Liipallahan sitä viikatetta teroitetaan.
Mutta tuli vaan mieleen, onnistuisiko pikkukulmahiomakoneella, lamellilaipalla?
Varovasti hiomalla, ettei kuumu?
Vai meneelö pilalle, eli tyydynkö liippaamaan?
Mutta tuli vaan mieleen, onnistuisiko pikkukulmahiomakoneella, lamellilaipalla?
Varovasti hiomalla, ettei kuumu?
Vai meneelö pilalle, eli tyydynkö liippaamaan?
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei ole iso homma liipata...
Viikatten teroitus on ns. taitolaji, eikä sitä teroiteta samalla tavalla kuin esim. puukkoa tai kirvestä. Oikeaoppisesti teroitettuna viikatteen terään tulee eräänlainen "raati" tai "kierre" ja lisäksi se on toispuoleinen. Eli terä ei muistuta mattoveistä, vaan pikemminkin huonosti teroitettua puukkoa. Tämä kierre tarvitaan terään sen takia, ettei heinä lähde liukumaan terää pitkin, vaan menee poikki.
mitään kierrettä saa tulla! Sehän liipataan vuoroin kummaltakin puolelta pyyhkäisten.
Pienet pykälät saattaa mikroskoopilla havaita, ei muuten.
on taitolaji jota ei opeteta amiksessa vaan sen oppi vain käytännössä.
teroitti viikatteen liippaamalla. Isoisäni kun oli hämäläinen teroitti viikatteen kovasimella hiomalla.
Lopputuloksena oli, että hiottu terä oli aina terävämpi kuin liipattu. Muuta en asiasta tiedä....
terotellu käytetyllä lamellilaikalla ja hyvin onnistuu kunhan ei polta terää.
Tänä päivänä viikate teroitetaan käsin moottorisahan pyöreällä viilalla.
Jos on pankin viikate, niin saattaa olla toinen juttu. Itse olen pyyhkäissyt rälläkällä ihan fiiberilaikalla, sen vähän mitä nyt kyseistä laitetta tarvitsen. Nykyään on ruohonleikkurit, lautasniittokoneet ja trimerit, sekä raivaussahaan siimapäät ym.
Joskus olen tuota vaari-vainaan viikatetta koettanut. Vaari oli isossa kartanossa tilanhoitajana ja rukiinniitossa piti tilanhoitajankin olla mukana ja etulinjassa. Taktiikka oli se, että rengit ja muuta palkolliset yritti pussittaa tilanhoitajan, sen verta piti olla tilanhoitajan ja viikatteen kunnossa, että tuo pussitus ei onnistunut. Tietääkseni vaari hoiti joka kerta homman kotiin ja hyvä tuolla viikatteella onkin niittää, kun vaan on terä kunnossa.
Oletko styränki.Verta ja suolia kaikkea sitä kakaroilta kuuleekin.
Raspiroope on hyvä väline kaikkeen teroitukseen, tarpeeksi hieno paperi vain pyörimään. Meilläpäin sillä teroitetaan jääkairan terätkin.
Ainaki etelä-pohojanmaalla ennen viikates tikuttihin kovaasimella teräväksi. Oikiaoppista se oli ku se tehtihin määrätys taharis ja sitä varte oli määrätyntahtisia tikkulaulujaki. Yleensä niis oli vähä rumat sanat
Tikkuaminen ja liippaus sama asia käsittääkseni. Vain termi muuttuu toiseksi eripuolilla suomea. Itäsuomessa ne kiroili kun ne liippas, ja eteläpohjalaiset tosiaan lauleskeli niitä rumia laulujaan, näin myös isomuori teki. Lauloivat etteivät tulis kiroilleeksi. Jaa miksi, no vaari aina sano että siksi kun niitten viikate ei pure ja niitä ketuttaa ;-) Mutta erona on se, että pohjalaisella itsepäisyydellä ja periksiantamattomuudella korvattiin se, mikä jäi välineissä ja osaamisessa uupumaan. Tuo kuvaakin hienosti sitä luonnetta mikä eteläisellä pohjanmaalla ja pohjoisessa satakunnassa ihmisissä vallitsee. Ja eteenpäin ovat menneet. Oikeastaan aika lujaa. Joskus maanviljelyskin on ollut varsinaissuomessa ja uudellamaalla sekä osittain hämeessä hurjasti edellä pohjanmaata. Nyt on kyllä jo ihan toisinpäin. Tuossa kävin viimeviikolla tekemässä vuokraajan kanssa uuden sopimuksen pelloistani. Kun hän aloitti maideni vuokraamisen oli sillä 20 lehmää ja 20 hehtaaria. Nyt on liki 200 lehmää ja yli 200 hehtaaria perheessä kaikkiaan. Sama tahti on ollut monella, ja rahat on revitty useasti jostain "sivuelinkeinosta" joka kävisi kyllä jo itsessäänkin päätoimesta. Tekemisen meininkiä sanoisin!
Viikatteen teroittamisesta löytyy neuvontavideo http://ohjelmat.yle.fi/suomiexpress/ratkaise_pulma
sen liippailee teräväksi, mutta harvemmassa taitavat olla sen takojat, jotka osaavat terän takoa oikein ja osaavat vielä karkaisun.
taitavat nykyään olla viikatteen terän päällä paljain jaloin kävelevät tietäjäukot (velhot noidat),
joita kummallisuuksia kansanperinne tuntee.