Ai että mikä?no tämmönen vapaaaika kokonainen päivä ,ihan vaan ittensä käytettäväksi.
Huomenna taas kiiru tarttuu haalarin lahkeeseen ,mut nyt nou hätä.
Nyt vois tehrä jotain hyöryllistä,vaik menis ja multais perunat jotka jäi kevääl tekemättä.
Sit voi tietenkin roikkuu päivän palstalla ja kuuntelis kun on huono ihminen ku tääl henkailee.
Ihan miten vaan mut kiusattu on tänään vapaa ja mä nautin on komeeta olla nuori ja terve.
Huomenna taas kiiru tarttuu haalarin lahkeeseen ,mut nyt nou hätä.
Nyt vois tehrä jotain hyöryllistä,vaik menis ja multais perunat jotka jäi kevääl tekemättä.
Sit voi tietenkin roikkuu päivän palstalla ja kuuntelis kun on huono ihminen ku tääl henkailee.
Ihan miten vaan mut kiusattu on tänään vapaa ja mä nautin on komeeta olla nuori ja terve.
Vastaukset 53
Vanhimmat
katsoin kelloa, oho jo 9.30 Äkkiä ylös ja kahvin keittoon, ulkona oli vielä kylmän ja aikaisen näköistä. No laittelin kahvit tulemaan ja tulin aamuiseen paikkaani divaanin nurkkaan istumaan katselin ympärilleni ja silmät osuivat kelloon, räpäytin silmiäni katsoin uudestaan 7.05. Menin keittiöön ja katsoin siellä kelloon 7.06.
Ja näin tuli minulle pari tuntia ylimääräistä aikaa tänä aamuna, join kahvia ja nautin aamun tunneista. Pimeydessä katsoin makuuhuoneen kelloa väärin.
Enkä ole tuhlannut aikaani minkään tekemiseen.
Väsyttäis kyllä pikkasen.
missäs emäntä?
:)
karkee äijä et mulle ei naiset soita suutaan,laitoin vaimon leipomaan jotain hyvää mulle,sanoin viel tiukasti et yllätä minut.
Onnellinen mies olet, vapaapäivä ja vaimo leipoo herkkuja :)
Mutta jos työtä kaipaat, niin ..........aina jotain pientä puuhaa löytyy.
Lähempänä jos asuttais,varmasti saisit talkooapua,vanhan liiton miehet ei kaveria jätä.
Uskon ja luotan sinuun kuin vuoreen, jos mitä lupaat, se pitää.
Onneksi tänne on huomenna tulossa eräs pahaa aavistamaton naisihminen, joka ei tiedä
joutuvansa töihin, luulee tulevansa kyläilemään ja rupattelemaan :)
Mutta sujuuhan se rupattelu perunapellollakin, jos ei liikaa puuskututa.
Oikeestaan pitäs mennä toi nurmikko nyrhimään mullalle,ettei enää tarvis leikata,komposti purkaa ja muutenkin laittaa pihaa talvikuntoon.
Olis kerrankin ajoissa valmis ja toi aurinko paistaa komeesti ja rinkeplummat kukkii kauniist,tairan olla tänään onnellinen mies.
Sen näkee sitten, miten käy, jääkö ensitapaaminen viimeiseksi.
Tosiaan, komposti pitää tyhjentää ennen pakkasia, ruoho leikata, kukkapenkki tehdä ja ..mitä näitä luettelemaan.
Onneksi päivät on peräkkäin.
Vietetään sellainen hyvä päivä, eikö vaan :)
Itsekin aina silloin tällöin vielä ihmettelen tätä vapaa-ajan määrää. Nyt kun 2/3 lapsista on jo maailmalla ja kuopuskin jo elelee enemmän kávereiden mukaan niin minulla on valtavasti aikaa itselleni (ja parisuhteellekin olisi, mies ei innostu...). Sunnuntait ovat parhaita; kävin jo aamulenkillä ja herättelin äsken kuopuksen ja juteltiin rauhassa hänen venytellessään sängyssä kaikesta maailman ja meidän asioistamme.
Iltapäiväksi ei ole mitään sen kummempaa ohjelmaa, ruuanlaittoa, ehkä hieman lukemista ja ulkoilua. Illalla katsotaan nuorimmaisen kanssa lempiohjelmat TV.stä ja sitten taas jutellaan. Työpäiväänkin on valmistauduttava mutta sen tekee mielellään rentouttavan viikonlopun jälkeen.
Kiirettä en enää tunne, miten muilla?
Harvoin minullakaan on oikeasti kiire, joskus pitää vähän filmata, että näyttää tekeväisemmältä kuin onkaan.
Puuhaa kyllä riittää, etenkin tänä kesänä, kun marjojen kanssa olen touhunnut pari kuukautta.
Mutta se on järjestelykysymys, kaikki tulee kuitenkin tehtyä, joskus hitaammin, mutta kuitenkin.
Minäkin olen joskus unelmoinut suuresta marjatilasta. Meillä lapsuudenkodissa ei ollut kuin 4 karviaispensasrykelmää, yksi valkoherukoita, mustaherukoita ja punaherukoita jotain kymmenkunta rykelmää, joten niissä ei paljon aikaa venyt kun sai marjat poimittua ja kellarin täyteen mehua ja hilloja. Mansikkamaa oli vain sellainen herkkumaa josta käytiin mansikat syömässä lähes kypsymistahtiin ja ihan vain muutama hillopurkki saatiin talveksi. Omenapuita ei ollut kuin kolme ja ne säilöttiin hillokkeina kellariin pariin isoon 3 litran lasipulloon ja loput syötiin ja osa annettiin elukoille navetan puolella.
No eihän meilläkään mikään "suuri marjatila" ole, vaan ihan oma puutarha, johon nyt on tullut istutettua vähän liikaakin marjapensaita. Niistä sitten riittää ystävillekin jaettavaa.
En ole aikoihin laskenut, miten paljon pensaita on, mutta jotain 30-40 välillä olettaisin, ehkä käynkin tänään ne
laskemassa :)
Saa ainakin reilusti syödä, toisin kuin lapsuuskodissa, marjoja piti säilöä talveksi, ei ihan huolettomasti voinut napostella.
Omenapuita ei ole kuin viisi, yksi iso kaatui pari vuotta sitten myrkytuulessa.
Pakastin on pelastin. Ennen oli pkko hillota ja tuhertaa mehuja ja hyytelöitä. Yksillä käsipareilla saakin pitää jo kiirettä, jos tuollainen määrä pensait on oikein kukoistuksessaan. Oletko kokeillut koskaan kuivuria? itse ajttelin hankkia ensikesäksi pari sellaista kolmikerroksista jahka perehdyn ensin teoriatasolla siihen mitä kaikkea voi kuivata.
En ole kuivuria kokeillut, vaikka puhetta on siitä ollut.
Nyt kuivaan persiljaa tuon hellanuunin jälkilämmössä, viime kesänä pääsivät pariin otteeseen vähän kärähtämään,
tuli sellaista ruskistettua persiljaa.
Kyllä hoidossa kieltämättä oma työnsä on, ei pensaatkaan ihan itsestään sopivan kokoisina ja tuottavina pysy.
Joskus tuntuu, että vähempikin määrä riittäisi.
Muistan kun syyskesäällä kerran 22 vuotiaana eka ammattiin valmistuneena, työsuhdeyksiössäni ripustin monta anarullista seinästä seinään. Ostin torilta muutaman tilli puntin ja persiljanippuja. Niputin kaikki pieniksi nipuiksi ja laitoin naruille alaspäin roikkumaan. Hyvin kuivuivat ja asunto oli muuttunut tilliseksi aromipesäksi joka säilytti hajunsa seuraavaan kesään. Sen jälkeen kartoin tilliä kuin ruttoa. Onneksi nykyään olen taas tillin ystävä. Ruisleipää, voita ja tuoretta tillisilppua ja silliä päällimmäiseksi. Nam.
Oli minullakin tilliä kuivumassa, siitä tulee syksyn tuoksua, mutta liika on liikaa.
Sen verran vahvasti tuoksahtaa.
Mukavaa syyspäivää sinulle, jospa lähtisin laskemaan ne marjapensaat ;)
Lapinretkilläni, rinkka selässä, syötiin kaikkea mahdollista kuivattuna, siihen aikaan ei ollut "oikeita" kuivureita niin verkon sisällä laitettiin kuivamaan tuuliseen paikkaan ja aurinkoon, oli aika mielenkiintoista kaivaa pussi rinkasta, vähän pieleen mennyt kuivaus haisi aika mojovalta ja jätettiin Ahmoille. Sitten alkoi tulla teollista kuivamuonaa.
Ylen Areenalla on ohjelma missä testataan kuivureita.
Täytyy katsoa jos viellä on katsottavana: kiitos. Löysin toissapäivänä ihanan vaahteranlehden jonka keskiön joku sädesieni (?) oli oranssittanut vajaa puolisenttiä per ruodin molemmat sivut. Kaitoin mainaskatalogin sisälle kuivumaan ja sen tiiviimmäb painon sisälle että tulee suorapuristus tasaisesti.
vielä mielessä, kamalaa Suomenkieltä.. :)
Tässä:
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2390
H.
Kiitos, tallensin sen itselleni palkkiin. Olet kiltti. Ihanaa että sanojeni merkityssisällöt poikkeaa sinun vastaavista ja saat aina söpöjä tuikahduksia.
Kiertoilmauuni on kyllä paras.
Pyydä naapurin isäntä kylään ja laita hyvää pullaa.
Kerro sitten että uuniin pitäisi saada, jostain verkosta tehty teline jossa on monta, uunin kokoista, tasoa.
Eiköhän hän äkkiä juota sellaisen kasaan, varsinkin kun annat mukaan lämpimäisiä.
Ja lupaat testata häkkyrän hänen kanssaan, kuivaamalla ampumansa Jäniksen lihat.
Tavalliseen uuniin saa ainakin 20 tasoa, kuivattavan kaman kun pitää olla aika ohueksi leikattua.
Kaverin mukaan 4 Teertä ja pari jänistä mahtuu hyvin, ja ainakin yksi ämpäri sieniä.
Uuniin 50 C ja viitisen tuntia.
Muuten, kuivattu liha on sitkeää purtavaa mutta pitää nälän hyvin. Jos jaksaa pureskella kokonaisen broilerin lihat, eikä muuta, laihtuu 10 kiloa.
Kilolla Possunlihaa, kaheksan.
tuikahduksista, nehän ovat elämäni suola.
Joku aika sitten sanoi joku että sain hänet hymyilemään.
Ihan kiva, yleensä tuppaa tulemaan haukkuja, mutta en minä niistä pahastu, tuntuu hyvältä että otetaan kantaa.
Helpointa olisi aina hymistellä mukana mutta se ei saa ihmisiä ajattelemaan.
Aika usein kirjoitan, vastaan sitä mitä ajattelen, ihan vaan saadakseni sopan kiehahtamaan.
Aika moni soppa on lehehtanut liekkeihin kuin vasiten liekitettynä ja monella lienee kulmakarvat kärähtäneet samantien.
potkia kaikki, kukin omalla tavallaan.
Mutta älä laita harsoa, metalliverkkoa vain, kasveista rakennetut harsot antavat makua.
Ajattele vaikka kuivavaantuvaa villasukkaa.
Minulla on kyllä muistikuva että kiertoilmauuniin on tehty noita kuivaustasoja.
Uotaha ko ehtin.
H.
Miulla on monta muuta puhdetta nyt vireillä, mutta kyllä tuollaisen väkkyrän voisin oikeasti tässä syksyn aikana värkätä. Miulla on jossain rautalankaa ja kukkakaupastahan saa niitä kukkasidonnassa olevia rautatukia määrämittaisiksi loimilangoiksi; eivät liika vaapu eikä väpätä. Vaippakangas varmaan sopisi aluseksi uunissa kovetettavien en-nyt-muista-mistä-massasta esineiden kuivatuksessa ja samaten pienten kankaiden silkkimaaluksen tms. kiinnittämisjutuissa.
Nautitaan tästä sunnuntaista porukalla. Mä heitin matot pihalle. Ukko lähti kuivuriin ja pakko oli pitkästä aikaa teitä kaikkia moikata ja kattoo mitkä täällä on nykyään fiilikset. Kun oon siivonnut ja leiponut kullaleni jotain hyvää, palaan takasin ja kattelen mitä teille muille kuuluu. Metsään en uskalla hirvikärpästen vuoksi, olen silleen outo naisihminen.
Terve ! Heräsin klo 06.58 ja kukaisin aamulukemisiksi kirjalyhennelmän: Hiljaisuuden lapsi. Lyhennelmä on Elisabeth Websterin kirjasta "Johnnie Alone". Tosi raadollinen tarina jossa onneksi onnellinen loppu. Minulla on sitten aidosti punainen nenä ja punaiset silmät ja iso kasa käytettyjä nenuliinoja.
Kiusatulle sanoisin, että peuhaahan kisusi kanssa ja laiskottele näpräämällä kuparilangasta jotain. Kuka sen siun profiilikuvan talon siinä pöydällä oolevassa paperissa on piirtänyt?
Tämä sai minut nauramaan:
"peuhaahan kisusi kanssa ja laiskottele näpräämällä kuparilangasta jotain"
Tuon voisi sanoa nasellekin... hhih, vaan enpä sano.
Hyvää huomenta sinullekin.
H.
Niit kuvia joko minä tai likan likka,en muista,joskus tulee riipusteltua kaikenlaisia kyhäelmiä,jos saa jäljentää ,siin oon hyvä.
Senkin ....... kröhm...
Piiros oli/on hyvä, rakennukset on vaikeat piirtää ilman piirrustuslautaa ja varsinkaan saada eloisan kotaisan näköisiksi. Sinä tietysti sanot että helppoa, vaikka käet selän takana.
väliaika tietoa viettämästään päivästä miten se on vietetty.
niin ei hassummin oo menny,vaimo tosin yllätti ja teki mustikkapiirakkaa ja nyt o suupielet tummina.
Pikkasen olen kähjänyt tuol pihalla ja sit ollaaan kissan kans istuskeltu patiolla,puhuttu asiat selviks.
En oo tehny mitää syväluotausta sielustani,uutta koivun tuohta olen kattellut fillariin ,siin ne tärkeemmät.
huipennus, onneksi avasin vasta äsken.
Huomaan että tekemään tottuneet ihmiset suunnittelevat vapaapäivällekin ohjelmaa tai tekevät jotain muka epäoleellista kuin muina töinään.
Kissan kanssa keskustelu oli hieno juttu, ovat hyviä kuuntelijoita, lojaaleja myös.
Minä pistelen kohta mustikoita vaniljakastikkeen kanssa, ei ihan sama mutta sinnepäin..
No niin.. ;))
itse kunkin tilaisuuden saadessaan hiljentyä itsensä ääreen. Kaikki eivät sitä osaa, tai uskalla.
.
...
pikkasen on herkkupepun vikaa,oikein kun lomailee pari päivää menee komeesti,mut sit alan kiertämään ikkunasta toiseen ja huokailen,mitä tekis?
Talvisin kun kissa nukkuu sisällä se tulee iltasin joskus kainaloon kurisemaan sillon me jutellaan ja se vastailee.
Meteli jokapaikas,mä oon aina tykänny hiljasuuresta,sellasesta jossa kuulee omat ajatukset,ei ne minuu pelota.
yksin, osaa nauttia kaksinkin.
Yöllä kun herää ja ojentaa kätensä ja tuntee taistelija parinsa lämpimän kyljen kätensä alla,siihen on kiva nukahtaa.
tunne. Niin se vain on. Vieressänukkujaa kun saa sipaista, tuntuu, että tässä se on, ihan tässä ja nyt - onni.
.
on hyvä puida naksuttaa
kun saa välillä itselleen päivän, jolloin voi valita tekemisensä, eikä aina tartte toisten mukaan hypätä, kyllä tekkee hyyvväää :)))) Toivottavasti olet nyt rentoutunut ja motivoitunut, työviikon haasteille:))
mahtavan virkkuna ollaan,valmiina vastaamaan asukkairen asettamiin haasteisiin,niin hassuja kun ne toisinaan ovatkin.
Ton kivellä kyyhöttäjän kysymys herätti vanhan harrastuksen ja olen kopioinut muutamia kuvia ,piirtämisen taito on avuks kun selittää jotain hommaa kavereille
sellanenki taito hallussas:)) En oo ehtiny lukea näitä linkkejä täältä. Oon heränny nii myöhää, kun yötyöt oli taas vaihteeks. Lenkillä käyty ja sitä rataa... Mut on se hienoa jos on niin taitava käsistään, kun sinä tunnut olevan :)) Hyvät energiat oot sit tänpäivän osalta saanu, oikein mukavaa alkavaa viikkoa sinulle.. Miulla alkaa parit vapaapäivät, mitähän mie keksisin, jotain omaa??? :)))
kattele sairaala sarjoja,noin niinku opiskelu mieles,ei tartte kiittää hyvät neuvot on ilmasii.
Halut on kyl saada hetkeks ajatukset ihan muualle, kiitos nyt kuiteskii:)))
Mä luotan siihen et kyl ne jotain viihdykettä sulle keksii,älä menetä toivorikkauttas.
Miehellä on viel kaks päivää jälel sitä pakkolomaa, mut lähtee jo aamutuimaan yhden kuorma-auton kyytiin, kun tääl laitellaa näihin kyläteihin karkeeta soraa, hää on neuvomassa mihin niitä ajetaan. No, tytöt on koulussa, saan nauttia yksinolosta, ja hiljaisuudesta. Ellen haluu lähtee kaupunkiin kattelee syksyn sykettä, ja vaatemuotia.. Nainenhan minäi oon....
Ei muuta kun kellohame hulmuamaan ja saumat sukissa suoriksi,on siin sorakuski ihmeissään ku kotia tulee.
Noo, taitaa täl kertaa sellaset jäädä.. Kiva kattoo sit aamul ja vapaasti valita, mitä alkaa hommailemaa, ei oo kiire mihkää, saa rauhassa juoda kahvinsa ja fiiliksen mukaan tehdä päätös päivän tekemisistä:))
Jos lähtee tai joutuu kiirreellä lähtemään hommiin,mul on oltava sellanen rauhallinen hetki ennen hommien aloitusta,sit urakka joutuu.
Nauti kuule oikein koko rahalla vapaurestas.
pitäänee tehhä:))) Kiitos:))