en ole koskaan maistanutkaan, ....... katsoin ohjeen.
0Äänestä
suvenkorento*
olen tehnytkin, sellaisia joissa on riisi-jauhelihatäyte. Ja vasta öljyssä keitettyinä, lämpiminä, ovatkin suurta herkkua. Sen verran niissä on puuhaa, ettei tule niin usein tehtyä, kun nuo lapsetkin ovat jo maailmalla.
0Äänestä
paapuuri
Äitini teki usein keitinpiirakoita, tosi hyviä lämpöisinä. Itsekin olen niitä valmistanut, nyt olen vähän laiskistunut, jospa tästä aloituksesta saisin uutta intoa.
Karjalaisia? Edesmennyt anoppini oli Impilahdelta ja hän näitä herkkuja aina leipoi. Sultsinat on tosi nam, samoin keitinpiiraat. Olettekos maistaneet vatruskoita? Itse en osaa tehdä kuin tavallisia karjalanpiirakoita. Ostin miehelleni lahjaksi kirja Juuret Karjalassa. Siinä on näiden karjalaisten herkkujen ohjeita. Aijon joskus kokeilla. Mutta niin hyviä niistä ei varmaan tule kuin oli anopin leipomat!
0Äänestä
53-v savolaisakka
pirjo.kudjoi kirjoitti:
Karjalaisia? Edesmennyt anoppini oli Impilahdelta ja hän näitä herkkuja aina leipoi. Sultsinat on tosi nam, samoin keitinpiiraat. Olettekos maistaneet vatruskoita? Itse en osaa tehdä kuin tavallisia karjalanpiirakoita. Ostin miehelleni lahjaksi kirja Juuret Karjalassa. Siinä on näiden karjalaisten herkkujen ohjeita. Aijon joskus kokeilla. Mutta niin hyviä niistä ei varmaan tule kuin oli anopin leipomat!
ja pappa myös. Äitikin kävi siellä syntymässä. Sain pitää mummon 45-vuotiaaksi asti joten kauan sain herkkuja nauttia. Vatruskoita hän ei tehnyt. Mutta sultsinoiden lisäksi tietty karjalanpiirakoita, keitinpiiraita, pyöröjä..Mut sultsinat minusta parhaita. Itsekin muutaman kerran yritin. Kuorien paistaminen hellalla onnistui ihme kyllä. Mutta kääriessäni puuroa kakkaran sisään tulu kakkaranmutumia. Vaikki oikeaoppisesti olevinaan tein. Maku oli hyvä mutta ulkomuoto kuin tekijällään;) Vielä mie yritän...Pitää täyssavolaisen miehen saada karjalaisia herkkuja maistaa.
ja pappa myös. Äitikin kävi siellä syntymässä. Sain pitää mummon 45-vuotiaaksi asti joten kauan sain herkkuja nauttia. Vatruskoita hän ei tehnyt. Mutta sultsinoiden lisäksi tietty karjalanpiirakoita, keitinpiiraita, pyöröjä..Mut sultsinat minusta parhaita. Itsekin muutaman kerran yritin. Kuorien paistaminen hellalla onnistui ihme kyllä. Mutta kääriessäni puuroa kakkaran sisään tulu kakkaranmutumia. Vaikki oikeaoppisesti olevinaan tein. Maku oli hyvä mutta ulkomuoto kuin tekijällään;) Vielä mie yritän...Pitää täyssavolaisen miehen saada karjalaisia herkkuja maistaa.
Moni savolainen ja muukin on ihastuneet karjalan herkkuihin. Tiedäthän karjalaisen vieraanvaraisuuden? Vieraat kestittiin viimeisen päälle hyvin. Koskaan ei kuivin suin talosta päästetty. Leipomapäivänä naapureille vietiin aina lämpimäisiä. Asuin nimittäin lapsuuteni kylässä jossa oli paljon siirtolaisia. Nuo mainitsemasi pyöröt olivat myös niitä herkkuja. Niitä teki äitikin vaik ei siirtolainen ollutkaan.
Vaalitaan me perinteitä ja ainakin yritetään leipoa näitä suussasulavia herkkuja! Mitä se haittaa miltä ne näyttää, pääasia on se maku! Ei ne minunkaan piirakat kestä aina katsomista! En ilkeäisi anopille viedä. Mutta yhtä kaikki hyviä ne on.
Moni savolainen ja muukin on ihastuneet karjalan herkkuihin. Tiedäthän karjalaisen vieraanvaraisuuden? Vieraat kestittiin viimeisen päälle hyvin. Koskaan ei kuivin suin talosta päästetty. Leipomapäivänä naapureille vietiin aina lämpimäisiä. Asuin nimittäin lapsuuteni kylässä jossa oli paljon siirtolaisia. Nuo mainitsemasi pyöröt olivat myös niitä herkkuja. Niitä teki äitikin vaik ei siirtolainen ollutkaan.
Vaalitaan me perinteitä ja ainakin yritetään leipoa näitä suussasulavia herkkuja! Mitä se haittaa miltä ne näyttää, pääasia on se maku! Ei ne minunkaan piirakat kestä aina katsomista! En ilkeäisi anopille viedä. Mutta yhtä kaikki hyviä ne on.
Kyllä mummonkin vieraanvaraisuus oli sitä luokkaa että saa kauan etsiä samanlaista. Meidän kylillä asuu, tai ei enää aljon elossa, Karjalan siirtolaisia. Kaikki melkein tutuksi tulivat mummon ja papan myötä.
Kiitos toivotuksista. Aurinko paistaa, mieli ei kovin aurinkoinen. Kaikkien entisten vaivojen lisäksi vas kyynärpää murtui ja on nyt 3 viikkoo kipsissä. Ellei peräti jouduta leikkaamaan. Oikea käsi toimii vain 5-10 min kerrallaan, eli vasemmalla opettelin kaikki tekemään. Nyt sitten:(
Jääpi leipomiset vähäks aikaa ja moni muu. Mut aurinkoa sinnekin!
0Äänestä
HTZA
Jotka tykkäävät sellaisesta naisestakin, mutta niitä on aika vähän. Kyllä, höyrytetyn Porkkanasiivun näköinen tyttö olisi kiva.
0Äänestä
53-v savolaisakka
Siis ettäkö jotkut miehet tykkää hajonneen sultsinan näköisestä naisesta, vai sen karjalanpiirakan. Lanttukukko unohtui tuosta herkkujen joukosta, se on kyllä nätti, hyviv voideltu, soikean pullukka, kiiltävä ja kuuma. Siis uunista otettuna. Sisällöstä puhumattakaan.
0Äänestä
HTZA
53-v savolaisakka kirjoitti:
Siis ettäkö jotkut miehet tykkää hajonneen sultsinan näköisestä naisesta, vai sen karjalanpiirakan. Lanttukukko unohtui tuosta herkkujen joukosta, se on kyllä nätti, hyviv voideltu, soikean pullukka, kiiltävä ja kuuma. Siis uunista otettuna. Sisällöstä puhumattakaan.
enkä aio kirjoittaa vieläkään. On NIIN vanha juttu ja aihe ja teinijuttu. Taisin muuten noista kirjoittaa, vuosi sitten, tai jotain.
saa hyviä lihapiirakoita, meinaan tulee syötyä kerran pari kesässä vety tai atomi-piirakkaa.. Saahan niitä ympäri vuoden, mut ei oikein tuu syötyy, ku kesällä, torilla käydessä. Nams... mitä herkkuu:)))
0Äänestä
Minämaalta
Meillä lapsuuskotona tehtiin usein sunnuntaisin sultsinoita.
Savolaisakalle: Kuori murtuu jos sitä ei voidella. Hellalla paistettu kuori voidellaan voi-vesiseoksella (siis veteen kunnon kimpale voita, seos kiehautetaan). Kuoret laitetaan päällekkäin keoksi, jolloinka ne pehmenevät. Muistaakseni voidellaan vain yhdeltä puolelta, ja riisipuurotäyte laitetaan sille "voisemmalle" puolelle, mutta tarttuuhan toiseenkin puoleen rasvaa keossa ollessa. Sultsinoissa voi kehitellä eri täytteitä, vaikkapa sienimuhennosta yms., puurokin voi olla riisi-, ohra- tai hirssipuuroa.
0Äänestä
53-v savolaisakka
Minämaalta kirjoitti:
Meillä lapsuuskotona tehtiin usein sunnuntaisin sultsinoita.
Savolaisakalle: Kuori murtuu jos sitä ei voidella. Hellalla paistettu kuori voidellaan voi-vesiseoksella (siis veteen kunnon kimpale voita, seos kiehautetaan). Kuoret laitetaan päällekkäin keoksi, jolloinka ne pehmenevät. Muistaakseni voidellaan vain yhdeltä puolelta, ja riisipuurotäyte laitetaan sille "voisemmalle" puolelle, mutta tarttuuhan toiseenkin puoleen rasvaa keossa ollessa. Sultsinoissa voi kehitellä eri täytteitä, vaikkapa sienimuhennosta yms., puurokin voi olla riisi-, ohra- tai hirssipuuroa.
Näkyi sen verran lähellä olevan tämä ketju vielä, ett lukaisin uudelleen.
Kyllä minä ne kuoret voitelin, ihan mummon (ja vielä elossa olevan toisen mummon) ohjeisen mukaan, hautuivat päällekkäin pyyhkeen alla. Oli vielä mummon entinen ko. tarkoituksessa käytetty pyyhe:):)
Puuron (riisi) levittelin ihan kuumana. Mummo laittoi aina riisipuuroa, jossain päin Karjalaa käytettiiin mannapuuroa. Pyöröissä oli toisinpäin.
Jospa vielä lötyis joku joka kävis "kädestä pitäen" neuvomassa tämän sultsinan teon, että sais yhtä hyviä ja kauniita. Ois kiva kutsua koko pieni suku syömään.
0Äänestä
ville...
keitinpiiraita se oli juhlaa
0Äänestä
Minämaalta
tarpeeksi vettä. Karjalanpiirakatkin pilaa jotkut sillä, että voidellaan pelkällä voilla, ei niistä silloin pehmeitä tule, vaan kovia kapukoita. Eräs opiskelijatoverini teki kerran näitä kapukkapiirakoita, ihmetteli suureen ääneen missä vika.
0Äänestä
piirakkamaakari
..täällä puhutaan sultsinoista ja karjalanpiirakoista, eikä niillä ole mitään tekemistä keitinpiirakoiden kanssa.
Hyviähän kaikki piirakat ovat, mutta eipäs sekoiteta sortteja.
0Äänestä
Minämaalta
piirakkamaakari kirjoitti:
..täällä puhutaan sultsinoista ja karjalanpiirakoista, eikä niillä ole mitään tekemistä keitinpiirakoiden kanssa.
Hyviähän kaikki piirakat ovat, mutta eipäs sekoiteta sortteja.
en tietäisi että ne on eri asioita. Tämän palstan porukasta osaan umpihumalassakin varmasti parhaiten luetella kaikki eri karjalaiset piirakkalajit ja taatusti niitä olen myös eniten valmistanut ja syönyt, myös keitinpiirakoitakin eli sulhaspiirakoita. Joku hyöty on että on kasvanut umpikarjalaisessa korvessa umpikarjalaisin sukujuurin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
en ole koskaan maistanutkaan, ....... katsoin ohjeen.
olen tehnytkin, sellaisia joissa on riisi-jauhelihatäyte. Ja vasta öljyssä keitettyinä, lämpiminä, ovatkin suurta herkkua. Sen verran niissä on puuhaa, ettei tule niin usein tehtyä, kun nuo lapsetkin ovat jo maailmalla.
Äitini teki usein keitinpiirakoita, tosi hyviä lämpöisinä.
Itsekin olen niitä valmistanut, nyt olen vähän laiskistunut, jospa tästä aloituksesta saisin uutta intoa.
paaaaaljon paljon parempi!
Sultsinat ne vasta hyviä on:):)
Karjalaisia? Edesmennyt anoppini oli Impilahdelta ja hän näitä herkkuja aina leipoi. Sultsinat on tosi nam, samoin keitinpiiraat. Olettekos maistaneet vatruskoita?
Itse en osaa tehdä kuin tavallisia karjalanpiirakoita. Ostin miehelleni lahjaksi kirja Juuret Karjalassa. Siinä on näiden karjalaisten herkkujen ohjeita. Aijon joskus kokeilla. Mutta niin hyviä niistä ei varmaan tule kuin oli anopin leipomat!
ja pappa myös. Äitikin kävi siellä syntymässä. Sain pitää mummon 45-vuotiaaksi asti joten kauan sain herkkuja nauttia. Vatruskoita hän ei tehnyt. Mutta sultsinoiden lisäksi tietty karjalanpiirakoita, keitinpiiraita, pyöröjä..Mut sultsinat minusta parhaita. Itsekin muutaman kerran yritin. Kuorien paistaminen hellalla onnistui ihme kyllä. Mutta kääriessäni puuroa kakkaran sisään tulu kakkaranmutumia. Vaikki oikeaoppisesti olevinaan tein. Maku oli hyvä mutta ulkomuoto kuin tekijällään;) Vielä mie yritän...Pitää täyssavolaisen miehen saada karjalaisia herkkuja maistaa.
Moni savolainen ja muukin on ihastuneet karjalan herkkuihin. Tiedäthän karjalaisen vieraanvaraisuuden? Vieraat kestittiin viimeisen päälle hyvin. Koskaan ei kuivin suin talosta päästetty. Leipomapäivänä naapureille vietiin aina lämpimäisiä. Asuin nimittäin lapsuuteni kylässä jossa oli paljon siirtolaisia. Nuo mainitsemasi pyöröt olivat myös niitä herkkuja. Niitä teki äitikin vaik ei siirtolainen ollutkaan.
Vaalitaan me perinteitä ja ainakin yritetään leipoa näitä suussasulavia herkkuja! Mitä se haittaa miltä ne näyttää, pääasia on se maku! Ei ne minunkaan piirakat kestä aina katsomista! En ilkeäisi anopille viedä. Mutta yhtä kaikki hyviä ne on.
Jatka leipomisharrastusta! Aurinkoista maanantaipäivää sinulle!
Kyllä mummonkin vieraanvaraisuus oli sitä luokkaa että saa kauan etsiä samanlaista. Meidän kylillä asuu, tai ei enää aljon elossa, Karjalan siirtolaisia. Kaikki melkein tutuksi tulivat mummon ja papan myötä.
Kiitos toivotuksista. Aurinko paistaa, mieli ei kovin aurinkoinen. Kaikkien entisten vaivojen lisäksi vas
kyynärpää murtui ja on nyt 3 viikkoo kipsissä. Ellei peräti jouduta leikkaamaan. Oikea käsi toimii vain 5-10 min kerrallaan, eli vasemmalla opettelin kaikki tekemään. Nyt sitten:(
Jääpi leipomiset vähäks aikaa ja moni muu. Mut aurinkoa sinnekin!
Jotka tykkäävät sellaisesta naisestakin, mutta niitä on aika vähän.
Kyllä, höyrytetyn Porkkanasiivun näköinen tyttö olisi kiva.
Siis ettäkö jotkut miehet tykkää hajonneen sultsinan näköisestä naisesta, vai sen karjalanpiirakan. Lanttukukko unohtui tuosta herkkujen joukosta, se on kyllä nätti, hyviv voideltu, soikean pullukka, kiiltävä ja kuuma. Siis uunista otettuna. Sisällöstä puhumattakaan.
enkä aio kirjoittaa vieläkään.
On NIIN vanha juttu ja aihe ja teinijuttu.
Taisin muuten noista kirjoittaa, vuosi sitten, tai jotain.
saa hyviä lihapiirakoita, meinaan tulee syötyä kerran pari kesässä vety tai atomi-piirakkaa.. Saahan niitä ympäri vuoden, mut ei oikein tuu syötyy, ku kesällä, torilla käydessä. Nams... mitä herkkuu:)))
Meillä lapsuuskotona tehtiin usein sunnuntaisin sultsinoita.
Savolaisakalle: Kuori murtuu jos sitä ei voidella. Hellalla paistettu kuori voidellaan voi-vesiseoksella (siis veteen kunnon kimpale voita, seos kiehautetaan). Kuoret laitetaan päällekkäin keoksi, jolloinka ne pehmenevät.
Muistaakseni voidellaan vain yhdeltä puolelta, ja riisipuurotäyte laitetaan sille "voisemmalle" puolelle, mutta tarttuuhan toiseenkin puoleen rasvaa keossa ollessa.
Sultsinoissa voi kehitellä eri täytteitä, vaikkapa sienimuhennosta yms., puurokin voi olla riisi-, ohra- tai hirssipuuroa.
Näkyi sen verran lähellä olevan tämä ketju vielä, ett lukaisin uudelleen.
Kyllä minä ne kuoret voitelin, ihan mummon (ja vielä elossa olevan toisen mummon) ohjeisen mukaan, hautuivat päällekkäin pyyhkeen alla. Oli vielä mummon entinen ko. tarkoituksessa käytetty pyyhe:):)
Puuron (riisi) levittelin ihan kuumana. Mummo laittoi aina riisipuuroa, jossain päin Karjalaa käytettiiin mannapuuroa. Pyöröissä oli toisinpäin.
Jospa vielä lötyis joku joka kävis "kädestä pitäen" neuvomassa tämän sultsinan teon, että sais yhtä hyviä ja kauniita. Ois kiva kutsua koko pieni suku syömään.
keitinpiiraita
se oli juhlaa
tarpeeksi vettä. Karjalanpiirakatkin pilaa jotkut sillä, että voidellaan pelkällä voilla, ei niistä silloin pehmeitä tule, vaan kovia kapukoita. Eräs opiskelijatoverini teki kerran näitä kapukkapiirakoita, ihmetteli suureen ääneen missä vika.
..täällä puhutaan sultsinoista ja karjalanpiirakoista, eikä niillä ole mitään tekemistä
keitinpiirakoiden kanssa.
Hyviähän kaikki piirakat ovat, mutta eipäs sekoiteta sortteja.
en tietäisi että ne on eri asioita. Tämän palstan porukasta osaan umpihumalassakin varmasti parhaiten luetella kaikki eri karjalaiset piirakkalajit ja taatusti niitä olen myös eniten valmistanut ja syönyt, myös keitinpiirakoitakin eli sulhaspiirakoita. Joku hyöty on että on kasvanut umpikarjalaisessa korvessa umpikarjalaisin sukujuurin.