Hän on oli niin komean lihaksikas ja kookas eikä mikään ruipelo.
Ovatko rekkikset interseksuaaleja kuten Semenya?
Salla D
5507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Intersukupuolisia lapsia syntyy Suomessa 10-20 joka vuosi. Se ei siis ole äärimmäisen harvinaista. Tuleva lapsesi voi olla intersukupuolinen.
Intersukupuolisia voisi luonnehtia "kolmannen" sukupuolen edustajiksi. Se, millä tavoin intersukupuolisuus ilmenee fyysisin ominaisuuksin kunkin yksilön kohdalla, on yksilöllistä. On äärimmäisen harvinaista, että intersukupuolisilla olisi sekä naisen että miehen toimivat sukupuolielimet. Sen sijaan jonkinlaiset "välimuodot" voivat olla mahdollisia.
Monet intersukupuoliset voivat identifioitua joko naisiksi tai miehiksi, eikä tällaista identifioitumista tulisi kyseenalaistaa. Kyseenalaista sen sijaan on se, että esimerkiksi Suomessa on edelleen määriteltävä itsensä joko naiseksi tai mieheksi. Entä he, jotka eivät tunne olevansa kumpaakaan valtasukupuolta eivätkä ole sitä välttämättä myöskään fyysisiltä ominaisuuksiltaan? Jako kahteen sukupuoleen perustuu biologiaan, mutta tässä biologisessa jaottelussa intersukupuoliset ovat jääneet täysin unohduksiin.
Aikaisemmin intersukupuoliset lapset saatettiin leikata jo hyvin pieninä (mikäli se katsottiin "tarpeelliseksi") ja heidät yritettiin tietoisesti kasvattaa jomman kumman sukupuolen edustajiksi. Käytännössä tytöiksi, sillä naisen sukupuolielimet on osattu rakentaa paljon pidempään kuin miehen. Lapsille saatettiin antaa jopa hormonihoitoja. Vanhempia kiellettiin usein kertomasta asioiden todellista laitaa lapsille näiden kasvaessa. Tämän seurauksena tuotettiin maailmaan monta surullista esimerkkiä ihmisistä, joita oli yritetty pakottamalla kasvattaa eri sukupuoleen kuin mihin he todellisuudessa tunsivat kuuluvansa. Sehän ei tietenkään onnistu.
Onneksi tieto on lisääntynyt. Nykyään intersukupuoliset saavat ainakin Suomessa päättää itse, haluavatko myöhemmin esimerkiksi sukupuolielinten korjausleikkaukseen (mikäli se ylipäätään on tarpeellista, lähellekään aina näin ei ole).
Urheilumaailma tuntee valitettavasti monta intersukupuolisen urheilijan tapausta, jolloin urheilija ei ole voinut jatkaa uraansa intersukupuolisuuden vuoksi.
Maskuliiniset naiset voivat olla intersukupuolisia, aivan kuten kuka tahansa vastaantulija, jonka kohtaat. Senkään vuoksi en ymmärrä tapaa, jolla jotkut suhtautuvat maskuliinisiin naisiin esimerkiksi lesbojen keskuudessa. Tälläkin palstalla kysellään aika ajoin, miksi joku haluaa näyttää mieheltä tai mikseivät kaikki käytä korkokenkiä ja meikkiä. Milloin opitaan ymmärtämään, että kaikki ihmiset ovat oikeasti erilaisia, eikä oikeanlaista naiseutta ja mieheyttä ole olemassakaan? Myös biologia voi antaa meille erilaiset lähtökohdat, ja tärkeintä pitäisi olla se, millaisia tunnemme itse sisäisesti olevamme ja miten haluamme itse ilmaista itseämme, eikä se, kuka käyttää kravattia ja kuka minihametta.
Toivonkin, että niin raadollinen kuin esimerkki onkin, Semenyan tapaus opettaisi jotain näille arvostelijoille: sen, että fyysisistä ominaisuuksista huolimatta olennaisinta on, miten yksilöt itse identifioivat itsensä.
Yhden pienen tarkennuksen tahtoisin tehdä. Kirjoitat näin:
"Intersukupuolisia voisi luonnehtia "kolmannen" sukupuolen edustajiksi."
Kuitenkin huomautat heti seuraavassa kappaleessa:
"Monet intersukupuoliset voivat identifioitua joko naisiksi tai miehiksi, eikä tällaista identifioitumista tulisi kyseenalaistaa."
Tarvitseeko/saako tällön intersukupuolisuuden kategorisoida "kolmanneksi sukupuoleksi"? Ymmärrän kyllä tavallaan kolmannen sukupuolen käsitteen tarpeellisuuden, sillä se osoittaa, että selkeiden sukupuolten välisellä harmaalla alueella on vaikka mitä. Itse en kuitenkaan sitoisi kolmatta sukupuolta intersukupuolisuuteen eli biologiaan enkä toisaalta intersukupuolisuutta kolmanteen sukupuoleen. Tällä siis tarkoitan sitä, että utopistisimmissa fantasioissani tahtoisin sukupuolen käsitteen irti biologiasta, vaikka sellainen ei olekaan mahdollista.
Jako naisiin ja miehiin on ilmeisesti laajin ja pysyvin ihmiskunnan historiassa tehty jaottelu. Mutta minäkin haluaisin luopua biologiaan (ja mielikuviin) perustuvasta sukupuolijaosta. Se on aika huikeaa, että kun vauva syntyy niin ensimmäisenä todetaan että onko tyttö vai poika, samaan syssyyn sen kanssa onko vauva terve. Voisikohan sukupuolen käsitettä laajentaa niin, että olisi tuo syntymässä todettu sukupuoli, joka voisi olla tyttö, poika tai epäselvä, ja henkilön sukupuolta tarkennettaisiin sen mukaan mitä hän itse asiasta sanoo? Toisaalta haluaisin, että sukupuoli ei olisi aina se ensimmäinen määre ihmisestä. Minä itsekin sanon nyt koko ajan "toi tummatukkainen nainen" jne. Ja melkein loukkaannuin, kun olin talvella lenkkivaatteissa pipo silmillä kaupassa ja yksi pikkupoika sanoi kassalla "onks toi setä meitä ennen?".
Tärkeää ainakin on se, että asioita kyseenalaistetaan ja ajatellaan.
Lapsena olin käsittääkseni todella tyttötyttö, mutta minulla oli mielikuvitusleikki, että maailmassa olisi myös tyttöpoikia ja poikatyttöjä, ts. että olisi neljä sukupuolta. Sitten suunnittelin tyttöpoika- ja poikatyttöpaperinukkeja ja mielestäni niille sopivia vaatteita. Tämä oli mielestäni aika radikaalia koska en ollut ikinä kuullutkaan trans- tai intersukupuolisista enkä mistään, mutta toisaalta lapsen ajattelutavallani halusin kategorisoida myös kehittelemäni kaksi uutta sukupuolta tiettyyn rooliin ja vaatetukseen. Oli se kai jonkinlainen lapsen ajatuskoe kuitenkin ja ennakoi nykyistä ajattelutapaani.
Minun kokemukseni ovat aika samanlaisia. Olin tietääkseni ihan tyttömäinen tyttö, mutta minun leikeissäni ja ajatuksissani esiintyi kokonaan sukupuolettomia ihmisiä. Ajatus transvetismista kiehtoi minua myös omituisen paljon ottaen huomioon, ettei lähiympäristössä sellaisesta puhutta (ainakaan kovin positiiviseen sävyyn).
Hieno huomio kirjoitukseeni.
Kirjoitukseni oli pohdiskeleva, eikä minulla itselläni ole selkeää kantaa siihen, miten intersukupuolisuus tulisi kategorisoida tai tulisiko sitä ylipäätään kategorisoida. Siltä osin näkemyksemme ovat ymmärtääkseni melko yhtäläisiä.
Toisaalta tahtoisin, että intersukupuolisuus tulisi näkyväksi, tunnustetuksi ja ymmärretyksi ns. kolmantena sukupuolena myös valtaväestön keskuudessa. Tämä sen vuoksi, että intersukupuolisuus ilmiönä on käsittääkseni yhä melko tuntematon ja "tunnistamaton" valtaväestön keskuudessa. Sen osoittaa jo paitsi Semenyan ympärille noussut kohu, myös erilaiset ennakkoluulot yleisistä normeista poikkeavaa ulkonäköä tai esimerkiksi pukeutumista kohtaan (minkä olemme usein havainneet myös tällä keskustelupalstalla).
Usein me ihmiset tarvitsemme erilaisia kategorioita kyetäksemme nimeämään ja sitä kautta ymmärtämään erilaisia ilmiöitä. Toisaalta katson myös, että intersukupuolisuus on yhtä "normaalia" kuin naiseus ja mieheyskin. Siinä mielessä intersukupuoliset "ansaitsisivat" oman tunnustetun kategoriansa "oikeana" sukupuolena, eivätkä vain (kärjistetysti ilmaistuna) väliinputoajina tai biologisina ihmeinä.
Itse miellän, että intersukupuolisuus edustaa biologisessa mielessä kolmatta sukupuolta. Toisaalta ajattelen myös, että on olemassa monia eri sukupuolia muillakin kuin biologisella tasolla: peruskategoriat nainen ja mies ja näiden kahden lisäksi jotain niiden välimaastossa. Esimerkiksi itse olen biologisesti nainen, mutta sisäisesti tunnen olevani jossain nais- ja miessukupuolten välimaastossa. En tunne olevani mies, mutten välttämättä yksiselitteisesti nainenkaan, sillä minussa on monia eri ulottuvuuksia. Molempien ryhmien joukossa saatan tuntea itseni tietyllä tavoin ulkopuoliseksi, vaikka miellänkin itseni enemmän naiseksi kuin mieheksi.
Se ei mielestäni kuitenkaan liity suoranaisesti niihin kategorisiin rajoihin, jotka valtasukupuoliin yleensä liitetään, sillä itse en näe tällaisia rajoja erityisen sitovina. Se liittyy mielestäni ensisijaisesti yksilölliseen, sisäiseen kokemukseeni omasta sukupuolestani. Mielestäni jokaisella yksilöllä pitäisi olla oikeus määritellä oma sukupuolensa sisäisen kokemuksensa mukaisesti.
Intersukupuoliset voivat identifioitua jompaan kumpaan valtasukupuoleen. Esimerkiksi Semenya on kertonut olevansa nainen, jollaiseksi hän ilmiselvästi itsensä tuntee. Tältä osin ymmärrän kolmannen sukupuolen käsitteellistämisen tarpeellisuuden kyseenalaistamisen. Huomautan kuitenkin, etteivät kaikki intersukupuoliset välttämättä identifioi itseään jompaan kumpaan valtasukupuoleen.
Yhdyn myös ajatuksiisi siitä, että sukupuolten sitominen biologiaan on ylipäätään hyvin kyseenalaista. Kuten edellä toin esille, katson, että jokaisen pitäisi saada määritellä oma sukupuolensa, oli se sitten nais-, mies- tai jokin muu sukupuoli. Tässäkin suhteessa "kolmannen" tai useampien sukupuolten käsitteet voisivat kuitenkin selkeyttää yleistä ymmärrystä asioista ja tuoda näkyväksi sitä, etteivät kaikki yksilöt välttämättä identifioidu kahteen valtasukupuoleen.
Kategorisoimisen ja käsitteiden käyttämisen tärkeys ylipäätään on oma lukunsa, mistä voidaan olla montaa eri mieltä. Toisaalta tarvitsemme kategorioita, toisaalta liika kategorisoiminen ei ole eduksi kenellekään.