntetisk_is.pdf
Plast is Underlag för ishockey?


Slutsatser

Svenska Ishockeyförbundet beslutar att syntetisk is skall vara tillåtet som underlag för spel upp till nivån A flickor respektive A pojkar

Att bevakningen av utvecklingen av syntetisk is skall vara en del av Svenska Ishockeyförbundets
ordinarie verksamhet


Johtopäätökset (vuonna 2007) synteettisen luistelujään kehityksen seuranta on Ruotsin Jääkiekkoliiton tavanomaista toimintaa.

Löytyisköhän jostakin tuoreempia testituloksia?

Show Business kirjoitti:

> Poliittinen päätös
> anssi.p Käyttäjän viestit30.9.2009 15:19

Arveletko, että nyt strategia on hyväksytty, alkaa "poliittinen kädenvääntö" siitä toteutetaanko asioita strategisesti vai ei?
Onko valtuustokausi niin lyhyt, että poliitikot ajattelevat vain lyhytjänteisesti ja tekevät pelkkiä hätäratkaisuja?

Tämähän olisi silkkaa energian ja ajan hukkaa. Nyt on mielestäni tuhannen taalan paikka osittaa, että asioita voidaan viedä eteenpäin puoluekannasta riippumatta.
- Poliittista keskustelua kyllä tarvitaan ja myös asioiden vahvaa tarkastelua Imatran kaupungin ja veronmaksajien talouden talouden kannalta.
- Perinteisen "säästämisen" so. palvelujen kiristämisen sijaan voisi syntyä uudenlainen taloudellisen ajattelun malli, vaikka Imatran kaupunki ei olekaan pörssinoteerattu.
- Töitä voi tehdä kuitenkin samaan tapaan. Tulokset eivät synny liikevaihdon kautta, mutta oikein toimimalla voi pitkällä aikavälillä kuluttaa vähemmän verorahaa.
- Meniköhön keltanokka maallikon idealismi överiksi? :)

Poliittista vääntöä voisi kuvitella tulevan siitä, mitkä hankkeet antavat nopeimmin suuremmat säästöt tai takaisinmaksuaika on lyhyhyempi. Eli hankkeiden priorisointi talouden.
- Lakisääteisten palveluiden tasosta ei saa kuitenkaan tinkiä. Vrt. esimerkiksi käynnissä oleva terveystoimen ja vanhustenhoidon keskustelu.

Kaikkea ei pidä myöskään toteuttaa peräkkäisinä hankkeina, siinä loppuu aika kesken.

Rinnakkaisprojektien hallinta voisi tuottaa nopeasti tuloksia.

Seuraavat kunnallisvaalit ovat jo syksyllä 2012.

Poliitiikan teon aika kuluu kuin siivillä?

Lue lisää

Tilanne on kuitenkin sellainen, että kun puhutaan samaan aikaan, että muutetaan systeemejä vähempipäästöisiin, niin samalla lasketaan investointi summaa.

Nähkääs hallitus puhuu nolla kasvusta, mutta todellisuudessa se tarkoittaa, että ensivuosi pitää olla 10 miljoonaa plussan puolella.

Investoinnit on tarkoitus siis maksaa 10 miljoonan katteesta.

Jos jäähalliin menee siitä suurin osa, niin mitä jää jäljelle.

Näillä näkymin ei siis rakenneta UUTTA VANHUSTEN ryhmäkotia.

Rajapatsaan lämpölaitos on käyttöikänsä päässä ja se olisi tarkoitus tehdä kiinteälle polttoaineelle.

Se maksaisi suhkoht äkkiä itsensä, mutta mistä rahat.

Kun eilen käsittelimme talousarviota, niin tekninen toimi oli jo kärryillä, eli asioita käytiin läåi strategiaa noudattaen.

Poliittinen ilmapiiri on tällä hetkellä suotuinen uusille avauksille, joten voi hyvinkin olla, että uusista ratkaisuista on talousarviossa tekstiosassa jo asiaa.

Kaikkein paras olisi, jos esitys näistä uusista ratkaisuista tulisi virkamiehiltä.

Show Business kirjoitti:

Svenska Ishockey Förbundet

Gemensamt projekt
• Svenska Ishockey Förbundet
• Västerbottens Ishockeyförbund
• Riksidrottsförbundet
• Skellefteå Kommun
• Medle Sportklubb
• EU

http://www.exgm.se/files/download/syntetisk_is.pdf
Plast is Underlag för ishockey?


Slutsatser

Svenska Ishockeyförbundet beslutar att syntetisk is skall vara tillåtet som underlag för spel upp till nivån A flickor respektive A pojkar

Att bevakningen av utvecklingen av syntetisk is skall vara en del av Svenska Ishockeyförbundets
ordinarie verksamhet


Johtopäätökset (vuonna 2007) synteettisen luistelujään kehityksen seuranta on Ruotsin Jääkiekkoliiton tavanomaista toimintaa.

Löytyisköhän jostakin tuoreempia testituloksia?

Lue lisää

SINTEF Group on Skandinavian suurin riippumaton tutkimuslaitos.

SINTEFin kotisivu
http://www.sintef.no/Home/
”The SINTEF Group is the largest independent research organisation in Scandinavia.”

SINTFin englanninkielinen raportti erään valmistajan synteettisen luistelujään, muovijään, tutkimuksesta:

http://www.scansis.no/files/SINTEF REPORT SCAN-ICE ENGLISH.071016.pdf

Show Business kirjoitti:

Pohjolan oloihin24.9.2009 16:12 kirjoittaa:
> "Valaistus: ettei tulisi liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena."

Tekniikka&Talous 14.8.2009 s. 8:
"Japanilaisyhtiöt rynnistävät tekemään ledejä"
Lainaus: "Ledien suosion syynä ovat niiden vähäinen energiankulutus ja kestävyys."
Ledien "... hinnat laskevat Nikkei Weeksly -lehden mukaan 10-20 prosenttia vuodessa."

Myös led-valaistuksien piirikorttien kuumenemisongelma on kuulemma jäänyt jo historiaan ja valotehot ovat nousussa.
- Miten mahtaa olla heikkeneekö valoteho ledin elinkaaren loppuvaiheessa ynnä muut pulmat?

Myös Ukoskan alueen ja venesataman katuvalaistus voitaisiin suunnitella ledejä hyödyntäväksi.
- Valmistajia nousee kuin sieniä sateella. Kaikki haluavat päästä valtaamaan markkinaosuuksia ennen muita.

Kannattaa ainakin selvittää led-tekniikan kehitysvaihe ja tehdä vertailulaskelmat

Lue lisää

Luonnon valon hyödyntäminen kannattaa. Valojärjestelmän pitäisi automaattisesti vähentää keinovaloa silloin kun ulkoa tulee valoa.

Ulkovalo ei kasvata energialaskua.

treeniä greenisti kirjoitti:

Saadaanko tällä tavalla Imatran Ketterälle varmasti ikioma "Ketterä-jäähallihalli"

Ennen uuden jäähallin valmistumista:

http://www.kettera.net/mansikkala0608.html

Lainaus Imatran Ketterän nettisivulta 24.9.2009:

”Kylpylän asukkaiden käyttöön soveltuu hotellin tiloihin rakennettava ja
helppohoitoinen muovijää, jossa voi luistella normaaleilla luistimilla ja
joka vastaa ominaisuuksiltaan tavallista jäätä.”


- Voiko muovijäällä pelata virallisia juniorijoukkueiden välisiä jääkiekko-otteluita?

- Voiko muovijäällä tosiaankin tehdä kovasta vauhdista jääkiekkopysähdyksen poikittaisilla terillä?

- Kuinka paljon maksaa neliömetri muovijäätä?

- Kuinka paljon maksaisi Imatran Ketterälle NHL-mitat täyttävä kaukalo esimerkiksi vahvojen sponsoreiden tukemana johonkin tyhjänä olevaan hallirakennukseen.
- - Tai pienempiä tekniikan harjoitteluun sopivia kenttiä ympäri Imatraa lähelle kouluja tai koulujen tiloihin?

Harjoittelu tekee mestarin

Lue lisää

Ketterä yrittää vedättää itelleen kaksi kallista vedestä jäädytettävää rataa.Muovijää kelpaa ketterälle se maksaa imatralaisille paljon vähemmän. Miksei poliitikot puhu mitään muovijääkentästä Eikö äänestäjille pitäisi jo kertoa eikä tuhlata rahaa

anssi.p kirjoitti:

Tarkoitatko tässä tehostamisen palveluasumisen yksikkönä, mitä julkisuudessa on puhuttu, eli uutta 30 tai 60 paikkasta ryhmäkotia.

Jos tarkoitat, niin sen säästöt perustuvat keskittämiseen.

Eli nykyisistä paikoista Kielonrinteellä luovuttaisiin ja Kukkurilasta osasta.

Uusi ryhmäkodin paikat olisivat siis korvaavia paikkoja, eikä yhtään lisä paikkaa.

Lue lisää

>Jos tarkoitat
>anssi.p Käyttäjän viestit 27.9.2009 20:46

Varmuuden vakuudeksi etsin lehtijutun, mitä tarkoitin

Imatralainen -lehti 5.2.2009 s. 3:
“Ensi vuodelle (2010) on varattu myös 3,2 miljoonaa euroa vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamiseen.
Kai Roslakan mielestä sen rakentamatta jättäminen olisi sulaa hulluutta.
- Palvelutalo säästää kaupungin toimintakuluja heti valmistuttuaan, hän perustelee.”

Menevätkö politikkojen ja talousjohtajan ajatukset ristiin vai löytyykö yhteisymmärrys?

Löytyykö vertailutietoa?
1 ) Kuinka suuret ovat perinteisen vedestä jäädytetyn harjoituskentän käyttökulut vuodessa.
2 ) Kuinka suuret ovat harjoitteluun tarkoitetun synteettisen muovijääkentän - monitoimikentän - käyttökulut vuodessa?
- Kuinka paljon lisäarvoa antaa se, että kenttää voi käyttää ympäri vuoden ja sen päällä voi tehdä muutakin kuin luistella?
3 ) Kuinka paljon käyttökuluja säästyy synteettisellä muovijääkentällä verrattuna jäädytettyyn kenttään?
4 ) Voidaanko säästöt kohdentaa jääpallokentän käyttökulujen kattamiseen ja kuinka suuren osan säästöt siitä kattavat?
5 ) Kannattaisiko selvittää jääpallokentän rakentamista synteettisestä muovijäästä - ainakin seurata muovijään luisto-ominaisuuksien kehitystä?
- Synteettisen muovijääkentän kitkakertoimen, luiston, ennustetaan vielä paranevan nykyisestä.
- Kuinka suuri ero on tämänhetkisen, markkinoiden parhaan, synteettisen muovijään kitkakerroin verrattuna vedestä jäädytettyyn kenttään?
- Onko erolla käytännöllistä merkitystä jääpalloilulle?
- Kuinka suuri vaihtelualue on vedestä jäädytetyn tekojään kitkakertoimissa eri sääolosuhteissa eri ulkolämpötiloissa?
- - Jääkö muovijään kitkakerroin vaihtelualueen sisälle?
- Kuinka suuri merkitys muovijään luistoon on sillä, kuinka luistimen terän teroitusprofiili tehdään - terän kaarevuus ja uran mitoitus?
- Kuinka suuri merkitys muovijään luistoon on alustan lämpötilalla ja luistimen terän lämpötilalla?
6 ) Kuinka paljon säästyisi jääpallokentän vuotuisissa käyttökuluissa, jos se rakennettaisiin synteettisestä muovijäästä eikä perinteisellä jäädytystekniikalla?

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Tuosta olisi hyvä nyt jatkaa suunnitteluja.Kaikki käyttäjistä suunnittelijohin näkisivät kohteen
todentuntuisena mielikuvana, mahdolliset virheet paljastuisi helpommin kuin perinteinen
"2-ulotteinen malli".Tämä mallintaminen toisi helpotusta myös monelle vaikkapa päätöksentekoon
osallistuvalle henkilölle jotka eivät osaa lukea piirustuksia . Led-valaistus :Entiseen LänsiAuto-
Areenaan on ainakin suunniteltu edm. valaistusta,mutta en tiedä missä mennään.Ongelmana voi
olla "valon-taajuus" mikäli meinataan toteuttaa tv-lähetyksiä led-valaistulta hallilta. Imatralla se ei
liene ole ongelma nro1. Ledejä varmaan tullaan näkemään kaupunkikuvassamme, mutta toki toki
edelleen niissä on vielä se hinta ns.perinteiseen nähden. Vaan ledissä voi sitten taas tuo parjattu
arkkitehti toteuttaa itseään se avaa suunnitelluun valtavasti moniulotteisuutta.Ledeissä on tulevaisuus ja kuten totesit komponentit vaan halpenee kaiken aikaa kysynnän ja tarjonnan myötä.

Lue lisää

3D-mallintaminen
Pohjolan oloihin24.9.2009 18:42 kirjoittaa:

>"Tuosta olisi hyvä nyt jatkaa suunnitteluja.Kaikki käyttäjistä suunnittelijohin näkisivät kohteen
>todentuntuisena mielikuvana, mahdolliset virheet paljastuisi helpommin kuin perinteinen
>"2-ulotteinen malli".Tämä mallintaminen toisi helpotusta myös monelle vaikkapa
>päätöksentekoon osallistuvalle henkilölle jotka eivät osaa lukea piirustuksia."

a) Voisiko siinä virtuaalisessa Imatran 3D-jäähallissa liikkua kotisohffalta käsin?
b) Saavatko imatralaiset siinä vaiheessa laittaa vielä hanttiin ja pyytää muutoksia, kun 3D-malli saadaan virtualisoiduksi?

Sohffa-surhffaaja

treeniä greenisti kirjoitti:

3D-mallintaminen
Pohjolan oloihin24.9.2009 18:42 kirjoittaa:

>"Tuosta olisi hyvä nyt jatkaa suunnitteluja.Kaikki käyttäjistä suunnittelijohin näkisivät kohteen
>todentuntuisena mielikuvana, mahdolliset virheet paljastuisi helpommin kuin perinteinen
>"2-ulotteinen malli".Tämä mallintaminen toisi helpotusta myös monelle vaikkapa
>päätöksentekoon osallistuvalle henkilölle jotka eivät osaa lukea piirustuksia."

a) Voisiko siinä virtuaalisessa Imatran 3D-jäähallissa liikkua kotisohffalta käsin?
b) Saavatko imatralaiset siinä vaiheessa laittaa vielä hanttiin ja pyytää muutoksia, kun 3D-malli saadaan virtualisoiduksi?

Sohffa-surhffaaja

Lue lisää

Ainakin kuvia voisi laittaa nettiin ja sitä kautta olisi blogi johon kommentoida.Nyt ainakin sähkösuunnittelupuolella on tekniset työkalut käytössä mallintamiseen.

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Kohtuuttoman suureksi =kalliiksi. Ongelmaksi tahtoo aina tulla se, että arkkitehti tuijottaa vain kauniisen ulkonäköön.... ei tule mieleen kuinka kalliiksi ja kuinka toimiviksi tulevat rakenneratkaisut.
Nyt tulisi vain 'keskimmäisen pilarituennan' lähteä sen verran ylhäältä että katon kaadon saisi hallitusti pois "väärältä" puolelta.Halpa ja varsin siisti olisi pulpettikatto. Toinen haastehan tulee olemaan kosteusongelma (ei valitettavasti oikein hallita edes koko suomessa). Valaistus: ettei tulisi
liikoja lämpökuormia kun uskon ja toivon,että myös tuo kovin mainittu ekologisuuskin on ajatuksena.
Luulisi kyllä Suomessakin olevan hyviä esimerkkejä toimivista laitoksista ja osaavia suunnittelijoita.

Lue lisää

Golden Gate Bridge on silta San Franciscossa Kaliforniassa.
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Golden_Gate_Bridge

Kiinnostaisi vielä edelleen tietää rakennevaihtoehdot sille, kuinka halleja rakennetaan silloin, kun halutaan suuri yhtenäinen tila ilman tilaa rikkovia kannatinpilareita hallin sisällä.
- Imatran jäähallin käyttömahdollisuuksia voisi hyödyntää vaikka jääpalloilijat harjoituskenttänä syntettisellä muovijääalustalla, mikäli hallitilaa ei katkaista kattoa kannattavilla pilareilla.

Hallia voisi rakentaa moduuli kerrallaan sitä mukaa kun/jos rahaa kaupungin kassassa on sijoittaa matkailumagneettina toimivaan halliin.
- Ensin tehtäisiin vain laadukas kilpa- ja harjoitteluhalli.
- Toisessa ja kolmannessa rakennusvaiheessa hallia laajennettaisiin niin, että syntyy laaja yhtenäinen hallitila ilman kenttäaluetta rikkovia kannatin pilareita.

Kuinka paljon lisähintaa hallille tulisi ja osataanko laskea kuinka paljon lisäarvoa saataisiin hallin käytettävyydelle ja mahdollisesti hallin tulopuolen lisäkseen lisää kassavirtaa suoranaiset ja välilliset tulot huomioon otettuna?


Out of Topic -juttu

Imatran Mansikkalaan kaavaillaan uutta siltaa.

- Kannattaisiko yksi tai kaksi raidetta viedä tunnelissa Vuoksen ali?
- Tai kuinka maisemaan istuisi Mansikkalan Golden Gate -silta?
- Mitä Alvar Aalto sanoisi uudesta sillasta tai tunnelista?
- - Piiriskö arkkitehti Aalto siltoja Imatralle, kun suunnitelmissa oli suurkaupunki?

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Ainakin kuvia voisi laittaa nettiin ja sitä kautta olisi blogi johon kommentoida.Nyt ainakin sähkösuunnittelupuolella on tekniset työkalut käytössä mallintamiseen.

Imatran kaupungille voisi tulla halvemmaksi, jos Imatran Ketterä pelaisi virtuaalisesti pelejä 3D-virtuaalisessa Ukoskan jäähallissa virtuaalista Moskovan Dynamoa vastaan. :)

anssi.p kirjoitti:

Ukoskan valot, mitkä kuuluu viime valtuustokokouksen päätökseen. Toteutetaan uudella tekniikalla. Kysyin asian silloin. Mitä tekniikkaa käytetään jää nähtäväksi.

Voisiko Imatran Tekninen lautakunta edellyttää uusien katuvalaisimien valaistusjärjestelmien suunnittelulta, että uusissa katuvalaisimissa olisi mahdollista käyttää vaihtokelpoisesti LED-lamppuja sekä elohopealamput korvaavia monimetallilamppuja ja suurpainenatrium super -lamppuja?
- LED-lamput tulevat ilmeisesti syrjäyttämään muut lamput energiatehokkuutensa ja hintojen laskun vuoksi suhteellisen lyhyessä ajassa. Siinä vaiheessa olisi hyvä, että uudet kohteet olisi valmiiksi suunniteltu ottamalla huomioon kaikki LED-tekniikan mahdollisuudet.
- Siirtymävaihe (EU-direktiivi) elohopealampuista suurpainenatrium super -lamppuihin voitaisiin ehkä jättää kokonaan väliin ja käyttää uusissa kohteissa suoraan LED-tekniikkaa, jolloin voisi välttää turhia, lyhyen välivaiheen investointikuluja.

On sanottu, että uuden tekniikan valaisimien, lamppujen ja valaistuksen ohjausjärjestelmien takaisinmaksuajat ovat parhaimmillaan erittäin lyhyitä ja saavutettavat kokonaissäästöt suuria.

Show Business kirjoitti:

Drammens Ballklubb
http://www.dbk.no/default.asp?p=showArticleArchive&groupId=95

Drammenin palloseuran nettisivulta seuran UUTISIA:

”Skøyte-is hele år”. Luistelujää ympärivuoden. Julkaistu 12.03.2009
- ”Vi har vært og prøvegått en slik bane i Askim i Østfold.
Underlaget er så nært is at brukerne knapt nok merker forskjell”
- - Vapaa käännös: Olemme olleet Askimissa Østfoldissa ja muovijää on läpäissyt testimme. Synteettisen muovijään pinta on ominaisuuksiltaan niin lähellä oikeaa jäätä, että luistelija tuskin huomaa eroa.”
- - Kenttä on 14 metriä leveä ja 20 metriä pitkä.

”Plastisen er klar”. Julkaistu 11.9.2009
- ”PLASTISEN ER NÅ PÅ PLASS. Noen har allerede tatt den i bruk og smilet var stort. Finn frem skøytene og få en ny opplevelse, nesten sommer, sol, mange varmegrader og SKØYTER.
- - Vapaa käännös: MUOVIJÄÄ ON NYT PAIKALLAAN. Jotkut ovat jo ottaneet sen käyttöön ja hymy oli herkässä. Etsi luistimet ja koe uusi elämys, vielä melkein kesä, aurinko, monta lämpöastetta ja LUISTIMET.

Lue lisää

Herättääkö synteettinen muovijääalusta lapsille ja nuorille sekä kaikenikäisille yleisöluistelijoille Imatran veronmaksajien mielenkiinnon Imatralla?

Imatran kaupungin strategiassa vuosille 2010 - 2020 lukee:

“Imatran kaupunki etsii aktiivisesti ympäristöä ja energiaa säästäviä ratkaisuja ja ottaa niitä esimerkillisesti käyttöön.”


Drammenin kunta Norjassa ja Drammennin palloseura muovijään mahdollisuuksien hyödyntäjinä.

Norjan radion nettisivulla juttua Drammen Ballklubbenin muovijäästä, mukana myös lyhyt video, julkaistu 2.10.2009

http://www.nrk.no/nyheter/distrikt/ostafjells/buskerud/1.6800962
- Katso Norjan radion Nett-TV:n video Drammenin muovijäältä.


Voisiko Imatralla Mansikkalassa, tai imatralaisten lasten ja nuorten toivomassa paikassa, olla jonakin päivänä muovijää katettuna (kevytrakenteisesti) niin, että sitä voidaan käyttää sekä kesällä että talvella?

Show Business kirjoitti:

Herättääkö synteettinen muovijääalusta lapsille ja nuorille sekä kaikenikäisille yleisöluistelijoille Imatran veronmaksajien mielenkiinnon Imatralla?

Imatran kaupungin strategiassa vuosille 2010 - 2020 lukee:

“Imatran kaupunki etsii aktiivisesti ympäristöä ja energiaa säästäviä ratkaisuja ja ottaa niitä esimerkillisesti käyttöön.”


Drammenin kunta Norjassa ja Drammennin palloseura muovijään mahdollisuuksien hyödyntäjinä.

Norjan radion nettisivulla juttua Drammen Ballklubbenin muovijäästä, mukana myös lyhyt video, julkaistu 2.10.2009

http://www.nrk.no/nyheter/distrikt/ostafjells/buskerud/1.6800962
- Katso Norjan radion Nett-TV:n video Drammenin muovijäältä.


Voisiko Imatralla Mansikkalassa, tai imatralaisten lasten ja nuorten toivomassa paikassa, olla jonakin päivänä muovijää katettuna (kevytrakenteisesti) niin, että sitä voidaan käyttää sekä kesällä että talvella?

Lue lisää

[Lähde: yle.fi]

julkaistu 11.03. klo 11:50, päivitetty 11.03. klo 12:06

"Turun säästöt söivät muovijään"
http://yle.fi/alueet/teksti/turku/2009/03/turun_saastot_soivat_muovijaan_605577.html

treeniä greenisti kirjoitti:

Saadaanko tällä tavalla Imatran Ketterälle varmasti ikioma "Ketterä-jäähallihalli"

Ennen uuden jäähallin valmistumista:

http://www.kettera.net/mansikkala0608.html

Lainaus Imatran Ketterän nettisivulta 24.9.2009:

”Kylpylän asukkaiden käyttöön soveltuu hotellin tiloihin rakennettava ja
helppohoitoinen muovijää, jossa voi luistella normaaleilla luistimilla ja
joka vastaa ominaisuuksiltaan tavallista jäätä.”


- Voiko muovijäällä pelata virallisia juniorijoukkueiden välisiä jääkiekko-otteluita?

- Voiko muovijäällä tosiaankin tehdä kovasta vauhdista jääkiekkopysähdyksen poikittaisilla terillä?

- Kuinka paljon maksaa neliömetri muovijäätä?

- Kuinka paljon maksaisi Imatran Ketterälle NHL-mitat täyttävä kaukalo esimerkiksi vahvojen sponsoreiden tukemana johonkin tyhjänä olevaan hallirakennukseen.
- - Tai pienempiä tekniikan harjoitteluun sopivia kenttiä ympäri Imatraa lähelle kouluja tai koulujen tiloihin?

Harjoittelu tekee mestarin

Lue lisää

http://www.kettera.net/mansikkala0608.html

Lainaus Imatran Ketterän nettisivulta 24.9.2009:

”Kylpylän asukkaiden käyttöön soveltuu hotellin tiloihin rakennettava ja
helppohoitoinen muovijää, jossa voi luistella normaaleilla luistimilla ja
joka vastaa ominaisuuksiltaan tavallista jäätä.”

1 ) Kylpylään tai kylpylän välittömään läheisyyteen voisi rakentaa kevyesti katetun muovijääkentän Imatran Kylpylän asiakkaille, kaikille turisteille sekä Imatran Ketterän junioreille sponsorirahalla - siis ei Imatran kaupungin rahoittamana.
Vaihtoehtoisesti paikka voisi olla Ukoskan vanha Kuplahalli.

- Tämä olisi nopeasti toteutettavissa investointikuluiltaan edullisesti ja sen vuotuiset käyttökulut olisivat erittäin pienet verrattuna kaksirataiseen Ukoskan jäähalliin.
- Ukoskan alueen matkailullinen vetovoima kasvaisi ja matkailukeskittymän vetovoima ja tulot kasvaisivat sekä Imatran kaupungin verotulot lähtisivät näiltä osin pikaisesti nousukiitoon.
- Näin ollen Ukoskan uuden jäähallin voi rakentaa yksirataisena, hyvin varusteltuna kilpa- ja tapahtumahallina, missä voisi järjestää taloudellisesti kannattavasti ja monipuolisesti "kassamagneettitapahtumia".
- Kaupungin rahaa säästyisi, kun ei tarvitsisi rakentaa tiukassa taloustilanteessa toista jäähallin rataa. Toinen rata rakennettaisiin sitten myöhemmin kuntatalouden lihavina vuosina tarkoitukseen rahastoidulla rahalla ja toteuttaa rakentaminen seuraavan laman edullisilla hinnoilla.

2 ) Monet tahot toivoivat luistelu- ja lajiharjoittelumahdollisuutta Mansikkalaan koulujen läheisyyteen.
- Synteettisellä muovijäällä voitaisiin tämä lasten ja nuorten “unelma” toteuttaa pikkurahalla.
- Muovijääkaukalo voitaisiin pitää talvella viileänä kattamalla rata kevyesti niin, että ei synny lämmityskuluja.
- Muovijää ei kuluta kylmäenergiaa lainkaan. Muovijää tarvitsee kuitenkin säännöllistä huoltoa.

Olisiko Imatran kaupungin syytä selvittää nämä taloudellisesti ja toiminnallisesti edulliset vaihtoehdot?

Show Business kirjoitti:

Ruotsissa on vireillä ainakin kaksi synteettisen muovijään luistelualustaa käyttävää hallihanketta, Visbyssä (2009) ja Gävlessä (2010).
- ”En hall med plast-is i Roma beräknas kosta sex miljoner kronor. Men underhållskostnaderna är försvinnande låga.”

Roma IF:n muovijääalustainen halli tulisi maksamaan kuusi miljoonaa ruotsinkruunua. Ylläpitokustannukset olisivat häviävän pienet.


Sveriges Radio - sr.se Gotland P4

Visby Roma IF Gotland vill utreda plastis
http://www.sr.se/cgi-bin/gotland/nyheter/artikel.asp?artikel=2476624
- ”Roma IF vill ha en plast-is-bana.”
- Ruotsin Radion haastattelu, klikkaa: Peter Lindstöm har provåkt plastis

Olisikohan kenelläkään tarkempaa tietoa, missä vaiheessa nämä muovijäähallihankkeet ovat?

Lue lisää

[Lähde: http://www.gotland.se/imcms/38429]

GOTLANDS
KOMMUN

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL
Kultur- och fritidsnämnden
2008-06-17

KFN § 70
Roma isbana
Driftskostnaden för Roma isbana har ökat år från år och har nu blivit alldeles för hög för att kommunen ska kunna fortsätta att ge driftsbidrag. För att kunna bibehålla verksamheten för barn och ungdomar diskuteras nu andra idéer. En lösning skulle kunna vara att belägga banan med plastis. Många andra kommuner har valt den lösningen och erfarenheterna är goda.

Fritidsavdelningen har gjort studiebesök på plastisanläggningar på fastlandet och är mycket positiva till idén. Förvaltningen har en givande dialog med Roma IF i frågan. Anläggningskostnaden för en plastisbana beräknas kunna finansieras utan Kultur- och fritidsnämndens medverkan. Målet är att ha en ny anläggning klar till hösten 2009.

För att på sikt minska kommunens ekonomiska åtagande och samtidigt behålla barn- och ungdomsverksamheten på Roma isbana uppdrog nämnden åt förvaltningen att fortsätta arbetet med Roma IF enligt planerna så att en plastisbana kan anläggas i Roma.

Kultur- och fritidsnämndens beslut
Att uppdra åt Kultur- och fritidsförvaltningen att fullfölja samarbetet med Roma IF avs anläggande av en plastisbana i Roma.


Vapaa käännös

KFN § 70
Roman jäärata
Roman jääradan kulut ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja ovat tulleet nyt aivan liian suuriksi, että kunta voisi jatkaa toiminta-avustusten antamista. Jotta voitaisiin ylläpitää toimintaa lapsille ja nuorille, keskustellaan nyt muista ideoista. Yksi ratkaisu voisi olla, että kenttä päällystetään muovijäällä. Monet muut kunnat ovat valinneet tämän ratkaisuvaihtoehdon ja kokemukset ovat hyviä.

Vapaa-aikaosasto on käynyt tutkimassa muovijääkenttiin manner-Ruotsissa ja suhtautuvat hyvin positiivisesti ideaan. Kunnanhallinnolla on hedelmällinen keskustelu Roma IF:n kanssa tässä asiassa. On laskettu, että rakentamiskustannukset voidaan rahoittaa ilman Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan osallistumista niihin. Tavoitteena on saada rakentaminen valmiiksi syksyyn 2009 mennessä.

Kun tähtäimessä on pienentää kunnan taloudellista sitoutumista ja samalla pitää lasten ja nuorten toiminta Roman jääradalla, pyysi lautakunta hallintoa jatkamaan työtä Roma IF:n kanssa suunnitelmien mukaisesti niin, että muovijäärata voidaan rakentaa Romaan.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan päätös
- Annetaan toimeksi Kulttuuri- ja vapaa-aikahallinnolle toteuttaa yhteistyössä Roma IF:n kanssa tavoite rakentaa muovijäärata Romaan.

Pohjolan oloihin kirjoitti:

Pk-seudulle rakennettu hiihdonmonitoimihalli on tehty ekologisella pohjalla,siksi sen hintalappu on nyt
kova.Toki se maksaa myöhemmin käyttökuluina itseään takaisin.Meidän mittava urheilurakentamishanke :
jäähalli ei varmaan ihan tähän nyt pysty kun euroja ei nyt ole.Seikka joka arkkitehtikuvissa on pistänyt silmään on se toisen katon "kaato"viereisen hallin seinää ja lippaa vasten herättää kyllä kustannuksia tuleville vuosille.Hieno esimerkki on urheilutalonjatto jota on etelänpuoleiselta lipalta muutoskorjattu kerran , lisäksi lukuisia muita lisäremontteja. Syy on ollut lumi joka pakkautuu ja rikkoo rakenteita.Keväisin tai aina kun on lauhaa tulee vesikapillaari-ilmiönä nousemaan aina vaan ylemmäs ja jostain se löytää tiensä rakenteisiin.Miettikääpä nyt ihan pari kertaa kannattaako tuota riskiä jäähallin osalta ottaa...Toki on sv-kaivoja ja itsesäätyviälämmityskaapeleita joita toki sinne j-hallin kattoonkin tullaan jo rakennusvaiheessa asentamaan. Tiedän toki kuinka nuo kaaret saa suunnitteluarkkitehdin polvet täräjämään kuin orgasmin saattelemana.

Lue lisää

Onko uuden jäähallin riskaabeli rakenne korjattu,
milloin viimeistään korjataan?

Pohjolan oloihin | 23.9.2009 16:59, kirjoittaa

> ”Seikka joka arkkitehtikuvissa on pistänyt silmään on se
> toisen katon "kaato" viereisen hallin seinää ja lippaa vasten
> herättää kyllä kustannuksia tuleville vuosille.”

> ”Syy on ollut lumi joka pakkautuu ja rikkoo rakenteita.
> Keväisin tai aina kun on lauhaa tulee vesikapillaari-ilmiönä
> nousemaan aina vaan ylemmäs ja
> jostain se löytää tiensä rakenteisiin.”

Antaako suunnittelija 50 vuoden takuun kattorakenteelle ja homeettomuudelle, vai korjataanko jäähallin rakenteet ennen kuin rakennuttajalle alkaa syntymään verorahoja ahmivia kustannuksia ja kaiken kukkuraksi halli joudutaan remonttien ajaksi sulkemaan pois Imatran Ketterän käytöstä?

Parasta toivoen, ja terveiset

Mr. Murphyltä jäähallin suunnittelijoille, Ketterälle ja Imatran kaupungille!

Show Business kirjoitti:

Imatran uuden jäähallin kylmäenergian kulutusta voisia harkita laskettavaksi 50 - 98 % perinteisiin jäähalleihin verrattuna.

Onko mahdollista?

1 ) Voisiko uuden jäähallin kilpa- ja harjoitteluhalliin asentaa synteettisen muovijään jäädytysputkiston päälle?
2 ) Pitää sekä kilpa- että harjoitteluhallien lämmityksen normaalisti säädettynä säästötasolle?
3 ) Hyödyntää luonnon kylmäenergiaa tavanomasta enemmän.

Kilpa- ja harjoitteluhalli

Talvipakkasten aikaan harjoitteluhallin kenttä olisi jäädytetty jäädytyslaitteistolla vedestä.
- Talven pakkaspäivien ilmaan ja
- varastoon ajettuun lumeen sekä jäähän ja
- Saimaan kylmään veteen sitoutunutta kylmäenergiaa
hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään vedestä jäädytettyjen kenttien aikana.

- Keväästä seuraavan talven tuloon asti vedestä jäädytetyn kenttien tilalle asennettaisiin synteettinen muovijää sekä kilpa- että harjoitteluhalliin.
- Lajiharjoittelun aikana hallien lämpötilaksi voisi riittää 5 - 14 °C.
- Yleisötilaisuuksien ajaksi lämpötilaa voisi hiukan nostaa. Yleisötilaisuuksien ajallinen osuus koko vuoden käyttötunneista on varsin pieni, joten säästöä voisi syntyä merkiitävästi.

Show Business kirjoitti:

Aluksi rakennettaisiin ainoastaan kilpakenttäosa.
- Myöhemmin kuntatalouden lihavina vuosina tai seuraavan laman aikana voisi rakentaa hallirakennukseen laajennuksen, kakkosvaiheen.
- Kuinka paljon säästöä syntyy, jos rakennetaan aluksi halli yksirataisena?
- Onko rakennusteknisesti mahdollista suunnitella rakennus jo heti alkuun niin, että laajennusosa on helppo toteuttaa myöhemmin?

Jäähallin toisen radan rakentamatta jättämisestä säästynyt investointiraha voitaisiin kohdentaa johonkin muuhun tuottavaan investointi kohteeseen.

Investointi vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikköön olisi hyvä kohde, koska sanotaan sen tuovan kaupungille säästöjä heti valmistumisesta lähtien.
- Näitä säästöjä sitten kertyisi vaikkapa korvamerkittynä jäähallin kakkosvaiheen toteutukseen.

Kommentteja?

Lue lisää

“Uutta on kuitenkin se, että investoinnin toteutusaikaa saatetaan pidentää kahdesta kolmeen vuoteen. Työt aloitettaisiin suunnitellusti ensi vuoden aikana, mutta kokonaan käyttövalmiina jäähalli olisi vasta 2012.
Rakennusajan pidentäminen helpottaisi hankkeen toteuttamista, kun rahoitus jakautuisi useammalle vuodelle.
- Asiantuntijat ovat arvioineet, että näin voidaan tehdä, kaupunginjohtaja Pertti Lintunen toteaa.”

anssi.p kirjoitti:

Luit kai lehdestä, että uutta hallia on suunniteltu nimenomaan sellaiseksi, jonka energiaa voidaan hyödyntää ulospäin.

Lähitulevaisuus näyttää, mitä sillä tarkoitetaan.

Eilen oli Telan seminaari missä käsittelimme bioenergia ratkaisuja.

En voi puhua vielä mitä ne pitävät sisällään, mutta kahdenviikon kuluttua asia tulee uudelleen esille ja silloin se tulee julkisuuteen.

Lue lisää

anssi.p | Käyttäjän viestit | 16.9.2009 17:56, kirjoitti

”Luit kai lehdestä, että uutta hallia on suunniteltu nimenomaan sellaiseksi, jonka energiaa voidaan hyödyntää ulospäin.”

”Lähitulevaisuus näyttää, mitä sillä tarkoitetaan.”

”Eilen oli Telan seminaari missä käsittelimme bioenergia ratkaisuja.”

”En voi puhua vielä mitä ne pitävät sisällään, mutta kahdenviikon kuluttua asia tulee uudelleen esille ja silloin se tulee julkisuuteen.”

KOMMENTTIKYSYMYKSET

1) Onko uutta kerrottavaa uuden jäähallin energiaratkaisuista ja siitä kuinka sen tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää ulospäin tai esimerkiksi myydä valtakunnanverkkoon?

2) Onko uutta kerrottavaa Imatran kaupungin bioenergia- ja uusiutuvan energian ratkaisuista?

ja rahaa kirjoitti:

anssi.p | Käyttäjän viestit | 16.9.2009 17:56, kirjoitti

”Luit kai lehdestä, että uutta hallia on suunniteltu nimenomaan sellaiseksi, jonka energiaa voidaan hyödyntää ulospäin.”

”Lähitulevaisuus näyttää, mitä sillä tarkoitetaan.”

”Eilen oli Telan seminaari missä käsittelimme bioenergia ratkaisuja.”

”En voi puhua vielä mitä ne pitävät sisällään, mutta kahdenviikon kuluttua asia tulee uudelleen esille ja silloin se tulee julkisuuteen.”

KOMMENTTIKYSYMYKSET

1) Onko uutta kerrottavaa uuden jäähallin energiaratkaisuista ja siitä kuinka sen tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää ulospäin tai esimerkiksi myydä valtakunnanverkkoon?

2) Onko uutta kerrottavaa Imatran kaupungin bioenergia- ja uusiutuvan energian ratkaisuista?

Lue lisää

Ei ole kommentoitavaa. Minun mielestäni piti olla jossain kylmälaitteiston valinta, mutten löydä, missä se olisi ollut.

ja rahaa kirjoitti:

anssi.p | Käyttäjän viestit | 16.9.2009 17:56, kirjoitti

”Luit kai lehdestä, että uutta hallia on suunniteltu nimenomaan sellaiseksi, jonka energiaa voidaan hyödyntää ulospäin.”

”Lähitulevaisuus näyttää, mitä sillä tarkoitetaan.”

”Eilen oli Telan seminaari missä käsittelimme bioenergia ratkaisuja.”

”En voi puhua vielä mitä ne pitävät sisällään, mutta kahdenviikon kuluttua asia tulee uudelleen esille ja silloin se tulee julkisuuteen.”

KOMMENTTIKYSYMYKSET

1) Onko uutta kerrottavaa uuden jäähallin energiaratkaisuista ja siitä kuinka sen tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää ulospäin tai esimerkiksi myydä valtakunnanverkkoon?

2) Onko uutta kerrottavaa Imatran kaupungin bioenergia- ja uusiutuvan energian ratkaisuista?

Lue lisää

Energieffektivisering av ishallar

Jäähallin energiatehokkuuden parantaminen

http://epubl.luth.se/1402-1617/2009/148/LTU-EX-09148-SE.pdf

Ote linkistä:

“Eftersom kylmaskiner når högre verkningsgrad vid lägre temperaturdifferens mellan den kalla och den varma sidan skulle det kunna vara lönsamt att kyla kylmaskinen varma sida mot ett kallare medium, tex. smältvatten från ett snölager.

Särskilt vid uppstarten på sensommaren eller hösten, så säsongens is skapas i ishallen, då utomhustemperaturen ännu är hög är behovet av kylning som störst. För att möjliggöra denna kylning krävs ett snölager där snö och is kan lagras över sommarmånaderna och fram tills ny snö eller is kan tillföras till snölagret. Snön som lagras kan antingen komma från en ismaskin alternativt natur- eller konstsnö. För att möjliggöra lagring krävs även att snön isoleras på något sätt för att den inte skall smälta bort utan att den hinner utnyttjas till avsett ändamål.”


Menetelmäkuvaus suomeksi

Koska jäädytyskoneet saavuttavat suuremman tehokkuuden pienemmällä lämpötilaerolla jäädytyskoneen kylmän ja lämpimän puolen välillä, pitäisi olla kannattavaa jäähdyttää jäädytyskoneen lämmintä puolta kylmemmällä aineella, esimerkiksi jäähallin suuren tekojääradan lumi- ja jäävaraston sulamisvedellä.

Erityisesti käynnistettäessä jäähallia kesätauon jälkeen, kun uuden kauden jäätä ryhdytään jäädyttämään, jäähallin ulkopuolella ulkoilman lämpötilan ollessa vielä korkea, on lisäjäähdytyksen tarve suurimmillaan. Tähän jäähdytystapaan tarvitaan lumivarasto, missä lumi ja jää voidaan varastoida kesäkuukausien ajan ja aina siihen asti kunnes uutta lunta ja jäätä voidaan tuottaa varastoon. Varastoitava lumi voi olla peräisin jäähallin jääkoneesta tai vaihtoehtoisesti luonnonlunta tai keinolunta eli tykkilunta. Varastoinnin onnistumiseksi on lumi ja jää eristettävä jollakin tavalla niin, ettei se sula ennen kuin se on voitu täysin käyttää hyödyksi jäähallikoneiston käytön tehostamiseksi ja jäähallin energiakulujen pienentämiseksi.

Tykkilumi eli keinolumi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lumitykki

PS Lumi- ja jäävarastoon voisi tuottaa järeitä jääpaloja automaattisesti jääpalakoneella, mikä hyödyntää Saimaan vettä ja talven pakkasia.
- Vrt. ravintoloiden automaattiset jääpalakoneet.

Kommentteja?

anssi.p kirjoitti:

Ei ole kommentoitavaa. Minun mielestäni piti olla jossain kylmälaitteiston valinta, mutten löydä, missä se olisi ollut.

Aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttaa paneelien hintakehitys ja energian hinta.

Löytyykö asiantuntijoita?
1) Onko aurinkosähkö kilpailukykyinen jo nykyisin tai kuinka kauan arvellaan vielä kuluvan ennen kuin hitakehitys johtaa aurinkopaneelijärjestelmien yleistymiseen?
2) Kuinka pitkä on aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika nykyisillä paneelien hinnoilla ja sähkön hinnalla?
3) Kuinka paljon hyvitetään siitä, että aurinkopaneelijärjestelmällä syötetään ylimääräinen sähkö valtakunnan verkkoon?

hakusanoilla: aurinkosähkö viikki

Uusiutuva energia Viikissä
http://www.viikinuusiutuvaenergia.net/aurinkosahko.htm

Helsingin Energia
http://www.helen.fi/energia/aurinkoenergia.html

http://www.yit.fi/Content.aspx?path=1;32;6344;6597
”Aurinkopaneelit on integroitu osaksi talon parvekejulkisivua. Ne on kytketty talon sähköverkkoon ja sitä kautta edelleen yleiseen verkkoon. Aurinkosähköllä pystytään tyydyttämään 39 asunnon kerrostalon tarvitsemasta sähköstä 15-20 %.”

”Kesällä talon kulutuksen yli menevä aurinkosähkö syötetään yleiseen verkkoon ja talvella Helsingin Energia palauttaa ylijäämän.”

”Pilottiprojekti toteuttaa omalta osaltaan kansallisessa ilmastostrategiassa asetettuja tavoitteita aurinkoenergian käytön lisäämiselle maassamme. Kansallisena tavoitteena on lisätä aurinkoenergian käyttö 20-kertaiseksi nykytasosta vuoteen 2010 mennessä.”

anssi.p kirjoitti:

Ei ole kommentoitavaa. Minun mielestäni piti olla jossain kylmälaitteiston valinta, mutten löydä, missä se olisi ollut.

Miksi energiatehokas jäähalli on tärkeä juuri Imatralle?

Jäähallin tarjouskilpailussa olisi otettava huomioon kokonaisuutena sekä hallin investointikustannukset että hallin 30 - 50 vuoden elinkaaren käyttökustannukset.

Kaikki tekijät, millä voidaan alentaa uuden jäähallin vuotuisia kokonaiskäyttökustannuksia, vähentää jäähallin imatralaisille aiheuttamaa verorasitusta tulevina vuosina. Rahaa jää siten muuhunkin. Kukaan ei varmasti toivo, että jäähallista tulee esimerkiksi energiaa ja verorahaa tuhlaava laitos.

Onko Imatran kaupunginvaltuusto riittävästi painottanut jäähallipäätöksen yhteydessä käyttökustannusten minimoinnin merkitystä uuden jäähallin suunnittelussa?
- Jos tällaiset energiatehokkuus- ja bioenergia-asiat edellyttävät poliittista päätöstä, niin silloin siihen on kaupunginvaltuuston velvollisuus puuttua.
- Jos vastuu on jäähallityöryhmällä, virkamiehillä ja taloushallinnolla, niin kuka valvoo asukasdemokratian näkökulmasta siitä, että uudesta jäähallista todella tulee käyttökustannusten suhteen energialaskua säästävä seuraavien kymmenien vuosien ajan?

Jos kannattaa investoida lama-ajan alehinnalla jäähalliin, niin silloin pitää myös kannattaa investoida uuteen tekniikkaan ja alhaisiin käyttökustannuksiin, koska sillä tavalla jäähallin aiheuttamat vuotuiset kustannukset pidetään kurissa seuraavien 30 - 50 vuoden aikana.

Imatran Ukoskaan rakennettavan uuden jäähallin käyttökulut on kerrottu olevan lehtitietojen mukaan valmistumisvuotena 0,8 - 1,1 miljoonaa euroa.
- Onko tässä otettu huomioon kaikki mahdolliset keinot, millä lisätään jäähallin energiatehokkuutta ja jäähalliin voidaan helposti liittää heti tai myöhemmin uusiutuvan energian tuotantoa, esimerkiksi aurinkoenergiaa.
- Tätä asiaa ei ole kerrottu sanomalehdissä imatralaisille veronmaksajille eikä mahdollisesti lainkaan edes Imatran kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle, jäähallityöryhmälle eikä Imatran kaupungin taloushallinnolle.

Energiatehokkuuteen ja energiakustannuksiin voi vaikuttaa suunnittelemalla viimeisemmän tietämyksen mukaisesti jäähallista ja tulevaisuuden tekojääradasta energiatehokas jääratojen jäädytysenergian, hallin lämmityksen ja ilmastoinnin, lämpimän käyttöveden sekä valaistuksen suhteen.

Käyttökuluihin on vaikutettava jo varhain jäähallin suunnitteluvaiheessa - jälkiviisastelu ei ehkä enää myöhemmin auta.

Ruotsalaisella Bygga Ishall -sivustolla on perustietoa energiatehokkuudesta ja sen vaikutuksesta käyttökustannuksiin:

http://www.exgm.se/files/download/energieffektivitet-i-ishallar.pdf

ja rahaa kirjoitti:

anssi.p | Käyttäjän viestit | 16.9.2009 17:56, kirjoitti

”Luit kai lehdestä, että uutta hallia on suunniteltu nimenomaan sellaiseksi, jonka energiaa voidaan hyödyntää ulospäin.”

”Lähitulevaisuus näyttää, mitä sillä tarkoitetaan.”

”Eilen oli Telan seminaari missä käsittelimme bioenergia ratkaisuja.”

”En voi puhua vielä mitä ne pitävät sisällään, mutta kahdenviikon kuluttua asia tulee uudelleen esille ja silloin se tulee julkisuuteen.”

KOMMENTTIKYSYMYKSET

1) Onko uutta kerrottavaa uuden jäähallin energiaratkaisuista ja siitä kuinka sen tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää ulospäin tai esimerkiksi myydä valtakunnanverkkoon?

2) Onko uutta kerrottavaa Imatran kaupungin bioenergia- ja uusiutuvan energian ratkaisuista?

Lue lisää

Jäähalli valmistui Espoon Leppävaaran urheilupuistoon 10.12.2009

Espoon kiekkoilun tuki ry
http://www.espoonkiekkoiluntuki.fi/uutiset/2008/harjoitusjaahalli.html

”Leppävaaran harjoitusjäähallin rakennuslupa on saanut lainvoiman 15.9.2008.
Espoon Kiekkoilun Tuki ry käynnistää välittömästi kaksirataisen harjoitusjäähallin rakennustyöt Leppävaaran urheilupuistossa.”

”Harjoitusjäähallin kerrosala on 6033 m2 ja tilavuus 48.750 m3. Pukuhuone ja varusteiden kuivaustilojen, sekä oheisharjoittelutilojen toimivuuteen ja riittävyyteen on harjoitusjäähallin suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota.

Myös harjoitusjäähallin käyttökustannusten ja energiatehokkuuden hallinta on suunnittelussa ollut korostetusti esillä.”


Suomen Jääkiekkoliitto (12.12.2009), ”Uusi jäähalli avattu Espoon Leppävaarassa”

http://www.finhockey.fi/taustasivut/artikkeliarkisto/?num=447397

”Leppävaaran 5000-neliöisessä hallissa on kaksi kenttää ja katsomoon mahtuu 200 henkeä.”
”Jäähallin kustannusarvio on noin 5,2 miljoonaa euroa.”

”Moderni rakentaminen mahdollistaa energiatehokkaan käytön. Leppävaaran jäähallin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu erityisen tarkkaan käyttökustannusten hallinta. Rakennuksen talotekniset järjestelmät yhdessä uusimman rakennusautomaation kanssa mahdollistavat jäähallin energiatehokkaan käytön.

Jäähallin kylmäkoneiston lauhdelämpöä hyödynnetään tehokkaasti, jolloin saadaan ilmaisenergiaa lämpimän käyttöveden esilämmitykseen ja tilojen lämmitykseen. Käyttökustannuksia pienentää myös moderni ilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmä, jonka hyötysuhde on 75 prosenttia.

Reebok Areenan viralliset avajaiset ovat helmikuussa (2010).”

Google: nupukivi areena tai reebok areena

Nupukiviareena oli valmistuneen hallin suunnittelu- ja rakennusaikainen työnimi.

Show Business kirjoitti:

Jäähalli valmistui Espoon Leppävaaran urheilupuistoon 10.12.2009

Espoon kiekkoilun tuki ry
http://www.espoonkiekkoiluntuki.fi/uutiset/2008/harjoitusjaahalli.html

”Leppävaaran harjoitusjäähallin rakennuslupa on saanut lainvoiman 15.9.2008.
Espoon Kiekkoilun Tuki ry käynnistää välittömästi kaksirataisen harjoitusjäähallin rakennustyöt Leppävaaran urheilupuistossa.”

”Harjoitusjäähallin kerrosala on 6033 m2 ja tilavuus 48.750 m3. Pukuhuone ja varusteiden kuivaustilojen, sekä oheisharjoittelutilojen toimivuuteen ja riittävyyteen on harjoitusjäähallin suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota.

Myös harjoitusjäähallin käyttökustannusten ja energiatehokkuuden hallinta on suunnittelussa ollut korostetusti esillä.”


Suomen Jääkiekkoliitto (12.12.2009), ”Uusi jäähalli avattu Espoon Leppävaarassa”

http://www.finhockey.fi/taustasivut/artikkeliarkisto/?num=447397

”Leppävaaran 5000-neliöisessä hallissa on kaksi kenttää ja katsomoon mahtuu 200 henkeä.”
”Jäähallin kustannusarvio on noin 5,2 miljoonaa euroa.”

”Moderni rakentaminen mahdollistaa energiatehokkaan käytön. Leppävaaran jäähallin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu erityisen tarkkaan käyttökustannusten hallinta. Rakennuksen talotekniset järjestelmät yhdessä uusimman rakennusautomaation kanssa mahdollistavat jäähallin energiatehokkaan käytön.

Jäähallin kylmäkoneiston lauhdelämpöä hyödynnetään tehokkaasti, jolloin saadaan ilmaisenergiaa lämpimän käyttöveden esilämmitykseen ja tilojen lämmitykseen. Käyttökustannuksia pienentää myös moderni ilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmä, jonka hyötysuhde on 75 prosenttia.

Reebok Areenan viralliset avajaiset ovat helmikuussa (2010).”

Google: nupukivi areena tai reebok areena

Nupukiviareena oli valmistuneen hallin suunnittelu- ja rakennusaikainen työnimi.

Lue lisää

Espoossa ilmestyvä Länsiväylä-lehti n:o 5 - viikonvaihde 16.17.1.2010 - kirjoittaa Reebok-areenasta:

“Leppävaaran vastavalmistunut jäähalli on huomattavasti energiatehokkaampi kuin vanhakantaiset hallit.”

Lehti kirjoittaa, että uusi Reebok-areena kuluttaa 50 - 60 prosenttia vähemmän energiaa vanhanaikaisiin halleihin verrattuna.

“Suunnittelussa on huomioitu tarkkaan käyttökustannusten hallinta.”

– “Jäähalli käyttää kaukolämpöä ja hyödyntää jääntekolaitteiston tuottamaa hukkalämpöä. Myös ilmanvaihto ja valaistus on optimoitu energiaa säästäväksi“, kerrotaan talotekniikan pääsuunnittelusta vastanneesta yrityksestä.

“Hallin päivittäiset käyttökulut ovat noin tuhat euroa.”

treeniä greenisti kirjoitti:

Saadaanko tällä tavalla Imatran Ketterälle varmasti ikioma "Ketterä-jäähallihalli"

Ennen uuden jäähallin valmistumista:

http://www.kettera.net/mansikkala0608.html

Lainaus Imatran Ketterän nettisivulta 24.9.2009:

”Kylpylän asukkaiden käyttöön soveltuu hotellin tiloihin rakennettava ja
helppohoitoinen muovijää, jossa voi luistella normaaleilla luistimilla ja
joka vastaa ominaisuuksiltaan tavallista jäätä.”


- Voiko muovijäällä pelata virallisia juniorijoukkueiden välisiä jääkiekko-otteluita?

- Voiko muovijäällä tosiaankin tehdä kovasta vauhdista jääkiekkopysähdyksen poikittaisilla terillä?

- Kuinka paljon maksaa neliömetri muovijäätä?

- Kuinka paljon maksaisi Imatran Ketterälle NHL-mitat täyttävä kaukalo esimerkiksi vahvojen sponsoreiden tukemana johonkin tyhjänä olevaan hallirakennukseen.
- - Tai pienempiä tekniikan harjoitteluun sopivia kenttiä ympäri Imatraa lähelle kouluja tai koulujen tiloihin?

Harjoittelu tekee mestarin

Lue lisää

Lähde: yle.fi alueet / satakunta, julkaistu 24.03.

http://yle.fi/alueet/teksti/satakunta/2010/03/harjoitusjaahalliin_kesaksi_ehka_muovijaa_1556923.html

”Porin harjoitusjäähallissa saatetaan kesällä luistella synteettisellä muovijäällä.”
Halliin asennettaisiin 600 – 800 neliön synteettinen muovijää. Kaupunki saisi käyttää sitä koululiikuntaan ja päiväkotitoimintaan. Lisäksi sitä vuokrataan jääurheiluseuroille ja muille halukkaille, kerrotaan Yle Satakunnan jutussa.


Voisiko synteettisellä muovijäällä luistelu Imatralla kiinnostaa keväällä, kesällä ja syksyllä imatralaisia, eteläkarjalaisia sekä kotimaisia ja ulkomaisia turisteja – ja tietysti ylläpitäjänä matkailu- ja kuntosaliyrittäjiä sekä imatralaisia kauppiaita?

Show Business kirjoitti:

Lähde: yle.fi alueet / satakunta, julkaistu 24.03.

http://yle.fi/alueet/teksti/satakunta/2010/03/harjoitusjaahalliin_kesaksi_ehka_muovijaa_1556923.html

”Porin harjoitusjäähallissa saatetaan kesällä luistella synteettisellä muovijäällä.”
Halliin asennettaisiin 600 – 800 neliön synteettinen muovijää. Kaupunki saisi käyttää sitä koululiikuntaan ja päiväkotitoimintaan. Lisäksi sitä vuokrataan jääurheiluseuroille ja muille halukkaille, kerrotaan Yle Satakunnan jutussa.


Voisiko synteettisellä muovijäällä luistelu Imatralla kiinnostaa keväällä, kesällä ja syksyllä imatralaisia, eteläkarjalaisia sekä kotimaisia ja ulkomaisia turisteja – ja tietysti ylläpitäjänä matkailu- ja kuntosaliyrittäjiä sekä imatralaisia kauppiaita?

Lue lisää

Porin kaupunki

Vapaa-aikalautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat

”Pöytäkirja 24.03.2010 16.30 sisällysluettelo”:
http://www.pori.fi/listat/vapa/2010/24031630.0/index.html


”36 § SYNTEETTINEN JÄÄ / HARJOITUSJÄÄHALLI”:
http://www.pori.fi/listat/vapa/2010/24031630.0/frmtxt36.htm

Lainauksia 36 §:stä
”Vapaa-aikavirasto on käynyt neuvotteluja porilaisyritys Super-Glide Finlandin kanssa synteettisen eli ns. muovijään asentamisesta harjoitusjäähalliin kesäksi 2010.”

Yrityksen kirje löytyy edellisestä linkistä.

”Päätösehdotus”
”Lautakunta päättää luovuttaa harjoitusjäähallin vuokravapaasti Super-Glide Finlandin käyttöön kesällä 2010 enintään 2.5. - 13.8.2010 väliseksi ajaksi yrityksen kirjeessä mainittuun tarkoitukseen. Vuokrauksesta laaditaan erillinen sopimus. Virasto rakentaa kustannuksellaan harjoitushalliin n. 20x40 m kiekkoradan vuokrakauden ajaksi.”

”PÄÄTÖS: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.”

Show Business kirjoitti:

Löytyykö vertailutietoa?
1 ) Kuinka suuret ovat perinteisen vedestä jäädytetyn harjoituskentän käyttökulut vuodessa.
2 ) Kuinka suuret ovat harjoitteluun tarkoitetun synteettisen muovijääkentän - monitoimikentän - käyttökulut vuodessa?
- Kuinka paljon lisäarvoa antaa se, että kenttää voi käyttää ympäri vuoden ja sen päällä voi tehdä muutakin kuin luistella?
3 ) Kuinka paljon käyttökuluja säästyy synteettisellä muovijääkentällä verrattuna jäädytettyyn kenttään?
4 ) Voidaanko säästöt kohdentaa jääpallokentän käyttökulujen kattamiseen ja kuinka suuren osan säästöt siitä kattavat?
5 ) Kannattaisiko selvittää jääpallokentän rakentamista synteettisestä muovijäästä - ainakin seurata muovijään luisto-ominaisuuksien kehitystä?
- Synteettisen muovijääkentän kitkakertoimen, luiston, ennustetaan vielä paranevan nykyisestä.
- Kuinka suuri ero on tämänhetkisen, markkinoiden parhaan, synteettisen muovijään kitkakerroin verrattuna vedestä jäädytettyyn kenttään?
- Onko erolla käytännöllistä merkitystä jääpalloilulle?
- Kuinka suuri vaihtelualue on vedestä jäädytetyn tekojään kitkakertoimissa eri sääolosuhteissa eri ulkolämpötiloissa?
- - Jääkö muovijään kitkakerroin vaihtelualueen sisälle?
- Kuinka suuri merkitys muovijään luistoon on sillä, kuinka luistimen terän teroitusprofiili tehdään - terän kaarevuus ja uran mitoitus?
- Kuinka suuri merkitys muovijään luistoon on alustan lämpötilalla ja luistimen terän lämpötilalla?
6 ) Kuinka paljon säästyisi jääpallokentän vuotuisissa käyttökuluissa, jos se rakennettaisiin synteettisestä muovijäästä eikä perinteisellä jäädytystekniikalla?

Lue lisää

Show Business | 5.10.2009 12:05
”Kuinka suuri vaihtelualue on vedestä jäädytetyn tekojään kitkakertoimissa eri sääolosuhteissa eri ulkolämpötiloissa?
- Jääkö muovijään kitkakerroin vaihtelualueen sisälle?”

Alain Hachén kirjassa Jääkiekon fysiikka, 2003, sivulla 54 on lainaus jään kitkakertoimista lähteestä,
J.J. de Koning, G. de Groot ja G.J. van Ingen Schenau, “Ice Friction during Speed Skating”, Journal of Biomechanics 25 (1992): sivu 565.

Kitkakertoimet on mitattu luistelunopeudella 8 m/s.
Mittausten perusteella on havaittu, että pikaluistelijan luistimen terän ja jään välinen kitka ensin pienenee ja sitten jälleen kasvaa, kun jään lämpötilaa muutettiin miinus 11 °C:sta miinus 1 °C:een. Pienin kitka ja suurin luistimen terän luisto vedestä jäädytetyllä jäällä saavutettiin miinus 7 °C:ssa.

Jääkiekon fysiikka -kirjan sivulta 54, kuvasta 1.7 on poimittu kitkakertoimet:

-11 °C / 0,0049
-9 °C / 0,0044
-7 °C / 0,0043
-5 °C / 0,0046
-3 °C / 0,0051
-2 °C / 0,0055
-1 °C / 0,0060

Perusluistelun aikana, terän kulkiessa suoraan, kitkakerroin voi olla keskimäärin 0,0046 ja 0,0059 terän tehdessä kaarteen jään pinnalla ennen potkua.

Ulkokentillä jään lämpötila voi vaihdella laajalla alueella. Ulkokenttien, kuten jääpallokenttien luistoon voi olla vaikutusta myös sateella ja auringolla sekä jäädyttämiseen käytetyllä vedellä tai sillä jääkö jään sisään pieniä ilmakuplia.

Jääkiekko- ja jääpallohalleissa jään pintalämpötilaan vaikuttaa jään paksuus ja ilman lämpötila. Jää ei saa olla liian paksua, koska silloin jäädytyslaitteiston teho ei riitä pitämään jäätä halutulla lämpötila-alueella. Pahimmassa tapauksessa jäälle voi tulla vettä, mikä estää jääkiekon luistoa tai jääpallon pyörimistä jään pinnalla. Ohut, vahva ja sitkeä jää kuluttaa myös vähemmän energiaa.

Eri jääurheilulajit ja jään lämpötila:
- Jääkiekkoilijat haluavat jään lämpötilan alueelle -5 °C – -3 °C.
- Taitoluistelijat pitävät hyvänä jään lämpötilana -2 °C – - 3 °C.
- Pikaluistelussa esimerkiksi -8 °C – - 9,5 °C.
- Short Track -luistelussa -5,5 °C.

Synteettisen muovijään kehitystyö tähtää staattisen sekä liikekitkakertoimen eli luisto-ominaisuuksien saamiseksi mahdollisimman lähelle jäästä jäädytetyn jään lukemia. Pelkän luiston kehittäminen saattaisi olla suhteellisen helppoa, mutta muovijäähän on saatava myös pitoa luistimen terän tehdessä kaaren. Samoin kehitystyötä tekeville haastetta luo jääkiekkoilijoiden käyttämä pysähdys poikittaisilla terillä sekä taitoluistelijoiden piruetit.

Tiedot on kerätty internetistä.

Tämä voisi toimia keskustelun avauksena pelialustojen - jää tai synteettinen muovijää - kitkakertoimista eri lämpötiloissa ja eri olosuhteissa esimerkiksi jääpallokentillä – ulkona tai sisällä jääpallohallissa.

Show Business kirjoitti:

Show Business | 5.10.2009 12:05
”Kuinka suuri vaihtelualue on vedestä jäädytetyn tekojään kitkakertoimissa eri sääolosuhteissa eri ulkolämpötiloissa?
- Jääkö muovijään kitkakerroin vaihtelualueen sisälle?”

Alain Hachén kirjassa Jääkiekon fysiikka, 2003, sivulla 54 on lainaus jään kitkakertoimista lähteestä,
J.J. de Koning, G. de Groot ja G.J. van Ingen Schenau, “Ice Friction during Speed Skating”, Journal of Biomechanics 25 (1992): sivu 565.

Kitkakertoimet on mitattu luistelunopeudella 8 m/s.
Mittausten perusteella on havaittu, että pikaluistelijan luistimen terän ja jään välinen kitka ensin pienenee ja sitten jälleen kasvaa, kun jään lämpötilaa muutettiin miinus 11 °C:sta miinus 1 °C:een. Pienin kitka ja suurin luistimen terän luisto vedestä jäädytetyllä jäällä saavutettiin miinus 7 °C:ssa.

Jääkiekon fysiikka -kirjan sivulta 54, kuvasta 1.7 on poimittu kitkakertoimet:

-11 °C / 0,0049
-9 °C / 0,0044
-7 °C / 0,0043
-5 °C / 0,0046
-3 °C / 0,0051
-2 °C / 0,0055
-1 °C / 0,0060

Perusluistelun aikana, terän kulkiessa suoraan, kitkakerroin voi olla keskimäärin 0,0046 ja 0,0059 terän tehdessä kaarteen jään pinnalla ennen potkua.

Ulkokentillä jään lämpötila voi vaihdella laajalla alueella. Ulkokenttien, kuten jääpallokenttien luistoon voi olla vaikutusta myös sateella ja auringolla sekä jäädyttämiseen käytetyllä vedellä tai sillä jääkö jään sisään pieniä ilmakuplia.

Jääkiekko- ja jääpallohalleissa jään pintalämpötilaan vaikuttaa jään paksuus ja ilman lämpötila. Jää ei saa olla liian paksua, koska silloin jäädytyslaitteiston teho ei riitä pitämään jäätä halutulla lämpötila-alueella. Pahimmassa tapauksessa jäälle voi tulla vettä, mikä estää jääkiekon luistoa tai jääpallon pyörimistä jään pinnalla. Ohut, vahva ja sitkeä jää kuluttaa myös vähemmän energiaa.

Eri jääurheilulajit ja jään lämpötila:
- Jääkiekkoilijat haluavat jään lämpötilan alueelle -5 °C – -3 °C.
- Taitoluistelijat pitävät hyvänä jään lämpötilana -2 °C – - 3 °C.
- Pikaluistelussa esimerkiksi -8 °C – - 9,5 °C.
- Short Track -luistelussa -5,5 °C.

Synteettisen muovijään kehitystyö tähtää staattisen sekä liikekitkakertoimen eli luisto-ominaisuuksien saamiseksi mahdollisimman lähelle jäästä jäädytetyn jään lukemia. Pelkän luiston kehittäminen saattaisi olla suhteellisen helppoa, mutta muovijäähän on saatava myös pitoa luistimen terän tehdessä kaaren. Samoin kehitystyötä tekeville haastetta luo jääkiekkoilijoiden käyttämä pysähdys poikittaisilla terillä sekä taitoluistelijoiden piruetit.

Tiedot on kerätty internetistä.

Tämä voisi toimia keskustelun avauksena pelialustojen - jää tai synteettinen muovijää - kitkakertoimista eri lämpötiloissa ja eri olosuhteissa esimerkiksi jääpallokentillä – ulkona tai sisällä jääpallohallissa.

Lue lisää

Eikös synteettistä "jäätä" pidä voidella jollain öljyllä tai muulla sellaisella?
Taitaa olla arvokastakin?

karhu6 kirjoitti:

Eikös synteettistä "jäätä" pidä voidella jollain öljyllä tai muulla sellaisella?
Taitaa olla arvokastakin?

eihän tuo pöllömmältä näytä...
http://www.vikingice.com/video.php

Ei vaan taitais kelvata meidän HUIPPUKIEKKOSEURALLEMME.

karhu6 kirjoitti:

Eikös synteettistä "jäätä" pidä voidella jollain öljyllä tai muulla sellaisella?
Taitaa olla arvokastakin?

Synteettisen muovijään hoito on lähes ilmaista.

Tämä selviää vierailemalla eri valmistajien ja synteettisen jään kenttien hankintaa suunnittelevien tai niitä hankkineiden nettisivustoilla. Myös kotimaisten tai ulkomaisten lajiliittojen sivustoilta voi löytää tietoa.

Kehitystyön viimeiset saavutukset takaavat jo tähän mennessä siinä määrin hyvän luiston, että luistoa lisääviä aineita ei tarvitse välttämättä käyttää päivittäin. Tärkeintä on pitää kenttä puhtaana ja luistimet riittävän hyvässä kunnossa. Synteettisen muovijääkentän puhtaanapito muistuttaa ehkä lähinnä lattian puhtaanapitoa, mihin ei tarvita suurta ammattitaitoa kuten vedestä jäädytettävän jään jäädyttämiseen ja hoitoon.

Synteettinen muovijää ei kuluta lainkaan sähköä kun taas vedestä jäädytettävä jää käyttää jäädytykseen kallista ja jatkuvasti kallistuvaa sähköä ja vesijäähallit ovat monessa suhteessa kalliimpia hankkia ja käyttää. Henklökunnan palkat ovat suuremmat jäähalleissa kuin synteettisen muovijääalusta halleissa.

Synteettisen muovijään hoitokustannukset ovat monessa tapauksessa kaupungeille ja kunnille ilmaisia, koska luisteluseurat voivat helposti huolehtia talkootyönä synteettisen muovijään puhdistuksesta ja ajoittaisesta ”puunaamisesta” luistoa parantavalla aineella esimerkiksi kerran viikossa.

Eri valmistajien sivustoilta löytyy myös tiedot käytettävistä liukasteista, millä voidaan parantaa luistoa haluttaessa. Esimerkiksi ruotsalaisen Polykemin kehittämä synteettisen muovijään materiaalin luisto ilman luistonlisäaineita riittää luistelu- ja pelitekniikan harjoitteluun ja harjoitusotteluihin. Kannattaisi kartoittaa eri valmistajien myyntiohjelmassa olevat erilaiset vaihtoehdot ja seurata alan kehitystä jatkuvasti.

Ennen jääkiekkojunioreiden kilpaottelua synteettisellä muovijäällä luistelualusta puhdistetaan ja käsitellään luistoa lisäävällä aineella huolellisesti.

Kentän ja hallin sponsoroidun hankintahinnan jälkeen hoitokustannukset jäävät erittäin pieniksi luisteluseuroille, jolloin seurat säästävät jäähallien käyttömaksuissa harjoitellessaan omassa synteettisen muovijään hallissa.

karhu6 kirjoitti:

Eikös synteettistä "jäätä" pidä voidella jollain öljyllä tai muulla sellaisella?
Taitaa olla arvokastakin?

”Plast-isen har egenskaper som är väldigt lika riktig is och är därför ett komplement till den is som idag finns i kommunens ishallar.”

Muovijään ominaisuudet ovat hyvin samankaltaiset oikean jään kanssa ja siksi se täydentää kunnan jäähalleissa tänä päivänä käytössä olevaa jäätä.


http://www.mynewsdesk.com/se/pressroom/botkyrka_kommun/pressrelease/view/botkyrka-aer-foerst-ut-med-plast-is-inomhus-274854

Lainaus edellisetä linkistä:

”Botkyrka kommun

Botkyrka är först ut med plast-is inomhus

Feb 25, 2009 09:33 CET
Botkyrka kommun är den första kommunen som provar plast-is inomhus. Mellan 2-5 mars förvandlas därför idrottshallen i Tumba idrottshus till en ishall. Kommunen bjuder in föreningar och allmänhet för att få in synpunkter på isens kvalitet och åkkänsla.

- Fördelarna med plast-is är att vi kan hålla ishallarna öppna året om. Dessutom minskar energiförbrukningen, vilket är positivt för miljön. Kostnaden för att driva hallarna minskar också, säger Eva Jansson, förvaltningschef för kultur- och fritidsförvaltningen.

Plast-isen har egenskaper som är väldigt lika riktig is och är därför ett komplement till den is som idag finns i kommunens ishallar.

Om kommunen skulle införa plast-is skulle inköpskostnaden bli 1800 kr per kvadratmeter. Isens hållbarhet är 14 år och kräver litet underhåll och låga energikostnader.

Kommunen bjuder in föreningar och allmänhet för att testa plast-isen. Allmänheten är välkommen till Tumba idrottshus den 3 mars kl. 16.30-17.00 och 4 mars kl. 16.00-17.30 för att prova på att åka på plast-isen och ge synpunkter på isens kvalitet och åkkänsla. På onsdagen mellan 16.00-16.30 kommer även hockeylegenden Börje Salming att finnas på plats för att göra några fintar med barnen.”

Download attached files: PDF document | Word document”


”Gensvaret var positivt”

http://www.botkyrka.se/index.php?dispatchTo=Renderer&action=download&file=83615

“Kultur- och fritidsförvaltningen bjöd in en leverantör till kommunen för att demonstrera plastis av god kvalitet. Under fem dagar fick isföreningarna och allmänheten prova att åka skridskor på isen.
I samband med det gjordes en enkätundersökning vad användarna tyckte. Gensvaret var positivt.

Nu går vi vidare och undersöker möjligheterna att använda plastis i någon av våra ishallar för att minska klimatpåverkan.”

karhuSIX kirjoitti:

eihän tuo pöllömmältä näytä...
http://www.vikingice.com/video.php

Ei vaan taitais kelvata meidän HUIPPUKIEKKOSEURALLEMME.

Lue lisää

karhuSIX |16.4.2010 10:23
"Ei vaan taitais kelvata meidän HUIPPUKIEKKOSEURALLEMME."

Kommentti: Eikö asiaa pitäisi kysyä imatralaisilta asukkailta ja veronmaksajilta?


Ruotsin jääkiekkoliitto on hyväksynyt muovijään viralliseksi pelialustaksi kaikille C-junioreille ja nuoremmille.

On vain lyhyen ajan kysymys, että myös Suomen jääkiekkoliitto hyväksyy synteettisen muovijääalustan viralliseksi pelialustaksi junioreille.

Kannattaisiko Imatran kaupungin asukkaiden ottaa tämä huomioon ennen kuin ollaan tekemässä suurinvestointia jääurheiluun?

MUOVIJÄÄHALLIN KÄYTTÖKULUT vs. VEDESTÄ JÄÄDYTETYN JÄÄKIEKKORADAN KÄYTTÖKULUT

Muovijäähallin käyttökulut ovat vain hyvin pieni murto-osa yksirataisen vedestä jäädytetyn jäähallin käyttökuluista.

Show Business | 29.9.2009 13:25
a) ”En hall med plast-is i Roma beräknas kosta sex miljoner kronor.
b) Men underhållskostnaderna är försvinnande låga.”

a) Roma IF:n muovijääalustainen halli tulisi maksamaan kuusi miljoonaa ruotsinkruunua.
b) Ylläpitokustannukset olisivat häviävän pienet.

Google: valuuttamuuntimet
20.4.2010: 1 ruotsinkruunu = 0.103224
6 000 000 ruotsinkruunua on 619 341 euroa.

Esimerkiksi Näreharjun jäähallin hoitokustannukset vuoden 2006 kustannustasolla
olivat 144 000 euroa vuodessa. [E-S 18.4.2008]

Investoimalla synteettisen muovijään halliin, voidaan sen investointikulu maksaa lyhyessä ajassa takaisin säästyvillä käyttökustannuksilla.


Esimerkiksi jos synteettisen muovijään halli maksaisi vaikka 600 000 euroa ja käyttökuluissa säästettäisiin vaikkapa 100 000 euroa, niin synteettisen muovijään halli olisi maksettu takaisin kokonaan 6 vuodessa.

Kuuden vuoden jälkeen Imatran kaupungin kassaan jää vuosittain 100 000 euroa ylimääräistä käytettäväksi laadukkaiden lakisääteisten palveluiden järjestämiseen.

Onko näin - mihin kannattaisi sijoittaa Imatralla synteettisen muovijään kilpahalli junioreille?

Show Business kirjoitti:

karhuSIX |16.4.2010 10:23
"Ei vaan taitais kelvata meidän HUIPPUKIEKKOSEURALLEMME."

Kommentti: Eikö asiaa pitäisi kysyä imatralaisilta asukkailta ja veronmaksajilta?


Ruotsin jääkiekkoliitto on hyväksynyt muovijään viralliseksi pelialustaksi kaikille C-junioreille ja nuoremmille.

On vain lyhyen ajan kysymys, että myös Suomen jääkiekkoliitto hyväksyy synteettisen muovijääalustan viralliseksi pelialustaksi junioreille.

Kannattaisiko Imatran kaupungin asukkaiden ottaa tämä huomioon ennen kuin ollaan tekemässä suurinvestointia jääurheiluun?

MUOVIJÄÄHALLIN KÄYTTÖKULUT vs. VEDESTÄ JÄÄDYTETYN JÄÄKIEKKORADAN KÄYTTÖKULUT

Muovijäähallin käyttökulut ovat vain hyvin pieni murto-osa yksirataisen vedestä jäädytetyn jäähallin käyttökuluista.

Show Business | 29.9.2009 13:25
a) ”En hall med plast-is i Roma beräknas kosta sex miljoner kronor.
b) Men underhållskostnaderna är försvinnande låga.”

a) Roma IF:n muovijääalustainen halli tulisi maksamaan kuusi miljoonaa ruotsinkruunua.
b) Ylläpitokustannukset olisivat häviävän pienet.

Google: valuuttamuuntimet
20.4.2010: 1 ruotsinkruunu = 0.103224
6 000 000 ruotsinkruunua on 619 341 euroa.

Esimerkiksi Näreharjun jäähallin hoitokustannukset vuoden 2006 kustannustasolla
olivat 144 000 euroa vuodessa. [E-S 18.4.2008]

Investoimalla synteettisen muovijään halliin, voidaan sen investointikulu maksaa lyhyessä ajassa takaisin säästyvillä käyttökustannuksilla.


Esimerkiksi jos synteettisen muovijään halli maksaisi vaikka 600 000 euroa ja käyttökuluissa säästettäisiin vaikkapa 100 000 euroa, niin synteettisen muovijään halli olisi maksettu takaisin kokonaan 6 vuodessa.

Kuuden vuoden jälkeen Imatran kaupungin kassaan jää vuosittain 100 000 euroa ylimääräistä käytettäväksi laadukkaiden lakisääteisten palveluiden järjestämiseen.

Onko näin - mihin kannattaisi sijoittaa Imatralla synteettisen muovijään kilpahalli junioreille?

Lue lisää

Bosön Ruotsi

Ruotsin ensimmäisessä synteettisen muovijään hallissa on kaksi rataa: jääkiekkokaukalo ja rata luistelunopeuden testaukseen.

Bosön Halli sijaitsee 15 minuutin ajomatkan päässä Tukholman keskustasta.

karhuSIX kirjoitti:

eihän tuo pöllömmältä näytä...
http://www.vikingice.com/video.php

Ei vaan taitais kelvata meidän HUIPPUKIEKKOSEURALLEMME.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=e2YtcnCk7YQ&feature=channel

On sanottu, että tällä synteettisen muovijäällä luisto eroaa vain hiuksen hienosti vedestä jäädytettyyn jäähän verrattuna.

Kokeilemallahan se parhaiten selviäisi

Show Business kirjoitti:

Löytyykö vertailutietoa?
1 ) Kuinka suuret ovat perinteisen vedestä jäädytetyn harjoituskentän käyttökulut vuodessa.
2 ) Kuinka suuret ovat harjoitteluun tarkoitetun synteettisen muovijääkentän - monitoimikentän - käyttökulut vuodessa?
- Kuinka paljon lisäarvoa antaa se, että kenttää voi käyttää ympäri vuoden ja sen päällä voi tehdä muutakin kuin luistella?
3 ) Kuinka paljon käyttökuluja säästyy synteettisellä muovijääkentällä verrattuna jäädytettyyn kenttään?
4 ) Voidaanko säästöt kohdentaa jääpallokentän käyttökulujen kattamiseen ja kuinka suuren osan säästöt siitä kattavat?
5 ) Kannattaisiko selvittää jääpallokentän rakentamista synteettisestä muovijäästä - ainakin seurata muovijään luisto-ominaisuuksien kehitystä?
- Synteettisen muovijääkentän kitkakertoimen, luiston, ennustetaan vielä paranevan nykyisestä.
- Kuinka suuri ero on tämänhetkisen, markkinoiden parhaan, synteettisen muovijään kitkakerroin verrattuna vedestä jäädytettyyn kenttään?
- Onko erolla käytännöllistä merkitystä jääpalloilulle?
- Kuinka suuri vaihtelualue on vedestä jäädytetyn tekojään kitkakertoimissa eri sääolosuhteissa eri ulkolämpötiloissa?
- - Jääkö muovijään kitkakerroin vaihtelualueen sisälle?
- Kuinka suuri merkitys muovijään luistoon on sillä, kuinka luistimen terän teroitusprofiili tehdään - terän kaarevuus ja uran mitoitus?
- Kuinka suuri merkitys muovijään luistoon on alustan lämpötilalla ja luistimen terän lämpötilalla?
6 ) Kuinka paljon säästyisi jääpallokentän vuotuisissa käyttökuluissa, jos se rakennettaisiin synteettisestä muovijäästä eikä perinteisellä jäädytystekniikalla?

Lue lisää

Svenska Ishockeyförbundet

Ruotsin jääkiekkoliitto järjestää:

Arenadagarna 2010 på Globen under LG Hockey Games
http://www.swehockey.se/Om-forbundet/ArenaGruppen/Externa-hogerpuffar/Arenadagarna-2010/

Hur kan ni utveckla er arena?
http://www.swehockey.se/ImageVault/Images/id_6869/scope_0/ImageVaultHandler.aspx
- Testa 4:e generationens syntetis
- Testaa neljännen sukupolven synteettinen muovijää

Utställare
http://www.swehockey.se/ImageVault/Images/id_7432/scope_0/ImageVaultHandler.aspx

ja poliittinen asia? kirjoitti:

Miksi energiatehokas jäähalli on tärkeä juuri Imatralle?

Jäähallin tarjouskilpailussa olisi otettava huomioon kokonaisuutena sekä hallin investointikustannukset että hallin 30 - 50 vuoden elinkaaren käyttökustannukset.

Kaikki tekijät, millä voidaan alentaa uuden jäähallin vuotuisia kokonaiskäyttökustannuksia, vähentää jäähallin imatralaisille aiheuttamaa verorasitusta tulevina vuosina. Rahaa jää siten muuhunkin. Kukaan ei varmasti toivo, että jäähallista tulee esimerkiksi energiaa ja verorahaa tuhlaava laitos.

Onko Imatran kaupunginvaltuusto riittävästi painottanut jäähallipäätöksen yhteydessä käyttökustannusten minimoinnin merkitystä uuden jäähallin suunnittelussa?
- Jos tällaiset energiatehokkuus- ja bioenergia-asiat edellyttävät poliittista päätöstä, niin silloin siihen on kaupunginvaltuuston velvollisuus puuttua.
- Jos vastuu on jäähallityöryhmällä, virkamiehillä ja taloushallinnolla, niin kuka valvoo asukasdemokratian näkökulmasta siitä, että uudesta jäähallista todella tulee käyttökustannusten suhteen energialaskua säästävä seuraavien kymmenien vuosien ajan?

Jos kannattaa investoida lama-ajan alehinnalla jäähalliin, niin silloin pitää myös kannattaa investoida uuteen tekniikkaan ja alhaisiin käyttökustannuksiin, koska sillä tavalla jäähallin aiheuttamat vuotuiset kustannukset pidetään kurissa seuraavien 30 - 50 vuoden aikana.

Imatran Ukoskaan rakennettavan uuden jäähallin käyttökulut on kerrottu olevan lehtitietojen mukaan valmistumisvuotena 0,8 - 1,1 miljoonaa euroa.
- Onko tässä otettu huomioon kaikki mahdolliset keinot, millä lisätään jäähallin energiatehokkuutta ja jäähalliin voidaan helposti liittää heti tai myöhemmin uusiutuvan energian tuotantoa, esimerkiksi aurinkoenergiaa.
- Tätä asiaa ei ole kerrottu sanomalehdissä imatralaisille veronmaksajille eikä mahdollisesti lainkaan edes Imatran kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle, jäähallityöryhmälle eikä Imatran kaupungin taloushallinnolle.

Energiatehokkuuteen ja energiakustannuksiin voi vaikuttaa suunnittelemalla viimeisemmän tietämyksen mukaisesti jäähallista ja tulevaisuuden tekojääradasta energiatehokas jääratojen jäädytysenergian, hallin lämmityksen ja ilmastoinnin, lämpimän käyttöveden sekä valaistuksen suhteen.

Käyttökuluihin on vaikutettava jo varhain jäähallin suunnitteluvaiheessa - jälkiviisastelu ei ehkä enää myöhemmin auta.

Ruotsalaisella Bygga Ishall -sivustolla on perustietoa energiatehokkuudesta ja sen vaikutuksesta käyttökustannuksiin:

http://www.exgm.se/files/download/energieffektivitet-i-ishallar.pdf

Lue lisää

Laitteisto tulee olemaan sellainen, että lauhdelämmöllä lämmitetään hallin tilat. Hallin kylkeen tulee varasto latukoneelle.

karhu6 kirjoitti:

Eikös synteettistä "jäätä" pidä voidella jollain öljyllä tai muulla sellaisella?
Taitaa olla arvokastakin?

- Ovatko Imatran kaupungin tulot ja vakavaraisuus merkittävästi kasvaneet vuoden 2008 jälkeen?

- Onko imatralaisten tarvitsemissa lakisääteisissä palveluissa tosiasiallisesti parantamisen varaa?

- Miksi imatralaisten lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa valitsemille luottamusmiehille, nykyiselle Imatran kaupunginvaltuustolle, on puoluepoliittisesti tärkeää rakentaa
KAKSIRATAINEN - hiilijalanjälkeä kasvattava - jäähalli Ukonniemeen?

- Kuvastaako tämä vaalivoittajien ja suurten puolueiden arvoja?

- Ovatko nykyisen Imatran kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen luottamusmiehet ja naiset yksimielisiä päättäessään jäähallin rakentamisesta kesäkuussa 2010 ja kuinka he perustelevat oman kantansa äänestäjilleen?

- Kuinka monta prosenttia imatralaisista äänestäjistä veronmaksajista vastustaa kaksirataista jäähallia ja ovatko kaupunginvaltuutetut tosiasiallisesti kuunnelleet laajasti imatralaisten mielipidettä?

- Kuuluuko luottamusmiesten ottaa huomioon laaja kansalaismielipide?


Imatralaiset äänestäjät valitsivat nykyisen kunnanvaltuuston lokakuussa 2008:

Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin:
Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP) 17 paikkaa
Kansallinen Kokoomus (Kok) 12 paikkaa
Suomen Keskusta (Kesk) 5 paikkaa
Perussuomalaiset (PS) 5 paikkaa
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 paikkaa
Vihreä Liitto (Vihr) 1 paikkaa
Vasemmistoliitto (Vas) 1 paikkaa
Yhteensä 43 paikkaa
[imatra.fi]

Seuraavat kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa 2012.
Paikallisdemokratian kannalta imatralaisille äänestäjille olisi varmasti tärkeää saada tietää koko vaalikauden aikana, mikä on oman edustajan ja tulevan ehdokkaan kanta, perustelut sekä prioriteetti erilaisiin kunnan järjestämiin palveluihin ja verorahojen käyttöön.
- Monissa muissa asioissa kaupunki säästää - miksi juuri jäähalli on poliittisille puolueille ja poliitikoille niin kovin tärkeä ”palvelu” imatralaisille?


Google: Kahden kaukalon jäähalli on putoamassa Imatran kaavailuista

Etelä-Saimaan kirjoitus 18.4.2008:
”KAHDEN KAUKALON JÄÄHALLI ON PUTOAMASSA IMATRAN KAAVAILUISTA”

HUOMAA lehtikirjoituksen päivämäärä.
Etelä-Saimaan artikkeli on kirjoitettu ennen nykyisen Imatran kaupunginvaltuuston valintaa, nykyinen valittiin lokakuussa 2008.

Google: Kahden kaukalon jäähalli on putoamassa Imatran kaavailuista

http://www.esaimaa.fi/Urheilu---Urheilu-uutiset/2008/04/18/Kahden kaukalon jäähalli on putoamassa Imatran kaavailuista/200815117779/6

Kommentoi lehden kirjoitusta!

Olisiko taloudellista ja käyttäjien tarpeiden kannalta realismia rakentaa Ukonniemeen yksiratainen kilpahalli ja lisäksi Mansikkalan koulujen ja urheilutalojen lähelle - hyvien liikenneyhteyksien varrelle, ympärivuotiseen käyttöön - synteettisen muovijään luistelualustaa hyödyntävä MONITOIMIHALLI sekä luistelijoille että muille lajeille?

Ovatko Imatran kaupungin virkamiehet ja poliitikot seuranneet synteettisen muovijään kehitystä ja sen mahdollisuuksia Imatralla vai halutaanko tämä aihe vaieta puoluepoliittisista syistä kuoliaaksi?

Onko synteettinen muovijää uhka vai mahdollisuus imatralaisille poliittisille puolueille ja poliitikoille sekä itse imatralaisille ja Imatran Ketterälle?

Sallivatko Imatran poliitikot ja virkamiehet avoimen, laajennetun kansalais- ja arvokeskustelun aiheesta vaatimatta äänestäjien valitsemia valtuutettuja vaikenemaan kriittisistä ja asiaa kaikkien imatralaisten kannalta edistävistä mielipiteistään?

Vappu tulee tänäkin vuonna!

karhu6 kirjoitti:

Eikös synteettistä "jäätä" pidä voidella jollain öljyllä tai muulla sellaisella?
Taitaa olla arvokastakin?

Satakunnan Kansa 18.3.2010

sk24.fi

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite/AMLayout&cid=1194639113165&p=1194613459185&pagename=SKAWrapper

”Porin harjoitushalliin tarjotaan kesäksi keinotekoista jäätä”

”Keinotekoinen jää on yrityksen mukaan tukena ja lisänä oikean jään rinnalla jo saanut muualla maailmassa pysyvän jalansijan.

Ruotsissa sitä käyttävät muun muassa jääkiekko- ja jääpalloliitto.”

kun luistoa on kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=e2YtcnCk7YQ&feature=channel

On sanottu, että tällä synteettisen muovijäällä luisto eroaa vain hiuksen hienosti vedestä jäädytettyyn jäähän verrattuna.

Kokeilemallahan se parhaiten selviäisi

Lue lisää

Kun synteettistä muovijääkenttää käytetään pelkästään luisteluun tai esimerkiksi jääkiekon ja jääpallon peli- ja luistelutekniikkaharjoitteluun eikä varsinaiseen pelaamiseen, niin pelikenttämerkintöjä ei välttämättä tarvita. Curlingia voisi harrastaa edullisesti sääntöjen mukaisella synteettisellä jäällä.

Muutama satunnainen nettilöytö synteettisen muovijään kentistä, missä näkyvät kenttäviivat.

Curling

http://www.youtube.com/watch?v=PWPS9GcF8aU


Jääkiekko

http://blog.globalsyntheticice.com/post/2009/12/04/Regulation-Synthetic-Ice-Hockey-Rinks-With-Lines!.aspx

http://www.youtube.com/watch?v=SVlNfGBKyy4

http://www.youtube.com/watch?v=Gd_dXYNiNHc

http://www.youtube.com/watch?v=5_PGO8d4fJs

Kuinka monella synteettisen muovijään valmistajalla on tänä päivänä valmius toimittaa kenttiä hyvien luisteluominaisuuksien lisäksi pelisääntöjen mukaisilla merkinnöillä?

ja rahaa kirjoitti:

- Ovatko Imatran kaupungin tulot ja vakavaraisuus merkittävästi kasvaneet vuoden 2008 jälkeen?

- Onko imatralaisten tarvitsemissa lakisääteisissä palveluissa tosiasiallisesti parantamisen varaa?

- Miksi imatralaisten lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa valitsemille luottamusmiehille, nykyiselle Imatran kaupunginvaltuustolle, on puoluepoliittisesti tärkeää rakentaa
KAKSIRATAINEN - hiilijalanjälkeä kasvattava - jäähalli Ukonniemeen?

- Kuvastaako tämä vaalivoittajien ja suurten puolueiden arvoja?

- Ovatko nykyisen Imatran kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen luottamusmiehet ja naiset yksimielisiä päättäessään jäähallin rakentamisesta kesäkuussa 2010 ja kuinka he perustelevat oman kantansa äänestäjilleen?

- Kuinka monta prosenttia imatralaisista äänestäjistä veronmaksajista vastustaa kaksirataista jäähallia ja ovatko kaupunginvaltuutetut tosiasiallisesti kuunnelleet laajasti imatralaisten mielipidettä?

- Kuuluuko luottamusmiesten ottaa huomioon laaja kansalaismielipide?


Imatralaiset äänestäjät valitsivat nykyisen kunnanvaltuuston lokakuussa 2008:

Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin:
Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP) 17 paikkaa
Kansallinen Kokoomus (Kok) 12 paikkaa
Suomen Keskusta (Kesk) 5 paikkaa
Perussuomalaiset (PS) 5 paikkaa
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 paikkaa
Vihreä Liitto (Vihr) 1 paikkaa
Vasemmistoliitto (Vas) 1 paikkaa
Yhteensä 43 paikkaa
[imatra.fi]

Seuraavat kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa 2012.
Paikallisdemokratian kannalta imatralaisille äänestäjille olisi varmasti tärkeää saada tietää koko vaalikauden aikana, mikä on oman edustajan ja tulevan ehdokkaan kanta, perustelut sekä prioriteetti erilaisiin kunnan järjestämiin palveluihin ja verorahojen käyttöön.
- Monissa muissa asioissa kaupunki säästää - miksi juuri jäähalli on poliittisille puolueille ja poliitikoille niin kovin tärkeä ”palvelu” imatralaisille?


Google: Kahden kaukalon jäähalli on putoamassa Imatran kaavailuista

Etelä-Saimaan kirjoitus 18.4.2008:
”KAHDEN KAUKALON JÄÄHALLI ON PUTOAMASSA IMATRAN KAAVAILUISTA”

HUOMAA lehtikirjoituksen päivämäärä.
Etelä-Saimaan artikkeli on kirjoitettu ennen nykyisen Imatran kaupunginvaltuuston valintaa, nykyinen valittiin lokakuussa 2008.

Google: Kahden kaukalon jäähalli on putoamassa Imatran kaavailuista

http://www.esaimaa.fi/Urheilu---Urheilu-uutiset/2008/04/18/Kahden kaukalon jäähalli on putoamassa Imatran kaavailuista/200815117779/6

Kommentoi lehden kirjoitusta!

Olisiko taloudellista ja käyttäjien tarpeiden kannalta realismia rakentaa Ukonniemeen yksiratainen kilpahalli ja lisäksi Mansikkalan koulujen ja urheilutalojen lähelle - hyvien liikenneyhteyksien varrelle, ympärivuotiseen käyttöön - synteettisen muovijään luistelualustaa hyödyntävä MONITOIMIHALLI sekä luistelijoille että muille lajeille?

Ovatko Imatran kaupungin virkamiehet ja poliitikot seuranneet synteettisen muovijään kehitystä ja sen mahdollisuuksia Imatralla vai halutaanko tämä aihe vaieta puoluepoliittisista syistä kuoliaaksi?

Onko synteettinen muovijää uhka vai mahdollisuus imatralaisille poliittisille puolueille ja poliitikoille sekä itse imatralaisille ja Imatran Ketterälle?

Sallivatko Imatran poliitikot ja virkamiehet avoimen, laajennetun kansalais- ja arvokeskustelun aiheesta vaatimatta äänestäjien valitsemia valtuutettuja vaikenemaan kriittisistä ja asiaa kaikkien imatralaisten kannalta edistävistä mielipiteistään?

Vappu tulee tänäkin vuonna!

Lue lisää

Roma, kylä Gotlannin saarella

Roma Idrotsförbundetin kotisivu: http://www.roma-if.com/romaif/index.asp

Google: plastis på gång i roma

Julkaistu 18.6.2008 Ruotsin Radion verkkosivulla, sverigesradio.se

”Plastis på gång i Roma”

”En isbana med plastis för ungdomar kan bli verkligt framöver. Konstisbanan i Roma håller på att bli för dyr. Därför har kultur- och fritidsnämnden tillsammans med Roma beslutat att undersöka möjligheterna att anlägga en isbana av plastis. Inger Harlevi är ordförande i nämnden och intervjuas av Tommy Lundberg.”

Vapaa käännös:

Muovijäähanke etenee Romassa

Nuorison muovijäärata voi käydä toteen. Vedestä jäädytetty tekojäärata on tulossa liian kalliiksi. Siksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on päättänyt yhdessä Roma IF:n kanssa tutkia mahdollisuuksia rakentaa luistinrata muovijäästä. Inger Harlevi on lautakunnan puheenjohtaja ja häntä haastattelee Tommy Lundberg.

Kuuntele haastattelu ruotsiksi:

http://sverigesradio.se/webbradio/webbradio.asp?type=db&Id=1212166&BroadcastDate=&IsBlock=

Haastattelun vapaa käännös suomeksi:

Gotlannin kunnan Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja:

Muovijää on käytettävissä 365 päivää vuodessa, se ei ole riippuvainen siitä, onko ulkona kylmää. Muovijään muodossa tarjotaan yhä parempaa, parempaa laatua, tämä on tapahtunut samalla kun ilmasto on muuttunut.

Kysymys: Onko mahdollista pelata jääkiekkoa muovijäällä?
Vastaus: Kyllä voi, jääkiekkoa pelataan - aina A-poikiin asti, siis 16 vuotiaisiin asti – muovijäällä, ja se onnistuu erinomaisesti.

Kysymys: Mitä sanovat Roma IF:n varttuneet pelaajat tähän?
Vastaus: Emme ole ajatelleet muovijäätä varttuneille pelaajille - varttuneet pelaajat tarvitsevat oikeaa jäätä, ja heille on tilaa jäähalleissamme, erityisesti Visbyn jäähallissa ja Sliten hallissa. Se mistä haluamme pitää huolta on nuorisotoiminta, sitä myös Roma IF:n toiminta on.

Lapset ja nuoriso ovat meillä priorisoitu kohderyhmä ja heille tämä hanke sopii aivan erinomaisesti.

Kysymys: Uusi jäähalli ja muovijääkenttä maksaisivat noin viisi miljoonaa ruotsinkruunua – lankeaako tästä lasku kunnalle?
Vastaus: On ajateltu, että kunta ei investoi tähän. Sen sijaan me autamme löytämään rahoituksen tälle investoinnille. Se on kehitystä, se on työtä maaseudun ja ympäristön hyväksi, ja menestyäksemme on vain voitava löytää positiivista rahaa.

Pankkirahaa, myös aluekehitysrahaa, - voidaan myös katsoa olisiko koulumaailmalla urheilutarkoituksiin varattua rahaa -, katsotaan minkä verran urheiluseuroilla on, rahastot, jne.

Meidän täytyy auttaa löytämään varoja tämän viiden miljoonan investoinnin toteuttamiseksi.

Show Business kirjoitti:

”Plast-isen har egenskaper som är väldigt lika riktig is och är därför ett komplement till den is som idag finns i kommunens ishallar.”

Muovijään ominaisuudet ovat hyvin samankaltaiset oikean jään kanssa ja siksi se täydentää kunnan jäähalleissa tänä päivänä käytössä olevaa jäätä.


http://www.mynewsdesk.com/se/pressroom/botkyrka_kommun/pressrelease/view/botkyrka-aer-foerst-ut-med-plast-is-inomhus-274854

Lainaus edellisetä linkistä:

”Botkyrka kommun

Botkyrka är först ut med plast-is inomhus

Feb 25, 2009 09:33 CET
Botkyrka kommun är den första kommunen som provar plast-is inomhus. Mellan 2-5 mars förvandlas därför idrottshallen i Tumba idrottshus till en ishall. Kommunen bjuder in föreningar och allmänhet för att få in synpunkter på isens kvalitet och åkkänsla.

- Fördelarna med plast-is är att vi kan hålla ishallarna öppna året om. Dessutom minskar energiförbrukningen, vilket är positivt för miljön. Kostnaden för att driva hallarna minskar också, säger Eva Jansson, förvaltningschef för kultur- och fritidsförvaltningen.

Plast-isen har egenskaper som är väldigt lika riktig is och är därför ett komplement till den is som idag finns i kommunens ishallar.

Om kommunen skulle införa plast-is skulle inköpskostnaden bli 1800 kr per kvadratmeter. Isens hållbarhet är 14 år och kräver litet underhåll och låga energikostnader.

Kommunen bjuder in föreningar och allmänhet för att testa plast-isen. Allmänheten är välkommen till Tumba idrottshus den 3 mars kl. 16.30-17.00 och 4 mars kl. 16.00-17.30 för att prova på att åka på plast-isen och ge synpunkter på isens kvalitet och åkkänsla. På onsdagen mellan 16.00-16.30 kommer även hockeylegenden Börje Salming att finnas på plats för att göra några fintar med barnen.”

Download attached files: PDF document | Word document”


”Gensvaret var positivt”

http://www.botkyrka.se/index.php?dispatchTo=Renderer&action=download&file=83615

“Kultur- och fritidsförvaltningen bjöd in en leverantör till kommunen för att demonstrera plastis av god kvalitet. Under fem dagar fick isföreningarna och allmänheten prova att åka skridskor på isen.
I samband med det gjordes en enkätundersökning vad användarna tyckte. Gensvaret var positivt.

Nu går vi vidare och undersöker möjligheterna att använda plastis i någon av våra ishallar för att minska klimatpåverkan.”

Lue lisää

Onko kukaan imatralaisista luistelulajien harrastajista jo käynyt Jyväskylän Hockey Centerissä kokeilemassa synteettisellä muovijäällä harjoittelua ja minkälaiset ovat kokemukset olleet?

Hockey Centerissä on käytettävissä synteettisellä muovijäällä päällystetty luistelumatto, minkä nopeutta voi säätää.

Lisäksi on tila tekniikka- ja taitoharjoituksiin synteettisellä muovijääalustalla sekä vielä erikseen laukaisusimulaattori synteettisellä jäällä luistimet jalassa.

uutuutena kirjoitti:

Onko kukaan imatralaisista luistelulajien harrastajista jo käynyt Jyväskylän Hockey Centerissä kokeilemassa synteettisellä muovijäällä harjoittelua ja minkälaiset ovat kokemukset olleet?

Hockey Centerissä on käytettävissä synteettisellä muovijäällä päällystetty luistelumatto, minkä nopeutta voi säätää.

Lisäksi on tila tekniikka- ja taitoharjoituksiin synteettisellä muovijääalustalla sekä vielä erikseen laukaisusimulaattori synteettisellä jäällä luistimet jalassa.

Lue lisää

[yle.fi / keski-suomi]

”Jääkiekkoa treenataan nyt simulaattorin avulla” Julkaistu 30.11.2009, päivitetty 01.12.2009

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2009/11/jaakiekkoa_treenataan_nyt_simulaattorin_avulla_1217864.html

”Uusi testaus- ja harjoittelukeskus tarjoaa puitteet lajiharjoitteluun niin ammattikiekkoilijoille kuin junioreille.”


Näyttää mielenkiintoiselta

uutuutena kirjoitti:

[yle.fi / keski-suomi]

”Jääkiekkoa treenataan nyt simulaattorin avulla” Julkaistu 30.11.2009, päivitetty 01.12.2009

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2009/11/jaakiekkoa_treenataan_nyt_simulaattorin_avulla_1217864.html

”Uusi testaus- ja harjoittelukeskus tarjoaa puitteet lajiharjoitteluun niin ammattikiekkoilijoille kuin junioreille.”


Näyttää mielenkiintoiselta

Lue lisää

Julkiset hankinnat, HILMA -tietokanta:

http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2010-008007/

Kansallinen hankintailmoitus: Turun kaupunki: Keinojää


Hankinnan kohde

Hankintalaji: Tavarat

Hankinnan nimi: Keinojää

Hankinnan kuvaus: Synteettinen keinojää luistelua varten sekä siihen kaukalo.

Hankinnan ennakoitu arvo (ilman ALV): Hankinta ylittää hankintalain 15 §:n kynnysarvon.

Yhteinen hankintanimikkeistö (CPV): Ulkoliikunnan välineet. (37410000-5).

Tarjoukset on toimitettava hankintayksikölle viimeistään 31.3.2010 11.00.

= = =

Turku

Tarjouspyyntö 9.3.2010, Keinojää

http://www.oppisopimus.turku.fi/Public/download.aspx?ID=102579&GUID={CDB6C3EF-1F61-49B9-AFC7-6D482AFDA286}

Keinojäämateriaali
1) pinta-ala 220 m2tr (11 m x 20 m)
2) paksuus 20 mm
3) materiaali synteettistä jäätä

- Lisäksi kaukalon laidat

Toimitusaika: Tuotteiden toimitusaika saa olla enintään 2 viikkoa.

Sitova tarjous liitteineen tulee toimittaa (kahtena kappaleena) suljettuna lähetyksenä viimeistään keskiviikkona 31.3.2010 klo 11.00 osoitteeseen:
Turun kaupunki, Hankinta- ja logistiikkakeskus.


Kommentti

Olisi mielenkiintoista tietää millä tavalla Turun kaupungin virkamiehet ja taloushallinto sekä poliittiset puolueet ja poliitikot perustelelevat synteettisen muovijään - keinojään - hankintahalukkuuden.

Show Business kirjoitti:

Porin kaupunki

Vapaa-aikalautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat

”Pöytäkirja 24.03.2010 16.30 sisällysluettelo”:
http://www.pori.fi/listat/vapa/2010/24031630.0/index.html


”36 § SYNTEETTINEN JÄÄ / HARJOITUSJÄÄHALLI”:
http://www.pori.fi/listat/vapa/2010/24031630.0/frmtxt36.htm

Lainauksia 36 §:stä
”Vapaa-aikavirasto on käynyt neuvotteluja porilaisyritys Super-Glide Finlandin kanssa synteettisen eli ns. muovijään asentamisesta harjoitusjäähalliin kesäksi 2010.”

Yrityksen kirje löytyy edellisestä linkistä.

”Päätösehdotus”
”Lautakunta päättää luovuttaa harjoitusjäähallin vuokravapaasti Super-Glide Finlandin käyttöön kesällä 2010 enintään 2.5. - 13.8.2010 väliseksi ajaksi yrityksen kirjeessä mainittuun tarkoitukseen. Vuokrauksesta laaditaan erillinen sopimus. Virasto rakentaa kustannuksellaan harjoitushalliin n. 20x40 m kiekkoradan vuokrakauden ajaksi.”

”PÄÄTÖS: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.”

Lue lisää

http://www.porinassat.fi/artikkeli.asp?artikkeliid=611

Sallittaneen suora lainaus linkistä:

”Mahdollisuus testata keinojäätä

Ässien valmentajat pääsevät kokeilemaan harjoitushalliin pystytettävää keinojäätä tiistaina 4.5.2010 klo 18-19. Ole ajoissa paikalla.
Kokeilun jälkeen sovitaan luistelukoulutuksesta keinojäällä, jotta valmentajat osaavat hyödyntää sitä harjoittelussa.

Tervetuloa!

Julkaistu: 22.4.2010 11:00”

Show Business kirjoitti:

Lähde: yle.fi alueet / satakunta, julkaistu 24.03.

http://yle.fi/alueet/teksti/satakunta/2010/03/harjoitusjaahalliin_kesaksi_ehka_muovijaa_1556923.html

”Porin harjoitusjäähallissa saatetaan kesällä luistella synteettisellä muovijäällä.”
Halliin asennettaisiin 600 – 800 neliön synteettinen muovijää. Kaupunki saisi käyttää sitä koululiikuntaan ja päiväkotitoimintaan. Lisäksi sitä vuokrataan jääurheiluseuroille ja muille halukkaille, kerrotaan Yle Satakunnan jutussa.


Voisiko synteettisellä muovijäällä luistelu Imatralla kiinnostaa keväällä, kesällä ja syksyllä imatralaisia, eteläkarjalaisia sekä kotimaisia ja ulkomaisia turisteja – ja tietysti ylläpitäjänä matkailu- ja kuntosaliyrittäjiä sekä imatralaisia kauppiaita?

Lue lisää

Lähde: Kankaanpään Seutu –verkkolehti, julkaistu 11.5.2010

http://www.kankaanpaanseutu.fi/cs/Satellite/Urheilu/1194643069954/artikkeli/jamille kesakuussa muovijaa.html

Otteita Kankaanpää Seudun hyvästä jutusta:

”Kitka vähenee hivenen, mutta luistin liukuu komeasti. Jämin hiihtotunnelin alkupäähän kootaan muovijää kesäkuun puoliväliin mennessä.
Noin 100 000 euroa maksavan investoinnin tekee Reima Country. Hankinta kuuluu Jämin Luontomatkailu-hankkeeseen.”
”Kaukalo on kooltaan noin 530 neliömetriä. ”

”Viime viikon torstaina Porissa Ässien harjoitushallilla tekojäähän tutustunut Jämin kehittämispäällikkö Ilmari Mattila yllättyi muovijään toimivuudesta.”

"Myös Ässien kokemukset ovat olleet myönteisiä 600 neliön kaukalosta.”

Show Business kirjoitti:

Lähde: Kankaanpään Seutu –verkkolehti, julkaistu 11.5.2010

http://www.kankaanpaanseutu.fi/cs/Satellite/Urheilu/1194643069954/artikkeli/jamille kesakuussa muovijaa.html

Otteita Kankaanpää Seudun hyvästä jutusta:

”Kitka vähenee hivenen, mutta luistin liukuu komeasti. Jämin hiihtotunnelin alkupäähän kootaan muovijää kesäkuun puoliväliin mennessä.
Noin 100 000 euroa maksavan investoinnin tekee Reima Country. Hankinta kuuluu Jämin Luontomatkailu-hankkeeseen.”
”Kaukalo on kooltaan noin 530 neliömetriä. ”

”Viime viikon torstaina Porissa Ässien harjoitushallilla tekojäähän tutustunut Jämin kehittämispäällikkö Ilmari Mattila yllättyi muovijään toimivuudesta.”

"Myös Ässien kokemukset ovat olleet myönteisiä 600 neliön kaukalosta.”

Lue lisää

Kankaanpään Seudun päivitys juttuun 12.5.2010 klo 09:22

”Luisto vähenee hivenen, mutta luisteluasento hakeutuu teknisesti oikeaksi. Jämin hiihtotunnelin alkupäähän kootaan muovijää kesäkuun puoliväliin mennessä.”

anssi.p kirjoitti:

Ukoskan valot, mitkä kuuluu viime valtuustokokouksen päätökseen. Toteutetaan uudella tekniikalla. Kysyin asian silloin. Mitä tekniikkaa käytetään jää nähtäväksi.

LA Bureau of Street Lighting

http://www.ci.la.ca.us/bsl/

Imatralaiset kielenkääntäjät, voisitteko tulkata?

ja rahaa18.9.2009 11:43 -viesti, KORJAUS linkkiin:

http://www.motiva.fi/files/1479/Tyo-_ja_elinkeinoministerion_ohjeita_energiatehokkuuden_huomioon_ottamiseksi_julkisissa_hankinno...

TAI hakusanoilla:

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa

ja rahaa kirjoitti:

ja rahaa18.9.2009 11:43 -viesti, KORJAUS linkkiin:

http://www.motiva.fi/files/1479/Tyo-_ja_elinkeinoministerion_ohjeita_energiatehokkuuden_huomioon_ottamiseksi_julkisissa_hankinno...

TAI hakusanoilla:

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa

Lue lisää

En menisi katsomaan jääkiekkoa vaikka pääsisin ilmaiseksi.. lätkän perässä isot miehet painaa pitkin kaukaloa. Jääkiekkoilijat luulee omistavansa koko Euroopan ja puoli maapalloa....

Kaukalot kaukaa kiertävä kirjoitti:

En menisi katsomaan jääkiekkoa vaikka pääsisin ilmaiseksi.. lätkän perässä isot miehet painaa pitkin kaukaloa. Jääkiekkoilijat luulee omistavansa koko Euroopan ja puoli maapalloa....

Lue lisää

ainakaan halliin, missä istumapaikkoja 2000 liian vähän.

ja rahaa kirjoitti:

ja rahaa18.9.2009 11:43 -viesti, KORJAUS linkkiin:

http://www.motiva.fi/files/1479/Tyo-_ja_elinkeinoministerion_ohjeita_energiatehokkuuden_huomioon_ottamiseksi_julkisissa_hankinno...

TAI hakusanoilla:

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa

Lue lisää

Salmisaareen valmistuu NOPEASTI uudenlainen liikuntakeskus 03/2010 valmis.YIT rakentaa sen KVR-urakkana.Rakennuslupa haettu keväällä -08.Kohteessa on 4 pääkerrosta, ja lisäksi 3 välikerrosta.Kellarikerroksen jäähallin 2 kaukaloa sijoitetaan peräkkäin.Tämä on sanellut mm.jännevälin ja sitä kautta muut rakenteet.Runko toteutetaan teräksestä, tässä hankkeessa edullisin ja antaa pelivaraa mm. taloteknikaalle.Tuohon kohteeseen tulee mm.rantalentopallohalli ;)Lattia peitetään 50cm
hiekkakerroksella.Kiipeilyseinä jonka korkeus on 32m.Rakennuksen kokonaisala on 22.000br-m2.
Kokonaistilavuus peräti 168.000m3 (imatran urheilutalo suuruusluokka 55000m3). Salmisaaressa käyttäjät ovat sitoutuneet hankkeen suunnitteluun. Tällaisia rakennetaan kotomaassamme kaiken aikaan,toki tämä nyt on ihan ensimmäinen tämän luokan hanke.Jäähalleja hyviä ja huonoja koko ajan.Minua itseäni ihmetyttää meidän hallimme kohtalo....siellä säätää kirjekurssi-liikunnanohjaaja asiantuntija...mukana toki
pari "asiantuntija-poliitikkoakin".Antaisivat ammattilaisten suunnitella, niin uskoisin lopussa kiitoksen seuraavan ja käyttäjienkin olevan tyytyväisiä.Mahtava päätös oli kuitenkin sijoituspaikka.Se on oikeasti OK. Vanha halli on syytä purkaa pikaisesti, järkevää käyttöä sille ei ole.

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Salmisaareen valmistuu NOPEASTI uudenlainen liikuntakeskus 03/2010 valmis.YIT rakentaa sen KVR-urakkana.Rakennuslupa haettu keväällä -08.Kohteessa on 4 pääkerrosta, ja lisäksi 3 välikerrosta.Kellarikerroksen jäähallin 2 kaukaloa sijoitetaan peräkkäin.Tämä on sanellut mm.jännevälin ja sitä kautta muut rakenteet.Runko toteutetaan teräksestä, tässä hankkeessa edullisin ja antaa pelivaraa mm. taloteknikaalle.Tuohon kohteeseen tulee mm.rantalentopallohalli ;)Lattia peitetään 50cm
hiekkakerroksella.Kiipeilyseinä jonka korkeus on 32m.Rakennuksen kokonaisala on 22.000br-m2.
Kokonaistilavuus peräti 168.000m3 (imatran urheilutalo suuruusluokka 55000m3). Salmisaaressa käyttäjät ovat sitoutuneet hankkeen suunnitteluun. Tällaisia rakennetaan kotomaassamme kaiken aikaan,toki tämä nyt on ihan ensimmäinen tämän luokan hanke.Jäähalleja hyviä ja huonoja koko ajan.Minua itseäni ihmetyttää meidän hallimme kohtalo....siellä säätää kirjekurssi-liikunnanohjaaja asiantuntija...mukana toki
pari "asiantuntija-poliitikkoakin".Antaisivat ammattilaisten suunnitella, niin uskoisin lopussa kiitoksen seuraavan ja käyttäjienkin olevan tyytyväisiä.Mahtava päätös oli kuitenkin sijoituspaikka.Se on oikeasti OK. Vanha halli on syytä purkaa pikaisesti, järkevää käyttöä sille ei ole.

Lue lisää

Pohjolan Oloihin 3.10.2009 19:08
>" Minua itseäni ihmetyttää meidän hallimme kohtalo....siellä säätää kirjekurssi-liikunnanohjaaja >asiantuntija...mukana toki pari "asiantuntija-poliitikkoakin" "

Imatran Ketterä monen muun lisäksi halusi hallin Mansikkalaan lähelle kouluja ja urheilutaloa. Miksei tehdä harjoitushallia synteettisellä muovijääluistelualustalla siihen, mihin kaavailtiin aluksi kaksirataista hallia Mansikkalaan. Muovijäähallin investointikulu lienee sitä luokkaa (tiedot pitäisi tarkastaa), mikä on tavanomaisen jäähallin käyttökulut yhdessä vuodessa ja muovijääalustaisen hallin käyttökustannukset ovat häviävän pienet. Muovijää tekee joka tapauksessa tuloaan. Miksi Imatralla ummistetaan silmät, kun muualla pidetään tätä mahdollisuutta sekä käyttäjien että rahoittajan kannalta hyvänä ratkaisuna.

Imatralla eivät poliitikot, eikä ne "asiantuntijat" halua lausua sanaakaan muovijääalustaisesta hallista. Peliä se on sekin. Onkohan kukaan edes vaivautunut tutustumaan koko asiaan, vaikka sillä saavutettaisiin paremmat harjoittelumahdollisuudet ja merkittävät taloudelliset edut?

Ehdottaisin, että ei pelata kasinopelejä imatralaisten verorahoilla ja rakennetaan ainakin alkuvaiheessa vain yksiratainen kilpahalli Ukonlinnaan. Säästyisi siinä se noin 5 mijoonaa (?), mikä Imatralta tuntuu puuttuvan kaiken aikaa. Toisessa vaiheessa tehtäisiin laajennus, sitten kun rahaa VARMASTI on.
Sanomalehtiä seuraamalla Imatralla ei ole koskaan rahaa. Nytkin lehtitietojen perusteella ensi vuoden budjetista puuttuu muistaakseni 5 miljoonaa euroa.

Millä perustellaan se, että Ukonlinnan hallista tehdään kaksiratainen?
Käyttökulutkin ovat varmaan kaksinkertaiset, vain yhden Ketterän tähden?

Erään mielipideosaston kirjoituksen mukaan nykyisessä Imatran hallissa käy lukuisa joukko lappeenrantalaisia jääkiekkoharrastajia.
Uutisvuoksen 12.9.2009 jutun perusteella hallin pääkäyttäjäryhmä on Ketterän Juniorit ry.

Tarvitseeko Imatran Ketterä välttämättä kaksi jäätä? Vaikka tarvitsisikin, niin onko Imatralla oikeasti rahaa vai eikö sitä ole, kuka tietää?

Jäähallista tehtiin keväällä jonkinlainen päätös, vaikka monet valtuutetut hiljaisesti protestoivat sitä, että päätetään jäähalliin investoinnista, vaikka ei tiedetä onko Imatralla siihen varaa.

Imatralaisia tuntuu häiritsevän se, ettei oikein voi luottaa valtuustoon ja koko jäähallihankkeeseen. Edellistä valtuustoa arvosteltiin siitä, että se ei aina edes ymmärtänyt, mitä taloudellisia päätöksiä teki. Tästä löytyy Uutisvuoksen artikkeli.

Onko mikään muuttunut Imatralla, vai vaivaako vauhtisokeus?

Show Business kirjoitti:

Pohjolan Oloihin 3.10.2009 19:08
>" Minua itseäni ihmetyttää meidän hallimme kohtalo....siellä säätää kirjekurssi-liikunnanohjaaja >asiantuntija...mukana toki pari "asiantuntija-poliitikkoakin" "

Imatran Ketterä monen muun lisäksi halusi hallin Mansikkalaan lähelle kouluja ja urheilutaloa. Miksei tehdä harjoitushallia synteettisellä muovijääluistelualustalla siihen, mihin kaavailtiin aluksi kaksirataista hallia Mansikkalaan. Muovijäähallin investointikulu lienee sitä luokkaa (tiedot pitäisi tarkastaa), mikä on tavanomaisen jäähallin käyttökulut yhdessä vuodessa ja muovijääalustaisen hallin käyttökustannukset ovat häviävän pienet. Muovijää tekee joka tapauksessa tuloaan. Miksi Imatralla ummistetaan silmät, kun muualla pidetään tätä mahdollisuutta sekä käyttäjien että rahoittajan kannalta hyvänä ratkaisuna.

Imatralla eivät poliitikot, eikä ne "asiantuntijat" halua lausua sanaakaan muovijääalustaisesta hallista. Peliä se on sekin. Onkohan kukaan edes vaivautunut tutustumaan koko asiaan, vaikka sillä saavutettaisiin paremmat harjoittelumahdollisuudet ja merkittävät taloudelliset edut?

Ehdottaisin, että ei pelata kasinopelejä imatralaisten verorahoilla ja rakennetaan ainakin alkuvaiheessa vain yksiratainen kilpahalli Ukonlinnaan. Säästyisi siinä se noin 5 mijoonaa (?), mikä Imatralta tuntuu puuttuvan kaiken aikaa. Toisessa vaiheessa tehtäisiin laajennus, sitten kun rahaa VARMASTI on.
Sanomalehtiä seuraamalla Imatralla ei ole koskaan rahaa. Nytkin lehtitietojen perusteella ensi vuoden budjetista puuttuu muistaakseni 5 miljoonaa euroa.

Millä perustellaan se, että Ukonlinnan hallista tehdään kaksiratainen?
Käyttökulutkin ovat varmaan kaksinkertaiset, vain yhden Ketterän tähden?

Erään mielipideosaston kirjoituksen mukaan nykyisessä Imatran hallissa käy lukuisa joukko lappeenrantalaisia jääkiekkoharrastajia.
Uutisvuoksen 12.9.2009 jutun perusteella hallin pääkäyttäjäryhmä on Ketterän Juniorit ry.

Tarvitseeko Imatran Ketterä välttämättä kaksi jäätä? Vaikka tarvitsisikin, niin onko Imatralla oikeasti rahaa vai eikö sitä ole, kuka tietää?

Jäähallista tehtiin keväällä jonkinlainen päätös, vaikka monet valtuutetut hiljaisesti protestoivat sitä, että päätetään jäähalliin investoinnista, vaikka ei tiedetä onko Imatralla siihen varaa.

Imatralaisia tuntuu häiritsevän se, ettei oikein voi luottaa valtuustoon ja koko jäähallihankkeeseen. Edellistä valtuustoa arvosteltiin siitä, että se ei aina edes ymmärtänyt, mitä taloudellisia päätöksiä teki. Tästä löytyy Uutisvuoksen artikkeli.

Onko mikään muuttunut Imatralla, vai vaivaako vauhtisokeus?

Lue lisää

No ensimmäisen jäähallityöryhmän ehdotus oli yksiratainen mansikkalaan!Ryhmän puheenjohtaja,sanoi eri yhteydessä että mielipiteitä ei kannata vaihtaa sillä voi saada huonompia tilalle!Tässä tapauksessa näin on ja paikkansa pitää! Aina "jääkiekkoareenan" paikan määräävät jääkiekko joukueet,jotka niitä käyttävät ja siihen on kaksi syytä1.jääkiekko joukkueet tietävät mihin jääkiekkoilijat haluavat hallin (vanhemmat jotka kuskaavat sekä isommat pelaajat,jotka kulkevat omin neuvoin 2.jos joukkue pelaa jollain merkittävällä sarjatasolla niin sille on erittäin tärkeää missä hallisijaitsee,sillä pienikin logistinen epäjärkevä sijainti vie yleisön!No imatralla tuskin siitä on kyllä haittaa,pitäs olla ensiksi se merkittävä sarjataso! Kyllä se hjalliksenkin halli tuli sinne mihin hän ja jokerit hallin halusi!No imatralla on se ihmeellinen asia politikkojen keskuudessa,että päätöksiä tehdään omista mieltymyksistä ja haluista!Poliitikon pitäisi päättää ihmisten mieltymysten mukaan,eli niiden ihmisten,joille näitä tehdään,eikä vain siksi,että minä vain haluan näin(vaikka ei olisi järjen hiventä)!Näin ne ihmiset saadaan,muuttamaan pois täältä käpykylästä!Hyvällä tiellä ollaan!Jos helsingissä ois yhtä.monta hallia harrastajia kohti niin halleja ois noin 200 kpl!Toisella säästyvällä 5 000 000 eurolla saataisiin,ehkä muillekkin jotain hyvää!Rahaa vaikka nuorille,lapsille ja etenkin vanhuksille ja vammaisille,jotka eivät pidä meteliä huonompiosaisuudesta!

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Salmisaareen valmistuu NOPEASTI uudenlainen liikuntakeskus 03/2010 valmis.YIT rakentaa sen KVR-urakkana.Rakennuslupa haettu keväällä -08.Kohteessa on 4 pääkerrosta, ja lisäksi 3 välikerrosta.Kellarikerroksen jäähallin 2 kaukaloa sijoitetaan peräkkäin.Tämä on sanellut mm.jännevälin ja sitä kautta muut rakenteet.Runko toteutetaan teräksestä, tässä hankkeessa edullisin ja antaa pelivaraa mm. taloteknikaalle.Tuohon kohteeseen tulee mm.rantalentopallohalli ;)Lattia peitetään 50cm
hiekkakerroksella.Kiipeilyseinä jonka korkeus on 32m.Rakennuksen kokonaisala on 22.000br-m2.
Kokonaistilavuus peräti 168.000m3 (imatran urheilutalo suuruusluokka 55000m3). Salmisaaressa käyttäjät ovat sitoutuneet hankkeen suunnitteluun. Tällaisia rakennetaan kotomaassamme kaiken aikaan,toki tämä nyt on ihan ensimmäinen tämän luokan hanke.Jäähalleja hyviä ja huonoja koko ajan.Minua itseäni ihmetyttää meidän hallimme kohtalo....siellä säätää kirjekurssi-liikunnanohjaaja asiantuntija...mukana toki
pari "asiantuntija-poliitikkoakin".Antaisivat ammattilaisten suunnitella, niin uskoisin lopussa kiitoksen seuraavan ja käyttäjienkin olevan tyytyväisiä.Mahtava päätös oli kuitenkin sijoituspaikka.Se on oikeasti OK. Vanha halli on syytä purkaa pikaisesti, järkevää käyttöä sille ei ole.

Lue lisää

"No ollaanhan imatralla
siivoja vastuunkantaja 4.10.2009 01:06" kirjoittaa

"Toisella säästyvällä 5 000 000 eurolla saataisiin, ehkä muillekkin jotain hyvää! Rahaa vaikka nuorille, lapsille ja etenkin vanhuksille ja vammaisille, jotka eivät pidä meteliä huonompiosaisuudesta!"

Olen samaa mieltä. Ihmetyttää se kuinka paljon on varaa käyttää rahaa pelkästään jäähalliin yhdellä kertaa. Mittatikulla 10 miljoonaa euroa on mummo- ja pappamarkkoina 60 000 000 näin vanhanaikaisesti ajateltuna!
Huimaako?

Toistetaan tässä vielä:

Imatralainen -lehti 5.2.2009 s. 3, Imatran talousjohtaja
“Ensi vuodelle (2010) on varattu myös 3,2 miljoonaa euroa vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamiseen.”
- Palvelutalo säästää kaupungin toimintakuluja heti valmistuttuaan, hän perustelee.”
- - Talousjohtajan mielestä sen rakentamatta jättäminen olisi sulaa hulluutta.

Lainaus Imatran Ketterän nettisivulta 24.9.2009:

”Kylpylän asukkaiden käyttöön soveltuu hotellin tiloihin rakennettava ja
helppohoitoinen muovijää, jossa voi luistella normaaleilla luistimilla ja
joka vastaa ominaisuuksiltaan tavallista jäätä.”

Lähde: http://www.kettera.net/mansikkala0608.html
Kommentti: Synteettisellä muovijäällä luisteleminen on oikein hyvä vaihtoehto myös itse Imatran Ketterän Junioreille, ja monille muille luistelulajien harrastajille. Jää rahaa vuosittain juniorin mummolle ja papallekin, kun investointi ja käyttökulut ovat erittäin paljon pienemmät verrattuna tavalliseen jäädytettyyn jäähän ja halliin verrattuna.
Lisäksi ja pelata erilaisia pelejä sekä kesällä että talvella.

MANSIKKALAN MUOVIJÄÄALUSTAINEN MONITOIMIHALLI

Muovijääalustalla varustettu halli Mansikkalaan mahdollistaa myöskin Imatran Palloveikkojen harjoitukset tällä samalla synteettisellä muovijääalustalla. Edelleen sitä voisivat käyttää jalkapalloilijat ja monet muut luistelulajien lisäksi!

1) Muovijäähallin investointikulut ovat hyvin pienet.
- Ei tarvita jäädytyslaitteistoja ja jääkoneita.
- Katsomo kyllä tarvitaan. Synteettisellä muovijääalustalla tullaan järjestämään tulevaisuudessa virallisia junioreiden kilpailuja.

Jossakin esitettiin muistaakseni synteettisen muovijään neliöhinnaksi reilusti alle 200 euroa. Tämä riippuu sitten ilmeisesti myös US-dollarin tai Ruotsin kruunun suhteesta euroon. Jos kenttäelementit on hinnoiteltu Ruotsin kruunuina, niin juuri nyt olisi edullista tehdä hankinta.

Hallin voisi tehdä reilusti suureksi, niin siellä voivat sitten harjoitella sulassa sovussa pesäpalloilijat, jalkapalloilijat, taitoluistelijat, jääkiekkoilijat jne. jne.
Tämä avaa koululiikunnalle aivan uudet ulottuvuudet.

Ukonlinnan jäähallissa voisi sitten pelata muitakin kuin Imatran Ketterän pelejä. Jotain sellaista, mikä saa kansan liikkeelle kauempaakin.

2 ) Muovijäähalli ei kuluta kylmäenergiaa.
Harjoituskäyttöön tarkoitetun hallin voisi tehdä energia- ja käyttötaloudellisesti mahdollisimman edullisesti. synteettinen muovijää jo sinänsä laskee käyttökulu dramaattisesti verrattuna jäädytyslaitteistolla varustettuun halliin.

Muovijääalustaisen harjoitushallin voisi yhtenä vaihtoehtona rakentaa maanalaisesti vaikka uimahallin ja urheilutalon parkkipaikkojen alle.
Jossakin vaiheessa muistaakseni joku ehdotti sijoituspaikaksi Mansikkalan koulukeskuksen lähelle kaavoitetun Vuoksenrannan alueen urheilukentän.

3 ) Muovijäähallin myötä säästyneitä investointikuluja voitaisiin kohdentaa vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamiseen, mikä taas edelleen tuottaa säästöä Imatran kaupungille.
Mistä näitä satoja euroja oikein sataa!
Muovijäähallin vuotuisille käyttökulujen säästöille, verrattuna tavalliseen jäähalliin, voisi myöskin löytää eettisesti kestäviä ja uusia säästöjä tuottavia kohteita.

Kuinka nopeasti olisi mahdollista rakentaa synteettistä muovijääalustaa käyttävä halli Mansikkalaan?
- Olisiko 6 kk realistinen?

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Salmisaareen valmistuu NOPEASTI uudenlainen liikuntakeskus 03/2010 valmis.YIT rakentaa sen KVR-urakkana.Rakennuslupa haettu keväällä -08.Kohteessa on 4 pääkerrosta, ja lisäksi 3 välikerrosta.Kellarikerroksen jäähallin 2 kaukaloa sijoitetaan peräkkäin.Tämä on sanellut mm.jännevälin ja sitä kautta muut rakenteet.Runko toteutetaan teräksestä, tässä hankkeessa edullisin ja antaa pelivaraa mm. taloteknikaalle.Tuohon kohteeseen tulee mm.rantalentopallohalli ;)Lattia peitetään 50cm
hiekkakerroksella.Kiipeilyseinä jonka korkeus on 32m.Rakennuksen kokonaisala on 22.000br-m2.
Kokonaistilavuus peräti 168.000m3 (imatran urheilutalo suuruusluokka 55000m3). Salmisaaressa käyttäjät ovat sitoutuneet hankkeen suunnitteluun. Tällaisia rakennetaan kotomaassamme kaiken aikaan,toki tämä nyt on ihan ensimmäinen tämän luokan hanke.Jäähalleja hyviä ja huonoja koko ajan.Minua itseäni ihmetyttää meidän hallimme kohtalo....siellä säätää kirjekurssi-liikunnanohjaaja asiantuntija...mukana toki
pari "asiantuntija-poliitikkoakin".Antaisivat ammattilaisten suunnitella, niin uskoisin lopussa kiitoksen seuraavan ja käyttäjienkin olevan tyytyväisiä.Mahtava päätös oli kuitenkin sijoituspaikka.Se on oikeasti OK. Vanha halli on syytä purkaa pikaisesti, järkevää käyttöä sille ei ole.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa tarkasti otettuna KVR-urakka eli koko sen sisältö?

Mitkä ovat KVR-urakan
1 ) Edut?
2 ) Haitat?

Mitä muita mahdollisuuksia on kuin KVR-urakka ja niiden edut ja huonot puolet?

Show Business kirjoitti:

Mitä tarkoittaa tarkasti otettuna KVR-urakka eli koko sen sisältö?

Mitkä ovat KVR-urakan
1 ) Edut?
2 ) Haitat?

Mitä muita mahdollisuuksia on kuin KVR-urakka ja niiden edut ja huonot puolet?

Lue lisää

Hakusessa ne on minullakin, mutta onneksi on google.

http://awrakennus.kateetti.fi/rakentamispalvelut/kvrurakointi/

Show Business kirjoitti:

Mitä tarkoittaa tarkasti otettuna KVR-urakka eli koko sen sisältö?

Mitkä ovat KVR-urakan
1 ) Edut?
2 ) Haitat?

Mitä muita mahdollisuuksia on kuin KVR-urakka ja niiden edut ja huonot puolet?

Lue lisää

Tuossa linkissä olikin mainittu etuja, mutta kerrataan vähän.

KVK-urakan etu on ainakin siinä, että kohde vaatii paljon erikoisosaamista rakennusvalvojalta.

Jos teknistä puolta meinataan organisoida, niin on järkevää ostaa rakennusvalvonta erikoiskohteisiin ja itse keskittyä tarkastuksiin.

Uralkassa sovitaan hinta, mikä maksajalle on katto.

Miinuksena pitäisin ainakin sitä, että jos rakennus valmistuu hakvemmalla, niin voiton korjaa rakentaja.

Muita etuja tai haittoja ei minulle tule mieleen.

anssi.p kirjoitti:

Tuossa linkissä olikin mainittu etuja, mutta kerrataan vähän.

KVK-urakan etu on ainakin siinä, että kohde vaatii paljon erikoisosaamista rakennusvalvojalta.

Jos teknistä puolta meinataan organisoida, niin on järkevää ostaa rakennusvalvonta erikoiskohteisiin ja itse keskittyä tarkastuksiin.

Uralkassa sovitaan hinta, mikä maksajalle on katto.

Miinuksena pitäisin ainakin sitä, että jos rakennus valmistuu hakvemmalla, niin voiton korjaa rakentaja.

Muita etuja tai haittoja ei minulle tule mieleen.

Lue lisää

Miinustahan ei ole urakoitasijan voitonkorjaus;-D KVR-urakka:Tilaaja antaa tarkat lähtötiedot/toiminnalliset vaatimukset joiden perusteella KVR-urakoitsija toteuttaa hankkeen.
Urakoitsija vastaa suunnittelusta,toteutuksesta ja koordinoinnista.Pääurakoitsija tilaa erityisosaa-
mista vaativat työt aliurakoitsijoilta.Aliurakoitsijalla on sopimus-suhde vain p-urakoitsijaan joka vas-
taa tilaajan suuntaan aliurakoitsijan töistä kuin omistaan.Kiireinen kohde jossa ei ole erityisosaamista KVR toimii,jäähalli ei OSAAJILLE vaadi erityisosaamista. Kokonaisurakka malli :vastuu
suunnittelusta jää tilaajalle, hinnaltaan ei edullisin. Jaettu urakkamalli : tilaaja hankkii erikseen loogisia kokonaisuuksia. Lisäksi löytyy mm .alistettu sivu-urakka,osaurakka(jaettu-urakka),projekti-
johtourakka, Constuction Constamotion Managment CM, Managment Contracting MC, Design and Managment Contracting DMC jne jne. summasummarum : KVR- toimisi tässä kohteessa.

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Miinustahan ei ole urakoitasijan voitonkorjaus;-D KVR-urakka:Tilaaja antaa tarkat lähtötiedot/toiminnalliset vaatimukset joiden perusteella KVR-urakoitsija toteuttaa hankkeen.
Urakoitsija vastaa suunnittelusta,toteutuksesta ja koordinoinnista.Pääurakoitsija tilaa erityisosaa-
mista vaativat työt aliurakoitsijoilta.Aliurakoitsijalla on sopimus-suhde vain p-urakoitsijaan joka vas-
taa tilaajan suuntaan aliurakoitsijan töistä kuin omistaan.Kiireinen kohde jossa ei ole erityisosaamista KVR toimii,jäähalli ei OSAAJILLE vaadi erityisosaamista. Kokonaisurakka malli :vastuu
suunnittelusta jää tilaajalle, hinnaltaan ei edullisin. Jaettu urakkamalli : tilaaja hankkii erikseen loogisia kokonaisuuksia. Lisäksi löytyy mm .alistettu sivu-urakka,osaurakka(jaettu-urakka),projekti-
johtourakka, Constuction Constamotion Managment CM, Managment Contracting MC, Design and Managment Contracting DMC jne jne. summasummarum : KVR- toimisi tässä kohteessa.

Lue lisää

Mistä tilaaja - veronmaksajat - tietävät, että paljon puhuttu “urakan lama-ajan alehinta” varmasti toteutuu eikä kaupungilta vaadita lisää rahaa ja takauksia suunnittelun ja toteutuksen edetessä?

Show Business kirjoitti:

Mistä tilaaja - veronmaksajat - tietävät, että paljon puhuttu “urakan lama-ajan alehinta” varmasti toteutuu eikä kaupungilta vaadita lisää rahaa ja takauksia suunnittelun ja toteutuksen edetessä?

Lue lisää

Uskon, että rakennesuunnittelijan valinnan kohdalta on toteutunut
josta mainitsit.Pisteytetään.....mutta halvin ei aina ole välttämättä paras monessa asiassa.Sehän tiedetään "köyhän ei kannata halpaa ostaa".

siivoja vastuunkantaja kirjoitti:

No ensimmäisen jäähallityöryhmän ehdotus oli yksiratainen mansikkalaan!Ryhmän puheenjohtaja,sanoi eri yhteydessä että mielipiteitä ei kannata vaihtaa sillä voi saada huonompia tilalle!Tässä tapauksessa näin on ja paikkansa pitää! Aina "jääkiekkoareenan" paikan määräävät jääkiekko joukueet,jotka niitä käyttävät ja siihen on kaksi syytä1.jääkiekko joukkueet tietävät mihin jääkiekkoilijat haluavat hallin (vanhemmat jotka kuskaavat sekä isommat pelaajat,jotka kulkevat omin neuvoin 2.jos joukkue pelaa jollain merkittävällä sarjatasolla niin sille on erittäin tärkeää missä hallisijaitsee,sillä pienikin logistinen epäjärkevä sijainti vie yleisön!No imatralla tuskin siitä on kyllä haittaa,pitäs olla ensiksi se merkittävä sarjataso! Kyllä se hjalliksenkin halli tuli sinne mihin hän ja jokerit hallin halusi!No imatralla on se ihmeellinen asia politikkojen keskuudessa,että päätöksiä tehdään omista mieltymyksistä ja haluista!Poliitikon pitäisi päättää ihmisten mieltymysten mukaan,eli niiden ihmisten,joille näitä tehdään,eikä vain siksi,että minä vain haluan näin(vaikka ei olisi järjen hiventä)!Näin ne ihmiset saadaan,muuttamaan pois täältä käpykylästä!Hyvällä tiellä ollaan!Jos helsingissä ois yhtä.monta hallia harrastajia kohti niin halleja ois noin 200 kpl!Toisella säästyvällä 5 000 000 eurolla saataisiin,ehkä muillekkin jotain hyvää!Rahaa vaikka nuorille,lapsille ja etenkin vanhuksille ja vammaisille,jotka eivät pidä meteliä huonompiosaisuudesta!

Lue lisää

No ollaanhan imatralla
siivoja vastuunkantaja 4.10.2009 01:06 kirjoittaa
> “Kyllä se hjalliksen halli tuli sinne mihin hän ja jokerit hallin halusi!”

Käännetään tappio voitoksi Ketterän Juniorit!
- Kyllä se rautatie saadaan sinne minne Imatran Ketterä sen haluaa!

Osataan sitä Imatrallakin; Imatran Uusi Gutzeit - Imatran Uusi Hyvä Aika!

* Hjallis sai hallin Pasilan rautatieaseman kylkiäiseksi.

* Imatran Ketterän Juniorit ry. rakentaa kaksoisraiteen uuden Ukoskan jäähallin pääovelle.

* Moskovan yöjuna ja lisäjunavuorot tuovat kisajoukkueita ja taitoluistelijoita sekä kisakansaa Ukoskaan.

* Suomen parhaat jääkiekkojoukkueet ja kaunoluistelijattaret tulevat junalla Ukoskan jäähalliin esiintymään.

* Ensimmäinen kuulutus British Airways´in NonStop-Charter -lennolle
London Heathrow Airport - Frankfurt Airport - Immola International Airport

Nykyisin rautatie kulkee Imatran uudesta jäähallista lähimmillään 700 m etäisyydellä, se vastaa 8 minuutin kävelymatkaa. Kaksoisraide ja jäähallin rautatieasema pitäisi ottaa kaavoituksessa huomioon.

Onko kommentteja ja lisää ehdotuksia?

Suomen MM-jääkiekkojoukkue on hävinnyt kultamitalin lukemattomia kertoja, kun kultaa on juhlittu etukäteen, vaikka peliaikaa on jäljellä.
- Siitä vaan kaikki mukaan keskustelemaan sitähän Imatran kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto on toivonut.

The Show Must Go On

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Uskon, että rakennesuunnittelijan valinnan kohdalta on toteutunut
josta mainitsit.Pisteytetään.....mutta halvin ei aina ole välttämättä paras monessa asiassa.Sehän tiedetään "köyhän ei kannata halpaa ostaa".

Lue lisää

Jos otetaan halvin rakentaja, niin työllistääkö se seudullisia rakennusmiehiä.

Kentältä kuuluu, että Viron pojat on ainakin kahdessa firmassa työssä.

Jos valitaan KVR urakointi ja pääurakoitsija vastaa alihankkijoiden kilpailutuksesta, niin silloin ei Imatran veronmaksajien rahoja pystytä ohjaamaan Imatralaisten työllistämiseen.

Minun mielestäni silloin rikotaan rakennemuutos rahaston edellystystä, työllistää paikkakuntalaisia.

Jos näin käy, niin Imatrann veronmaksajia kustaan silmään ja kitkerästi.

Verotulot menevät muualle ja veronmaksajille jää ainoastaan maksajan rooli.

anssi.p kirjoitti:

Jos otetaan halvin rakentaja, niin työllistääkö se seudullisia rakennusmiehiä.

Kentältä kuuluu, että Viron pojat on ainakin kahdessa firmassa työssä.

Jos valitaan KVR urakointi ja pääurakoitsija vastaa alihankkijoiden kilpailutuksesta, niin silloin ei Imatran veronmaksajien rahoja pystytä ohjaamaan Imatralaisten työllistämiseen.

Minun mielestäni silloin rikotaan rakennemuutos rahaston edellystystä, työllistää paikkakuntalaisia.

Jos näin käy, niin Imatrann veronmaksajia kustaan silmään ja kitkerästi.

Verotulot menevät muualle ja veronmaksajille jää ainoastaan maksajan rooli.

Lue lisää

1) Koivukeskuksesta tuli muistini mukaan jonkinlainen jälkipeli sopimusten tulkintaeroista. Muutenkin mikä meni vikaan? Voidaanko jotakin ottaa opiksi sopimusten laatimisesta ja sopimusjuridiikasta?
2) Paloasemaa ei saatu sinne minne Pelastuslaitos olisi sen halunnut. Köyhä halusi halpaa? Taisi tulla sijainnin vuoksi ongelmia mm. viranomaisverkon kuuluvuuden suhteen, mikä on sitten ymmärtääkseni teknisesti ratkaistu.
3) Torinlaidalla E-taloon Imatra antoi muistaakseni 1 000 000 € lisätakauksen, vaikka lehdessä taidettiin kijoittaa, että se ei kuulunut urakkasopimuksiin. Miksi takaus tarvittiin?

Muistaako joku paremmin?

Onko Imatralla oppirahat maksettu?

okk noopå kirjoitti:

ainakaan halliin, missä istumapaikkoja 2000 liian vähän.

okk noopå28.9.2009 12:42 kirjoittaa:
> "..ainakaan halliin, missä istumapaikkoja 2000 liian vähän."

13.9.2009 22:00 kirjoittaa:
>Voihan siellä jäjestää vaikka mitä vain!! Tanssikilpailuja, agilitykilpailuja, kokouksia, messuja...IBBF >tulevaisuudessa siellä.


Tämä istumapaikkojen määrä on mielnkiintoinen kysymys, mitä kannattaisi miettiä.

Kuinka suurille tapahtumille tilat tarvitaan, jos

- Hallissa pelataan vaikkapa SM-sarjan otteluita, niin kuinka paljon halliin saadaan katsojia, minimi - maksimi?
- Hallissa pelattaisiin kutsupeli kahden nimekkään ulkomaisen tai ulkomaisen ja kotimaisen joukkueen välillä?
- Hallissa järjestetään hyvä kansainvälisen tason jää-show?
- Vakio- ja latinalaistanssien kansallinen kilpailu?
- Agility-kilpailut
- Suuri Big Band -konsertti ja Big Band -yleisötanssit?
- Imatran Balettigaala ja nimekkäitä esiintyjiä?
- - Voitasiinko tämäntyyppisessä tilaisuudessa kenttäalueelle järjestää istuimia?

Kentän reunalla olevia istuinpaikkoja tarvitaan ainakin silloin kun tapahtuma, kuten jääkiekkopeli, vie koko kenttäalueen.

Minkälaiset pelit ja tapahtumat voisivat vetää katsoja kauempaakin kuin vain Imatralta?

anssi.p kirjoitti:

Jos otetaan halvin rakentaja, niin työllistääkö se seudullisia rakennusmiehiä.

Kentältä kuuluu, että Viron pojat on ainakin kahdessa firmassa työssä.

Jos valitaan KVR urakointi ja pääurakoitsija vastaa alihankkijoiden kilpailutuksesta, niin silloin ei Imatran veronmaksajien rahoja pystytä ohjaamaan Imatralaisten työllistämiseen.

Minun mielestäni silloin rikotaan rakennemuutos rahaston edellystystä, työllistää paikkakuntalaisia.

Jos näin käy, niin Imatrann veronmaksajia kustaan silmään ja kitkerästi.

Verotulot menevät muualle ja veronmaksajille jää ainoastaan maksajan rooli.

Lue lisää

anssi.p Käyttäjän viestit4.10.2009 12:15 kirjoittaa:
>”Jos Eestiläiset rakentavat myöskin Jäähallin, niin kuinka hankkeelle voidaan >myöntää >työllisyysperusteista rahaa.”

anssi.p Käyttäjän viestit6.10.2009 11:48 kirjoittaa:
>”Jos valitaan KVR urakointi ja pääurakoitsija vastaa alihankkijoiden >kilpailutuksesta, niin >silloin ei Imatran veronmaksajien rahoja pystytä ohjaamaan >Imatralaisten työllistämiseen.”

>”Minun mielestäni silloin rikotaan rakennemuutos rahaston edellytystä, työllistää >paikkakuntalaisia.”


Sopimusehtoja ei sovi rikkoa, että avustukset - työllisyysperustainen raha sekä rakennemuutosrahaston rahat - saadaan Imatran hyväksi, siihen ne on tarkoitettu.

Minkälaiset lienevät tarjousten kilpailutuksen säännöt ylipäätään tämänsuuruisissa hankkeissa?

Finanssikriisin jälkimaininkeina ennustetaan työttömyyden jatkuvan pitkälle ensi vuoteen. Imatralaisten ja seutukunnan ihmisten työllisyyttä tässä näillä tukirahoilla pitää elvyttää ja parantaa.

Mitä eri keinoja on asian varmistamiseksi ja keiden toimesta, ettei tule jälkipyykkiä?

ja rahaa kirjoitti:

anssi.p Käyttäjän viestit4.10.2009 12:15 kirjoittaa:
>”Jos Eestiläiset rakentavat myöskin Jäähallin, niin kuinka hankkeelle voidaan >myöntää >työllisyysperusteista rahaa.”

anssi.p Käyttäjän viestit6.10.2009 11:48 kirjoittaa:
>”Jos valitaan KVR urakointi ja pääurakoitsija vastaa alihankkijoiden >kilpailutuksesta, niin >silloin ei Imatran veronmaksajien rahoja pystytä ohjaamaan >Imatralaisten työllistämiseen.”

>”Minun mielestäni silloin rikotaan rakennemuutos rahaston edellytystä, työllistää >paikkakuntalaisia.”


Sopimusehtoja ei sovi rikkoa, että avustukset - työllisyysperustainen raha sekä rakennemuutosrahaston rahat - saadaan Imatran hyväksi, siihen ne on tarkoitettu.

Minkälaiset lienevät tarjousten kilpailutuksen säännöt ylipäätään tämänsuuruisissa hankkeissa?

Finanssikriisin jälkimaininkeina ennustetaan työttömyyden jatkuvan pitkälle ensi vuoteen. Imatralaisten ja seutukunnan ihmisten työllisyyttä tässä näillä tukirahoilla pitää elvyttää ja parantaa.

Mitä eri keinoja on asian varmistamiseksi ja keiden toimesta, ettei tule jälkipyykkiä?

Lue lisää

Talouden taantumasta johtuen tulevana talvena voi olla 50000 työtöntä rakennusmiestä
valtakunnassa.Heitin tuon vain sivuhuomautuksena.Asiaan kunnalliset ja valtion hankinnat
täytyy kilpailuttaa EY.n alueella kun rakennushankkeen kynnysarvo ylittää 5 150 000€ ja
kansallisella tasolla ylitys 100 000€.Kilpailutusta on hyvä seurata HILMASTA. Se on työ ja elinkeinoministeriön ylläpitämä sähköinen ilmoituskanava jossa hankintayksiköt ilmoittaa
julkisista hankinnoista. Osoite on www.hankintailmoitukset.fi .Omalta kohdaltani totean,että näiden kilpailuttamisien myötä moni asia on mennyt päin p****ttä. Niin kunnallisella kuin valtakunnan hankinoissakin.Minulle on yksi lysti mitkä rekkarit siellä
raksamiehen autossa on kunhan osaavat tehdä hyvää.Kyllä siellä paikallinen yrittäjäkin osansa saa.Yksi toinenkin huoleni on noiden kirjekurssimiesten lisäksi joista yllä mainitsin....se on "konjakkipullovalvoja".Valvonnan tulee olla aukotonta näissä hankkeissa.

ja rahaa kirjoitti:

1) Koivukeskuksesta tuli muistini mukaan jonkinlainen jälkipeli sopimusten tulkintaeroista. Muutenkin mikä meni vikaan? Voidaanko jotakin ottaa opiksi sopimusten laatimisesta ja sopimusjuridiikasta?
2) Paloasemaa ei saatu sinne minne Pelastuslaitos olisi sen halunnut. Köyhä halusi halpaa? Taisi tulla sijainnin vuoksi ongelmia mm. viranomaisverkon kuuluvuuden suhteen, mikä on sitten ymmärtääkseni teknisesti ratkaistu.
3) Torinlaidalla E-taloon Imatra antoi muistaakseni 1 000 000 € lisätakauksen, vaikka lehdessä taidettiin kijoittaa, että se ei kuulunut urakkasopimuksiin. Miksi takaus tarvittiin?

Muistaako joku paremmin?

Onko Imatralla oppirahat maksettu?

Lue lisää

Paloasema rakennettiin halvalla. Syksyllä käydessäni asema ei ollut vieläkään toiminta kunnossa kokonaan.

Halvalla, kun tehtiin, niin jälkikäteen on korjailtu paikkoja.

Rakennuksen kustannuksissa ne tuskin näkyvät.

Näin saadaan joku kohde näyttämään halvalta.

Mutta tähän jäähalliin ja urakoitsijoihin.

Onko sama, kuka rakentaa.

Ei todellakaan, kun on kyse verorahoilla rakennettavasta rakennuksesta.

Mutta miten vaikuttaa asiaan.

Onko se pisteytys.

Luottamushenkilöt on kuitenkin valittu asukkaitten toimesta ja siksi heidän pitää katsoa asiaa asukkaitten edunvalvojana.


Silloin hinta, laatu ja työllistävä vaikutus pitää katsoa kaikki ja koska kohteelle saadaan valtion avustusta, niin asia ei olekkaan niin yksinkertainen.

Voisiko Imatran uudessa jäähallissa järjestettävät yleisötilaisuudet luokitella vaikka seitsemään luokkaan:

XS
S
M
L
XL
XXL
XXXL = Madonnan konsertti

Imatralla on kova kohtalo: yleensä työpaikat vie ritarillisesti lappeenrannan Nuijamies nyt eestipooka nappaa hyvän liksan ja rakennusliike imee välistä omiin liiveihinsä.

Show Business on Show Business myös Imatralla

Karvatkaa nyt kunnolla ja kunnon taklaus laidalle, vai kui se nyt on ...

> ivanussi | 8.10.2009 01:44 kirjoittaa:
> "Tehkää nyt järetön tekojää jääpalloilijoille koska pelaajia on vaikka muile jakaa noin 24kpl!"

Jääkiekkohallia ei ehkä rakennetakaan Ketterän Junioreille vaan Ketterän johtohahmoille ja rakennusliikkeille.

Vuotuisilta käyttökuluiltaan erittäin edullisella, synteettisestä muovijäästä tehdyllä jääpallokentällä voivat harjoitella KAIKKI luisteluharrastajat ja myöskin eri-ikäiset kaupunkilaiset.

Muistaakseni lehdessä joku kertoi, että eivät ne Näreharjun jäähallin jäädytysputket ole läheskään niin huonot kuin julkisuudessa tietyt tahot ovat halunneet antaa ihmisten ymmärtää.
- Homekaan ei ole lehtitietojen mukaan terveydelle vaarallista.
- Eikö olisi nyt lama-aikana edullista poistaa home Näreharjun jäähallin katosta. Korjausrakentaminen investointiraha on suhteellisen pieni sen työllistävään vaikutukseen nähden.

Näinkö on Näreet?


Eikö 10 000 000 euroa maksava kaksirataisesti energiasyöpön jäähallin rakentaminen Imatran Ketterälle ole järjetön ajatus, kun Imatran kaupungilla ei ole rahaa edes pingispöytään kahteen mailaan ja yhteen palloon?

Kuinka jääkiekko voi olla urheilulajina niin paljon parempi kuin muut lajit, että siihen on varaa laittaa rahaa, vaikka muuten säästetään vessapaperissakin?

Joskus rahaa ei ole mihinkään joskus mennään pää kolmantena jalkana älyttömiin jäähallivouhotuksiin, mitkä maksavat pelkkänä investointina tähtitieteellisiä summia ja lisäksi tuhlaa energiaa sekä kasvattaa kaupungin hiilijalanjälkeä, vaikka Imatran strategisessa linjauksessa vuosille 2010 - 2020 on linjattu toimittavaksi juuri päinvastoin.

Onko kaksi vedestä jäädytettyä jääkiekkorataa Imatran Ketterälle Imatran strategisen linjauksen mukaista vai muutetaanko strategiaa pika pikaa?

Show Business kirjoitti:

> ivanussi | 8.10.2009 01:44 kirjoittaa:
> "Tehkää nyt järetön tekojää jääpalloilijoille koska pelaajia on vaikka muile jakaa noin 24kpl!"

Jääkiekkohallia ei ehkä rakennetakaan Ketterän Junioreille vaan Ketterän johtohahmoille ja rakennusliikkeille.

Vuotuisilta käyttökuluiltaan erittäin edullisella, synteettisestä muovijäästä tehdyllä jääpallokentällä voivat harjoitella KAIKKI luisteluharrastajat ja myöskin eri-ikäiset kaupunkilaiset.

Muistaakseni lehdessä joku kertoi, että eivät ne Näreharjun jäähallin jäädytysputket ole läheskään niin huonot kuin julkisuudessa tietyt tahot ovat halunneet antaa ihmisten ymmärtää.
- Homekaan ei ole lehtitietojen mukaan terveydelle vaarallista.
- Eikö olisi nyt lama-aikana edullista poistaa home Näreharjun jäähallin katosta. Korjausrakentaminen investointiraha on suhteellisen pieni sen työllistävään vaikutukseen nähden.

Näinkö on Näreet?


Eikö 10 000 000 euroa maksava kaksirataisesti energiasyöpön jäähallin rakentaminen Imatran Ketterälle ole järjetön ajatus, kun Imatran kaupungilla ei ole rahaa edes pingispöytään kahteen mailaan ja yhteen palloon?

Kuinka jääkiekko voi olla urheilulajina niin paljon parempi kuin muut lajit, että siihen on varaa laittaa rahaa, vaikka muuten säästetään vessapaperissakin?

Joskus rahaa ei ole mihinkään joskus mennään pää kolmantena jalkana älyttömiin jäähallivouhotuksiin, mitkä maksavat pelkkänä investointina tähtitieteellisiä summia ja lisäksi tuhlaa energiaa sekä kasvattaa kaupungin hiilijalanjälkeä, vaikka Imatran strategisessa linjauksessa vuosille 2010 - 2020 on linjattu toimittavaksi juuri päinvastoin.

Onko kaksi vedestä jäädytettyä jääkiekkorataa Imatran Ketterälle Imatran strategisen linjauksen mukaista vai muutetaanko strategiaa pika pikaa?

Lue lisää

No eräs imatralainen poliitikko,kertoi pari vuotta sitten,että jos imatran menoja ei laiteta kuriin niin ne laitetaan sitten valtion taholta ja imatra liitetään lappeenrantaan ja sitten siellä päätetään asiat?No meidän kaikkien rakastama puhemies ois meijät.lappeenrantaan liittänt, jos tää kyseinen henkilö ei olis sanonut ei!No ei tulis rahaa jäähalliin,ei edes yksirataiseen,jos puhenainen ois saanut päättää!No hän lupasi muuttaa imatralta, no nää on niitä kokoomuksen lupauksia duunareille,ennen työväenpressaa!No tää realiteetti politikko,on lehdissä haukuttu ei imatralaiseksi!Mites on!No kansa määrää miten mennään!

Lähde: yle.fi YLE Etelä-karjala 11.11.2009

”Imatran jäähallihanke kutistuu”
julkaistu tänään klo 16:24, päivitetty tänään klo 16:31

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2009/11/imatran_jaahallihanke_kutistuu_1152329.html

niin kyllä siellä pitää nähdä muitakin matseja kuin vain Ketterä vastaan Se ja se -joukkue.

Näytösotteluja vähintään SM-tasolta.

Myös ulkomaisten ja kotimaisten joukkueiden väliset ottelut olisivat jääkiekkokansalle juhlavaamannaa!

Rakennetaanko torsoa
Pohjolan Oloihin | 11.11.2009 13:24, sanoo

> "Missä oli asiantuntijat luonnosvaiheessa?”
> ”Kuinka sinne nyt saadaan vaikkapa joku liigaporukka harjoittelemaan,
> kun viedään puitteet pois.”
> He eivät tule.
> Kuinka järjestää turnauksia kun ei tiloja?”
> ”Tässä tilanteessa en lähtisi torsoa tekemään,
> ottakaa aikalisä.”

AIKALISÄ

Mikä ero on sillä luonnosteleeko, suunnitteleeko, rakentaako ja pyörittääkö toimintaa
A ) Yksityinen voittoa tavoitteleva yritys?
B ) Vero%-Imatra?

Onko jo lähtökohta, ajattelutapa ja asenne koko hankkeeseen torso?

Toivotalkootko? kirjoitti:

Rakennetaanko torsoa
Pohjolan Oloihin | 11.11.2009 13:24, sanoo

> "Missä oli asiantuntijat luonnosvaiheessa?”
> ”Kuinka sinne nyt saadaan vaikkapa joku liigaporukka harjoittelemaan,
> kun viedään puitteet pois.”
> He eivät tule.
> Kuinka järjestää turnauksia kun ei tiloja?”
> ”Tässä tilanteessa en lähtisi torsoa tekemään,
> ottakaa aikalisä.”

AIKALISÄ

Mikä ero on sillä luonnosteleeko, suunnitteleeko, rakentaako ja pyörittääkö toimintaa
A ) Yksityinen voittoa tavoitteleva yritys?
B ) Vero%-Imatra?

Onko jo lähtökohta, ajattelutapa ja asenne koko hankkeeseen torso?

Lue lisää

Eroja ei tulisi olla kummassakaan tapauksessa A tai B.Nyt kohdassa B tulee politiikk(o)a sanelemaan liian tiukat ehdot. Lähtökohtaisesti yrityksen ajatusmaailma/ajatus hankkeeseen ei ole torso,sillä olisi selkeä
visio mihin pyrkiä.Vero%-Imatra taas hakee kompromissejä jolloin ajaudutaan kohti torsoa.
Rakentamisessa/rakennuttamisessa Vero%-Imatra voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin versio A,tosin silloin ei saa kuvioissa olla "konjakkipullovalvojia". Pyörittämisen hoitaa kyllä yksityinen veikeämmin,tosin
jos kohtaan B perustetaan tytäryhtiö=Halli Oy voi toiminta olla hyvääkin,mutta siihenkin pitää olla toimiva johto.Tulee muistaa,että meillä on ollut joskus jäähalli Oy...siitä ei lienee lapsenlapsille kerrottavaa. Suunnitelussa yksityinen taho joka on jo kerran jos toisenkin halleja tehnyt onnistuu monta kertaa paremmin kuin kunnallinen taho.
Nyt valmisteilla olevan hallin arkkitehtuurinen suunnittelu on tehty kunnallisinvoimin lue ei :"kunnollisinvoimin ". Ken muistaa vanhan näreharjunhallin suunnittelun ,niin myös siellä tehtiin karsintaa hintalapussa...kun se sitten valmistuikaan ? Alkoi muutos-/korjaustöiden sarja.Torsoa tehdään nytkin jos ei peliä poikki vihelletä.

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Eroja ei tulisi olla kummassakaan tapauksessa A tai B.Nyt kohdassa B tulee politiikk(o)a sanelemaan liian tiukat ehdot. Lähtökohtaisesti yrityksen ajatusmaailma/ajatus hankkeeseen ei ole torso,sillä olisi selkeä
visio mihin pyrkiä.Vero%-Imatra taas hakee kompromissejä jolloin ajaudutaan kohti torsoa.
Rakentamisessa/rakennuttamisessa Vero%-Imatra voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin versio A,tosin silloin ei saa kuvioissa olla "konjakkipullovalvojia". Pyörittämisen hoitaa kyllä yksityinen veikeämmin,tosin
jos kohtaan B perustetaan tytäryhtiö=Halli Oy voi toiminta olla hyvääkin,mutta siihenkin pitää olla toimiva johto.Tulee muistaa,että meillä on ollut joskus jäähalli Oy...siitä ei lienee lapsenlapsille kerrottavaa. Suunnitelussa yksityinen taho joka on jo kerran jos toisenkin halleja tehnyt onnistuu monta kertaa paremmin kuin kunnallinen taho.
Nyt valmisteilla olevan hallin arkkitehtuurinen suunnittelu on tehty kunnallisinvoimin lue ei :"kunnollisinvoimin ". Ken muistaa vanhan näreharjunhallin suunnittelun ,niin myös siellä tehtiin karsintaa hintalapussa...kun se sitten valmistuikaan ? Alkoi muutos-/korjaustöiden sarja.Torsoa tehdään nytkin jos ei peliä poikki vihelletä.

Lue lisää

Jäähallin suunnittelussa olisi pitänyt ottaa huomioon myös,hiihtourheilu,maastojuoksu,suunnistus jne jne.Suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon edm lajien kilpailukeskus :kanslia,selostamo,sosiaalitilat.
Esim.Kouvolassa pidetyt hiihdon HS-kilpailujen palkintojenjaot pidettiin jäähallissa. Imatralla löytyy talkoohenkeä vaan ei puitteita järjestää tasokkaita kilpailuita.Kanslian sähköisessä ilmapiirissä saataisiin
ajanotto ja tulospalvelu hoidettua ammattimaisella tasolla.Ihmetyttää ettei hiihdon monitoimimies Kari
ole tuonut tällaista vaihtoehtoa julkisuuteen?

GeenaDavis jr kirjoitti:

Jäähallin suunnittelussa olisi pitänyt ottaa huomioon myös,hiihtourheilu,maastojuoksu,suunnistus jne jne.Suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon edm lajien kilpailukeskus :kanslia,selostamo,sosiaalitilat.
Esim.Kouvolassa pidetyt hiihdon HS-kilpailujen palkintojenjaot pidettiin jäähallissa. Imatralla löytyy talkoohenkeä vaan ei puitteita järjestää tasokkaita kilpailuita.Kanslian sähköisessä ilmapiirissä saataisiin
ajanotto ja tulospalvelu hoidettua ammattimaisella tasolla.Ihmetyttää ettei hiihdon monitoimimies Kari
ole tuonut tällaista vaihtoehtoa julkisuuteen?

Lue lisää

Jos ei ole varaa rakentaa kunnollista - niin laitetaan koko homma jäihin !
Karsia ei kannata !!!

Vaaditaan ensin ammattimaista ja laajakatseista rakennuttamista - onko sitä Imatralla ?
Ja sen jälkeen pätevät ja kokeneet suunnittelijat - saadaan toimivat ja monipuoliset tilat ilman erikoisia arkitehtoonisia kikkailuja. Arkitehdit aiheuttaneet monissa kohteissa toimimattomia rakenteita joista seuraa mm. kosteusvaurioita.
Jäähalli saa näyttää hallilta !
Lisäksi suunnittelussa tulisi ottaa huomioon monipuolisuus - varsinkin kun hallin sijaintipaikka on Ukoska. Mitä useampaa urheilulajia halli palvelisi niin sen parempi. Nyt on Karhumäen aluella ongelmana se, ettei löydy mm. riittäviä sosiaali- tai ruokailutiloja suurien kilpailujen järjestämiseen.

Olisiko jaettu urakka ok ? Vaatisi vain ammattitaitoisen rakennuttajan ja valvojat: Näin voitaisiin valita urakoitsijoita Imatralta ja työllistää Imatralaisia.
Vai mennäänkö taas kerran NCC:n pillin tahtiin Imatralla - kuten Lappeenrannassa mennään OKAn tahtiin ?!?!

GeenaDavis jr kirjoitti:

Jäähallin suunnittelussa olisi pitänyt ottaa huomioon myös,hiihtourheilu,maastojuoksu,suunnistus jne jne.Suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon edm lajien kilpailukeskus :kanslia,selostamo,sosiaalitilat.
Esim.Kouvolassa pidetyt hiihdon HS-kilpailujen palkintojenjaot pidettiin jäähallissa. Imatralla löytyy talkoohenkeä vaan ei puitteita järjestää tasokkaita kilpailuita.Kanslian sähköisessä ilmapiirissä saataisiin
ajanotto ja tulospalvelu hoidettua ammattimaisella tasolla.Ihmetyttää ettei hiihdon monitoimimies Kari
ole tuonut tällaista vaihtoehtoa julkisuuteen?

Lue lisää

Kannattaa nyt tuoda esiin hyvät ajatukset vielä kun suunnittelu on siinä vaiheessa, että piirustuksia voidaan korjailla. Nyt tarvitaan malttia, ettei pilata suurinvestointia hosumalla.

Nämä ovat asioita, jotka eivät välttämättä nosta investointi- ja käyttökuluja merkittävästi, mutta lisäävät mahdollisuuksia tuoda Imatralle uusia urheilu- ja muita tapahtumia.

Halli rakennetaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Silloin kannattaa suunnitteluvaihe tehdä huolella ja kuunnella laajasti eri käyttäjäryhmiä sekä miettiä mitä uutta tänne voidaan saada.

Uuteen halliin tarvittaisiin näkemyksiä, entisten lisäksi, varsinkin sellaisista tapahtumista, mitä ei Imatralla vielä tähän asti ole ollut tai voitu järjestää kun ei ole ollut tiloja ja suorituspaikkoja.

rakarksählvi kirjoitti:

Jos ei ole varaa rakentaa kunnollista - niin laitetaan koko homma jäihin !
Karsia ei kannata !!!

Vaaditaan ensin ammattimaista ja laajakatseista rakennuttamista - onko sitä Imatralla ?
Ja sen jälkeen pätevät ja kokeneet suunnittelijat - saadaan toimivat ja monipuoliset tilat ilman erikoisia arkitehtoonisia kikkailuja. Arkitehdit aiheuttaneet monissa kohteissa toimimattomia rakenteita joista seuraa mm. kosteusvaurioita.
Jäähalli saa näyttää hallilta !
Lisäksi suunnittelussa tulisi ottaa huomioon monipuolisuus - varsinkin kun hallin sijaintipaikka on Ukoska. Mitä useampaa urheilulajia halli palvelisi niin sen parempi. Nyt on Karhumäen aluella ongelmana se, ettei löydy mm. riittäviä sosiaali- tai ruokailutiloja suurien kilpailujen järjestämiseen.

Olisiko jaettu urakka ok ? Vaatisi vain ammattitaitoisen rakennuttajan ja valvojat: Näin voitaisiin valita urakoitsijoita Imatralta ja työllistää Imatralaisia.
Vai mennäänkö taas kerran NCC:n pillin tahtiin Imatralla - kuten Lappeenrannassa mennään OKAn tahtiin ?!?!

Lue lisää

Paikkakunnalta puuttuu isojen kohteiden rakennuttamisen ja valvonnan ammattitaito.Asiakirjat: urakkaohjelma,urakkarajaliite ja rakennuselitys edm.asiakirjoilla määritellään urakan sisältö ja vastuut.Näissä asioissa ei SAA OLLA RISTIRIITOJA mikäli halutaan ,että homma toteutuisi kaikkia osa-
puolia miellyttävällä tavalla. Kahdella A4-arkilla ei jäähallia rakenna Erkkikkään ;-D

kannatan kirjoitti:

Kannattaa nyt tuoda esiin hyvät ajatukset vielä kun suunnittelu on siinä vaiheessa, että piirustuksia voidaan korjailla. Nyt tarvitaan malttia, ettei pilata suurinvestointia hosumalla.

Nämä ovat asioita, jotka eivät välttämättä nosta investointi- ja käyttökuluja merkittävästi, mutta lisäävät mahdollisuuksia tuoda Imatralle uusia urheilu- ja muita tapahtumia.

Halli rakennetaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Silloin kannattaa suunnitteluvaihe tehdä huolella ja kuunnella laajasti eri käyttäjäryhmiä sekä miettiä mitä uutta tänne voidaan saada.

Uuteen halliin tarvittaisiin näkemyksiä, entisten lisäksi, varsinkin sellaisista tapahtumista, mitä ei Imatralla vielä tähän asti ole ollut tai voitu järjestää kun ei ole ollut tiloja ja suorituspaikkoja.

Lue lisää

Saimaan rannalle sijoittuvan kylpylähotellin kustannusarviosuunnittelma on 60milj€.Edm rakennus sisältää runsaasti kalliita pintamateriaaleja,allasosastot ovat "agressivisen ilmaston" alla ne vaativat
runsaasti rahaa:laitteet ja materiaalit eivät ole halpakauppatavaraa.Kunnallisen pienen uimahallin
peruskorjauksen vedenkäsittelyhän maksanee rapian miljoonan. Tuo 60milj€ vastaan imatran jäähallin alkuperäinen suunnitelma 10milj€ kyllä hieman mättää...Olisiko jäähallin kustannusarvio vedetty Markun hatusta ja ylimitoitettu.

Zambbooni kirjoitti:

Saimaan rannalle sijoittuvan kylpylähotellin kustannusarviosuunnittelma on 60milj€.Edm rakennus sisältää runsaasti kalliita pintamateriaaleja,allasosastot ovat "agressivisen ilmaston" alla ne vaativat
runsaasti rahaa:laitteet ja materiaalit eivät ole halpakauppatavaraa.Kunnallisen pienen uimahallin
peruskorjauksen vedenkäsittelyhän maksanee rapian miljoonan. Tuo 60milj€ vastaan imatran jäähallin alkuperäinen suunnitelma 10milj€ kyllä hieman mättää...Olisiko jäähallin kustannusarvio vedetty Markun hatusta ja ylimitoitettu.

Lue lisää

Olisi mielestäni suuri virhe, jos monipuolisen ja upean Ukoskan alueen urheilullista ja matkailullista kokonaisuutta ei oteta jäähallin tai täsmällisemmin monikäyttöhallin luonnosteluvaiheessa, suunnittelussa ja toiminnan pyörittämisessä huomioon.

Jos rakennetaan vain ”Ketterä-halli”, niin siihen riittäisi pelkistetty, halpa tyyppihalli, mihin piirustukset löytyvät nopeasti suunnittelijoiden arkistosta.

Toivotalkootko? |13.11.2009 11:47, kirjoitti
> ”Mikä ero on sillä luonnosteleeko, suunnitteleeko, rakentaako ja
> pyörittääkö toimintaa
> A ) Yksityinen voittoa tavoitteleva yritys?
> B ) Vero%-Imatra?

Pohjolan Oloihin | 13.11.2009 16:25, vastasi
> ”Eroja ei tulisi olla kummassakaan tapauksessa A tai B.
> Nyt kohdassa B tulee politiikk(o)a sanelemaan liian tiukat ehdot.”
> Lähtökohtaisesti yrityksen ajatusmaailma/ajatus hankkeeseen ei ole torso,
> sillä olisi selkeä visio mihin pyrkiä.”


UKOSKAN ALUEEN SYNERGIA VS. JÄÄ-/MONITOIMIHALLI

Ennen kuin ryhdytään puhumaan jäähallin kustannusarviosta, niin pitäisi mielestäni tietää, minkälainen halli siitä tulee. Eri asia saattaa olla, mitä kaupunki ennakolta realistisesti (?) budjetoi ennen kuin on vielä edes luonnosteltu suunnitelmaa ja siitä kehittyvää todellista kustannusarviota.
- Luonnosteluvaiheessa kerätään ideoita hallin käyttömahdollisuuksista, jolloin myös kustannusarvio syntyy.

Jos hallia luonnostelisi ja ideoisi tässä tapauksessa voittoa tavoitteleva yksityisyritys, niin se luonnosteluvaiheessa laskelmoi ja maksimoi hallista - alueen urheilu ja matkailu huomioon otettuna - toiminnallisesti sellaista, millä tahkotaan mahdollisimman paljon tuloja, että investointi on mahdollisimman kannattava.
Yksityisyritys pyrkisi rakentamaan myös siten, että käyttö- ja kokonaismenot minimoidaan silti tinkimättä tulojen maksimoinnista.

Tällaiseen liiketoiminnallisesta lähtökohdasta tapahtuvasta suuren investointikohteen suunnittelusta ei Imatran kaupungilla ole ymmärrettävästi resursseja olemassa.
- Tämä voi olla juuri se syy, miksi hallista lopulta uhkaa tulla ”torso”.

Visio hallista, mihin pyritään, tulisi kytkeä Ukoskan alueeseen.
- Olisi haaskausta rakentaa uudesta hallista vain ”pääkäyttäjä” Ketterälle riisuttu tyyppihalli - ”torso”.
- Monitoimihalli, mikä se realiteetit huomioon otettuna sitten onkin, antaa mahdollisuuden maksimoida Imatran kaupungin monitoimihallista saamia suoria ja välillisiä tuloja huikean hienossa sijaintipaikassa, Ukoskassa.

Monitoimihallin Ukoskassa pitäisi tuoda Imatran kaupungille tuloja enemmän kuin pelkkä tyyppipiirustuksilla toteutettava jäähalli.
- Tämä riippuu osaltaan tietysti myös siitä kuinka tehokkaasti ja hyvin Uksoskan aluetta ja uutta monitoimihallia markkinoidaan.

Ukoskan alue tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia urheilu- ja matkailuaktiviteetteja ja on Imatran elinkeinopoliittisessa strategiassa tärkeä tekijä.

Ukonniemen alueessa on kokonaisuutena tulevaisuudessa paljon urheiluun ja matkailuun liittyviä toisiaan tukevia etuja, mitkä Imatran kaupungin kannattaa hyödyntää täysimääräisesti alueen investointien suunnittelussa.

Toivotalkootko? kirjoitti:

Olisi mielestäni suuri virhe, jos monipuolisen ja upean Ukoskan alueen urheilullista ja matkailullista kokonaisuutta ei oteta jäähallin tai täsmällisemmin monikäyttöhallin luonnosteluvaiheessa, suunnittelussa ja toiminnan pyörittämisessä huomioon.

Jos rakennetaan vain ”Ketterä-halli”, niin siihen riittäisi pelkistetty, halpa tyyppihalli, mihin piirustukset löytyvät nopeasti suunnittelijoiden arkistosta.

Toivotalkootko? |13.11.2009 11:47, kirjoitti
> ”Mikä ero on sillä luonnosteleeko, suunnitteleeko, rakentaako ja
> pyörittääkö toimintaa
> A ) Yksityinen voittoa tavoitteleva yritys?
> B ) Vero%-Imatra?

Pohjolan Oloihin | 13.11.2009 16:25, vastasi
> ”Eroja ei tulisi olla kummassakaan tapauksessa A tai B.
> Nyt kohdassa B tulee politiikk(o)a sanelemaan liian tiukat ehdot.”
> Lähtökohtaisesti yrityksen ajatusmaailma/ajatus hankkeeseen ei ole torso,
> sillä olisi selkeä visio mihin pyrkiä.”


UKOSKAN ALUEEN SYNERGIA VS. JÄÄ-/MONITOIMIHALLI

Ennen kuin ryhdytään puhumaan jäähallin kustannusarviosta, niin pitäisi mielestäni tietää, minkälainen halli siitä tulee. Eri asia saattaa olla, mitä kaupunki ennakolta realistisesti (?) budjetoi ennen kuin on vielä edes luonnosteltu suunnitelmaa ja siitä kehittyvää todellista kustannusarviota.
- Luonnosteluvaiheessa kerätään ideoita hallin käyttömahdollisuuksista, jolloin myös kustannusarvio syntyy.

Jos hallia luonnostelisi ja ideoisi tässä tapauksessa voittoa tavoitteleva yksityisyritys, niin se luonnosteluvaiheessa laskelmoi ja maksimoi hallista - alueen urheilu ja matkailu huomioon otettuna - toiminnallisesti sellaista, millä tahkotaan mahdollisimman paljon tuloja, että investointi on mahdollisimman kannattava.
Yksityisyritys pyrkisi rakentamaan myös siten, että käyttö- ja kokonaismenot minimoidaan silti tinkimättä tulojen maksimoinnista.

Tällaiseen liiketoiminnallisesta lähtökohdasta tapahtuvasta suuren investointikohteen suunnittelusta ei Imatran kaupungilla ole ymmärrettävästi resursseja olemassa.
- Tämä voi olla juuri se syy, miksi hallista lopulta uhkaa tulla ”torso”.

Visio hallista, mihin pyritään, tulisi kytkeä Ukoskan alueeseen.
- Olisi haaskausta rakentaa uudesta hallista vain ”pääkäyttäjä” Ketterälle riisuttu tyyppihalli - ”torso”.
- Monitoimihalli, mikä se realiteetit huomioon otettuna sitten onkin, antaa mahdollisuuden maksimoida Imatran kaupungin monitoimihallista saamia suoria ja välillisiä tuloja huikean hienossa sijaintipaikassa, Ukoskassa.

Monitoimihallin Ukoskassa pitäisi tuoda Imatran kaupungille tuloja enemmän kuin pelkkä tyyppipiirustuksilla toteutettava jäähalli.
- Tämä riippuu osaltaan tietysti myös siitä kuinka tehokkaasti ja hyvin Uksoskan aluetta ja uutta monitoimihallia markkinoidaan.

Ukoskan alue tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia urheilu- ja matkailuaktiviteetteja ja on Imatran elinkeinopoliittisessa strategiassa tärkeä tekijä.

Ukonniemen alueessa on kokonaisuutena tulevaisuudessa paljon urheiluun ja matkailuun liittyviä toisiaan tukevia etuja, mitkä Imatran kaupungin kannattaa hyödyntää täysimääräisesti alueen investointien suunnittelussa.

Lue lisää

Höpö höpö,juttuja! Suomessa on yksi hyvä messuhalli!Pari kolme kelvollista,kaupungeissa joissa on innovatiivistä väkeä ja asukkaita noin 200 000!Nää hallit maksaa montakertaa enemmän kuin 10 000 000 tai 8, ja ne on tarkoitettu messuihin ja muihin isoihin tapahtumiin!Niissä käy yhden viikonlopun aikana enenmmän ihmisiä kuin imatran ajoissa parhaina vuosina! 8 miljoonalla saa kaksi kaukaloisen harjoitushallin(ihan hyvän jäähallihan- on tarkoitettu jääurheiluun),jossa pari pukukoppia ja nakinmyyntiluukku!Jos rakennetaan yksikaukaloinen niin jää vähän rahaa isompaan katsomoon,punttisalia ym.pari ylimääräistä pukukoppia ja varusteiden kuivaiskoppi!
Ainoa järkevä paikka olisi ollut mansikkala ja yksiratainen halli, katsomo ois voinut olla ylimitoitettu vaikka 4000 niin siellä ois voinut järjestää vaikka konsertteja,ym.Tässä kaupungissa luullaan,että ollaan amerikkalaisia,vaikka ainoat amerikkalaiset on svetogorskissa toissä!Tässä kylässä luullaan,että ollaan metropoli.

Toivotalkootko? kirjoitti:

Olisi mielestäni suuri virhe, jos monipuolisen ja upean Ukoskan alueen urheilullista ja matkailullista kokonaisuutta ei oteta jäähallin tai täsmällisemmin monikäyttöhallin luonnosteluvaiheessa, suunnittelussa ja toiminnan pyörittämisessä huomioon.

Jos rakennetaan vain ”Ketterä-halli”, niin siihen riittäisi pelkistetty, halpa tyyppihalli, mihin piirustukset löytyvät nopeasti suunnittelijoiden arkistosta.

Toivotalkootko? |13.11.2009 11:47, kirjoitti
> ”Mikä ero on sillä luonnosteleeko, suunnitteleeko, rakentaako ja
> pyörittääkö toimintaa
> A ) Yksityinen voittoa tavoitteleva yritys?
> B ) Vero%-Imatra?

Pohjolan Oloihin | 13.11.2009 16:25, vastasi
> ”Eroja ei tulisi olla kummassakaan tapauksessa A tai B.
> Nyt kohdassa B tulee politiikk(o)a sanelemaan liian tiukat ehdot.”
> Lähtökohtaisesti yrityksen ajatusmaailma/ajatus hankkeeseen ei ole torso,
> sillä olisi selkeä visio mihin pyrkiä.”


UKOSKAN ALUEEN SYNERGIA VS. JÄÄ-/MONITOIMIHALLI

Ennen kuin ryhdytään puhumaan jäähallin kustannusarviosta, niin pitäisi mielestäni tietää, minkälainen halli siitä tulee. Eri asia saattaa olla, mitä kaupunki ennakolta realistisesti (?) budjetoi ennen kuin on vielä edes luonnosteltu suunnitelmaa ja siitä kehittyvää todellista kustannusarviota.
- Luonnosteluvaiheessa kerätään ideoita hallin käyttömahdollisuuksista, jolloin myös kustannusarvio syntyy.

Jos hallia luonnostelisi ja ideoisi tässä tapauksessa voittoa tavoitteleva yksityisyritys, niin se luonnosteluvaiheessa laskelmoi ja maksimoi hallista - alueen urheilu ja matkailu huomioon otettuna - toiminnallisesti sellaista, millä tahkotaan mahdollisimman paljon tuloja, että investointi on mahdollisimman kannattava.
Yksityisyritys pyrkisi rakentamaan myös siten, että käyttö- ja kokonaismenot minimoidaan silti tinkimättä tulojen maksimoinnista.

Tällaiseen liiketoiminnallisesta lähtökohdasta tapahtuvasta suuren investointikohteen suunnittelusta ei Imatran kaupungilla ole ymmärrettävästi resursseja olemassa.
- Tämä voi olla juuri se syy, miksi hallista lopulta uhkaa tulla ”torso”.

Visio hallista, mihin pyritään, tulisi kytkeä Ukoskan alueeseen.
- Olisi haaskausta rakentaa uudesta hallista vain ”pääkäyttäjä” Ketterälle riisuttu tyyppihalli - ”torso”.
- Monitoimihalli, mikä se realiteetit huomioon otettuna sitten onkin, antaa mahdollisuuden maksimoida Imatran kaupungin monitoimihallista saamia suoria ja välillisiä tuloja huikean hienossa sijaintipaikassa, Ukoskassa.

Monitoimihallin Ukoskassa pitäisi tuoda Imatran kaupungille tuloja enemmän kuin pelkkä tyyppipiirustuksilla toteutettava jäähalli.
- Tämä riippuu osaltaan tietysti myös siitä kuinka tehokkaasti ja hyvin Uksoskan aluetta ja uutta monitoimihallia markkinoidaan.

Ukoskan alue tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia urheilu- ja matkailuaktiviteetteja ja on Imatran elinkeinopoliittisessa strategiassa tärkeä tekijä.

Ukonniemen alueessa on kokonaisuutena tulevaisuudessa paljon urheiluun ja matkailuun liittyviä toisiaan tukevia etuja, mitkä Imatran kaupungin kannattaa hyödyntää täysimääräisesti alueen investointien suunnittelussa.

Lue lisää

Monitoimihalli Rauhan aluelle.Ukoskan halli toimiva jäähalli, ei karvalakkiversiota.Halvalla saisi myös hyvää. Noh oikeasti ajatellen ei edes Rauhaankaan tulisi oikeaa monitoimihallia sijoitta,se
tulisi tehdä maakunnallisena hankkeena jonnekkin Lampikankaan maastoihin sinne teollisuusalueelle, silloin olisi väestöpohjaa jo kohtalaisesti takana. Tosin Rauhan aluelle on jo kaavoitettu ja suunniteltu monitoimihallia,

imatra metropoli kirjoitti:

Höpö höpö,juttuja! Suomessa on yksi hyvä messuhalli!Pari kolme kelvollista,kaupungeissa joissa on innovatiivistä väkeä ja asukkaita noin 200 000!Nää hallit maksaa montakertaa enemmän kuin 10 000 000 tai 8, ja ne on tarkoitettu messuihin ja muihin isoihin tapahtumiin!Niissä käy yhden viikonlopun aikana enenmmän ihmisiä kuin imatran ajoissa parhaina vuosina! 8 miljoonalla saa kaksi kaukaloisen harjoitushallin(ihan hyvän jäähallihan- on tarkoitettu jääurheiluun),jossa pari pukukoppia ja nakinmyyntiluukku!Jos rakennetaan yksikaukaloinen niin jää vähän rahaa isompaan katsomoon,punttisalia ym.pari ylimääräistä pukukoppia ja varusteiden kuivaiskoppi!
Ainoa järkevä paikka olisi ollut mansikkala ja yksiratainen halli, katsomo ois voinut olla ylimitoitettu vaikka 4000 niin siellä ois voinut järjestää vaikka konsertteja,ym.Tässä kaupungissa luullaan,että ollaan amerikkalaisia,vaikka ainoat amerikkalaiset on svetogorskissa toissä!Tässä kylässä luullaan,että ollaan metropoli.

Lue lisää

Tolkku pitää olla pääkäyttäjä Ketterälläkin.
- Kuinka suuri seura tarvitsee 2 (kaksi) hallia!

Mille toiselle urheiluseuralle Imatran kaupunki antaa avustuksena 8 000 000 €
(48 000 000 vanhaa markkaa)
ja lisäksi vuotuiset käyttökulut 500 000 €(3 000 000 vanhaa markkaa)
ensimmäisenä toimintavuotena.
- Käyttömenot tulevat kasvamaan huikeasti vuosien kuluessa.

Harjoittelu- ja kilpahallin Ketterän junioreille saa murto-osalla siitä, mistä nyt on puhuttu.
Yksiratainen Ketterä-halli voi olla todellakin riisuttu karvahattumalli - tyyppihalli, minkä suunnitteluun ei tarvita 400 000 euroa.
- Imatran Ketterä voisi rahoittaa hallinsa täysin kokonaan itse.

Tarvitseeko Ketterän ajatella Imatran kaupungin jäähallista saamia tuloja lainkaan.
Sille riittää, kun vain kuokka iskettäisiin maahan kiireesti, kävi Imatran kaupungin talouden miten tahansa.

Ketterän edustusjoukkue voi pelata kilpailunsa vaikka Lappeenrannassa tai missä muualla tahansa Areenassa tai kuvaamasikaltaisessa messuhallissa.

Koko Ketterä-halli jäihin lopullisesti, jos ei muuta ajatusta hallin käytölle Imatran Ketterän, Imatran kaupungin valtuuston, kaupunginhallituksen sekä virkamies- ja poliittisen johdon taholta pikaisesti esitetä julkisuudessa.

Aikaa ja rahaa kuluu yhden Ketterän tähden, vaikka Imatralla olisi paljon tärkeämpiäkin ja kiirellisempiä asioita.
- Kuka viitsii käyttää aikaa kehittämään vain Imatran Ketterälle harjoittelutiloja?

Kuinka monen puolueen ohjelmaan tämä Ketterä-halli kuuluu?

Viimekädessä asia on imatralaisten veronmaksajien, ei niinkään Imatran Ketterän.

Zambbooni kirjoitti:

Saimaan rannalle sijoittuvan kylpylähotellin kustannusarviosuunnittelma on 60milj€.Edm rakennus sisältää runsaasti kalliita pintamateriaaleja,allasosastot ovat "agressivisen ilmaston" alla ne vaativat
runsaasti rahaa:laitteet ja materiaalit eivät ole halpakauppatavaraa.Kunnallisen pienen uimahallin
peruskorjauksen vedenkäsittelyhän maksanee rapian miljoonan. Tuo 60milj€ vastaan imatran jäähallin alkuperäinen suunnitelma 10milj€ kyllä hieman mättää...Olisiko jäähallin kustannusarvio vedetty Markun hatusta ja ylimitoitettu.

Lue lisää

[Lähde: Svenska Ishockeyförbundet]

“Bygga Ishall”
http://www.exgm.se/swehockey.aspx?epslanguage=sv

“Planerings- och Ägarfrågor”
http://www.exgm.se/files/download/planerings_o_agarfragor.pdf
- Täältä löytyy jäähallihallivaihtoehtoja.

Hinnat Ruotsin kruunuina.
- Valuuttamuuntimia löytyy netistä.


Minkälaiseen harrastehalliin on varaa investoida ja käyttää rahaa vuotuisiin käyttömenoihin?

Toivotalkootko? kirjoitti:

[Lähde: Svenska Ishockeyförbundet]

“Bygga Ishall”
http://www.exgm.se/swehockey.aspx?epslanguage=sv

“Planerings- och Ägarfrågor”
http://www.exgm.se/files/download/planerings_o_agarfragor.pdf
- Täältä löytyy jäähallihallivaihtoehtoja.

Hinnat Ruotsin kruunuina.
- Valuuttamuuntimia löytyy netistä.


Minkälaiseen harrastehalliin on varaa investoida ja käyttää rahaa vuotuisiin käyttömenoihin?

Lue lisää

Saatathan tästä tietopaketin muutamalle päättäjälle, on varmasti vierasta asiaa.Mielenkiintoista.Kyllä tuo synteettinen "jää" varmasti toimisi sen verran paljon niitä on tehty.En itse tosin moista tunne,toki aika vieraalta kuulostaa.Vaan sen tiedän,että Suomessa on lukuisia toimivia ja perustamiskustannuksiltaan edullisia jäähalleja.Ihmettelen muuten sitä kuinka kiekkomiehetkin nyt jo tyytyivät tuohon "torso-versioon" Elmon kommentti lehdessä.Vaan voihan se olla jo taisteluväsymystä ;-D

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Saatathan tästä tietopaketin muutamalle päättäjälle, on varmasti vierasta asiaa.Mielenkiintoista.Kyllä tuo synteettinen "jää" varmasti toimisi sen verran paljon niitä on tehty.En itse tosin moista tunne,toki aika vieraalta kuulostaa.Vaan sen tiedän,että Suomessa on lukuisia toimivia ja perustamiskustannuksiltaan edullisia jäähalleja.Ihmettelen muuten sitä kuinka kiekkomiehetkin nyt jo tyytyivät tuohon "torso-versioon" Elmon kommentti lehdessä.Vaan voihan se olla jo taisteluväsymystä ;-D

Lue lisää

Imatran Ketterän omien sivustojen mukaan muovijää on hyvä "kylpyläkäyttöön".

Olen surffaillut jonkin verran Norjan ja Ruotsin sivustoilla ja vaikuttaa siltä, että siellä otetaan synteettinen muovijää tosissaan. Ainakin nuorten harjoittelukenttänä muovijää voi tuoda aivan uudet mahdollisuudet nostaa kiekkoilun tasoa. Tämän mahdollisuuden käyttämättä jättäminen tuntuisi jääurheiluseuran kannalta merkilliseltä.

Selvää tietysti on, että muovijäällä ei vielä vuosiin pelata elliittisarjan pelejä. Sekin aika voi olla kuitenkin lähempänä kuin nyt vielä osataan ajatella - ainakaan Suomessa.

Ruotsissa ja joissakin muissa maissa synteettinen muovijääalusta on hyväksytty junioreiden viralliseksi pelialustaksi. Suomessa kuulemma asiasta käydään parhaillaan jääkiekkoilijoiden keskuudessa keskusteluja.

En tiedä moniko imatralainen on luistellut muovijäällä.

Muovijää ei ole uusi keksintö, mutta sitä arvioitaessa olisi mielestäni tarkasteltava eri valmistajien viimeisimpiä kehitytyön tuloksia, muuten voidaan joutua helposti hakoteille.

Arvelen, että jääkiekkoväki ei välttämättä hehkuttaa juuri nyt synteettisen muovijään eduista kun katkolla on "oikeaa, energiasyöppöä, vedestä jäädytettyä jäätä".

Mielestäni Imatra tarvitsee uuden kilpahallin jääurheiluun.
- Imatran taloudellinen tilanne ja matkailuelinkeinon kehittämissuunnitelmat olisi kuitenkin hyvä sovittaa yhteen tämänkin hankkeen kanssa. Hallin pitäisi olla hyvin mietitty niin, että siitä voisi olla Imatralle ja imatralaisille laajempaa iloa kuin kapeasti ja perinteisesti ajateltu kunnallinen jäähalli - siis Sinua mukaellen "kunnollinen" halli. :)

Synthetic Ice Wikipedia
http://en.wikipedia.org/wiki/Synthetic_ice

"The Show Must Go On"

Show Business kirjoitti:

Imatran Ketterän omien sivustojen mukaan muovijää on hyvä "kylpyläkäyttöön".

Olen surffaillut jonkin verran Norjan ja Ruotsin sivustoilla ja vaikuttaa siltä, että siellä otetaan synteettinen muovijää tosissaan. Ainakin nuorten harjoittelukenttänä muovijää voi tuoda aivan uudet mahdollisuudet nostaa kiekkoilun tasoa. Tämän mahdollisuuden käyttämättä jättäminen tuntuisi jääurheiluseuran kannalta merkilliseltä.

Selvää tietysti on, että muovijäällä ei vielä vuosiin pelata elliittisarjan pelejä. Sekin aika voi olla kuitenkin lähempänä kuin nyt vielä osataan ajatella - ainakaan Suomessa.

Ruotsissa ja joissakin muissa maissa synteettinen muovijääalusta on hyväksytty junioreiden viralliseksi pelialustaksi. Suomessa kuulemma asiasta käydään parhaillaan jääkiekkoilijoiden keskuudessa keskusteluja.

En tiedä moniko imatralainen on luistellut muovijäällä.

Muovijää ei ole uusi keksintö, mutta sitä arvioitaessa olisi mielestäni tarkasteltava eri valmistajien viimeisimpiä kehitytyön tuloksia, muuten voidaan joutua helposti hakoteille.

Arvelen, että jääkiekkoväki ei välttämättä hehkuttaa juuri nyt synteettisen muovijään eduista kun katkolla on "oikeaa, energiasyöppöä, vedestä jäädytettyä jäätä".

Mielestäni Imatra tarvitsee uuden kilpahallin jääurheiluun.
- Imatran taloudellinen tilanne ja matkailuelinkeinon kehittämissuunnitelmat olisi kuitenkin hyvä sovittaa yhteen tämänkin hankkeen kanssa. Hallin pitäisi olla hyvin mietitty niin, että siitä voisi olla Imatralle ja imatralaisille laajempaa iloa kuin kapeasti ja perinteisesti ajateltu kunnallinen jäähalli - siis Sinua mukaellen "kunnollinen" halli. :)

Synthetic Ice Wikipedia
http://en.wikipedia.org/wiki/Synthetic_ice

"The Show Must Go On"

Lue lisää

Kyllä nää imatran sout on nähty!Juntteja riittää!Ihanko jäähalli ja mestaruus sarjaan!Hehe!

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Saatathan tästä tietopaketin muutamalle päättäjälle, on varmasti vierasta asiaa.Mielenkiintoista.Kyllä tuo synteettinen "jää" varmasti toimisi sen verran paljon niitä on tehty.En itse tosin moista tunne,toki aika vieraalta kuulostaa.Vaan sen tiedän,että Suomessa on lukuisia toimivia ja perustamiskustannuksiltaan edullisia jäähalleja.Ihmettelen muuten sitä kuinka kiekkomiehetkin nyt jo tyytyivät tuohon "torso-versioon" Elmon kommentti lehdessä.Vaan voihan se olla jo taisteluväsymystä ;-D

Lue lisää

Jos Imatran kaupunginvaltuusto päättää jonkinlaisen jäähallin rakentaa, niin kuinka Imatran kaupunki valvoo ja varmistaa, että jäähallin hintalapussa tosiasiallisesti on paljon puhuttu "lama-ajan ALE-hinta".

Aavistelen, että tässä taas saatetaan lennetään lankaan, kuten tavallista.

> Pohjolan Oloihin15.11.2009 18:28, kirjoittaa
> "Vaan sen tiedän, että Suomessa on lukuisia toimivia ja
> perustamiskustannuksiltaan edullisia jäähalleja."

Kuinka paljon maksaisi tällainen mainitsemasi perustamiskuluiltaan edullinen kilpahalli "lama-ajan ALE-hinnalla"
A ) Yksirataisena kilpahallina, mikä olisi kelpohalli Imatralle Ukonniemen urheilu- ja matkailukekittymään?
B ) Kuinka paljon maksaisi Mansikkalaan synteettisellä muovijäällä varustettu "kevyt ja edullinen" harjoittelu- ja junioreiden kilpahalli vaikka 500 hengen katsomolla?

Olisiko hyvin perusteltua?
- Kunnollinen kilpahalli vedestä jäädytettyllä radalla rakennetaan Ukonniemeen.
- Ja synteettisen muovijään halli, mikä on erittäin edullinen investointi- ja käyttökuluiltaan, lasten ja nuorten harjoittelu- ja kilpahalliksi rakennettaisiin Mansikkalaan. Tämä voitaisiin toteuttaa hyvinkin nopealla aikataululla Mansikkalaan, jolloin jääaikaa saataisiin nopeasti ja ekonomisesti helposti.

Tämä muovijäällä varustettu halli Mansikkalassa antaisi jääaikaa myös varttuneemmille asian harrastajille. Tuskin jääaikaa on koskaan liikaa ja tekniikka- ja taktiikkaharjoittelu sujuu synteettisellä muovijäällä tavallisilla luistimilla.

Kilpahallin vedestä jäädytetyllä radalla voisi luonnollisesti myöskin harjoitella silloin kun hallissa ei ole muita maksullisia tilaisuuksia.

Olisi hyvä, että kilpahallin vesijääradan voisi ajoittain ottaa käyttöön synteettisellä muovijäällä varustettuna, jolloin radan ja hallin käyttömahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat silloin, kun siihen syntyy "tilausta". Pelkästään tällä mahdollisuudella luodaan pinilläkin kuluilla rakennetusta hyvätasoisesta kilpahallista "monitoimihalli".

Ukoskan hyvätasoisen kilpa- ja tapahtumahallin rakentamiseen ja käyttökuluihin jäisi enemmän rahaa, kun ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin hyvin edullinen muovijäällä varustettu harjoittelu- ja kilpahalli Mansikkalaan. Myöhemmät laajennukset Ukoskan halliin jäisi sitten optiona tulevaisuuteen. Ukoskaan rakennettava yksiratainen kilpahallihalli perustettaisiin siten, että laajentaminen on helppo tarvittaessa toteuttaa tulevina vuosina.

Kilpahalli voitaisiin mahdollisesti putkittaa valmiiksi hyvää sprinklerlaitteistoa varten. Itse laitteisto voitaisiin hankkia ja ottaa sitten käyttöön, kun joskus Karhumäen vesijohtoverkosto uusitaan muutenkin.

Kommentteja ja lisää ehdotuksia?

Pohjolan Oloihin kirjoitti:

Saatathan tästä tietopaketin muutamalle päättäjälle, on varmasti vierasta asiaa.Mielenkiintoista.Kyllä tuo synteettinen "jää" varmasti toimisi sen verran paljon niitä on tehty.En itse tosin moista tunne,toki aika vieraalta kuulostaa.Vaan sen tiedän,että Suomessa on lukuisia toimivia ja perustamiskustannuksiltaan edullisia jäähalleja.Ihmettelen muuten sitä kuinka kiekkomiehetkin nyt jo tyytyivät tuohon "torso-versioon" Elmon kommentti lehdessä.Vaan voihan se olla jo taisteluväsymystä ;-D

Lue lisää

Satakunta esittäytyi Helsingissä kesäkuun alussa 2009.

Siinä yhteydessä Narinkkatorilla järjestettiin synteettisellä muovijäällä yleisöluistelu ja Satakunnan kiekkojunnut opastivat turisteja ja lainasivat luistimia.

6.6.2009 pelattiin Narinkkatorilla liigajoukkueiden, Ässät - Lukko -välinen leikkimielinen näytösottelu.
- Porin Ässät voitti 8 - 7.

Kuvia tapahtumasta

http://outbox.pp.fi/summerclassic/

Pohjolan Oloihin | 11.11.2009 13:24
> "Kuultuani radiosta uutisen,että nyt karsitaan muutamalla miljoonalla voin vain todeta:
> "Missä oli asiantuntijat luonnosvaiheessa"? "

> "Nämä karsinnat ovat lähes poikkeuksetta johtaneet kallliisiin lisätöihin,
> kun kohde on valmistunut.
> Nyt tulee kärsimään hallin toiminnallisuus."

> ”Kuinka sinne nyt saadaan vaikkapa joku liigaporukka
> harjoittelemaan kun viedään puitteet pois.”

Olisiko mahdollista saada SM-liigajoukkueet harjoittelemaan ja pelaamaan Ukoskan jäähalliin?

Lipputuloja ja viihdettä Imatralle!

SM-liigassa katsojamäärät vaihtelevat pelaavien joukkueiden ja paikkakunnan mukaan ja lisäksi sen mukaan onko kyseessä kotiottelu vai vierasottelu.

Esimerkkitiedot internet-sivuilta:

SaiPa:lla kotiotteluissa 3 200 ja vierasotteluissa 4 700 katsojaa.

SM-liigajoukkueiden peleissä katsojia ehkä välillä 3 000 - 8 000.

Lippujen hinnat esimerkiksi Porissa

Seisomapaikat
- lapset 7 €
- opiskelijat 9 €
- aikuinen 14 €

Istumapaikat 16 - 20 €


- Kuinka paljon seisoma- ja istumapaikkoja pitäisi olla Ukoskan hallissa, jos saataisiin pelaamaan Imatralle
vaikka kaksi mestaruuksia hankkinutta SM-liigajoukkuetta?

- Kuinka monta kertaa vuodessa tämäntasoisia turnauksia voisi saada Imatralle?

Imatran jäähallin katsomopaikkojen kehitys: 2 500 => 1 500 => 1 200 => ? ???

Jäähallin "Katsomossa"

- Näreharjussa 2 500 paikkaa
- Ukoskaan piti tulla 1 500 paikkaa
- Nyt on tulossa Ukoskaan vain vaivaiset 1 200 katsomopaikkaa

Missä on Imatran usko tulevaisuuteen?

Eivätkö Imatran Kylpylä, Imatran Ketterä, Imatran urheiluseurat, vapaa-aikatoimi, kulttuuritoimi, jäähallityöryhmä ja kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto ja Imatran päättäjät ja johtajat luota Ukoskan alueen matkailulliseen vetovoimaan ja uuden uljaan Ukoskan hallin käyttömahdollisuuksiin urheilu-, viihde-, messu- ja muiden tapahtumien järjestämispaikkana?

Näillä näkymin kaksirataisesta hallista tulee lähinnä harjoitteluhalli.
- Missä on johtajien visioissa ollut Ukonlinnan alueen elinkeinopoliittiset synergiaedut?
- Helppo on visioida, toteuttaminen on sitten eri asia.

[1]

http://www.kettera.net/jaahalli.html

Näreharjun jäähallin katsomopaikat Imatran Ketterän nettisivujen mukaan

“Katsomopaikat: 2 500”

http://www.kettera.net/jaahalli.html


[2]

Uutisvuoksi 7.9.2009 s. 3

“Näillä näkymillä katsomokapasiteettia joudutaan kuitenkin kaventamaan kaavaillusta 1500:sta 1200:een.”


Ukoskan jää- / tapahtumahallin paikkaluku on surkea verrattuna Näreharjun jäähalliin, mutta onko edes realistisen toiveikas?

Olisiko edes 2 500 paikkaa riittävä Ukoskan hallissa, mikäli oletetaan, että Ukoskan alueesta on tulevaisuudessa kehittymässä säpinäpaikka, missä vierailee suomalaisia turisteja yhä enemmän ja enemmän sekä lisäksi ulkomaisia turisteja?

Entä SM-liigaan vakaasti menevän Imatran Ketterän kotiotteluiden televisiointi?

Mihin on kadonneet Imatran Ketterän ja muiden johtajien visiot?

Ketterä tekee maalin!

katsomossa kirjoitti:

Imatran jäähallin katsomopaikkojen kehitys: 2 500 => 1 500 => 1 200 => ? ???

Jäähallin "Katsomossa"

- Näreharjussa 2 500 paikkaa
- Ukoskaan piti tulla 1 500 paikkaa
- Nyt on tulossa Ukoskaan vain vaivaiset 1 200 katsomopaikkaa

Missä on Imatran usko tulevaisuuteen?

Eivätkö Imatran Kylpylä, Imatran Ketterä, Imatran urheiluseurat, vapaa-aikatoimi, kulttuuritoimi, jäähallityöryhmä ja kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto ja Imatran päättäjät ja johtajat luota Ukoskan alueen matkailulliseen vetovoimaan ja uuden uljaan Ukoskan hallin käyttömahdollisuuksiin urheilu-, viihde-, messu- ja muiden tapahtumien järjestämispaikkana?

Näillä näkymin kaksirataisesta hallista tulee lähinnä harjoitteluhalli.
- Missä on johtajien visioissa ollut Ukonlinnan alueen elinkeinopoliittiset synergiaedut?
- Helppo on visioida, toteuttaminen on sitten eri asia.

[1]

http://www.kettera.net/jaahalli.html

Näreharjun jäähallin katsomopaikat Imatran Ketterän nettisivujen mukaan

“Katsomopaikat: 2 500”

http://www.kettera.net/jaahalli.html


[2]

Uutisvuoksi 7.9.2009 s. 3

“Näillä näkymillä katsomokapasiteettia joudutaan kuitenkin kaventamaan kaavaillusta 1500:sta 1200:een.”


Ukoskan jää- / tapahtumahallin paikkaluku on surkea verrattuna Näreharjun jäähalliin, mutta onko edes realistisen toiveikas?

Olisiko edes 2 500 paikkaa riittävä Ukoskan hallissa, mikäli oletetaan, että Ukoskan alueesta on tulevaisuudessa kehittymässä säpinäpaikka, missä vierailee suomalaisia turisteja yhä enemmän ja enemmän sekä lisäksi ulkomaisia turisteja?

Entä SM-liigaan vakaasti menevän Imatran Ketterän kotiotteluiden televisiointi?

Mihin on kadonneet Imatran Ketterän ja muiden johtajien visiot?

Ketterä tekee maalin!

Lue lisää

Jos halli joskus valmistuu, niin "jälkiviisaita" jälkipelejä varmasti kuullaan.

Maltetaanko olla "etukäteen viisaita" Imatralla?

Alunperin oli tarkoitus rakentaa,jäähalli mansikkalaan ja pesäpallokentalle 700 000 eurolla tekojää,jossa kaikki vois käydä luistelemassa lapsista vaareihin! No nyt sitten rakennetaan torso-kaksikaukaloinen halli ukoskaan,venäläisille!Ihme tyyppejä nää hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat!Toinen kasvattaja ja toinen demari,kattia kanssa!Ois säästynyt rahaa kaikille ois ollu,jotakin!Ihmeellistä politiikkaa!Jää urheilijoille rakennetaan,jotain, ja kuunnellaan muita kuin jääurheilijoita.Sama tulee toistumaan,työttömien,sairaiden ja vammaisten kohdalla!Säälittävää politiikkaa!

Kun mustalaisukko osti heiniä myyjä sanoi hinnan ja plussasi ALVin ,siihen manne totesi :"enhän mie alvia hevoselle syötä". Alvinhan saa vähentää,toki tuleehan sekin muistaa kun laskelmia esitetään ja nehän aina nettona ilmoitetaan alv 0 % Allashankehan maksoi maltaita pumppuaseman ja altaan pohjanmaalauksen/pinnoitten osalta.Kiitos arkkitehtuurin kalleuden.Itse päätän nyt hallikannanottoni tähän,Kiitos maukkaiden kommenttejen kirjoittajille,sie Show Busines kirjoita napakka yleisönosasto kirjoitus yhteenvetona yllämainituista.Vaikkapa Etelä-Saimaaseen ja Imatralaiseen. Jatkakaa samaan malliin
ja pidetään peukkuja, ettei veroeuroja hukattaisi.Ekan pelin tulen kyllä katsomaan ja elän toivossa ettei kahviotiloja punakynä pyyhi pois hallista.Toki tullaan sitten oma "Airami"-kainalossa ;-D

PohjolanOloihin kirjoitti:

Kun mustalaisukko osti heiniä myyjä sanoi hinnan ja plussasi ALVin ,siihen manne totesi :"enhän mie alvia hevoselle syötä". Alvinhan saa vähentää,toki tuleehan sekin muistaa kun laskelmia esitetään ja nehän aina nettona ilmoitetaan alv 0 % Allashankehan maksoi maltaita pumppuaseman ja altaan pohjanmaalauksen/pinnoitten osalta.Kiitos arkkitehtuurin kalleuden.Itse päätän nyt hallikannanottoni tähän,Kiitos maukkaiden kommenttejen kirjoittajille,sie Show Busines kirjoita napakka yleisönosasto kirjoitus yhteenvetona yllämainituista.Vaikkapa Etelä-Saimaaseen ja Imatralaiseen. Jatkakaa samaan malliin
ja pidetään peukkuja, ettei veroeuroja hukattaisi.Ekan pelin tulen kyllä katsomaan ja elän toivossa ettei kahviotiloja punakynä pyyhi pois hallista.Toki tullaan sitten oma "Airami"-kainalossa ;-D

Lue lisää

Nyt on tullut jäähallin rakentamista rajoittavaksi tekijäksi Karhumäen vanha runkovesilinja. Joku pitää nyt pilkkanaan meitä, sillä runkolinjan kunto tuotiin esille jo Kylpylä vision yhteydessä. Silloin siinä itse paperissa ei ollut asiasta mainintaa, vaan asia tulee kunnallistekniikan puolelta. Siinä mainitaan, että Karhumäen runkolinjaa ei ole tutkittu, että kestääkö se Kylpyläalueen lisävesi tarpeen.

Koko ajan ovat suunnittelutahot olleet tietoisia asiasta tai sitten todella alaarvoisia ammattilaisia.

Mitä tulee onko tarve jäähallille vai monitoimihallille. Jos jääurheilu käyttää hallia myös kesällä, niin silloin tarvitaan jäähallia. Jos taas ei, niin silloin tarvitsemme monitoimihallia.

Minua on monesti patisteltu, että laskennassa pitää näkyä kaikki menot.

Tällä hetkellä asiaa vie eteen päin jäähallin suunnittelu ryhmä ja hallitus.

Kun hanke tulee aikoinaan valtuustolle päätettäväksi ja AVOIMEKSI KAIKILLE, niin silloin on melko turhaa vaatia laskettavaksi mitään kuluja.

Silloin mennään läpät silmillä eteen päin.

Jos jäähalli hanke kaatuu äänestyksessä talousarviossa, niin se kaatuu siihen että avoin linja Imatran kaupungissa ei ole ollut avointa valtuutetuille.

Inkerinaukion altaan pohjan maaliksi valittiin halpa ratkaisu. Siksi pohjasta näki ensimmäisen kesän jälkeen jo halkeamat ja hilseilyn.

PohjolanOloihin kirjoitti:

Kun mustalaisukko osti heiniä myyjä sanoi hinnan ja plussasi ALVin ,siihen manne totesi :"enhän mie alvia hevoselle syötä". Alvinhan saa vähentää,toki tuleehan sekin muistaa kun laskelmia esitetään ja nehän aina nettona ilmoitetaan alv 0 % Allashankehan maksoi maltaita pumppuaseman ja altaan pohjanmaalauksen/pinnoitten osalta.Kiitos arkkitehtuurin kalleuden.Itse päätän nyt hallikannanottoni tähän,Kiitos maukkaiden kommenttejen kirjoittajille,sie Show Busines kirjoita napakka yleisönosasto kirjoitus yhteenvetona yllämainituista.Vaikkapa Etelä-Saimaaseen ja Imatralaiseen. Jatkakaa samaan malliin
ja pidetään peukkuja, ettei veroeuroja hukattaisi.Ekan pelin tulen kyllä katsomaan ja elän toivossa ettei kahviotiloja punakynä pyyhi pois hallista.Toki tullaan sitten oma "Airami"-kainalossa ;-D

Lue lisää

Kiitos PohjolanOloihin professionaalisista kannanotoista, joita jäähalliprojekti tutkiskelkoon tarkoin!
- Keskusteluun olisi voinut liittyä mukaan muitakin asiantuntijoita.
Oma osuuteni oli enemmänkin Shown ylläpitoa.

Avajaisista tulee kunnon bileet ja sama meno jatkuu …

“The Show Must Go On”

http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Show_Must_Go_On


Keskustelua jäähallista jatkavat

Cheer Leadersit ja jääurheilun Show Business!

Show Business kirjoitti:

Kiitos PohjolanOloihin professionaalisista kannanotoista, joita jäähalliprojekti tutkiskelkoon tarkoin!
- Keskusteluun olisi voinut liittyä mukaan muitakin asiantuntijoita.
Oma osuuteni oli enemmänkin Shown ylläpitoa.

Avajaisista tulee kunnon bileet ja sama meno jatkuu …

“The Show Must Go On”

http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Show_Must_Go_On


Keskustelua jäähallista jatkavat

Cheer Leadersit ja jääurheilun Show Business!

Lue lisää

Miten nykypäivänä edes suunnitellaan 1200 paikkaa katsomoon?? Ei tarvitse kummoinen matsi olla ja paikat loppuu kesken. Konserteista puhumattakaan..aivan, monissa jäähalleissa järjestetään konsertteja yms tapahtumia, eikä pelkästään pelata lätkää sadan juniorin voimin.

Voihan sitä toki sitten laajentaa myöhemmin ja sehän tietää taas lisää rahanmenoa, mutta mitäpä siitä kun tämä rakas ven....imatra on niin vitun rikas paikka ja ennenkaikkea monikulttuurinen.

anssi.p kirjoitti:

Nyt on tullut jäähallin rakentamista rajoittavaksi tekijäksi Karhumäen vanha runkovesilinja. Joku pitää nyt pilkkanaan meitä, sillä runkolinjan kunto tuotiin esille jo Kylpylä vision yhteydessä. Silloin siinä itse paperissa ei ollut asiasta mainintaa, vaan asia tulee kunnallistekniikan puolelta. Siinä mainitaan, että Karhumäen runkolinjaa ei ole tutkittu, että kestääkö se Kylpyläalueen lisävesi tarpeen.

Koko ajan ovat suunnittelutahot olleet tietoisia asiasta tai sitten todella alaarvoisia ammattilaisia.

Mitä tulee onko tarve jäähallille vai monitoimihallille. Jos jääurheilu käyttää hallia myös kesällä, niin silloin tarvitaan jäähallia. Jos taas ei, niin silloin tarvitsemme monitoimihallia.

Minua on monesti patisteltu, että laskennassa pitää näkyä kaikki menot.

Tällä hetkellä asiaa vie eteen päin jäähallin suunnittelu ryhmä ja hallitus.

Kun hanke tulee aikoinaan valtuustolle päätettäväksi ja AVOIMEKSI KAIKILLE, niin silloin on melko turhaa vaatia laskettavaksi mitään kuluja.

Silloin mennään läpät silmillä eteen päin.

Jos jäähalli hanke kaatuu äänestyksessä talousarviossa, niin se kaatuu siihen että avoin linja Imatran kaupungissa ei ole ollut avointa valtuutetuille.

Inkerinaukion altaan pohjan maaliksi valittiin halpa ratkaisu. Siksi pohjasta näki ensimmäisen kesän jälkeen jo halkeamat ja hilseilyn.

Lue lisää

On ollut jo kylpylän murheena jo vuosia ...vuosia... He eivät ole voineet tehdä painehiekkasuotimien
huuhteluja kuin öiseen aikaan (illalla myöhään). Kun muuten olisi laitoksen muut toiminnot kärsineet kun linjaston vesipaine olisi laskenut lue:suihkusta pientä lirinää =asiakkaiden narinaa.
Anssi ota sydämesi asiaksi pitää veronmaksajain puolia "torso-projektissa".Kiitos jo etukäteen siitä.

Allasvesihygieniä kirjoitti:

On ollut jo kylpylän murheena jo vuosia ...vuosia... He eivät ole voineet tehdä painehiekkasuotimien
huuhteluja kuin öiseen aikaan (illalla myöhään). Kun muuten olisi laitoksen muut toiminnot kärsineet kun linjaston vesipaine olisi laskenut lue:suihkusta pientä lirinää =asiakkaiden narinaa.
Anssi ota sydämesi asiaksi pitää veronmaksajain puolia "torso-projektissa".Kiitos jo etukäteen siitä.

Lue lisää

Eikö kylpylään rakenneta lisää allasosastoja ja ympärille rutkasti lisää majoituskapasiteettia - lisää lirinää?

anssi.p kirjoitti:

Nyt on tullut jäähallin rakentamista rajoittavaksi tekijäksi Karhumäen vanha runkovesilinja. Joku pitää nyt pilkkanaan meitä, sillä runkolinjan kunto tuotiin esille jo Kylpylä vision yhteydessä. Silloin siinä itse paperissa ei ollut asiasta mainintaa, vaan asia tulee kunnallistekniikan puolelta. Siinä mainitaan, että Karhumäen runkolinjaa ei ole tutkittu, että kestääkö se Kylpyläalueen lisävesi tarpeen.

Koko ajan ovat suunnittelutahot olleet tietoisia asiasta tai sitten todella alaarvoisia ammattilaisia.

Mitä tulee onko tarve jäähallille vai monitoimihallille. Jos jääurheilu käyttää hallia myös kesällä, niin silloin tarvitaan jäähallia. Jos taas ei, niin silloin tarvitsemme monitoimihallia.

Minua on monesti patisteltu, että laskennassa pitää näkyä kaikki menot.

Tällä hetkellä asiaa vie eteen päin jäähallin suunnittelu ryhmä ja hallitus.

Kun hanke tulee aikoinaan valtuustolle päätettäväksi ja AVOIMEKSI KAIKILLE, niin silloin on melko turhaa vaatia laskettavaksi mitään kuluja.

Silloin mennään läpät silmillä eteen päin.

Jos jäähalli hanke kaatuu äänestyksessä talousarviossa, niin se kaatuu siihen että avoin linja Imatran kaupungissa ei ole ollut avointa valtuutetuille.

Inkerinaukion altaan pohjan maaliksi valittiin halpa ratkaisu. Siksi pohjasta näki ensimmäisen kesän jälkeen jo halkeamat ja hilseilyn.

Lue lisää

anssi.p:

”Kun hanke tulee aikoinaan valtuustolle päätettäväksi ja AVOIMEKSI KAIKILLE, niin
silloin on melko turhaa vaatia laskettavaksi mitään kuluja.”

”Silloin mennään läpät silmillä eteen päin.”


a ) Mitä laskelmia ja tärkeitä tietoja puuttuu valtuutetuilta ja imatralaisilta?
b ) Mitä "läpät silmillä" Imatran kaupungilla tarkalleen tarkoittaa ja onko tämä yleistä?
c ) Kuinka moni kaupunginvaltuutettu tekee suuria tai pieniä päätöksiä ”läpät silmillä”?
d ) Voiko Imatran kaupunginhallitus ja kaupungin johto olla "läpät silmillä" tai pantata tietoa niin, että päätöksiä tehdään Imatran kaupunginvaltuustossa ”läpät silmillä”?

Imatralaiset eivät varmasti hyväksy ”läpät silmillä” -kulttuuria päätöksenteossa kaupunginvaltuustossa eikä muuallakaan Imatran kaupungin organisaatiossa!

Jos yksikin valtuutettu pyytää lisää laskelmia ja vaihtoehtolaskelmia, niin mikseivät muut - valtuutetut, kaupunginhallitus ja johto - älyä yhtyä pyyntöihin, vaan lammasmaisesti haluavat tehdä tieten tahtoen Imatran suuristakin asioista päätöksiä "laput silmillä".

Läpinäkyvääkö? kirjoitti:

anssi.p:

”Kun hanke tulee aikoinaan valtuustolle päätettäväksi ja AVOIMEKSI KAIKILLE, niin
silloin on melko turhaa vaatia laskettavaksi mitään kuluja.”

”Silloin mennään läpät silmillä eteen päin.”


a ) Mitä laskelmia ja tärkeitä tietoja puuttuu valtuutetuilta ja imatralaisilta?
b ) Mitä "läpät silmillä" Imatran kaupungilla tarkalleen tarkoittaa ja onko tämä yleistä?
c ) Kuinka moni kaupunginvaltuutettu tekee suuria tai pieniä päätöksiä ”läpät silmillä”?
d ) Voiko Imatran kaupunginhallitus ja kaupungin johto olla "läpät silmillä" tai pantata tietoa niin, että päätöksiä tehdään Imatran kaupunginvaltuustossa ”läpät silmillä”?

Imatralaiset eivät varmasti hyväksy ”läpät silmillä” -kulttuuria päätöksenteossa kaupunginvaltuustossa eikä muuallakaan Imatran kaupungin organisaatiossa!

Jos yksikin valtuutettu pyytää lisää laskelmia ja vaihtoehtolaskelmia, niin mikseivät muut - valtuutetut, kaupunginhallitus ja johto - älyä yhtyä pyyntöihin, vaan lammasmaisesti haluavat tehdä tieten tahtoen Imatran suuristakin asioista päätöksiä "laput silmillä".

Lue lisää

Otetaan esimerkiksi Ukonlinnan projekti.

Pyysin mökkien, jotka ostettiin vuokratuloja. Näistä olisi nähty, pystyykö YH maksamaan tulevaisuudessa lainan, jolla mökit ostettiin.

Vaikka minulla oli lain mukainen mahdollisuus saada tiedot, niin kukaan valtuusto salissa ei reakoinnut asiaan.

Näitä samanlaisia tapahtuu jatkuvasti.

Läpät silmillä tarkoittaa, että kun asia hyväksytään, niin päättäjät ovat valmiita ottamaan vastaan jälkikäteen asiassa ilmitulleet asiat. Eli nyt esimerkiksi Karhumäen runkovesikorjaukset.

Vaikka Kylpylä projektin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä oli kerrottu, että Karhumäen runkolinjan kuntoa ei ole katsottu, niin päätös nuijittiin.

Eli seuraavaksi saamme lukea paikallisesta lehdestä, kuinka yllättäen joudummekin saneeraamaan Ukonniemen lisäveden tarpeen takia Karhumäen runkoputken.

Sen hinnaksi tulee 3 tai 5miljoonaa.


Muistutan vielä, että ensimmäinen keskustelu Kylpylän laajennushankkeistä käytiin TIEDOKSIANTONA.


Näin pystytään välttämään ikävät kysymykset.


Näin meneteltiin myös viime valtuustossa, jossa riskienhallintastrategiasta ei käyty keskustelua.

Näin saatiin juttu näyttämään hienolta uudelta asialta.


Luin äsken imatralaisen lehden.

Siinä sivuttiin asiaa läheltä, mutta mikään media ei ole vielä hokannut, että meillä oli jo olemassa oleva ohjelma, mutta sitä ei ole vain käytetty.

Tämä johtuu siitä, että se niinkuin uusikin tarvitsee rahaa.

anssi.p kirjoitti:

Nyt on tullut jäähallin rakentamista rajoittavaksi tekijäksi Karhumäen vanha runkovesilinja. Joku pitää nyt pilkkanaan meitä, sillä runkolinjan kunto tuotiin esille jo Kylpylä vision yhteydessä. Silloin siinä itse paperissa ei ollut asiasta mainintaa, vaan asia tulee kunnallistekniikan puolelta. Siinä mainitaan, että Karhumäen runkolinjaa ei ole tutkittu, että kestääkö se Kylpyläalueen lisävesi tarpeen.

Koko ajan ovat suunnittelutahot olleet tietoisia asiasta tai sitten todella alaarvoisia ammattilaisia.

Mitä tulee onko tarve jäähallille vai monitoimihallille. Jos jääurheilu käyttää hallia myös kesällä, niin silloin tarvitaan jäähallia. Jos taas ei, niin silloin tarvitsemme monitoimihallia.

Minua on monesti patisteltu, että laskennassa pitää näkyä kaikki menot.

Tällä hetkellä asiaa vie eteen päin jäähallin suunnittelu ryhmä ja hallitus.

Kun hanke tulee aikoinaan valtuustolle päätettäväksi ja AVOIMEKSI KAIKILLE, niin silloin on melko turhaa vaatia laskettavaksi mitään kuluja.

Silloin mennään läpät silmillä eteen päin.

Jos jäähalli hanke kaatuu äänestyksessä talousarviossa, niin se kaatuu siihen että avoin linja Imatran kaupungissa ei ole ollut avointa valtuutetuille.

Inkerinaukion altaan pohjan maaliksi valittiin halpa ratkaisu. Siksi pohjasta näki ensimmäisen kesän jälkeen jo halkeamat ja hilseilyn.

Lue lisää

[1]
anssi.p | Käyttäjän viestit | 19.11.2009 11:44, kirjoittaa

> ”Läpät silmillä tarkoittaa, että kun asia hyväksytään, niin
> päättäjät ovat valmiita ottamaan vastaan jälkikäteen asiassa ilmitulleet asiat.
> Eli nyt esimerkiksi Karhumäen runkovesikorjaukset.

> Vaikka Kylpylä projektin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä
> oli kerrottu, että Karhumäen runkolinjan kuntoa ei ole katsottu, niin
> päätös nuijittiin.”

> ”Eli seuraavaksi saamme lukea paikallisesta lehdestä,
> kuinka yllättäen joudummekin saneeraamaan
> Ukonniemen lisäveden tarpeen takia
> Karhumäen runkoputken.”

> ”Sen hinnaksi tulee 3 tai 5miljoonaa.”

[2]
Allasvesihygienia | 18.11.2009 22:07, kirjoittaa
> ”Alhainen vesipaine
> On ollut jo kylpylän murheena jo vuosia ...vuosia...
> He eivät ole voineet tehdä painehiekkasuotimien huuhteluja
> kuin öiseen aikaan (illalla myöhään).
> Kun muuten olisi laitoksen muut toiminnot kärsineet kun
> linjaston vesipaine olisi laskenut.”


KYSYMYKSET

1 ) Onko Karhumäen vesijohdon runkolinja ja muu kunnallistekniikka
JOKA TAPAUKSESSA saneerattava ja korjattava
ottamalla huomioon
- Imatran kylpylän nykyiset ja kasvavat tarpeet,
- Ukonniemen urheilu- ja matkailuinfran tulevaisuuden realistinen kehitys
- sekä Karhumäen ja Ukonniemen kaupunginosien kokonaiskaava?

2) Milloin viimeistään Karhumäen runkovesilinja on uusittava (viimeistään heti?)
ja onko siihen varattu rahaa talousarviossa jäähalli-investoinnin lisäksi?

ja rahaa kirjoitti:

[1]
anssi.p | Käyttäjän viestit | 19.11.2009 11:44, kirjoittaa

> ”Läpät silmillä tarkoittaa, että kun asia hyväksytään, niin
> päättäjät ovat valmiita ottamaan vastaan jälkikäteen asiassa ilmitulleet asiat.
> Eli nyt esimerkiksi Karhumäen runkovesikorjaukset.

> Vaikka Kylpylä projektin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä
> oli kerrottu, että Karhumäen runkolinjan kuntoa ei ole katsottu, niin
> päätös nuijittiin.”

> ”Eli seuraavaksi saamme lukea paikallisesta lehdestä,
> kuinka yllättäen joudummekin saneeraamaan
> Ukonniemen lisäveden tarpeen takia
> Karhumäen runkoputken.”

> ”Sen hinnaksi tulee 3 tai 5miljoonaa.”

[2]
Allasvesihygienia | 18.11.2009 22:07, kirjoittaa
> ”Alhainen vesipaine
> On ollut jo kylpylän murheena jo vuosia ...vuosia...
> He eivät ole voineet tehdä painehiekkasuotimien huuhteluja
> kuin öiseen aikaan (illalla myöhään).
> Kun muuten olisi laitoksen muut toiminnot kärsineet kun
> linjaston vesipaine olisi laskenut.”


KYSYMYKSET

1 ) Onko Karhumäen vesijohdon runkolinja ja muu kunnallistekniikka
JOKA TAPAUKSESSA saneerattava ja korjattava
ottamalla huomioon
- Imatran kylpylän nykyiset ja kasvavat tarpeet,
- Ukonniemen urheilu- ja matkailuinfran tulevaisuuden realistinen kehitys
- sekä Karhumäen ja Ukonniemen kaupunginosien kokonaiskaava?

2) Milloin viimeistään Karhumäen runkovesilinja on uusittava (viimeistään heti?)
ja onko siihen varattu rahaa talousarviossa jäähalli-investoinnin lisäksi?

Lue lisää

Jos jäähalliin ei voida rakentaa sprinklerijärjestelmää tai jos kylpylä ei voi käyttää hiekkasuodatinta, niin silloinhan runkolinja on jo nyt täysrasitettu.

Jos runkolinjan saneeraus kuuluisi talousarvioon, niin silloinhan loogista olisi, että sillekkin olisi haettu työllisyysperusteita rahaa. Onhan se yksi tärkeimmistä asioista, jos aluetta meinataan lisärakentaa.

Maanantaina kaupumnginhallitus saa jäähallista uudet laskelmat ja silloin jonkun pitäisi lasketuttaa runkolinjan kustannukset ja kunto.

anssi.p kirjoitti:

Jos jäähalliin ei voida rakentaa sprinklerijärjestelmää tai jos kylpylä ei voi käyttää hiekkasuodatinta, niin silloinhan runkolinja on jo nyt täysrasitettu.

Jos runkolinjan saneeraus kuuluisi talousarvioon, niin silloinhan loogista olisi, että sillekkin olisi haettu työllisyysperusteita rahaa. Onhan se yksi tärkeimmistä asioista, jos aluetta meinataan lisärakentaa.

Maanantaina kaupumnginhallitus saa jäähallista uudet laskelmat ja silloin jonkun pitäisi lasketuttaa runkolinjan kustannukset ja kunto.

Lue lisää

> "Jos runkolinjan saneeraus kuuluisi talousarvioon, niin silloinhan loogista olisi,
> että sillekkin olisi haettu työllisyysperusteita rahaa."

Ukonniemen alueen kunnallistekniikka pitää olla "kunnollista tekniikkaa", mikä ei ole rajoittamassa hyviä investointi-ideoita ja investointirahan saantia alueelle.

- Ei taloonkaan rakenneta ensimmäiseksi räystäitä, pitää aloittaa perustuksista.

Alueen vesijohtoputkiston ja runkoputkiston kuntokartoitus olisi hyvä tehdä, ettei putket vuoda maahan ja pamahtele poikki.

Karhumäen-Ukoskan-kunnallistekniikka pitäisi olla strategisesti nostettu korkealle investointirahoja suunniteltaessa, koska ei riitä, että esitetään vain visioita kylpylään, urheilutiloihin ja matkailuun liittyvien hankkeitten osalta.

Ulkopuolista investointirahaa tulee alueelle, kun visiot ja infra on kunnossa.

Mihin tarkoituksiin voi hakea rakennemuutosrahaa?

ja rahaa kirjoitti:

> "Jos runkolinjan saneeraus kuuluisi talousarvioon, niin silloinhan loogista olisi,
> että sillekkin olisi haettu työllisyysperusteita rahaa."

Ukonniemen alueen kunnallistekniikka pitää olla "kunnollista tekniikkaa", mikä ei ole rajoittamassa hyviä investointi-ideoita ja investointirahan saantia alueelle.

- Ei taloonkaan rakenneta ensimmäiseksi räystäitä, pitää aloittaa perustuksista.

Alueen vesijohtoputkiston ja runkoputkiston kuntokartoitus olisi hyvä tehdä, ettei putket vuoda maahan ja pamahtele poikki.

Karhumäen-Ukoskan-kunnallistekniikka pitäisi olla strategisesti nostettu korkealle investointirahoja suunniteltaessa, koska ei riitä, että esitetään vain visioita kylpylään, urheilutiloihin ja matkailuun liittyvien hankkeitten osalta.

Ulkopuolista investointirahaa tulee alueelle, kun visiot ja infra on kunnossa.

Mihin tarkoituksiin voi hakea rakennemuutosrahaa?

Lue lisää

Rakennemuutosrahaa myönnetään Ukonniemeen esimerkiksi kadun valaisimien vaihtoon.

Ladun siirtoon.

Hiihtotunnelin siirtoon.

Kävelyreitin kunnostukseen.

Kunnallistekniikkaan.

Eli rahaa ei myönnetä rakennuksille, vaan niiden aputoiminnoille.

Näitä ovat parkkipaikat kadut valaistus ja muu tekniikka.

Onko suunnittelussa menty liikaa Kylpylä suunnitelman pohjalta ja siksi jäännyt kokonaisuus katsomatta.

Ei pitäisi, koska silloin vuosi sitten jolloin käsittelimme asiaa hallitukseniltakoulussa tästä puhuin.

Tämä merkittiin tiedoksi lautakunnassa ja hallituksessa siksi, että suunnitelma oli nimenomaan Kylpylän, eikä kaupungin.

anssi.p kirjoitti:

Jos jäähalliin ei voida rakentaa sprinklerijärjestelmää tai jos kylpylä ei voi käyttää hiekkasuodatinta, niin silloinhan runkolinja on jo nyt täysrasitettu.

Jos runkolinjan saneeraus kuuluisi talousarvioon, niin silloinhan loogista olisi, että sillekkin olisi haettu työllisyysperusteita rahaa. Onhan se yksi tärkeimmistä asioista, jos aluetta meinataan lisärakentaa.

Maanantaina kaupumnginhallitus saa jäähallista uudet laskelmat ja silloin jonkun pitäisi lasketuttaa runkolinjan kustannukset ja kunto.

Lue lisää

anssi.pKäyttäjän viestit22.11.2009 13:19
> ”Maanantaina kaupunginhallitus saa jäähallista uudet laskelmat ja
> silloin jonkun pitäisi lasketuttaa runkolinjan kustannukset ja kunto.”

Allasvesihygienia | 18.11.2009 22:07
> ”Alhainen vesipaine
> On ollut jo kylpylän murheena jo vuosia ...vuosia...

KOMMENTTI

Vaikuttaa siltä, että ollaan rahan jemmaamisessa myöhästytty vuosia ja sitten alkaa vieläkin kalliimmaksi Imatran kaupungille tuleva "jälkiviisas" korjailu.
- Tämä johtaa kulu- ja velkakierteeseen.

Investointirahan rahastointi
1 ) Kun asia on ilmeisesti ollut jo vuosikausia Imatran kaupungin Teknisen toimen tiedossa niin, miksi eivät Imatran kaupunki ja Tekninen toimi ole rahastoineet investointirahaa vuosi vuodelta tähän tiedossa olleeseen Karhumäen vesijohtoverkoston korjausinvestointiin?

Ylivelkaantuminen iskee kuin hypotermia kylmässä vedessä
2 ) Jos kaikki investoinnit tehdään velkarahalla, niin ylivelkaantuminen ja kriisikuntaluokitukseen joutuminen ajautuu pikku hiljaa - huomaamatta - heikoille jäille.

- Taloudelliset tunnusluvut olisi hyvä julkaista maallikoillekin ymmärrettävässä muodossa kaikissa talouksissa ilmestyvässä lehdessä sekä alueellisissa, tilattavissa lehdissä.

- Imatralaisia kiinnostaisi myöskin, millä takaisinmaksuohjelmalla Imatran kaupunki aikoo pienentää velkakantaansa?

Eikö Imatran kaupungin tapana ole yleensäkään varautua "etukäteen viisaasti" investointeihin?

ja rahaa kirjoitti:

anssi.pKäyttäjän viestit22.11.2009 13:19
> ”Maanantaina kaupunginhallitus saa jäähallista uudet laskelmat ja
> silloin jonkun pitäisi lasketuttaa runkolinjan kustannukset ja kunto.”

Allasvesihygienia | 18.11.2009 22:07
> ”Alhainen vesipaine
> On ollut jo kylpylän murheena jo vuosia ...vuosia...

KOMMENTTI

Vaikuttaa siltä, että ollaan rahan jemmaamisessa myöhästytty vuosia ja sitten alkaa vieläkin kalliimmaksi Imatran kaupungille tuleva "jälkiviisas" korjailu.
- Tämä johtaa kulu- ja velkakierteeseen.

Investointirahan rahastointi
1 ) Kun asia on ilmeisesti ollut jo vuosikausia Imatran kaupungin Teknisen toimen tiedossa niin, miksi eivät Imatran kaupunki ja Tekninen toimi ole rahastoineet investointirahaa vuosi vuodelta tähän tiedossa olleeseen Karhumäen vesijohtoverkoston korjausinvestointiin?

Ylivelkaantuminen iskee kuin hypotermia kylmässä vedessä
2 ) Jos kaikki investoinnit tehdään velkarahalla, niin ylivelkaantuminen ja kriisikuntaluokitukseen joutuminen ajautuu pikku hiljaa - huomaamatta - heikoille jäille.

- Taloudelliset tunnusluvut olisi hyvä julkaista maallikoillekin ymmärrettävässä muodossa kaikissa talouksissa ilmestyvässä lehdessä sekä alueellisissa, tilattavissa lehdissä.

- Imatralaisia kiinnostaisi myöskin, millä takaisinmaksuohjelmalla Imatran kaupunki aikoo pienentää velkakantaansa?

Eikö Imatran kaupungin tapana ole yleensäkään varautua "etukäteen viisaasti" investointeihin?

Lue lisää

Kun puhutaan investoinneista, niin silloin terve investointi tapa on tehdä ne tuloilla.

Eli katteen pitää olla plus merkkinen sen verran, mikä summa on varattu investointeihin.

Tekninen toimi ei voi jemmata rahaa tulevien vuosien investointeihin, koska VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ NIISTÄ AINA TALOUSARVIOSSA.

No sanoohan vesilaki, että vesimaksulla pitää kunnostaa ja rakentaa niin puhdas, kuin likainen vesijärjestelmä.

Jos näin olisi, niin Imatran kaikki putket olisivat pian kunnossa. vesi omana liiketoimenaan perisi maksut ja rakentaisi putket kuntoon.

Mutta mitä tulee, kun liiketoiminta ja politiikka yhdistetään.

anssi.p kirjoitti:

Kun puhutaan investoinneista, niin silloin terve investointi tapa on tehdä ne tuloilla.

Eli katteen pitää olla plus merkkinen sen verran, mikä summa on varattu investointeihin.

Tekninen toimi ei voi jemmata rahaa tulevien vuosien investointeihin, koska VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ NIISTÄ AINA TALOUSARVIOSSA.

No sanoohan vesilaki, että vesimaksulla pitää kunnostaa ja rakentaa niin puhdas, kuin likainen vesijärjestelmä.

Jos näin olisi, niin Imatran kaikki putket olisivat pian kunnossa. vesi omana liiketoimenaan perisi maksut ja rakentaisi putket kuntoon.

Mutta mitä tulee, kun liiketoiminta ja politiikka yhdistetään.

Lue lisää

anssi.p | Käyttäjän viestit | 22.11.2009 19:26
> "Tekninen toimi ei voi jemmata rahaa tulevien vuosien investointeihin, koska
> VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ NIISTÄ AINA TALOUSARVIOSSA."

> "Eli katteen pitää olla plus merkkinen sen verran,
> mikä summa on varattu investointeihin."

KOMMENTTI

1 ) Pahaa pelkään, että tämä johtaa helposti tietyntyyppisessä tilanteessa kunnat ja kaupungit kriisiluokitukseen varsinkin tulevaisuudessa, kun sellaisia lihavia vuosia, mitä on nähty, ei ehkä enää tulekaan (ellei sitten valtionosuusjärjestelmää uudisteta perin pohjin).
Siis nykymeiniki johtaa:
- Epäterveeseen taloudenpitoon,
- ikuiseen palveluiden karsimiseen ja
- kustannuksia lisäävään näennäissäästämiseen sekä
- alijäämäisiin talousarvioihin
- ylivelkaantumiseen;
- kauttaaltaan rapautuvaan kunnallistekniikkaan
- tosoihin jäähalleihin.

Heti, kun yhteisö- ja tuloverot sukeltavat, ja vuosikatteet pienenevät
ei jää riittävästi vuosikatetta, tehdään alijäämäisiä budjetteja ja talousarvioita, tehdään rajuja "rakennemuutoksia" eikä pystytä pitkäjänteiseen säästöjä tuottaaviin investointeihin, ainoastaan pitkällä aikavälillä kaliiksi käyviin lyhytnäköisiin näennäissäästöihin ja investointien yliviivamiseen punakynällä talousarviosta.
- Investoinnit ja asioiden hoito ovat nykysysteemissä ylipäätään lyhytnäköisesti suunniteltuja tai sitten käy juuri kuten esimerkiksi Karhumäen vesijohtoverkon ja torso-jäähalliin ajautuminen osoittavat.

Mitkä sitten ovat Suomen kuntien ja kaupunkien mahdollisuudet harjoittaa, nykypäivänä paljon perään kuulutettua, pitkäjänteistä talouspolitiikkaa?

Tämän vuoden alussa poliitikot (mm. Kokoomus) tuskailivat sitä, että ei oltu lihavina vuosina rahastoitu rahaa jäähallihankkeeseen ja tehostetun palveluasumisen yksikköön, jolloin nyt laman yllättäessä, ohuiden katteiden vuosina olisi ollut rahaa investoida lama-ajan ALE-hinnalla terveen taloudenpidon pohjalta; tekemättä alijäämäisiä talousarvioita; lisäämättä jo valmiiksi korkeaa lainakantaa; menemättä hiljalleen kohti ylivelkaantumista; joutumatta lähemmäs kriisikuntaluokitusta.

2 ) Taloudenpitoon pitkäjänteisyyttä?
> "Eli katteen pitää olla plus merkkinen sen verran,
> mikä summa on varattu investointeihin."

KOMMENTTI

Miksei tuo lause voisi olla näin:

Vuosikatteesta käytettävän ja investointikohteeseen rahastoidun - vaikka edellisen valtuuston päättämän - rahamäärän yhteissumma pitää olla plusmekkinen.

Tämän pitäisi auttaa valtuustoja pitämään talous vakaampana vaikka yli valtuustokausien verrattuna tilanteeseen, että monen pienen katteen ja suurten investointitarpeiden vuotena talous pysyy terveenä eikä tarvitse tehdä alijäämäisiä talousarvioita ja kasvattaa velkakantaa.
- Toimii erittäin hyvin lihavien katteiden vuosina ja hyvin, laihojen katteiden vuosina.

Joku tietysti sanoo, että oikeat valtuutetut eivät ole kantamassa silloin vastuuta päätöksistä.
- Voi tietysti kysä onko nykyisellä mallilla toimiminen vastuullista, pitkäjänteistä, verorahoja tuhalaamatonta taloudenhoitoa?

anssi.p kirjoitti:

Nyt on tullut jäähallin rakentamista rajoittavaksi tekijäksi Karhumäen vanha runkovesilinja. Joku pitää nyt pilkkanaan meitä, sillä runkolinjan kunto tuotiin esille jo Kylpylä vision yhteydessä. Silloin siinä itse paperissa ei ollut asiasta mainintaa, vaan asia tulee kunnallistekniikan puolelta. Siinä mainitaan, että Karhumäen runkolinjaa ei ole tutkittu, että kestääkö se Kylpyläalueen lisävesi tarpeen.

Koko ajan ovat suunnittelutahot olleet tietoisia asiasta tai sitten todella alaarvoisia ammattilaisia.

Mitä tulee onko tarve jäähallille vai monitoimihallille. Jos jääurheilu käyttää hallia myös kesällä, niin silloin tarvitaan jäähallia. Jos taas ei, niin silloin tarvitsemme monitoimihallia.

Minua on monesti patisteltu, että laskennassa pitää näkyä kaikki menot.

Tällä hetkellä asiaa vie eteen päin jäähallin suunnittelu ryhmä ja hallitus.

Kun hanke tulee aikoinaan valtuustolle päätettäväksi ja AVOIMEKSI KAIKILLE, niin silloin on melko turhaa vaatia laskettavaksi mitään kuluja.

Silloin mennään läpät silmillä eteen päin.

Jos jäähalli hanke kaatuu äänestyksessä talousarviossa, niin se kaatuu siihen että avoin linja Imatran kaupungissa ei ole ollut avointa valtuutetuille.

Inkerinaukion altaan pohjan maaliksi valittiin halpa ratkaisu. Siksi pohjasta näki ensimmäisen kesän jälkeen jo halkeamat ja hilseilyn.

Lue lisää

Tuleeko Imatran uuden kaksirataisen jäähallin täysimääräistä hyödyntämistä rajoittavaksi asiaksi sprinklerijärjestelmän puuttuminen?

Jos sprinklerijärjestelmää ei hallissa ole, niin monia tapahtumia ei voida järjestää automaattisen sammutusjärjestelmän puuttuessa. Ukonniemen alue tulee olemaan osa Pohjoismaiden suurinta matkailukeskittymää.

Juuri oheispalvelut ja oheisohjelmat ovat sitä ”konkretiaa”, mitä alue tarvitsee. Jäähallista pitäisi saada heti valmistuessaan ja siitä kymmeniä vuosia eteenpäin kaikki hyöty irti, jolloin se tukee koko matkailu- ja urheilukeskittymän menestymistä.

Sprinklerijärjestelmän jälkiasentaminen saattaa olla mahdollista (?), mutta sprinklerijärjestelmä voitaisiin asentaa edullisemmin jo uuteen jäähalliin valmiiksi ja liittää Karhumäen vesijohtojärjestelmään heti, kun alueen runkoputket tulevaisuudessa joka tapauksessa tullaan uusimaan alueella lähivuosina tapahtuvan nopean rakentamisen vuoksi.

Kesällä on kuukauden tauko jäähallin jääurheilussa. Kun halliin saataisiin sprinklerijärjestelmä, niin hallia voitaisiin käyttää monien muiden mahdollisuuksien lisäksi esimerkiksi yhtenä Big Band Festivaalien konserttipaikkana vaikka jo vuonna 2011. Katsomotilana käytettäisiin silloin hallin jäärata-aluetta varsinaisen katsomon lisäksi.

Mitä kaupunginvaltuusto, -hallitus tai jäähallityöryhmä on päättänyt uuden jäähallin sprinklerilaitteistosta?


ja rahaa | 15.11.2009 22:38, kirjoitti:
”Kilpahalli voitaisiin mahdollisesti putkittaa valmiiksi hyvää sprinklerlaitteistoa varten. Itse laitteisto voitaisiin hankkia ja ottaa sitten käyttöön, kun joskus Karhumäen vesijohtoverkosto uusitaan muutenkin.”

anssi.p | 18.11.2009 13:12, kirjoitti:
”Nyt on tullut jäähallin rakentamista rajoittavaksi tekijäksi Karhumäen vanha runkovesilinja. Joku pitää nyt pilkkanaan meitä, sillä runkolinjan kunto tuotiin esille jo Kylpylä vision yhteydessä. Silloin siinä itse paperissa ei ollut asiasta mainintaa, vaan asia tulee kunnallistekniikan puolelta. Siinä mainitaan, että Karhumäen runkolinjaa ei ole tutkittu, että kestääkö se Kylpyläalueen lisävesi tarpeen.”

”Koko ajan ovat suunnittelutahot olleet tietoisia asiasta tai sitten todella alaarvoisia ammattilaisia.”
”Tällä hetkellä asiaa vie eteen päin jäähallin suunnittelu ryhmä ja hallitus.”

anssi.p | 22.11.2009 13:19, kirjoitti:
”Jos jäähalliin ei voida rakentaa sprinklerijärjestelmää tai jos kylpylä ei voi käyttää hiekkasuodatinta, niin silloinhan runkolinja on jo nyt täysrasitettu.”
”Jos runkolinjan saneeraus kuuluisi talousarvioon, niin silloinhan loogista olisi, että sillekkin olisi haettu työllisyysperusteita rahaa. Onhan se yksi tärkeimmistä asioista, jos aluetta meinataan lisärakentaa.”

ja rahaa | 22.11.2009 15:13, kirjoitti:
”Karhumäen-Ukoskan-kunnallistekniikka pitäisi olla strategisesti nostettu korkealle investointirahoja suunniteltaessa, koska ei riitä, että esitetään vain visioita kylpylään, urheilutiloihin ja matkailuun liittyvien hankkeitten osalta.”

No jos kattoo,ketä nää höpöhöpö-lehdet,uutisvuoksi ja imatralainen hehkuttaa niin hyvä tuloisten asioita ja kun kaikki on täällä niin hienoa ja hyvin! Piti tulla halli mansikkalaan yhdellä kaukalolla, sitten kaksi kaukaloa kylpylään!Ja veikkaan,että nyt ei tule mitään mihinkää!Jos ekan jäähallityöryhmän esitys ois menny läpi se halli ois jo mansikkalassa!

Mielestäni 2400 ei riitä katsomokapasiteetiksi, jos ajatellaan todella järkevästi. Ketterä voi aivan hyvin (älkää naurako) pelata liigassa kymmenen vuoden kuluttua (kiitos juri gagaruunin ja hänen ostamansa kymmenen huippupelaajan) ja silloin 2400 paikkaista hallia joudutaan yllätys yllätys laajentamaan 4000-5000 paikkaiseksi.
Onhan esim hartwallin pöntössä hieman väljää kun pellehatut pelaa, mutta kova bändi tai maaottelu vetää tuvan täyteen ja kapasiteetti muistaakseni 14 895.

lehtooori kirjoitti:

Mielestäni 2400 ei riitä katsomokapasiteetiksi, jos ajatellaan todella järkevästi. Ketterä voi aivan hyvin (älkää naurako) pelata liigassa kymmenen vuoden kuluttua (kiitos juri gagaruunin ja hänen ostamansa kymmenen huippupelaajan) ja silloin 2400 paikkaista hallia joudutaan yllätys yllätys laajentamaan 4000-5000 paikkaiseksi.
Onhan esim hartwallin pöntössä hieman väljää kun pellehatut pelaa, mutta kova bändi tai maaottelu vetää tuvan täyteen ja kapasiteetti muistaakseni 14 895.

Lue lisää

lehtooori | 19.11.2009 11:48, kirjoittaa
> "Mielestäni 2400 ei riitä katsomokapasiteetiksi, jos ajatellaan todella järkevästi.
> Ketterä voi aivan hyvin (älkää naurako) pelata liigassa kymmenen vuoden kuluttua..."

Ketterä liigaan

Strategia:

muovijääratoja lähiliikuntapaikoiksi ympäri Imatraa


Imatran Ketterän junioreille, lapsille ja nuorisolle pitäisi olla
synteettisiä muovijääratoja eri puolilla Imatraa:
lastentarhoissa, kouluilla, asuntoalueilla, Mansikkalassa urheilutalolla
- ylipäätään siellä, missä lapset ja nuoriso luontaisesti muutenkin viihtyvät koulu- ja opiskelupäivän aikana ja sen jälkeen sekä viikonloppuisin.

Kuulin, että jääkiekkokaukalon kokoisen synteettisen muovijääradan voi koota muovilaatoista 1,5 tunnissa tasaiselle alustalle.

Löytyisikö tyhjiä tiloja, min nuorisolla on lyhyt matka?

- Muovijääkaukalon sijaintipaikkaa voi muuttaa tarvittaessa uuteen edullisempaan sijaintipaikkaan esimerkiksi keväällä, kun kesälomat alkavat tai esimerkiksi Imatra-viikon ajaksi kävelykadulle.
- Hieno sijaintipaikka muovijääradalle olisi kesällä Inkerinaukio.
- BigBand-festivaalien aikana muovijää voisi olla teltassa esiintymislavan edessä. Siinä voi sitten muovijään päällä juhlakansa tanssia tanssikengissään ja välillä voi järjestää vaikka tasokkaan taitoluisteluesityksen elävän orkesterimusiikin soidessa.

Jos Imatran Ketterä haluaa päästä liigaan, niin lasten ja nuorten luistelutaitoja, lajiharjoittelua, jääkiekkotekniikkaa, pelitaktisia kuvioita jne. olisi mahdollista harjoitella ympärivuotisesti kodin ja koulun lähelle tehdyillä synteettisen muovijään radoilla.
- Muovijää sopisi myös harjoittelualustaksi SM-tasolla. Kilpailut sitten vedestä jäädytetyllä jäällä, hyvätasoisessa kilpahallissa, missä istumapaikkoja riittää.

Kun muut kaupungit ja jääkiekkoseurat ottavat käyttöön muovijääkenttiä, niin myös Imatran Ketterän ja Imatran kaupungin olisi hyvä pysyä kehityksessä mukana - mieluummin kehityksen kärjessä niin, että se liigapaikka sitten Ketterälle ajallaan aukeaa.

Muovijääkenttiä voi hankkia myös keräämällä lasten, nuorten ja eri jääurheiluseurojen perheiltä ja kannatusyhdistyksiltä rahaa.
- Kaikkien lähiliikuntapaikkoina toimivien muovijääkenttien ei tarvitse olla NHL-mitat täyttäviä ratoja.
- Kuulin, että jossakin oli hankittu pihakilpailun palkintona muovijäärata lastentarhaan. Sieltä saattaa löytyä tulevaisuuden luontaisia taitoluistelu- ja jääkiekkomestareita, vaikka itsetarkoitus se ei olekaan.

Imatralla kirjoitti:

lehtooori | 19.11.2009 11:48, kirjoittaa
> "Mielestäni 2400 ei riitä katsomokapasiteetiksi, jos ajatellaan todella järkevästi.
> Ketterä voi aivan hyvin (älkää naurako) pelata liigassa kymmenen vuoden kuluttua..."

Ketterä liigaan

Strategia:

muovijääratoja lähiliikuntapaikoiksi ympäri Imatraa


Imatran Ketterän junioreille, lapsille ja nuorisolle pitäisi olla
synteettisiä muovijääratoja eri puolilla Imatraa:
lastentarhoissa, kouluilla, asuntoalueilla, Mansikkalassa urheilutalolla
- ylipäätään siellä, missä lapset ja nuoriso luontaisesti muutenkin viihtyvät koulu- ja opiskelupäivän aikana ja sen jälkeen sekä viikonloppuisin.

Kuulin, että jääkiekkokaukalon kokoisen synteettisen muovijääradan voi koota muovilaatoista 1,5 tunnissa tasaiselle alustalle.

Löytyisikö tyhjiä tiloja, min nuorisolla on lyhyt matka?

- Muovijääkaukalon sijaintipaikkaa voi muuttaa tarvittaessa uuteen edullisempaan sijaintipaikkaan esimerkiksi keväällä, kun kesälomat alkavat tai esimerkiksi Imatra-viikon ajaksi kävelykadulle.
- Hieno sijaintipaikka muovijääradalle olisi kesällä Inkerinaukio.
- BigBand-festivaalien aikana muovijää voisi olla teltassa esiintymislavan edessä. Siinä voi sitten muovijään päällä juhlakansa tanssia tanssikengissään ja välillä voi järjestää vaikka tasokkaan taitoluisteluesityksen elävän orkesterimusiikin soidessa.

Jos Imatran Ketterä haluaa päästä liigaan, niin lasten ja nuorten luistelutaitoja, lajiharjoittelua, jääkiekkotekniikkaa, pelitaktisia kuvioita jne. olisi mahdollista harjoitella ympärivuotisesti kodin ja koulun lähelle tehdyillä synteettisen muovijään radoilla.
- Muovijää sopisi myös harjoittelualustaksi SM-tasolla. Kilpailut sitten vedestä jäädytetyllä jäällä, hyvätasoisessa kilpahallissa, missä istumapaikkoja riittää.

Kun muut kaupungit ja jääkiekkoseurat ottavat käyttöön muovijääkenttiä, niin myös Imatran Ketterän ja Imatran kaupungin olisi hyvä pysyä kehityksessä mukana - mieluummin kehityksen kärjessä niin, että se liigapaikka sitten Ketterälle ajallaan aukeaa.

Muovijääkenttiä voi hankkia myös keräämällä lasten, nuorten ja eri jääurheiluseurojen perheiltä ja kannatusyhdistyksiltä rahaa.
- Kaikkien lähiliikuntapaikkoina toimivien muovijääkenttien ei tarvitse olla NHL-mitat täyttäviä ratoja.
- Kuulin, että jossakin oli hankittu pihakilpailun palkintona muovijäärata lastentarhaan. Sieltä saattaa löytyä tulevaisuuden luontaisia taitoluistelu- ja jääkiekkomestareita, vaikka itsetarkoitus se ei olekaan.

Lue lisää

Rajapatsaan kirjastolle on saatava Imatran ensimmäinen muovijää lapsille.

Koko voisi olla 4x6 m.

Aidalla erotettuna toinen 1,5 m levyinen rata laitetaan kiertämään keskikenttää.

Jääkiekon SM-liiga, Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_SM-liiga

Kuinka pitkiä matkoja fanit ovat valmiita matkustamaan seuratakseen SM-liigaa paikan päällä?

katsomossa kirjoitti:

Jääkiekon SM-liiga, Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_SM-liiga

Kuinka pitkiä matkoja fanit ovat valmiita matkustamaan seuratakseen SM-liigaa paikan päällä?

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_SM-liiga

Eikös tuo T:re ole enempi jääkiakkokaupunki kuin pesäpallokaupunki, noh...Imatralla pesisukot lyö talvisin
pesäpalloa urheilutalon afrikkalaiseen KALLIISSEEN parkettiin, eristyslaseihin,palo-oviin puisiin=reikä jne jne
Parketissa lakka palaa ja säbäripelurin tossu lipsuu. Lue : " Imatra on urheilukaupunki isolla UUUUU:lla "

Lainaus Uutsivuoksen päätoimittajan kolumnista 1.2.2009

“Johtoon asettunut naiskaksikko on puhunut vahvasti päätöksenteon avoimuuden puolesta. Juuri tähän on ladattu paljon odotuksia.
Imatralainen kunnallispolitiikka on kokenut viime vuosina uskottavuusongelmia,
joista osa liittyy nimenomaan päätöksenteon läpinäkyvyyteen.
Valtuusto on saanut eteensä esityksiä, joiden valmistelu on ollut puutteellista
ja ne ovat tulleet puun takaa valmiiksi sovittuina paketteina.
Osaa päättämistään asioista valtuutetut eivät ole edes ymmärtäneet
ja se on kyllä hätkähdyttävää.

Uskottavuuden palauttaminen päätöksentekoon on yksi valtuustokauden keskeisistä teemoista.”

Imatralla kirjoitti:

Lainaus Uutsivuoksen päätoimittajan kolumnista 1.2.2009

“Johtoon asettunut naiskaksikko on puhunut vahvasti päätöksenteon avoimuuden puolesta. Juuri tähän on ladattu paljon odotuksia.
Imatralainen kunnallispolitiikka on kokenut viime vuosina uskottavuusongelmia,
joista osa liittyy nimenomaan päätöksenteon läpinäkyvyyteen.
Valtuusto on saanut eteensä esityksiä, joiden valmistelu on ollut puutteellista
ja ne ovat tulleet puun takaa valmiiksi sovittuina paketteina.
Osaa päättämistään asioista valtuutetut eivät ole edes ymmärtäneet
ja se on kyllä hätkähdyttävää.

Uskottavuuden palauttaminen päätöksentekoon on yksi valtuustokauden keskeisistä teemoista.”

Lue lisää

Uutisvuoksi 2.3.2009 s. 3, lainaus:

“Jatkossa myös kuntalaiset on tarkoitus saada entistä enemmän osallistumaan Imatran kehittämiseen.
- Aikaisemmin on järjestetty kyselytunteja kuntalaisille, mutta ne eivät saaneet erityisemmin vastakaikua. Ihan varmasti on tarpeen järjestää foorumeja kuntalaisia kiinnostavista ajankohtaisista aiheista, Tiina Wilén-Jäppinen sanoo (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja).”

- “Yksi aihe, josta kuntalaiskeskustelua varmasti vielä kaivataan, on jäähallin rakentaminen. Kevät on kiireistä aikaa, mutta viimeistään alkusyksystä tässä asiassa olisi syytä kuulla vielä kuntalaisia. Kuntalaisia vartenhan palvelut ovat, Wilén-Jäppinen jatkaa.”

Onko imatralaisilla veronmaksajilla ja Imatran kaupunginvaltuustolla avoimia kysymyksiä ennenkuin kaupunginvaltuusto kokoontuu tekemään päätöstä Ukoskaan rakennettavasta jää- / monikäyttöhallista tai siitä onko se ylipäätään - Imatran talouteen vain vuotuisia kuluja lisäävänä hankkeena - realistinen?

Kun seuraa paikallisia lehtiä, niin siellä antavat lausuntoja puheenjohtajisto ja virkamiehet.

Joskus saa lukea lehdestä sellaisen virkamiehen lausuntoja, joka ei ole ollut edes kyseisessä kokouksessa, missä asiaa on käsitelty.

Muilla on niin sanottu oikeus kirjoittaa tai antaa lausuntoja, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu.

Onko kaupungista kadonnut entinen systeemi, missä rankaistaan liian avoimesta linjasta.

Tämä on se tärkein.

anssi.p kirjoitti:

Kun seuraa paikallisia lehtiä, niin siellä antavat lausuntoja puheenjohtajisto ja virkamiehet.

Joskus saa lukea lehdestä sellaisen virkamiehen lausuntoja, joka ei ole ollut edes kyseisessä kokouksessa, missä asiaa on käsitelty.

Muilla on niin sanottu oikeus kirjoittaa tai antaa lausuntoja, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu.

Onko kaupungista kadonnut entinen systeemi, missä rankaistaan liian avoimesta linjasta.

Tämä on se tärkein.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Troijan_puuhevonen

anssi.p kirjoitti:

Kun seuraa paikallisia lehtiä, niin siellä antavat lausuntoja puheenjohtajisto ja virkamiehet.

Joskus saa lukea lehdestä sellaisen virkamiehen lausuntoja, joka ei ole ollut edes kyseisessä kokouksessa, missä asiaa on käsitelty.

Muilla on niin sanottu oikeus kirjoittaa tai antaa lausuntoja, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu.

Onko kaupungista kadonnut entinen systeemi, missä rankaistaan liian avoimesta linjasta.

Tämä on se tärkein.

Lue lisää

Sanomalehti, vallan vahtikoira?

Sanotaan, että sanomalehdet ovat vallan vahtikoiria.
- Voihan sitä sanoa, mutta sekin voi olla Troijan puuhevonen yhdessä poliittisten ja virkamiesjohtajien kanssa.
- Syötetäänkö sanomalehdelle vain sellaista tietoa poliittisten ja virkamiesjohtajien taholta, mikä vie harvainvaltaa eteenpäin, ei demokratiaa?
- Vai onko sanomalehdellä itsellään joitakin poliittisia pyrkimyksiä, mikä näkyy "lehden linjassa"?

Imatralaisten olisi syytä olla mediakriittisiä!

Imatralaisten äänestäjien ja veronmaksajien soisi olevan demokratian ja vallan vahtikoiria, jolleivät sanomalehdet siihen yllä.

Mistä kaupunkilaiset saavat luotettavaa, monipuolista ja kriittistä tietoa heitä koskevista asioista?

Demokratiassa pitäisi saada erinäkökulmia sisältävää kriittistä tietoa, jolloin
demokraattinen mielipiteen muodostus syntyy - muuten jäljelle jää vain rangaistuksen pelkoon perustuva harvainvalta.

Imatralla kirjoitti:

Sanomalehti, vallan vahtikoira?

Sanotaan, että sanomalehdet ovat vallan vahtikoiria.
- Voihan sitä sanoa, mutta sekin voi olla Troijan puuhevonen yhdessä poliittisten ja virkamiesjohtajien kanssa.
- Syötetäänkö sanomalehdelle vain sellaista tietoa poliittisten ja virkamiesjohtajien taholta, mikä vie harvainvaltaa eteenpäin, ei demokratiaa?
- Vai onko sanomalehdellä itsellään joitakin poliittisia pyrkimyksiä, mikä näkyy "lehden linjassa"?

Imatralaisten olisi syytä olla mediakriittisiä!

Imatralaisten äänestäjien ja veronmaksajien soisi olevan demokratian ja vallan vahtikoiria, jolleivät sanomalehdet siihen yllä.

Mistä kaupunkilaiset saavat luotettavaa, monipuolista ja kriittistä tietoa heitä koskevista asioista?

Demokratiassa pitäisi saada erinäkökulmia sisältävää kriittistä tietoa, jolloin
demokraattinen mielipiteen muodostus syntyy - muuten jäljelle jää vain rangaistuksen pelkoon perustuva harvainvalta.

Lue lisää

Mitä nää imatran lehdet,höpöhöpö mainostajien lehtiä!Kukas niitä lehtiä jakaa olisko yksi kokoomus puolueen kaveri,joka ei maksa edes veroja!ainakaan vuonna 2007,mites oli viimevuonna?en tiedä!No hänen ääni torvia ne on ja tietysti suojatyöpaikkoja parille höpöhöpö rustaajalla,joilta jäänyt koulut käymättä(ainakin hyvin)!Kyllä se ensimmäinen jäähallityöryhmä perusteli,miksi mansikkalaan ja millainen ja jopa milloin!No nyt mennään urpolaisella ja se on paljon? Maailma ei ole muuttunut appiukon ajoista.

lappeenrantalainen v kirjoitti:

Mitä nää imatran lehdet,höpöhöpö mainostajien lehtiä!Kukas niitä lehtiä jakaa olisko yksi kokoomus puolueen kaveri,joka ei maksa edes veroja!ainakaan vuonna 2007,mites oli viimevuonna?en tiedä!No hänen ääni torvia ne on ja tietysti suojatyöpaikkoja parille höpöhöpö rustaajalla,joilta jäänyt koulut käymättä(ainakin hyvin)!Kyllä se ensimmäinen jäähallityöryhmä perusteli,miksi mansikkalaan ja millainen ja jopa milloin!No nyt mennään urpolaisella ja se on paljon? Maailma ei ole muuttunut appiukon ajoista.

Lue lisää

Mitä vittua tekee jäähallilla. Ketä kiinnostaa joku jääkiekko?

entinen naulamyyjä kirjoitti:

Mitä vittua tekee jäähallilla. Ketä kiinnostaa joku jääkiekko?

Tätä urheilulajina mainostettua - ja paljon! - primitiivistä luistimet jalassa
ja keppi kädessä harjoitettavaa painia tarvitsee a) kokoomus; b) nk "yrittäjät" ja
c) porvarimedia. Siis rahamaailma.
Siksi on tarpeen, että Imatralla veronmaksajat maksavat jäähallin, sen rakentamisen
ja vuosittaiset lämmitys- ym. käyttökulut. Tässä veronmaksajat tarkoittaa palkansaajia.
Nämä pikku-Muurahaiset ajelevat liikkeidensä verovapailla autoilla eivätkä osallistu
yhteiskunnan vaatimiin velvoitteisiin. Katsokaa vaikka, mitkä ovat pääomaveroprosentit
verrattuna työntekijän veroprosentteihin. Kuitenkin ilmaismatkustajille kelpaavat samat
lapsilisät ja sairauskulualennukset ym.
Mutta nyt on jo kiire sillä jäähallilla. Pitää päästä tekemään tulosta, puhtaana käteen.

jose feliciano kirjoitti:

Tätä urheilulajina mainostettua - ja paljon! - primitiivistä luistimet jalassa
ja keppi kädessä harjoitettavaa painia tarvitsee a) kokoomus; b) nk "yrittäjät" ja
c) porvarimedia. Siis rahamaailma.
Siksi on tarpeen, että Imatralla veronmaksajat maksavat jäähallin, sen rakentamisen
ja vuosittaiset lämmitys- ym. käyttökulut. Tässä veronmaksajat tarkoittaa palkansaajia.
Nämä pikku-Muurahaiset ajelevat liikkeidensä verovapailla autoilla eivätkä osallistu
yhteiskunnan vaatimiin velvoitteisiin. Katsokaa vaikka, mitkä ovat pääomaveroprosentit
verrattuna työntekijän veroprosentteihin. Kuitenkin ilmaismatkustajille kelpaavat samat
lapsilisät ja sairauskulualennukset ym.
Mutta nyt on jo kiire sillä jäähallilla. Pitää päästä tekemään tulosta, puhtaana käteen.

Lue lisää

Olet ilmeisesti joku Kuubalainen sosialisti ;-D Toki toki muista "Hosee" raha tätä palloa pyörittää... Voin todeta, että mainitsemasi ilmaismatkustajat ei paljoa sairauskulujen ynm. perässä pyöri. Yrittäisit Sinäkin "Hoseeee Ol'eee" Tsemppiä!

jose feliciano kirjoitti:

Tätä urheilulajina mainostettua - ja paljon! - primitiivistä luistimet jalassa
ja keppi kädessä harjoitettavaa painia tarvitsee a) kokoomus; b) nk "yrittäjät" ja
c) porvarimedia. Siis rahamaailma.
Siksi on tarpeen, että Imatralla veronmaksajat maksavat jäähallin, sen rakentamisen
ja vuosittaiset lämmitys- ym. käyttökulut. Tässä veronmaksajat tarkoittaa palkansaajia.
Nämä pikku-Muurahaiset ajelevat liikkeidensä verovapailla autoilla eivätkä osallistu
yhteiskunnan vaatimiin velvoitteisiin. Katsokaa vaikka, mitkä ovat pääomaveroprosentit
verrattuna työntekijän veroprosentteihin. Kuitenkin ilmaismatkustajille kelpaavat samat
lapsilisät ja sairauskulualennukset ym.
Mutta nyt on jo kiire sillä jäähallilla. Pitää päästä tekemään tulosta, puhtaana käteen.

Lue lisää

Kuinka moni imatralainen

A ) Vastustaa jäähallihanketta?
B ) Kannattaa jäähallihanketta?
C ) Ei osaa ottaa kantaa asiaan?

CubaHabana kirjoitti:

Olet ilmeisesti joku Kuubalainen sosialisti ;-D Toki toki muista "Hosee" raha tätä palloa pyörittää... Voin todeta, että mainitsemasi ilmaismatkustajat ei paljoa sairauskulujen ynm. perässä pyöri. Yrittäisit Sinäkin "Hoseeee Ol'eee" Tsemppiä!

Lue lisää

tätä maailmaa pyörittää,humeet,aseet,ihmiskauppa!Rahaa käytetään vain vaihdon välineenä!Taidat olla muuli?

entinen naulamyyjä kirjoitti:

Mitä vittua tekee jäähallilla. Ketä kiinnostaa joku jääkiekko?

"piip"

Lähde: Uutisvuoksi 24.11.2009 s. 8

Aamun Uutisvuoksi päivittää Ukonniemeen suunniteltavan jäähallin tietoja.

“Kilpahalliin tulee 1 200 katsomopaikkaa, joista 800 on istuma- ja 400 seisomapaikkaa.”


Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kertoo edelleen Uutisvuoksessa:

“suunnittelussa varaudutaan siihen, että katsomoa on mahdollista laajentaa ylöspäin.
- Tätä ei ole haluttu blokata pois.
Erikseen ovat vielä invapaikat. Lisäksi halliin tulee kahvio, josta ottelua on mahdollista seurata.”

katsomossa kirjoitti:

Lähde: Uutisvuoksi 24.11.2009 s. 8

Aamun Uutisvuoksi päivittää Ukonniemeen suunniteltavan jäähallin tietoja.

“Kilpahalliin tulee 1 200 katsomopaikkaa, joista 800 on istuma- ja 400 seisomapaikkaa.”


Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kertoo edelleen Uutisvuoksessa:

“suunnittelussa varaudutaan siihen, että katsomoa on mahdollista laajentaa ylöspäin.
- Tätä ei ole haluttu blokata pois.
Erikseen ovat vielä invapaikat. Lisäksi halliin tulee kahvio, josta ottelua on mahdollista seurata.”

Lue lisää