Tässä on kuluneen vuoden aikana kauhisteltu sitä, kuinka plajon ne lämmöneristysnormit kiristyykään tulevana vuonna. Ja tuo edellinen avaus siitä, selviääkö Älvsbytalot muutoksesta hengissä, pani minut laskemaan sen, mikä on vähintä, millä vuodenvaihteesta selvitään - eikä paljoa enempi kannata tehdäkään ainakaan jos laskee enrgiansäästöinvestointien kannattavuutta.
Ja tässäpä yksi skenaario. Otin yhden tavanomaisen talon energiatodistuksen ja syötin siihen 2010 vaatimustason - ja katdoin kulutustiedot. Sitten läksin laskemaan takaperin:
1) Ilmanvaihtolaitteiston vuosihyötysuhteen saa helposti reilusti ylemmäksi kuin 2010 normi. Itse käytän lähtökohtaisesti Enerventin Ecotech vehkeitä... vuosihyötysuhde tyypillisesti 70 % tai yli
2) Vaikka vuotoilmanvaihdossa vertailutaso onkin kohtuullisen hyvä n50=2,00 niin siitäkin saa puolet pois huolellisella rakentamisella, siispä n50=1,00 (http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/laatukortit/Tiiveysmit-tuloksia-26112008.pdf)
3) Sen jälkeen katsotaan, paljonko vaipan lämpöhäviöt saavat ylittää vertailutason, ja lähdetään positioittain ratkaisemaan rakenneratkaisuja:
3a) Ulkoseinän pidin ennallaan 148 48 ristirunkoisena = u-arvo 0,21
3b) Lattiaan lisäsin yhden EPS-kerroksen = u-arvo (ilman perusmaan lämmönvastusta) 0,21
3c) Ikkunat ja ulko-ovet nykyistä hitusen paremmat muttei ihan 2010 tasoa = u-arvo 1,10
3d) Sitten takaprin laskettuna yläpohjalle u-arvovaateeksi 0,12 joka ei tarkoita enempää kuin 400 mm villaa.
Eihän tuo niin kauhian hankalalta vaikuttanutkaan. Itseasiassa jutun uutisarvo on tässä:
2010 ei edellytä lähellekään välttämättä ulkoseinien päivittämistä. Ilmeisesti kuitenkin suurin osa elementtifirmoista on päivittänyt/päivittämässä ulkoseinänsä, kun asiakkaat tuijottavat normin 0,17 vertailutasoa jonkinlaisena rakennekohtaisena maksimiarvona, mitä se ei todellakaan ole, vaan se on pelkästään kompensaatiolaskelman vertailuluku.
Ja tässäpä yksi skenaario. Otin yhden tavanomaisen talon energiatodistuksen ja syötin siihen 2010 vaatimustason - ja katdoin kulutustiedot. Sitten läksin laskemaan takaperin:
1) Ilmanvaihtolaitteiston vuosihyötysuhteen saa helposti reilusti ylemmäksi kuin 2010 normi. Itse käytän lähtökohtaisesti Enerventin Ecotech vehkeitä... vuosihyötysuhde tyypillisesti 70 % tai yli
2) Vaikka vuotoilmanvaihdossa vertailutaso onkin kohtuullisen hyvä n50=2,00 niin siitäkin saa puolet pois huolellisella rakentamisella, siispä n50=1,00 (http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/laatukortit/Tiiveysmit-tuloksia-26112008.pdf)
3) Sen jälkeen katsotaan, paljonko vaipan lämpöhäviöt saavat ylittää vertailutason, ja lähdetään positioittain ratkaisemaan rakenneratkaisuja:
3a) Ulkoseinän pidin ennallaan 148 48 ristirunkoisena = u-arvo 0,21
3b) Lattiaan lisäsin yhden EPS-kerroksen = u-arvo (ilman perusmaan lämmönvastusta) 0,21
3c) Ikkunat ja ulko-ovet nykyistä hitusen paremmat muttei ihan 2010 tasoa = u-arvo 1,10
3d) Sitten takaprin laskettuna yläpohjalle u-arvovaateeksi 0,12 joka ei tarkoita enempää kuin 400 mm villaa.
Eihän tuo niin kauhian hankalalta vaikuttanutkaan. Itseasiassa jutun uutisarvo on tässä:
2010 ei edellytä lähellekään välttämättä ulkoseinien päivittämistä. Ilmeisesti kuitenkin suurin osa elementtifirmoista on päivittänyt/päivittämässä ulkoseinänsä, kun asiakkaat tuijottavat normin 0,17 vertailutasoa jonkinlaisena rakennekohtaisena maksimiarvona, mitä se ei todellakaan ole, vaan se on pelkästään kompensaatiolaskelman vertailuluku.
Vastaukset 10
Vanhimmat
muuta ei tarvitsekaan kuin ilmatiivistä huolellista rakentamista. Ainut peikkohan onkin, että energialaskelman tulee olla voimassa 10 vuotta.
Ja jos käänteistä ajettua jatketaan niin mikä tiiveysluku on sitten 10 vuoden päästä? Eli täyttääkö rakentamisajankohtana voimassa olleet määräykset?
...käytetään ominaisuutensa säilyttäviä rakennusmateriaaleja.
työtapoja. Mutta mitkä ovat työtavat ja materiaalit? Höyrynsulku teippaus? Merkki/malli? Läpivientikappale? Mikä tuote ja asennustapa? 1, 1½ ja 2-kerroksiset? yms. "kivat" variaatiot, kuten terassit lämpimien rakennusosien päällä jne.
...ja rakennushankkeeseen ryhtyvä ratkaisevat tapauskohtaisesti.
Eihän tuo vaatimustaso näytä ollenkaan mahdottomalle? Pärjätään edelleen ihan normaaleilla työtavoilla ja tarvikkeilla.
...mitä edellä kirjoitettiin ilmantiiveydestä, aiheuttaa hieman lisäävaatimuksia, lähinnä työmenetelmiin ja sielläkin lähinnä höyrynsulun asennukseen, saumateippauksiin ja ennenkaikkea putkiläpivienteihin (mansetit pakollisia varmaan alle 1,00 tasoa tavoiteltaessa).
...itsekin huojennuin havainnostani sen verran, että sain pari vuotta lisäaikaa perusseinälle (148 48) sitä uskallan edelleen käyttää, mikäli asiakkaat ei riemastu hirmusuurista seinäpaksuuksista.
Luen aina mielenkiinnolla viestisi, ja jälleen täyttä asiaa! Helposti tosiaan sortuu tarkastelemaan pelkästään seinien merkitystä normeissa ja energiansäästössä.
Muistelen sinun aiemmin laskeskelleen, että seinien eriteskerrospaksuuden lisääminen melko kohtuullisen arvon jälkeen on taloudellisesti kyseenalaista. Itse päädyin myös samaan johtopäätökseen taloamme suunniteltaessa. Lisäksi ainakin kivitalossa rakenteelliset seikat alkavat tulla aika hankaliksi ja kalliiksi eristekerroksen lisääntyessä.
Nyt voimassa olevat normit ovat kokolailla "taloudellisesti" optimaaliset. Tulossa olevia normeja onkin muilla argumenteilla perusteltu - ilmastonmuutosta tässä nyt torjutaan.
Älväri on 2010 määräysten suhteen erityisen mielenkiintoinen tapaus koska älväri ei edes 2009 selvitä normeja kuin vasta kompensaatiolaskelman kautta. Lisämielenkiintoa herättää ilmanvaihtojärjestely tuloilmaräppänöineen, joita on lähemmäs 10 kpl. En ole rakennusalan ihmisiä joten en tiedä miten ilmatiiviys lasketaan kun seinissä on reikiä. Älväreissä on lisäksi matala kattokorkeus ja ahdas vintti. Voi olla että älvärin konstruktiota muutetaan jollain lailla, mutta noin yleisesti ottaen älväri ei ole kovin hanakka tekemään isompia rakenteellisia muutoksia.