Kuka tietäisi Lutherin

Kiitos sinulle, nyt sitten van googlaamaan.. :)

Kirkas korpikyynel kirjoitti:

Kiitos sinulle, nyt sitten van googlaamaan.. :)

Toiseksi katsokaamme, ketkä pitää toisistaan erottaa.

Tiedän kolme syytä, jotka erottavat miehen ja naisen toisistaan. Ensimmäisestä on nyt jo edellä puhuttu: kun mies tai nainen on ruumiinjäsentensä tai luontonsa puolesta avioon kelpaamaton (kuinka se on mahdollista, siitä on jo kyllin puhuttu).

Toinen on aviorikos. Tästä paavit ovat vaienneet, sen vuoksi on meidän kuultava Kristusta (Matt. 19:5 s.). WA 10 II, 287.
Tästä näet, että Kristus huoruuden tähden erottaa miehen ja vaimon toisistaan, ja heistä se, joka on viaton, voi muuttua. Sillä sanoessaan, että se joka ottaa toisen ja hylkää ensimmäisen, tekee aviorikoksen, ellei se tapahdu huoruuden tähden, hän kyllin selvästi ilmaisee, ettei se tee aviorikosta, joka huoruuden tähden ottaa toisen ja hylkää ensimmäisen. WA 10 II, 288.

Kolmas eron syy on se, että toinen riistäytyy erilleen ja karttaa toista, niin ettei halua täyttää aviovelvollisuuttaan eikä olla toisen luona. Niin kuin saattaa tavata tällaisen itsepintaisen vaimon, joka pitää päänsä, ja vaikka mies lankeaisi senkin kymmenet kerrat epäsiveellisyyteen, ei siitä välitä.
Silloin on aika miehen sanoa: Jollet tahdo, niin tahtonee toinen, ellei vaimo, astukoon palvelijatar tilalle. Kuitenkin niin, että mies sanokoon tämän hänelle kaksi kolme kertaa ja varoittakoon häntä ja antakoon sen tulla toisten ihmisten tietoon, niin että hänen itsepäisyytensä julkisesti tiedetään ja seurakunnan edessä rangaistaan. Ellei hän sittenkään tahdo, niin salli hänen mennä pois, annettakoon sinulle Ester ja anna Vastin mennä menojaan, niin kuin kuningas Ahasveros teki (Ester 1:12 s.).

Perustan tässä kohdin Paavalin sanaan: »Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa, samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa. Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta» (1. Kor. 7:4 - 5) jne. Katso, tässä Paavali kieltää aviopuolisoita vetäytymästä pois toisistaan, sillä aviolupauksessa toinen antaa toiselle ruumiinsa aviolliseen palvelukseen.

Jos nyt toinen vastustelee eikä tahdo, niin hän ottaa ja riistää toiselta ruumiin, jonka hänelle antoi.
Se on oikeastaan vastoin avioliittoa, ja avioliitto on rikkoutunut. WA 10 II, 290.
Mutta julkinen eroaminen, niin että voidaan solmia uusi avioliitto, tapahtukoon maallisen julkipanon ja vallan tietä, niin että aviorikos on kaikille ilmeinen tai, ellei maallinen valta halua puuttua siihen, erottakoon seurakunnan tieten, niin ettei kuka tahansa saisi siitä taas aihetta erota miten haluaa.

Jos sitten kysyt: minne jää tuo toinen, ellei hän voi elää siveellisesti puhtaana?

Vastaus: Sen vuoksi Jumala on käskenyt laissaan avionrikkojan kivitettäväksi, niin ettei hän tätä kysymystä kaipaa. Näin tulee vieläkin maallisen miekan ja esivallan tappaa avionrikkoja. Sillä joka avionsa rikkoo, se on jo itsensä (elämästä) erottanut ja häntä on pidettävä vainajan veroisena.

Siksi voi toinen mennä uuteen avioliittoon, aivan kuin hänen puolisonsa olisi kuollut, milloin hän tahtoo tehdä oikeuden mukaan eikä osoita armoa. Mutta milloin esivalta vitkastelee ja on leväperäinen eikä tapa, silloin lähteköön avionrikkoja toiseen kaukaiseen maahan ja menköön siellä avioliittoon, ellei jaksa pidättäytyä, mutta parempi olisi: kuolema, kuolema hänelle, pahaa esimerkkiä välttääksemme. WA 10 II, 289.

kovvoo on kirjoitti:

Toiseksi katsokaamme, ketkä pitää toisistaan erottaa.

Tiedän kolme syytä, jotka erottavat miehen ja naisen toisistaan. Ensimmäisestä on nyt jo edellä puhuttu: kun mies tai nainen on ruumiinjäsentensä tai luontonsa puolesta avioon kelpaamaton (kuinka se on mahdollista, siitä on jo kyllin puhuttu).

Toinen on aviorikos. Tästä paavit ovat vaienneet, sen vuoksi on meidän kuultava Kristusta (Matt. 19:5 s.). WA 10 II, 287.
Tästä näet, että Kristus huoruuden tähden erottaa miehen ja vaimon toisistaan, ja heistä se, joka on viaton, voi muuttua. Sillä sanoessaan, että se joka ottaa toisen ja hylkää ensimmäisen, tekee aviorikoksen, ellei se tapahdu huoruuden tähden, hän kyllin selvästi ilmaisee, ettei se tee aviorikosta, joka huoruuden tähden ottaa toisen ja hylkää ensimmäisen. WA 10 II, 288.

Kolmas eron syy on se, että toinen riistäytyy erilleen ja karttaa toista, niin ettei halua täyttää aviovelvollisuuttaan eikä olla toisen luona. Niin kuin saattaa tavata tällaisen itsepintaisen vaimon, joka pitää päänsä, ja vaikka mies lankeaisi senkin kymmenet kerrat epäsiveellisyyteen, ei siitä välitä.
Silloin on aika miehen sanoa: Jollet tahdo, niin tahtonee toinen, ellei vaimo, astukoon palvelijatar tilalle. Kuitenkin niin, että mies sanokoon tämän hänelle kaksi kolme kertaa ja varoittakoon häntä ja antakoon sen tulla toisten ihmisten tietoon, niin että hänen itsepäisyytensä julkisesti tiedetään ja seurakunnan edessä rangaistaan. Ellei hän sittenkään tahdo, niin salli hänen mennä pois, annettakoon sinulle Ester ja anna Vastin mennä menojaan, niin kuin kuningas Ahasveros teki (Ester 1:12 s.).

Perustan tässä kohdin Paavalin sanaan: »Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa, samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa. Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta» (1. Kor. 7:4 - 5) jne. Katso, tässä Paavali kieltää aviopuolisoita vetäytymästä pois toisistaan, sillä aviolupauksessa toinen antaa toiselle ruumiinsa aviolliseen palvelukseen.

Jos nyt toinen vastustelee eikä tahdo, niin hän ottaa ja riistää toiselta ruumiin, jonka hänelle antoi.
Se on oikeastaan vastoin avioliittoa, ja avioliitto on rikkoutunut. WA 10 II, 290.
Mutta julkinen eroaminen, niin että voidaan solmia uusi avioliitto, tapahtukoon maallisen julkipanon ja vallan tietä, niin että aviorikos on kaikille ilmeinen tai, ellei maallinen valta halua puuttua siihen, erottakoon seurakunnan tieten, niin ettei kuka tahansa saisi siitä taas aihetta erota miten haluaa.

Jos sitten kysyt: minne jää tuo toinen, ellei hän voi elää siveellisesti puhtaana?

Vastaus: Sen vuoksi Jumala on käskenyt laissaan avionrikkojan kivitettäväksi, niin ettei hän tätä kysymystä kaipaa. Näin tulee vieläkin maallisen miekan ja esivallan tappaa avionrikkoja. Sillä joka avionsa rikkoo, se on jo itsensä (elämästä) erottanut ja häntä on pidettävä vainajan veroisena.

Siksi voi toinen mennä uuteen avioliittoon, aivan kuin hänen puolisonsa olisi kuollut, milloin hän tahtoo tehdä oikeuden mukaan eikä osoita armoa. Mutta milloin esivalta vitkastelee ja on leväperäinen eikä tapa, silloin lähteköön avionrikkoja toiseen kaukaiseen maahan ja menköön siellä avioliittoon, ellei jaksa pidättäytyä, mutta parempi olisi: kuolema, kuolema hänelle, pahaa esimerkkiä välttääksemme. WA 10 II, 289.

Lue lisää

...kirjoittaa Luther myös:
Sillä Mooseksen laissa Jumala asetti kahdenlaisia hallituksia ja käskyjä, toisia hengellisiä, jotka opettivat Jumalan edessä kelpaavaa vanhurskautta, kuten rakkautta ja kuuliaisuutta. Ne, jotka pitivät nämä käskyt, eivät hylänneet vaimoaan eivätkä koskaan käyttäneet erokirjaa, vaan kärsivät ja sietivät vaimonsa tapoja. (Mutta sen lisäksi Jumala antoi) toisia maallisia, niiden tähden, jotka eivät pitäneet hengellisiä käskyjä, jotta heillekin pantaisiin jokin mitta ja määrä, joka pitäisi heitä aisoissa, etteivät menettelisi tuiki ilkivaltaisesti ja vieläkin pahemmin. Sen vuoksi hän käski heitä, etteivät vaimoaan peräti tappaisi tai muuten tekisi hänelle liian paljon pahaa, vaan päästäisivät hänet menemään (erokirjalla). Sen vuoksi TÄMÄ EI KOSKE KRISTITTYJÄ, joiden tulee elää hengellisen hallituksen mukaisesti. Mutta kun jotkut elävät vaimonsa kanssa epäkristillisesti, niin olisi vieläkin hyvä, että saisivat käyttää tällaista lakia, mikäli heitä ei (julkisesti) pidetä kristittyinä, niin kuin he eivät olekaan. WA 10 II, 288.