Luhanka

Mpp asetti riman kertomalla vain surkean tosiasian, ja sinä onneton kiemurtelit sen ali noin halpahintaisesti. Sinulle eivät luhankalaiset kepulaisetkaan taputtaisi.

riman kirjoitti:

Mpp asetti riman kertomalla vain surkean tosiasian, ja sinä onneton kiemurtelit sen ali noin halpahintaisesti. Sinulle eivät luhankalaiset kepulaisetkaan taputtaisi.

Tuomo Kankkunen kirjoitti ennen reilusti omalla nimellään, mutta nyt ruiskii puskista kusta naapurin rappusille.

Näiden syrjäisten maaseutukuntien väestöstä on vanhuksia tyypillisesti enemmän kuin kaupunkikunnissa. Näillä vanhuksilla ei useinkaan ole omaa autoa. Lisäksi joukkoliikenne on kehnonlainen. Kerropa miten esim. luhankalainen mummo selvityy päivittäisistä kauppareissuistaan, kun lähin kauppa on Joutsassa noin 40 km päässä? Onko ylipäätään mitään järkeä siinä, että päivittäisostokset pitää tehdä ajamalla 80 km autolla?

Vapaa markkinatalous ei suinkaan tarkoita pellossa elämistä. Kaavoituksessa pitää käyttää järkeä. Ei siinä ole paljonkaan järkeä, että ihmisten pitää ajaa autolla tekemään ostokset kymmenien kilometrien päähän, kun vaihtoehtona on ollut lähikauppa kävelyetäisyyden päässä. Autottomilla tuollainen malli on täysin mahdoton, ellei järjestätä kuljetuksia kodin ja kaupan välillä. Kokoomus on täysin oikealla asialla, kun se pyrkii estämään järjettömyyksiä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Näiden syrjäisten maaseutukuntien väestöstä on vanhuksia tyypillisesti enemmän kuin kaupunkikunnissa. Näillä vanhuksilla ei useinkaan ole omaa autoa. Lisäksi joukkoliikenne on kehnonlainen. Kerropa miten esim. luhankalainen mummo selvityy päivittäisistä kauppareissuistaan, kun lähin kauppa on Joutsassa noin 40 km päässä? Onko ylipäätään mitään järkeä siinä, että päivittäisostokset pitää tehdä ajamalla 80 km autolla?

Vapaa markkinatalous ei suinkaan tarkoita pellossa elämistä. Kaavoituksessa pitää käyttää järkeä. Ei siinä ole paljonkaan järkeä, että ihmisten pitää ajaa autolla tekemään ostokset kymmenien kilometrien päähän, kun vaihtoehtona on ollut lähikauppa kävelyetäisyyden päässä. Autottomilla tuollainen malli on täysin mahdoton, ellei järjestätä kuljetuksia kodin ja kaupan välillä. Kokoomus on täysin oikealla asialla, kun se pyrkii estämään järjettömyyksiä.

Lue lisää

Vapaa markkinatalous ei ole suikaan pellossa elämistä vaan taloudelliset realiteetit huomioivaa talousajattelua.
On selvää ettei enää 2000-luvulla voi menestyä sellaiset sekatavarakaupat, joiden kassakoneena toimii helmitaulu ja asiakkaina rollaattorilla kruisailevat vanhukset. Myös Luhangalla ihmiset liikkuu sinne missä on tarjontaa, sekä kilpailukykyiset hinnat valintoja tehtäessä.

Ei Lapinkaan ihmisiltä ole kysytti miten he selviävät pitkästä kauppamatkasta, joka saattaa olla pahimmillaan jopa 200 km, he katsovat ettei kaupan sijainti ratkaise heidän asuinpaikan sijaintia, sen he päättävät itse.

Oma käsitykseni lähtee siitä ajatusmallista ettei kaupan tehtävänä ole toimia sosiaalivirastona miettiessään kannattavuutensa toimivuutta, eikä Keskustan tehtävänä määrätä kannattamattoman kyläkaupan pitämistä pystyssä.
Asukkaat Luhangalla ovat äänestäneet jaloillaan sen puolesta ettei vanhaa osuuskauppaa siellä enää tarvita, siinä he ovat tehneet itse päätöksen josta ei voi valittaa.

markkinatalousmies kirjoitti:

Vapaa markkinatalous ei ole suikaan pellossa elämistä vaan taloudelliset realiteetit huomioivaa talousajattelua.
On selvää ettei enää 2000-luvulla voi menestyä sellaiset sekatavarakaupat, joiden kassakoneena toimii helmitaulu ja asiakkaina rollaattorilla kruisailevat vanhukset. Myös Luhangalla ihmiset liikkuu sinne missä on tarjontaa, sekä kilpailukykyiset hinnat valintoja tehtäessä.

Ei Lapinkaan ihmisiltä ole kysytti miten he selviävät pitkästä kauppamatkasta, joka saattaa olla pahimmillaan jopa 200 km, he katsovat ettei kaupan sijainti ratkaise heidän asuinpaikan sijaintia, sen he päättävät itse.

Oma käsitykseni lähtee siitä ajatusmallista ettei kaupan tehtävänä ole toimia sosiaalivirastona miettiessään kannattavuutensa toimivuutta, eikä Keskustan tehtävänä määrätä kannattamattoman kyläkaupan pitämistä pystyssä.
Asukkaat Luhangalla ovat äänestäneet jaloillaan sen puolesta ettei vanhaa osuuskauppaa siellä enää tarvita, siinä he ovat tehneet itse päätöksen josta ei voi valittaa.

Lue lisää

samaa mieltä siitä, ettei kaupan tehtävänä ole toimia sosiaalivirastona. Kepunkaan tehtävä ei ole määrätä kannattamattoman kaupun pitämistä pystyssä.

Kysymys onkin siitä, että Kepu toisaalta suosii asutuksen pitämistä hajallaan, muttei halua miettiä sen seurauksia. Eräs seuraus siitä on nyt juuri se, että kauppa ei kannata haja-asutusalueilla. Kepu luo siis väärää illuusiota syrjäseutujen ihmisille uskottelemalla näille, että palvelut voidaan taata, asuipa sitten missä tahansa. Nyt nähtiin, ettei Kepu voi määrätä kannattamattoman kyläkaupan pystyssä pitämisestä. Sen sijaan Kepu näyttää suosivan sitä, että maahan syntyy näitä kaikesta kaukana olevia liikekeskuksia, jotka tekevät kyläkaupat kannattamattomiksi.

Minun tarkoitukseni oli osoittaa, ettei haja-asutusmalli toimi modernissa yhteiskunnassa. Ihmisille pitäisikin kertoa tämä. Eli kun valitsee asuinpaikkansa syrjemmältä, on aina olemassa riski siitä, että erilaiset palvelut pitää hakea omin voimin oman asuinalueensa ulkopuolelta.

Mielipidepankki kirjoitti:

samaa mieltä siitä, ettei kaupan tehtävänä ole toimia sosiaalivirastona. Kepunkaan tehtävä ei ole määrätä kannattamattoman kaupun pitämistä pystyssä.

Kysymys onkin siitä, että Kepu toisaalta suosii asutuksen pitämistä hajallaan, muttei halua miettiä sen seurauksia. Eräs seuraus siitä on nyt juuri se, että kauppa ei kannata haja-asutusalueilla. Kepu luo siis väärää illuusiota syrjäseutujen ihmisille uskottelemalla näille, että palvelut voidaan taata, asuipa sitten missä tahansa. Nyt nähtiin, ettei Kepu voi määrätä kannattamattoman kyläkaupan pystyssä pitämisestä. Sen sijaan Kepu näyttää suosivan sitä, että maahan syntyy näitä kaikesta kaukana olevia liikekeskuksia, jotka tekevät kyläkaupat kannattamattomiksi.

Minun tarkoitukseni oli osoittaa, ettei haja-asutusmalli toimi modernissa yhteiskunnassa. Ihmisille pitäisikin kertoa tämä. Eli kun valitsee asuinpaikkansa syrjemmältä, on aina olemassa riski siitä, että erilaiset palvelut pitää hakea omin voimin oman asuinalueensa ulkopuolelta.

Lue lisää

Myös Luhankalaisilla on vapaa valinta siitä missä he haluavat asua, ei keskusta voi pakottaa heitä muuttamaan slummiutuneisiin kaupunkuihin, heillä Luhangalla ovat Suomen kauneimmat asuinalueet palveluineen keskellä Järvi-Suomea.

Näyttää pikemminkin siltä, että heidän palvelut pelaa hyvin, valinnanmahdollisuuksia on ympärillä runsaasti, jopa niin runsaasti ettei kaikki Kirkkotien varressa olevat palvelut kiinnosta edes heitä.
Modernissa yhteiskunnassa on ihmisten valinnanvapaudella suuri merkitys, enää sosialistinen pakkosiirtomalli ei kiinnosta edes päättäjiä vaan annetaan ihmisille itselleen tehdä omat valintansa palvelujen, sekä asuinpaikkansa valinnassa.

Mitä hajasijoittamiseen tulee, ellei valtion omistamaa Alkoa kyseisellä paikkakunnalla ole, niin ainakaan Keskustaa ei voi syyttää valtion yksiköiden pakkosiirrosta Luhangalle vastoin henkilökunnan tahtoa.

Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilakin tietää enemmän vapaasta markkinataloudesta kuin sinä. Valitettavasti hänkään ei tiedä tarpeeksi, jotta keskusta saataisi panemaan toimeksi ja toteuttamaan vapaan markkinatalouden elintarvikekaupan ja kuluttajapalvelujen alueella.

Nythän kaupan kaksi suurta toimivat juuri päinvastoin, mitä keskusta vaatii julkisilta palveluilta.

Kaupat lopetetaan joka paikasta, mistä nämä kaksi kaupan suurta eivät saa tarpeeksi suuria voittoja voidakseen täyttää Suomen moottoriteiden varret isoilla omenoilla, jumboilla, ideaparkeilla ja muilla kauppakeskuksilla, joista muu Eurooppa jo luopuu.

Mikähän poru keskustassa nousisikaan, jos hallitus päättäisi lopettaa kaikki julkiset palvelut, terveyskeskukset ja pikkukaupunkien sairaalat ja keskittää ne muutamaan suureen kompleksiin, jossa olisi sitten kaikki saman katon alla.

Tästähän palvelu vain paranee, kun ei tarvitse mennä moneen paikkaan, vaan kaikki saa yhdestä paikasta oli sitten jalka poikki, nuha, raskaana, hammas kipeä tai päätä särkee tai umpisuoli vaivaa.

Mitä palokunnalla tai poliisillakaan syrjäkylillä tekee. voihan paloilmoituksen ja rikosilmoituksenkin tehdä netissä ja viranomainen tulee sitten, kun ehtii.

On siis turha syyttää kokoomusta, jos se estää sellaisen kilpailun, jossa terveyspalvelut keskitettöisi kapitalistisen kannattavalla tavalla vain sinne, missä on tarpeeksi paljon sairaita.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

samaa mieltä siitä, ettei kaupan tehtävänä ole toimia sosiaalivirastona. Kepunkaan tehtävä ei ole määrätä kannattamattoman kaupun pitämistä pystyssä.

Kysymys onkin siitä, että Kepu toisaalta suosii asutuksen pitämistä hajallaan, muttei halua miettiä sen seurauksia. Eräs seuraus siitä on nyt juuri se, että kauppa ei kannata haja-asutusalueilla. Kepu luo siis väärää illuusiota syrjäseutujen ihmisille uskottelemalla näille, että palvelut voidaan taata, asuipa sitten missä tahansa. Nyt nähtiin, ettei Kepu voi määrätä kannattamattoman kyläkaupan pystyssä pitämisestä. Sen sijaan Kepu näyttää suosivan sitä, että maahan syntyy näitä kaikesta kaukana olevia liikekeskuksia, jotka tekevät kyläkaupat kannattamattomiksi.

Minun tarkoitukseni oli osoittaa, ettei haja-asutusmalli toimi modernissa yhteiskunnassa. Ihmisille pitäisikin kertoa tämä. Eli kun valitsee asuinpaikkansa syrjemmältä, on aina olemassa riski siitä, että erilaiset palvelut pitää hakea omin voimin oman asuinalueensa ulkopuolelta.

Lue lisää

Myytti siitä, ettei kauppa muka kannattaisi haja-asutusalueillaon täysin väärä.

Kyllä kauppa siellä kannattaisi aivan hyvin eikä hintatasokaan olisi kuluttajan kannalta ainakaan kalliimpi kuin se hinta, jonka kuluttaja maksaa kymmenien kilometrien bensalaskujen kanssa siitä, että pääsee "edulliseen" ideaparkkiin.

Sosiaalitoimi sen sijaan tulee aika kalliiksi, kun kotiavustajat ajavat kaukana olevaan kauppaan rollaattorilla ja potkukelkalla liikkuvien vanhusten puolesta.

Kannattamattomiksi kyläkaupat muuttuvat juuri siksi, että keskusliikkeet niin haluavat, koska keskusliikkeillä on pienemmät kustannukset suurmyymälöistä suhteessa myymäläneliöön, eli voitot ovat suuremmat ja voittoja tarvitaan juuri siihen, että uutta ja vielä kannattavampaa myymälätilaa pitää rakentaa koko ajan.

Suomalaisen ruoan korkea hinta ei johdu maataloustuista eikä muustakaan maatalouteen liittyvästä, vaan siitä, että kuluttajahinnoissa kauppa kerää uusien ja aivan turhien myymälätilojensa rakentamisen kustannukset meiltä kuluttajilta jokaisessa ostoskassissamme.

-Jäbä

-Jäbä kirjoitti:

Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilakin tietää enemmän vapaasta markkinataloudesta kuin sinä. Valitettavasti hänkään ei tiedä tarpeeksi, jotta keskusta saataisi panemaan toimeksi ja toteuttamaan vapaan markkinatalouden elintarvikekaupan ja kuluttajapalvelujen alueella.

Nythän kaupan kaksi suurta toimivat juuri päinvastoin, mitä keskusta vaatii julkisilta palveluilta.

Kaupat lopetetaan joka paikasta, mistä nämä kaksi kaupan suurta eivät saa tarpeeksi suuria voittoja voidakseen täyttää Suomen moottoriteiden varret isoilla omenoilla, jumboilla, ideaparkeilla ja muilla kauppakeskuksilla, joista muu Eurooppa jo luopuu.

Mikähän poru keskustassa nousisikaan, jos hallitus päättäisi lopettaa kaikki julkiset palvelut, terveyskeskukset ja pikkukaupunkien sairaalat ja keskittää ne muutamaan suureen kompleksiin, jossa olisi sitten kaikki saman katon alla.

Tästähän palvelu vain paranee, kun ei tarvitse mennä moneen paikkaan, vaan kaikki saa yhdestä paikasta oli sitten jalka poikki, nuha, raskaana, hammas kipeä tai päätä särkee tai umpisuoli vaivaa.

Mitä palokunnalla tai poliisillakaan syrjäkylillä tekee. voihan paloilmoituksen ja rikosilmoituksenkin tehdä netissä ja viranomainen tulee sitten, kun ehtii.

On siis turha syyttää kokoomusta, jos se estää sellaisen kilpailun, jossa terveyspalvelut keskitettöisi kapitalistisen kannattavalla tavalla vain sinne, missä on tarpeeksi paljon sairaita.

-Jäbä

Lue lisää

Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilakin tietää enemmän vapaasta markkinataloudesta kuin sinä. Valitettavasti sinä et näytä tietävän kyseisestä asiasta yhtään mitään.

Nyt kysessä olevalla paikkakunnalla Kirkkotien vareessa oleva osuuskauppa on tuottanut tappiota jo useamman vuoden ajan ja päätös ovien sulkemisesta on käsillä. Miten sinun pieneen päähän mahtuu kuvitelma suurista voitoista jos kilpailun seurauksena on jatkuvasti kirjattu tappioita?

Toinen huomio epä-älyllisestä huomiostasi on väittää vähittäiskauppaa julkiseksi palveluksi, eihän valtio tai kunnat ole niissä mitenkään palveluja tarjoamassa. Toisekseen valtio ja kunnat puuhaavat parasta aikaa terveyspalvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin, eikä siitä näytä suurempaa porua syntyvän edes kokoomuksen piirissä, josta käsin tätä kehitystä ohjaillaan päättäväisesti.
Risikon mallihan tähtää 40:n alueellisen piirijaon muuttamista 5:ksi alueyksiköksi, jossa kuntien palvelut kootaan saman katon alle.

Epä-älyllisen myöhäinen havainto karsia poliisin palvelut kaikista kirkonkylistä on tapahtunut jo valovuosia sitten, so that olet myöhässä ennustaan sen tapahtuvaksi vasta nyt. Paloilmoituksen voi tehdä numeroon 112 ja palon laajuudesta riippuen naapurikuntien palokunnat auttaa tarpeen mukaan.

Vapaa markkinatalous edellyttää vapaata kaupan sijoittumista sinne missä kaupalla on edellytykset toimia. Valitettavasti nykyinen Elannon mies Vapaavuori on itsekkäästi ajanut kehä kolmosen sisäpuolelle tapahtuvaa laajentumista tiktatuurisella tavalla. Sipoon liittäminen Helsinkiin tapahtui väkivaltaisin keinoin kuin aikanaan Nicolae Ceauşescu rakennutti omaa metropolia, ei kai kenellekkään synny epäilyjä mistä lopulta onkaan kysymys. Vapaavuori kutittelee lisäämään suuria kauppakeskuksia Suur-Helsingin alueella ja tiktaattorin ottein patistaa muun Suomen syömään jäkälää. Tämä kaikki löytyy kokoomuksen puoluohjelmasta, joka olisi hyvä tietää jokaisen ennen seuraavia vaaleja.

markkinatalousmies kirjoitti:

Myös Luhankalaisilla on vapaa valinta siitä missä he haluavat asua, ei keskusta voi pakottaa heitä muuttamaan slummiutuneisiin kaupunkuihin, heillä Luhangalla ovat Suomen kauneimmat asuinalueet palveluineen keskellä Järvi-Suomea.

Näyttää pikemminkin siltä, että heidän palvelut pelaa hyvin, valinnanmahdollisuuksia on ympärillä runsaasti, jopa niin runsaasti ettei kaikki Kirkkotien varressa olevat palvelut kiinnosta edes heitä.
Modernissa yhteiskunnassa on ihmisten valinnanvapaudella suuri merkitys, enää sosialistinen pakkosiirtomalli ei kiinnosta edes päättäjiä vaan annetaan ihmisille itselleen tehdä omat valintansa palvelujen, sekä asuinpaikkansa valinnassa.

Mitä hajasijoittamiseen tulee, ellei valtion omistamaa Alkoa kyseisellä paikkakunnalla ole, niin ainakaan Keskustaa ei voi syyttää valtion yksiköiden pakkosiirrosta Luhangalle vastoin henkilökunnan tahtoa.

Lue lisää

nähdä sitä uutispätkää, mikä asiasta tehtiin. Luhankalaiset itse olivat kunnanjohtajaa myöten enemmän kuin käärmeissään. Kunnanjohtaja lupasi tv-lähetyksessä, että sille kauppiaalle, joka tulee korjaamaan tilanteen, tarjotaan maat ja mannut houkuttumeksi. Kauppa saa kaikki mahdolliset lisäplavelut kuten postipalvelut hoitaakseen, jos vain tahtoo. Kuntalaisten kommentit olivat tosi kitkeäriä, niin kitkeriä, että luultavasti rivosuisummat piti leikata ohjelmasta pois. Että näin nämä paikalliset suhtautuivat sinun vapauteesi.

marrkinatalousmies kirjoitti:

Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilakin tietää enemmän vapaasta markkinataloudesta kuin sinä. Valitettavasti sinä et näytä tietävän kyseisestä asiasta yhtään mitään.

Nyt kysessä olevalla paikkakunnalla Kirkkotien vareessa oleva osuuskauppa on tuottanut tappiota jo useamman vuoden ajan ja päätös ovien sulkemisesta on käsillä. Miten sinun pieneen päähän mahtuu kuvitelma suurista voitoista jos kilpailun seurauksena on jatkuvasti kirjattu tappioita?

Toinen huomio epä-älyllisestä huomiostasi on väittää vähittäiskauppaa julkiseksi palveluksi, eihän valtio tai kunnat ole niissä mitenkään palveluja tarjoamassa. Toisekseen valtio ja kunnat puuhaavat parasta aikaa terveyspalvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin, eikä siitä näytä suurempaa porua syntyvän edes kokoomuksen piirissä, josta käsin tätä kehitystä ohjaillaan päättäväisesti.
Risikon mallihan tähtää 40:n alueellisen piirijaon muuttamista 5:ksi alueyksiköksi, jossa kuntien palvelut kootaan saman katon alle.

Epä-älyllisen myöhäinen havainto karsia poliisin palvelut kaikista kirkonkylistä on tapahtunut jo valovuosia sitten, so that olet myöhässä ennustaan sen tapahtuvaksi vasta nyt. Paloilmoituksen voi tehdä numeroon 112 ja palon laajuudesta riippuen naapurikuntien palokunnat auttaa tarpeen mukaan.

Vapaa markkinatalous edellyttää vapaata kaupan sijoittumista sinne missä kaupalla on edellytykset toimia. Valitettavasti nykyinen Elannon mies Vapaavuori on itsekkäästi ajanut kehä kolmosen sisäpuolelle tapahtuvaa laajentumista tiktatuurisella tavalla. Sipoon liittäminen Helsinkiin tapahtui väkivaltaisin keinoin kuin aikanaan Nicolae Ceauşescu rakennutti omaa metropolia, ei kai kenellekkään synny epäilyjä mistä lopulta onkaan kysymys. Vapaavuori kutittelee lisäämään suuria kauppakeskuksia Suur-Helsingin alueella ja tiktaattorin ottein patistaa muun Suomen syömään jäkälää. Tämä kaikki löytyy kokoomuksen puoluohjelmasta, joka olisi hyvä tietää jokaisen ennen seuraavia vaaleja.

Lue lisää

Kun vapaaseen markkinatalouteen kuuluu olennaisesti se, että kilpailu on vapaata, niin kaupan alalla se ei sitä ole.

Vapaan markkinatalouden vapaa kilpailu toteutuisi vain tilanteessa, jossa on paljon keskenään tasavahvoja yrittäjiä. Tämän sanoi maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tv:ssä uudelleen juuri puolen päivän jälkeen.

Keskusta tuhoaa koko ajan omia kannatusalueitaan, kun se jatkaa kaupan kohdalla samaa keskittämistä, minkä se aloitti maataloustuotannon kohdalla tukemalla maatiklojen ajamista vain harvojen ökyisäntien käsiin ja junailemalla tuottajaosuustoiminnan niin, ettei lihan- ja maidonjalostuksessa ole olemassa mitään vapaata kilpailua, kun kaikki tuotantolaitokset ovat tuottajaosuuskuntien omistuksessa.

Tämän keskustalaisen kartellikapitalismin seurauksena maataloustuottaja kituu EU-tukien varassa ja elintarviketeollisuus, mm. Valio, alentaa tuottajahintojaan ja ajaa maidontuottajat yhä ahtaammalle, kun tämä "kannattamaton" osuuskauppa, eli S-ryhmä investoi suunnattomia summia myymälöiden uusperustantaan ja nimenomaan kaupunkien keskustojen rakentamiseen (tv-uutiset pari päivää sitten), jotta se voisi sulkea "kannattamattomina" kirkonkyliensä vanhojen osuuskauppojen myymälät ja pakottaa asiakkaat ajamaan kymmeniä kilometreja kauemmas uusiin Prismoihin.

Tämä monopolikapitalismi, jota enää kesko hieman häiritsee on keskustalaista politiikkaa, jossa syrjäseutujen pieni ihminen pakotetaan nöyrään kyykkyyn, jotta osuuskauppa voisi kääriä yhteensä miljardien ylihintaa elintarvikkeista voidakseen rakentaa yhä loistokkaampia ostospalatsejaan sinne, mihin väki pikkukylistä joutuu muuttamaan, kun kaupatkin lopetetaan ihmisten läheltä.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

nähdä sitä uutispätkää, mikä asiasta tehtiin. Luhankalaiset itse olivat kunnanjohtajaa myöten enemmän kuin käärmeissään. Kunnanjohtaja lupasi tv-lähetyksessä, että sille kauppiaalle, joka tulee korjaamaan tilanteen, tarjotaan maat ja mannut houkuttumeksi. Kauppa saa kaikki mahdolliset lisäplavelut kuten postipalvelut hoitaakseen, jos vain tahtoo. Kuntalaisten kommentit olivat tosi kitkeäriä, niin kitkeriä, että luultavasti rivosuisummat piti leikata ohjelmasta pois. Että näin nämä paikalliset suhtautuivat sinun vapauteesi.

Lue lisää

Jos ihmiset ovat äänestäneet jaloillaan, niin miksi ruveta jälkiviisaaksi huomatessaan "miten tässä näin kävi".
Sinänsä hatun nosto kunnanjohtajalle aktiivisesta kannaotosta tehdä parhaansa kaupan jatkumiselle mutta se edellyttää kuntalisilta todellista aikomusta pitää kauppa paikkakunnalla ja käyttää niitä palveluja mitä kauppa tarjoaa.

Edelleenkään en usko siihen, että kirkonkylässä toimivaa kauppaa pitäisi alkaa tukemaan yhteiskunnan varoin, se ei vaan sovi markkinatalouteen.

markkinatalousmies kirjoitti:

Jos ihmiset ovat äänestäneet jaloillaan, niin miksi ruveta jälkiviisaaksi huomatessaan "miten tässä näin kävi".
Sinänsä hatun nosto kunnanjohtajalle aktiivisesta kannaotosta tehdä parhaansa kaupan jatkumiselle mutta se edellyttää kuntalisilta todellista aikomusta pitää kauppa paikkakunnalla ja käyttää niitä palveluja mitä kauppa tarjoaa.

Edelleenkään en usko siihen, että kirkonkylässä toimivaa kauppaa pitäisi alkaa tukemaan yhteiskunnan varoin, se ei vaan sovi markkinatalouteen.

Lue lisää

onkin siinä, että kuntalaiset eivät ole äänestäneet jaloillaan. Asia on nimittäin niin kuin Jäbä on täällä tuonut jo esille. Kauppa haluaa rakentaa suuria omenoitaan ja jumbojaan moottoreiden varsille. Niiden kannattavuuden takaamiseksi turhat paikalliset kilpailijat pitää saada pois pelistä. Ajatellaan, että kun ihmisen on pakko ajaa sata kilometriä kauppaan, hän ei osta vain yhtä maito- ja kahvipakettia. Silloin pitää saada auto täyteen tavaraa, että bensakuluille tulisi jokin tolkulliselta näyttävä kate.

-Jäbä kirjoitti:

Kun vapaaseen markkinatalouteen kuuluu olennaisesti se, että kilpailu on vapaata, niin kaupan alalla se ei sitä ole.

Vapaan markkinatalouden vapaa kilpailu toteutuisi vain tilanteessa, jossa on paljon keskenään tasavahvoja yrittäjiä. Tämän sanoi maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tv:ssä uudelleen juuri puolen päivän jälkeen.

Keskusta tuhoaa koko ajan omia kannatusalueitaan, kun se jatkaa kaupan kohdalla samaa keskittämistä, minkä se aloitti maataloustuotannon kohdalla tukemalla maatiklojen ajamista vain harvojen ökyisäntien käsiin ja junailemalla tuottajaosuustoiminnan niin, ettei lihan- ja maidonjalostuksessa ole olemassa mitään vapaata kilpailua, kun kaikki tuotantolaitokset ovat tuottajaosuuskuntien omistuksessa.

Tämän keskustalaisen kartellikapitalismin seurauksena maataloustuottaja kituu EU-tukien varassa ja elintarviketeollisuus, mm. Valio, alentaa tuottajahintojaan ja ajaa maidontuottajat yhä ahtaammalle, kun tämä "kannattamaton" osuuskauppa, eli S-ryhmä investoi suunnattomia summia myymälöiden uusperustantaan ja nimenomaan kaupunkien keskustojen rakentamiseen (tv-uutiset pari päivää sitten), jotta se voisi sulkea "kannattamattomina" kirkonkyliensä vanhojen osuuskauppojen myymälät ja pakottaa asiakkaat ajamaan kymmeniä kilometreja kauemmas uusiin Prismoihin.

Tämä monopolikapitalismi, jota enää kesko hieman häiritsee on keskustalaista politiikkaa, jossa syrjäseutujen pieni ihminen pakotetaan nöyrään kyykkyyn, jotta osuuskauppa voisi kääriä yhteensä miljardien ylihintaa elintarvikkeista voidakseen rakentaa yhä loistokkaampia ostospalatsejaan sinne, mihin väki pikkukylistä joutuu muuttamaan, kun kaupatkin lopetetaan ihmisten läheltä.

-Jäbä

Lue lisää

Ymmärryksi ei riitä arvioimaan maatilojen rakennemuutoksen syitä, kukaan ulkopuolinen taho ei ole ollut kehitystä ohjaamassa, ainoastaan kilpailun tuoma kannattavuusongelma. Turha väittää ulkopuolisen tietämättömän todellisen kehityksen kulkua.

Äpä-älyllinen väite Keskustalaisen kartellikapitalismin seurauksista elintarvikejalostuksen nykytilaan johtuu ainoastaan vapaasta kilpailusta, jossa ympäröivä Eurooppa on yhteinen markkinatalousalue kaikkine sortimentteineen.
Osuuskuntapohjainen elintarviketeollisuus on ainoa vaihtoehto pärjätä kovassa kilpailussa, jossa heikot sulautuu suurempiin yksiköihin ja homma jatkuu. Suomalainen osuuskuntamallinen elintarviketeollisuus on vielä suhteellisen pieni toimimaan kansainvälisillä markkinoilla esimerkiksi tansakalaisten vastaavien osuuskuntien kanssa mutta yritämme parhaamme pysyä kilpailussa mukana.

Sama konsepti toimii myös kaupanalalla, vain vahvat suuret ketjut pärjää valikoimissa kuin myös hintakilailussa. Väite ettei kilpailu toimi on kovin lapsellista, markkinataloudessa tyhjiö täytyy mutta eipä näytä tunkua olevan korjaamaan suuria voittoja.

Mielipidepankki kirjoitti:

onkin siinä, että kuntalaiset eivät ole äänestäneet jaloillaan. Asia on nimittäin niin kuin Jäbä on täällä tuonut jo esille. Kauppa haluaa rakentaa suuria omenoitaan ja jumbojaan moottoreiden varsille. Niiden kannattavuuden takaamiseksi turhat paikalliset kilpailijat pitää saada pois pelistä. Ajatellaan, että kun ihmisen on pakko ajaa sata kilometriä kauppaan, hän ei osta vain yhtä maito- ja kahvipakettia. Silloin pitää saada auto täyteen tavaraa, että bensakuluille tulisi jokin tolkulliselta näyttävä kate.

Lue lisää

Miksi ajaa sata kilometriä kun kävelymatkan päässä on edullinen kauppa, joka kannattaa?
Haeppa netistä tietoa kyseisen kaupan menestystarinasta, monen vuoden perättäinen tappio ei näytä innostavan kauppiasta enää.

Mielipidepankki kirjoitti:

Näiden syrjäisten maaseutukuntien väestöstä on vanhuksia tyypillisesti enemmän kuin kaupunkikunnissa. Näillä vanhuksilla ei useinkaan ole omaa autoa. Lisäksi joukkoliikenne on kehnonlainen. Kerropa miten esim. luhankalainen mummo selvityy päivittäisistä kauppareissuistaan, kun lähin kauppa on Joutsassa noin 40 km päässä? Onko ylipäätään mitään järkeä siinä, että päivittäisostokset pitää tehdä ajamalla 80 km autolla?

Vapaa markkinatalous ei suinkaan tarkoita pellossa elämistä. Kaavoituksessa pitää käyttää järkeä. Ei siinä ole paljonkaan järkeä, että ihmisten pitää ajaa autolla tekemään ostokset kymmenien kilometrien päähän, kun vaihtoehtona on ollut lähikauppa kävelyetäisyyden päässä. Autottomilla tuollainen malli on täysin mahdoton, ellei järjestätä kuljetuksia kodin ja kaupan välillä. Kokoomus on täysin oikealla asialla, kun se pyrkii estämään järjettömyyksiä.

Lue lisää

ihan pihaan tulee.

markkinatalousmies kirjoitti:

Ymmärryksi ei riitä arvioimaan maatilojen rakennemuutoksen syitä, kukaan ulkopuolinen taho ei ole ollut kehitystä ohjaamassa, ainoastaan kilpailun tuoma kannattavuusongelma. Turha väittää ulkopuolisen tietämättömän todellisen kehityksen kulkua.

Äpä-älyllinen väite Keskustalaisen kartellikapitalismin seurauksista elintarvikejalostuksen nykytilaan johtuu ainoastaan vapaasta kilpailusta, jossa ympäröivä Eurooppa on yhteinen markkinatalousalue kaikkine sortimentteineen.
Osuuskuntapohjainen elintarviketeollisuus on ainoa vaihtoehto pärjätä kovassa kilpailussa, jossa heikot sulautuu suurempiin yksiköihin ja homma jatkuu. Suomalainen osuuskuntamallinen elintarviketeollisuus on vielä suhteellisen pieni toimimaan kansainvälisillä markkinoilla esimerkiksi tansakalaisten vastaavien osuuskuntien kanssa mutta yritämme parhaamme pysyä kilpailussa mukana.

Sama konsepti toimii myös kaupanalalla, vain vahvat suuret ketjut pärjää valikoimissa kuin myös hintakilailussa. Väite ettei kilpailu toimi on kovin lapsellista, markkinataloudessa tyhjiö täytyy mutta eipä näytä tunkua olevan korjaamaan suuria voittoja.

Lue lisää

Miten ihmeesä voit puhua kilpailusta maataloustuotannossa, kun esim. maidontuottajalla on mahdollisuus myydä maitonsa vain yhteen meijeriin?

Siinä ei ole mitään "vapaata" kilpailua eikä muutakaan kilpailua, kun Valiolla on monopoli.

Meitä on täällä suunnilleen pietarin asukasluvun verran ihmisiä, joten kansainvälisestä kilpailusta puhuminen on täyttä paskaa, jos tarkoitat, että me muka pystyisimme keskittämällä kaiken yksiin käsiin, tuottajaosuuskunnille, kilpailemaan kansainvälisesti millään tavalla.

Me emme pysty. Sen kisan me häviämme aina, koska eurooppalainen suurteollisuus saa aina raaka-aineensa halvemmalla ja voi jakaa kiinteät kustannuksensa suurempiin tuotantorarjoihin, eli pääsee aina parempaan kustannustehokkuuteen ja pienempiin yksikköhintoihin ja sitä kautta voittaa hintakilpailun.

On siis täyttä typeryyttä yrittää kilpailla siinä sarjassa. Ainoa mahdollisuus on erikoistua lähituotantoon, jolloin vastakkain ei ole Valio ja eurooppalainen juusto, vaan suomalainen paikallinen lähituotantona tuotettu, tuore elintarvike ilman lisä- ja säilöntäaineita ja eurooppalainen suurteollisuuden elintarvike täynnä säilöntä- ja lisäaineita.

Jos väität, että kaupan alalla on kilpailua, et voi olla aivan viisas, tai sitten et vain ymmärrä asiasta mitään.

Kun markkinat ovat 75-prosenttiesti kahden kekusliikkeen hallussa ostoista ja tuonnista tukku- ja vähittäiskauppaan saakka, tiukassa ja pääkonttoriin keskitetyssä ketjuohjauksessa ja nämä kaksi keskusliikettä hallitsevat 85% kaikesta elintarvikkeiden myyntipinta-alasta (eli päättävät valikoimat ja hinnat keskitetysti pääkonttorissaan), niin siinä ei todellakaan ole mitään "vapaata" kilpailua, kun elintarvikekaupan markkinoille ei kunnolla pääse edes saksalainen monikansallinen suuryritys, Lidl.

Olet ilmeisesti antanut kaupan hintamainonnan hämätä itsesi. Siihenhän myös maatalousministeri Anttila puuttui. tarjousmainonta on niittäin täysin suomalainen kuluttajan hämäyskeino, millä nämä kaksi kaupan kartellia koettavat houkutella kuluttajat maksamaan ylihintaa ruoasta, kun panevat - eli pakottavat - tavarantoimittajansa alentamaan erikoistarjousten hinnat ja maksamaan mainoskulut niin, että kauppa voi pitää normaalin katteensa ja rakentaa uusia ostoparatiiseja ilman hintakilpailua.

Tätä vastaan sinun on turha väittää, koska minä satun tietämään asian ihan työni kautta.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Näiden syrjäisten maaseutukuntien väestöstä on vanhuksia tyypillisesti enemmän kuin kaupunkikunnissa. Näillä vanhuksilla ei useinkaan ole omaa autoa. Lisäksi joukkoliikenne on kehnonlainen. Kerropa miten esim. luhankalainen mummo selvityy päivittäisistä kauppareissuistaan, kun lähin kauppa on Joutsassa noin 40 km päässä? Onko ylipäätään mitään järkeä siinä, että päivittäisostokset pitää tehdä ajamalla 80 km autolla?

Vapaa markkinatalous ei suinkaan tarkoita pellossa elämistä. Kaavoituksessa pitää käyttää järkeä. Ei siinä ole paljonkaan järkeä, että ihmisten pitää ajaa autolla tekemään ostokset kymmenien kilometrien päähän, kun vaihtoehtona on ollut lähikauppa kävelyetäisyyden päässä. Autottomilla tuollainen malli on täysin mahdoton, ellei järjestätä kuljetuksia kodin ja kaupan välillä. Kokoomus on täysin oikealla asialla, kun se pyrkii estämään järjettömyyksiä.

Lue lisää

lähtenyt vaikka sitä ostoskeskusta ei ole lähelläkään.

osoita vain tuo syyttely sinne markkinatalouden pesään Keskoon. Kesko teki jo 90-luvulla päätösen että kyläkauppoja ei tarvita. Nosto kyläkauppojen tukkuhinnat ja lisäksi vielä rahdit päälle.

Kyl'kauppojen tukkuhinnat ovat korkeammat kuin markettien ulosmyyntihinnat.

Ei tuossa "kehityksessä" taida puolueilla olla mitään tekemistä. Tukut on ne jotka määräävät missä kauppa on ja missä ei.

Nykyihminen vaatii ison tavaravalikoiman sieltllä mistä ostaa. Ei nykyisin enää lähdetä kahteen kauppaan hakemaan ruokatavaroita. jos niitä ei löydy yhdestä päikasta ne ostetaan sellaisesta tavaratalosta jossa valikoima riittä yhteen kauppareissuun. kyläkaupoilla ei ole yksinkerteisesti varaa sellaiseen valikoimaan kuin nykyihminenn vaatii.

Kuöluttjahan viimekädessä ratkaisees en onko kauppa kyl'ällä vai ei. Jos on halu ostaa perusruokatavara kyläkaupasta niin 20% kalliimmalla ja täydentää ostoksia siellä 40 kilometrin päässä niin mikä siinä. Tahtoo vain olla niin että kun sinne 40 kilometrin päähän lähdetään täydennysostoille sieltä tuodaan myös halvemmat muut tavarat.

Lipponen ja Demarit oli 20 vuotta hallitusvastuussa. Miksi Demarit eivät järjestäneet sinä aikana asioita niin että kyläkaupat olisi säilyneet? Meidän kyl'äkauppa lopetti Demarivallan aikana. Oliko sekin Keskustan syy?

>Hohhoijaa kirjoitti:

lähtenyt vaikka sitä ostoskeskusta ei ole lähelläkään.

osoita vain tuo syyttely sinne markkinatalouden pesään Keskoon. Kesko teki jo 90-luvulla päätösen että kyläkauppoja ei tarvita. Nosto kyläkauppojen tukkuhinnat ja lisäksi vielä rahdit päälle.

Kyl'kauppojen tukkuhinnat ovat korkeammat kuin markettien ulosmyyntihinnat.

Ei tuossa "kehityksessä" taida puolueilla olla mitään tekemistä. Tukut on ne jotka määräävät missä kauppa on ja missä ei.

Nykyihminen vaatii ison tavaravalikoiman sieltllä mistä ostaa. Ei nykyisin enää lähdetä kahteen kauppaan hakemaan ruokatavaroita. jos niitä ei löydy yhdestä päikasta ne ostetaan sellaisesta tavaratalosta jossa valikoima riittä yhteen kauppareissuun. kyläkaupoilla ei ole yksinkerteisesti varaa sellaiseen valikoimaan kuin nykyihminenn vaatii.

Kuöluttjahan viimekädessä ratkaisees en onko kauppa kyl'ällä vai ei. Jos on halu ostaa perusruokatavara kyläkaupasta niin 20% kalliimmalla ja täydentää ostoksia siellä 40 kilometrin päässä niin mikä siinä. Tahtoo vain olla niin että kun sinne 40 kilometrin päähän lähdetään täydennysostoille sieltä tuodaan myös halvemmat muut tavarat.

Lipponen ja Demarit oli 20 vuotta hallitusvastuussa. Miksi Demarit eivät järjestäneet sinä aikana asioita niin että kyläkaupat olisi säilyneet? Meidän kyl'äkauppa lopetti Demarivallan aikana. Oliko sekin Keskustan syy?

Lue lisää

Ei enää ole mitään tukkukauppoja. on vain kaksi keskusliikettä - S-ryhmä ja Kesko - ja niiden tiukasti johdetut kauppaketjut, joissa kaikki toiminnot on yhdistettu ostoista tukkutoimintoihin ja vähittäismyyntiin saman johdon alaisuuteen.

Jokainen kyläkauppa olisi edelleen kannattava, elleivät nämä keskusliikkeet haluaisi siirtää kuluttajia vielä kannattavampien suurmyymälöidensä asiakkaiksi, mistä syystä ne rakentavat suurmyymälöitä edelleen voidakseeen lopettaa pienemmät myymälänsä, jotka tietenkin muuttuvat kannattamattomiksi sen jälkeen, kun keskusliike on siirrättänyt asiakkaat pienemmästä myymälästään suurempaan myymälään - hieman kauemmaksi asiakkaan kotoa ja hieman pidemmän automatkan päähän.

ihmettelen kovasti, että näiden polttoainehintojen aikana ei kukaan laske ostoskorin "edulliseen" hintaan sitä paljonko kauppareissun bensalasku kasvattaa ostoskorin hintaa.

-Jäbä

-Jäbä kirjoitti:

Kun vapaaseen markkinatalouteen kuuluu olennaisesti se, että kilpailu on vapaata, niin kaupan alalla se ei sitä ole.

Vapaan markkinatalouden vapaa kilpailu toteutuisi vain tilanteessa, jossa on paljon keskenään tasavahvoja yrittäjiä. Tämän sanoi maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tv:ssä uudelleen juuri puolen päivän jälkeen.

Keskusta tuhoaa koko ajan omia kannatusalueitaan, kun se jatkaa kaupan kohdalla samaa keskittämistä, minkä se aloitti maataloustuotannon kohdalla tukemalla maatiklojen ajamista vain harvojen ökyisäntien käsiin ja junailemalla tuottajaosuustoiminnan niin, ettei lihan- ja maidonjalostuksessa ole olemassa mitään vapaata kilpailua, kun kaikki tuotantolaitokset ovat tuottajaosuuskuntien omistuksessa.

Tämän keskustalaisen kartellikapitalismin seurauksena maataloustuottaja kituu EU-tukien varassa ja elintarviketeollisuus, mm. Valio, alentaa tuottajahintojaan ja ajaa maidontuottajat yhä ahtaammalle, kun tämä "kannattamaton" osuuskauppa, eli S-ryhmä investoi suunnattomia summia myymälöiden uusperustantaan ja nimenomaan kaupunkien keskustojen rakentamiseen (tv-uutiset pari päivää sitten), jotta se voisi sulkea "kannattamattomina" kirkonkyliensä vanhojen osuuskauppojen myymälät ja pakottaa asiakkaat ajamaan kymmeniä kilometreja kauemmas uusiin Prismoihin.

Tämä monopolikapitalismi, jota enää kesko hieman häiritsee on keskustalaista politiikkaa, jossa syrjäseutujen pieni ihminen pakotetaan nöyrään kyykkyyn, jotta osuuskauppa voisi kääriä yhteensä miljardien ylihintaa elintarvikkeista voidakseen rakentaa yhä loistokkaampia ostospalatsejaan sinne, mihin väki pikkukylistä joutuu muuttamaan, kun kaupatkin lopetetaan ihmisten läheltä.

-Jäbä

Lue lisää

alkaa harjoittaa vähittäiskauppaa?

Tuolta se näyttää kunjh koko ajanh nhaukut vain Keskustaa sitä keskittämisestä. Keskittämisen "pastorit" löytyvät Kokoomuksesta. Keskistettänb aina vain suurempiin kuntiin, soorempia teollisuuslaitoksia, Suurempia kauppoja.... Kokoomuksen kanta on että mitä suurempi yksikkö sitä halvemmat hinnat.

Sinä kuitenkin koko ajan jauhat Kokoomuksen kannattajana ihan päinvastaista. Osoita tuo arvostelusi sinne missä sitä keskittämistä suositaan. Sinne missä vaaditaa koko suomeen 40 kuntaa. kaupan keskittäminen on täsmälleen samaa kehitystä.

Mitä vatio edellä sitä markinatalous perässä. Kokoomus keskittäisi, jos olisi sen vallassa, koko päivttäistavarakaupan yhteen keskusliikkeeseen, koska se on >Kokoomuksen mielestä kaikkein tehokkainta.

-Jäbä kirjoitti:

Miten ihmeesä voit puhua kilpailusta maataloustuotannossa, kun esim. maidontuottajalla on mahdollisuus myydä maitonsa vain yhteen meijeriin?

Siinä ei ole mitään "vapaata" kilpailua eikä muutakaan kilpailua, kun Valiolla on monopoli.

Meitä on täällä suunnilleen pietarin asukasluvun verran ihmisiä, joten kansainvälisestä kilpailusta puhuminen on täyttä paskaa, jos tarkoitat, että me muka pystyisimme keskittämällä kaiken yksiin käsiin, tuottajaosuuskunnille, kilpailemaan kansainvälisesti millään tavalla.

Me emme pysty. Sen kisan me häviämme aina, koska eurooppalainen suurteollisuus saa aina raaka-aineensa halvemmalla ja voi jakaa kiinteät kustannuksensa suurempiin tuotantorarjoihin, eli pääsee aina parempaan kustannustehokkuuteen ja pienempiin yksikköhintoihin ja sitä kautta voittaa hintakilpailun.

On siis täyttä typeryyttä yrittää kilpailla siinä sarjassa. Ainoa mahdollisuus on erikoistua lähituotantoon, jolloin vastakkain ei ole Valio ja eurooppalainen juusto, vaan suomalainen paikallinen lähituotantona tuotettu, tuore elintarvike ilman lisä- ja säilöntäaineita ja eurooppalainen suurteollisuuden elintarvike täynnä säilöntä- ja lisäaineita.

Jos väität, että kaupan alalla on kilpailua, et voi olla aivan viisas, tai sitten et vain ymmärrä asiasta mitään.

Kun markkinat ovat 75-prosenttiesti kahden kekusliikkeen hallussa ostoista ja tuonnista tukku- ja vähittäiskauppaan saakka, tiukassa ja pääkonttoriin keskitetyssä ketjuohjauksessa ja nämä kaksi keskusliikettä hallitsevat 85% kaikesta elintarvikkeiden myyntipinta-alasta (eli päättävät valikoimat ja hinnat keskitetysti pääkonttorissaan), niin siinä ei todellakaan ole mitään "vapaata" kilpailua, kun elintarvikekaupan markkinoille ei kunnolla pääse edes saksalainen monikansallinen suuryritys, Lidl.

Olet ilmeisesti antanut kaupan hintamainonnan hämätä itsesi. Siihenhän myös maatalousministeri Anttila puuttui. tarjousmainonta on niittäin täysin suomalainen kuluttajan hämäyskeino, millä nämä kaksi kaupan kartellia koettavat houkutella kuluttajat maksamaan ylihintaa ruoasta, kun panevat - eli pakottavat - tavarantoimittajansa alentamaan erikoistarjousten hinnat ja maksamaan mainoskulut niin, että kauppa voi pitää normaalin katteensa ja rakentaa uusia ostoparatiiseja ilman hintakilpailua.

Tätä vastaan sinun on turha väittää, koska minä satun tietämään asian ihan työni kautta.

-Jäbä

Lue lisää

vaihtoehtoa. Jokaisella on mahdollisuus valita noiden välilä. Muuten keräävät maitoa ristiin. ei muuta kuin sopimus pöytään ja maidon ostaja vaihtuu.

ÄLä pöljäile kirjoitti:

alkaa harjoittaa vähittäiskauppaa?

Tuolta se näyttää kunjh koko ajanh nhaukut vain Keskustaa sitä keskittämisestä. Keskittämisen "pastorit" löytyvät Kokoomuksesta. Keskistettänb aina vain suurempiin kuntiin, soorempia teollisuuslaitoksia, Suurempia kauppoja.... Kokoomuksen kanta on että mitä suurempi yksikkö sitä halvemmat hinnat.

Sinä kuitenkin koko ajan jauhat Kokoomuksen kannattajana ihan päinvastaista. Osoita tuo arvostelusi sinne missä sitä keskittämistä suositaan. Sinne missä vaaditaa koko suomeen 40 kuntaa. kaupan keskittäminen on täsmälleen samaa kehitystä.

Mitä vatio edellä sitä markinatalous perässä. Kokoomus keskittäisi, jos olisi sen vallassa, koko päivttäistavarakaupan yhteen keskusliikkeeseen, koska se on >Kokoomuksen mielestä kaikkein tehokkainta.

Lue lisää

Kun kunnat ovat olemassa paikallista itsehallintoa varten, niin tämä itsehallinto tulisi järjestää sellaisten luontevien ja luonnollisten alueiden pohjalle, jossa ihmiset pääasiassa asioivat ja käyvät työssä selvästi nähtävän, rajatun alueen sisällä.

Nämä alueet ovat nykyisin paljon isompia kuin silloin hevoskärryhen aikaan, jolloin nykyiset kunnat on muodostettu.

Keskittminen ei sinänsä ole mikään tavoite, vaan pelkkä keino saada tuotetuksi parempia palveluja kaikille ilman, että palvelujen kustannukset nousevat enemmän kuin kansantulo.

Kaupat puolestaan ovat keskittyneet kahteen suureen keskusliikkeeseen vain siksi, että vapaan kilpailun säilymisestä ei ole huolehdittu, vaan keskittymisen on sallittu tapahtua vapaan kilpailun kustannuksella.

-Jäbä

Älä Pöljäile kirjoitti:

vaihtoehtoa. Jokaisella on mahdollisuus valita noiden välilä. Muuten keräävät maitoa ristiin. ei muuta kuin sopimus pöytään ja maidon ostaja vaihtuu.

Kahden ei tarvitse kilpailla, kun kumpikin on liian hallitsevassa asemassa voidakseen sanella ehtonsa.

Kilpailu toimii vain silloin vapaasti, kun vaihtoehtoja on riittävän monia ja ne kaikki ovat keskenään hyvin tasavahvoja eikä yhdelläkään ole hallitsevaa asemaa suhteessa muihin.

-Jäbä kirjoitti:

Miten ihmeesä voit puhua kilpailusta maataloustuotannossa, kun esim. maidontuottajalla on mahdollisuus myydä maitonsa vain yhteen meijeriin?

Siinä ei ole mitään "vapaata" kilpailua eikä muutakaan kilpailua, kun Valiolla on monopoli.

Meitä on täällä suunnilleen pietarin asukasluvun verran ihmisiä, joten kansainvälisestä kilpailusta puhuminen on täyttä paskaa, jos tarkoitat, että me muka pystyisimme keskittämällä kaiken yksiin käsiin, tuottajaosuuskunnille, kilpailemaan kansainvälisesti millään tavalla.

Me emme pysty. Sen kisan me häviämme aina, koska eurooppalainen suurteollisuus saa aina raaka-aineensa halvemmalla ja voi jakaa kiinteät kustannuksensa suurempiin tuotantorarjoihin, eli pääsee aina parempaan kustannustehokkuuteen ja pienempiin yksikköhintoihin ja sitä kautta voittaa hintakilpailun.

On siis täyttä typeryyttä yrittää kilpailla siinä sarjassa. Ainoa mahdollisuus on erikoistua lähituotantoon, jolloin vastakkain ei ole Valio ja eurooppalainen juusto, vaan suomalainen paikallinen lähituotantona tuotettu, tuore elintarvike ilman lisä- ja säilöntäaineita ja eurooppalainen suurteollisuuden elintarvike täynnä säilöntä- ja lisäaineita.

Jos väität, että kaupan alalla on kilpailua, et voi olla aivan viisas, tai sitten et vain ymmärrä asiasta mitään.

Kun markkinat ovat 75-prosenttiesti kahden kekusliikkeen hallussa ostoista ja tuonnista tukku- ja vähittäiskauppaan saakka, tiukassa ja pääkonttoriin keskitetyssä ketjuohjauksessa ja nämä kaksi keskusliikettä hallitsevat 85% kaikesta elintarvikkeiden myyntipinta-alasta (eli päättävät valikoimat ja hinnat keskitetysti pääkonttorissaan), niin siinä ei todellakaan ole mitään "vapaata" kilpailua, kun elintarvikekaupan markkinoille ei kunnolla pääse edes saksalainen monikansallinen suuryritys, Lidl.

Olet ilmeisesti antanut kaupan hintamainonnan hämätä itsesi. Siihenhän myös maatalousministeri Anttila puuttui. tarjousmainonta on niittäin täysin suomalainen kuluttajan hämäyskeino, millä nämä kaksi kaupan kartellia koettavat houkutella kuluttajat maksamaan ylihintaa ruoasta, kun panevat - eli pakottavat - tavarantoimittajansa alentamaan erikoistarjousten hinnat ja maksamaan mainoskulut niin, että kauppa voi pitää normaalin katteensa ja rakentaa uusia ostoparatiiseja ilman hintakilpailua.

Tätä vastaan sinun on turha väittää, koska minä satun tietämään asian ihan työni kautta.

-Jäbä

Lue lisää

Maataloudessa ja erikoisesti elintarviketeollisuudessa on jatkuva kilpailu markkinaosuuksista EU:n sisällä, tästä ei liene tarvetta pitää pitempää esitelmää? On hyvä muistaa ettei Suomi ole enää suljettu markkina-alue omine hintakartelleineen.
Tuottajaosuuskuntien omistama Valio on osoittautunut hyväksi kumppaniksi tässä kansainvälisessä kilpailussa erityisesti meitä tuottajia kohtaan, sillä Valio on pytynyt tilittämään EU:n sisällä korkeampaa maidon tuottajahintaa kuin monet muut maat. Esimerkkinä ruotsalainen maidontuottaja saa maidosta noin 27 snt/l ja suomalainen vastaava maidontuottaja tällä hetkellä noin 35 snt/l.

Päin vastoin kuin paskottelit, keskittämällä voimavarat suomalainen elinterviketeollisuus on menestynyt hyvin kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla. Valio vie elintarvikkeita ympäri maailmaa aina USA:ta myöten ja erikoisesti Venäjän vienti on ollut Valion ykköskohde vuosikymmenet.
Samoin tuottajaosuuskuntien omistamat lihateollisuusyritykset ovat vallanneet Ruotsin ja Baltien maiden markkina-alueet merkittävissä määrin, samoin kuin Puolassa ja Venäjällä vastaavasti hieman pienemillä osuuksilla mutta se kertoo hyvin suomalaisen keskittyneen elintarviketeollisuuden kilpailukyvystä toimia avoimilla markkinoilla.

Päin vastoin kuin vaahtoat, mitään taantuman merkkejä elintarviketeollisuuden näköpiirissä ei ole havaittavissa, päin vastoin saattaa tapahtua jälleen laajentumista laman jälkeisissä markkinaosuuksien uusjaossa. Mielestäni siinä ei ole mitään typeryyttä jos jo kansainväliseksi toimijaksi päässyt suomalainen elintarviketeollisuus pyrkii laajenemaan edelleen. Päin vastoin se tuo lisää vaikuttavuutta suomalaisen yrityksen maineeseen ja lisätuloja omistajakunnalle ja sitä kautta yhteistä jaettavaa yhteiskunnalle.

Väitän edelleen, että suomalainen vähittäiskauppa on tiukasti kilpailtu. Ellei näin olisi, löysän rahan hakuun tulisi välittömästi noutaja mutta näin ei vaan tapahdu.
Kilpailun seurauksena lähti ensimmäisenä kyläkaupat ja pienemmät tukkuliikkeet, koska eivät kyenneet vastaamaan kilpailun tuomiin haasteissiin. E-liike ei ole kyennyt laajenemaan ollenkaan kovassa kilpailutilanteessa vaan on jumittunut oman harrasuskovaisten asiakaskunnan pienten piiriksi.
Lidl on rämpinyt henkitoreissan kuoleeko vaiko ei kuole mutta mitään elinvoimaisuuden merkkejä ei ole näkyvissä. Kaikki tämä vain siksi kun kilpailu on niin kovaa ettei voittoja kerry.

Loppulausuma: E-liike ja Lidl eivät rakenna, silti niiden taseet ovat kuralla, miten sen selität parhain päin?

Tätä vastaan sinun on turha väittää, koska minäkin satun tietämään asian ihan työni kautta.

Mielipidepankki kirjoitti:

nähdä sitä uutispätkää, mikä asiasta tehtiin. Luhankalaiset itse olivat kunnanjohtajaa myöten enemmän kuin käärmeissään. Kunnanjohtaja lupasi tv-lähetyksessä, että sille kauppiaalle, joka tulee korjaamaan tilanteen, tarjotaan maat ja mannut houkuttumeksi. Kauppa saa kaikki mahdolliset lisäplavelut kuten postipalvelut hoitaakseen, jos vain tahtoo. Kuntalaisten kommentit olivat tosi kitkeäriä, niin kitkeriä, että luultavasti rivosuisummat piti leikata ohjelmasta pois. Että näin nämä paikalliset suhtautuivat sinun vapauteesi.

Lue lisää

Jos Kuhanka laiset olisivat halunneet pitää kauooansa olisi asukkaiden pitänyt keskittää ostonsa kauppaan. Sehän on itseasiassa asukkaiden valinta mistä ostavat. Kaikki kaupoat pysyvät jos siellä on asiakkaita jotka ostavat. Jos ei ole tarpeeksi asikkaita kauppa sulkee ovensa.

-Jäbä kirjoitti:

Kun kunnat ovat olemassa paikallista itsehallintoa varten, niin tämä itsehallinto tulisi järjestää sellaisten luontevien ja luonnollisten alueiden pohjalle, jossa ihmiset pääasiassa asioivat ja käyvät työssä selvästi nähtävän, rajatun alueen sisällä.

Nämä alueet ovat nykyisin paljon isompia kuin silloin hevoskärryhen aikaan, jolloin nykyiset kunnat on muodostettu.

Keskittminen ei sinänsä ole mikään tavoite, vaan pelkkä keino saada tuotetuksi parempia palveluja kaikille ilman, että palvelujen kustannukset nousevat enemmän kuin kansantulo.

Kaupat puolestaan ovat keskittyneet kahteen suureen keskusliikkeeseen vain siksi, että vapaan kilpailun säilymisestä ei ole huolehdittu, vaan keskittymisen on sallittu tapahtua vapaan kilpailun kustannuksella.

-Jäbä

Lue lisää

yksi kauppa.

Juuri niin. Eli keskttämistä. Miten tuolla mallillla sitten palvelut pysyvät hajautettuna kyläkunnille?

Tuota ristiriitaa sinun ajumaailmassa minä yritän juuri herätellä. Jos keskitetään niin palvelut myös keskittyy, myös kauppa.

Et sätajuu?

Markkinatalousmies kirjoitti:

Maataloudessa ja erikoisesti elintarviketeollisuudessa on jatkuva kilpailu markkinaosuuksista EU:n sisällä, tästä ei liene tarvetta pitää pitempää esitelmää? On hyvä muistaa ettei Suomi ole enää suljettu markkina-alue omine hintakartelleineen.
Tuottajaosuuskuntien omistama Valio on osoittautunut hyväksi kumppaniksi tässä kansainvälisessä kilpailussa erityisesti meitä tuottajia kohtaan, sillä Valio on pytynyt tilittämään EU:n sisällä korkeampaa maidon tuottajahintaa kuin monet muut maat. Esimerkkinä ruotsalainen maidontuottaja saa maidosta noin 27 snt/l ja suomalainen vastaava maidontuottaja tällä hetkellä noin 35 snt/l.

Päin vastoin kuin paskottelit, keskittämällä voimavarat suomalainen elinterviketeollisuus on menestynyt hyvin kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla. Valio vie elintarvikkeita ympäri maailmaa aina USA:ta myöten ja erikoisesti Venäjän vienti on ollut Valion ykköskohde vuosikymmenet.
Samoin tuottajaosuuskuntien omistamat lihateollisuusyritykset ovat vallanneet Ruotsin ja Baltien maiden markkina-alueet merkittävissä määrin, samoin kuin Puolassa ja Venäjällä vastaavasti hieman pienemillä osuuksilla mutta se kertoo hyvin suomalaisen keskittyneen elintarviketeollisuuden kilpailukyvystä toimia avoimilla markkinoilla.

Päin vastoin kuin vaahtoat, mitään taantuman merkkejä elintarviketeollisuuden näköpiirissä ei ole havaittavissa, päin vastoin saattaa tapahtua jälleen laajentumista laman jälkeisissä markkinaosuuksien uusjaossa. Mielestäni siinä ei ole mitään typeryyttä jos jo kansainväliseksi toimijaksi päässyt suomalainen elintarviketeollisuus pyrkii laajenemaan edelleen. Päin vastoin se tuo lisää vaikuttavuutta suomalaisen yrityksen maineeseen ja lisätuloja omistajakunnalle ja sitä kautta yhteistä jaettavaa yhteiskunnalle.

Väitän edelleen, että suomalainen vähittäiskauppa on tiukasti kilpailtu. Ellei näin olisi, löysän rahan hakuun tulisi välittömästi noutaja mutta näin ei vaan tapahdu.
Kilpailun seurauksena lähti ensimmäisenä kyläkaupat ja pienemmät tukkuliikkeet, koska eivät kyenneet vastaamaan kilpailun tuomiin haasteissiin. E-liike ei ole kyennyt laajenemaan ollenkaan kovassa kilpailutilanteessa vaan on jumittunut oman harrasuskovaisten asiakaskunnan pienten piiriksi.
Lidl on rämpinyt henkitoreissan kuoleeko vaiko ei kuole mutta mitään elinvoimaisuuden merkkejä ei ole näkyvissä. Kaikki tämä vain siksi kun kilpailu on niin kovaa ettei voittoja kerry.

Loppulausuma: E-liike ja Lidl eivät rakenna, silti niiden taseet ovat kuralla, miten sen selität parhain päin?

Tätä vastaan sinun on turha väittää, koska minäkin satun tietämään asian ihan työni kautta.

Lue lisää

Kansainvälinen kilpailu on pelkkä myytti, jos katsotaan volyymejä ja viennin myyntituloja. Montako promillea se on esim. Valion myyntituloista?

kaupan kotimainen kilpailu on yhtä kuin nolla, koska keskusliikkeet kilpailevat vain uusperustannalla, johon ne nylkevät rahat kuluttajalta. katso keskusliikkeiden taseista rakennusinvestoinnit, niin näet ne miljardit, jotka sinultakin on laskutettu turhaan, koska väkimäärä ei kasva ja muuttoliikkeen tarvitsema uusi myymälätila on vain murto osa siitä, mitä kauppa rakentaa.

Kilpailun puutettä, eli kahden suuren hallitsevaa markkina-asemaa, todistaa juuri se, ettei esim. Lidl'in kaltainen, eurooppalainen suuryritys, jolla sentään on pääomia vaikka millä mitalla, tahdo millään päästä asettumaan Suomen elintarvikekaupan markkinoille.

Se, että pienet kyläkaupat ja pienet, yksityiset tukkuliikkeet olisivat hävinneet kipailussa on myös asian kaunistelua. Pieniä kauppoja alkoi toki kuolla muuttoliikkeen vuoksi, mutta lukumääräisesti suurin osa niistä on lopetettu keskusliikkeiden toimesta täysin kannattavina, koska keskusliike haluaa isommat voitot, jotka se saa vain isommista toimipaikoista.

Tukkupuolen kuolemaa edusti TUKO, jonka Kesko ja SOK kaatoivat sillä, että nimenomaan keskittivät ketjuohjauksensa ja käyttivät hallitsevaa markkina-asemaansa tavarantoimittajiin edellyttämällä (tai suorastaan kiristämällä) itselleen TUKOlaisia tukkureita suuremmat volyymialennukset. Kesko ja SOK myös kiristivät erikoistarjouskampanjoittensa mainostustannukset tavarantoimittajiltaan, mihin TUKO ei samassa määrin pystynyt, kun se ei ollut yhtä keskitetty organisaatio, vaan useiden itsenäisten tukkureiden ja niiden yksityisten asiakaskauppiaiden yhteistyöjärjestö.

TUKOn nujertaminen pois markkinoilta on koulusimerkki siitä, miten hallitseva markkina-asemaa käytetään vapaan kilpailun vastaisesti.

E-liike muuten aloitti ensimmäisenä suomessa tiukasti keskitetyn, ketjumaisen toiminnan, jossa kaikki oli integroitu yksiin käsiin, eli sama päättäjä hoiti ostot, tuonnin, tukkutoiminnat, vähittäiskaupan ja markkinoinnin. Kun tämä oli hyvässä vauhdissa 80-luvun puolivälissä, ja E-liike teki ketjutoimintansa ansiosta kunnon tulosta, ryhtyivät Kesko ja SOK matkimaan sitä.

Kilpailuasiamies yritti tuolloin kieltää sellaisen mainonnan, jossa esim. Kesko mainosti koko maassa samoja tarjoustuotteita samaan hintaan, koska se on SopMenL:n (laki sopimattomasta menettelystä kilpailutoiminnassa) vastaista, mutta joutui perumaan kieltonsa, koska se olisi saattanut keskusliikkeet eriarvoiseen asemaan. E-liike oli nimittäin fuusioitunut yhden omistajan kösiin ja sille oli laillista päättää hinnat tukkutasolla, mutta Keskon ja TUKOn kohdalla se olisi ollut laitonta, koska lain mukaan tukkuri ei saanut määrätä vähittäisportaan kuluttajahintaa. SOK olisi voinut menetellä E-liikkeen tapaan vain kussakin osuuskaupassa erikseen, muttei valtakunnallisesti.

Älä siis enää viitsi uhua mitää elintarvikkeiden vähittäiskaupan vapaasta kilpailusta, koska sellaistahan siellä ei ole koskaan ollut. Pelkkä kahden kartelli vain.

-Jäbä

on ihan hyvä, että Luhangasta lähtee kauppa, jos ajattelisin asiaa vain kyynisesti poliittiselta kannalta. Sehän vain kertoo siitä, että kepulainen haja-asutusmalli tuo muassaan tällaisia ongelmia.

Tv:ssä haastatellut luhankalaiset eivät olleet mitään rollaattorimummoja. Silti he olivat erittäin suivaantuneita tilanteeseen ja kunnanjohtaja suorastaan kusu sukassa.

Olivat sitten syynä ideaparkit tai jokin muu, haja-asutusmalli osoittaa tässä toimimattomuutensa kaupunkimaiseen asumiseen verrattuna. Minullakin on lähimpään kauppaan matkaa noin kilometri, mutta se matka sujuu tarvittaessa esim. polkupyörällä. Naapurin ikäihminen käy kaupassa bussilla, joita täällä pääkaupunkiseudulla liikkuu vähintään yksi tunnissa melkein joka perukalta. Kauppoja on valittavana useita ainakin kolmesta kauppaketjusta. Palvelut ovat aivan loistavat luhankalaisiin verrattuna, asui sitten missä päin pääkaupunkiseutua tahansa. Muissa suurissa kaupungeissa tilanne lienee samankaltainen. Lisäksi Helsingin mittavat palvelut ovat tiheän joukkoliikenteen ansiosta kenen tahansa saatavilla ja suhteellisen helposti.

Suuria kauppakeskuksia voidaan rakentaa nimenomaan pääkaupunkiseudun sisälle. Niihin ei tarvitse mennä omalla autolla, vaan pääsee kätevästi joukkoliikennettä hyväksi käyttäen. Tällaisia ovat esim. Kampin kauppakeskus, jonka alla on bussoterminaali ja metro tulee viereen, Itäkeskus, joka on metro- ja yhdysliikenteen keskus sekä Iso-Omena Leppävaarassa, joka on lähijunaliikenteen aseman vieressä. Vaikeammin tavoitettavat kauppakeskukset kuten Jumbo Tammistossa ja Ikeat Vantaalla ja Espoossa järjestävät itse joukkoliikennepalveluja asiakkaille. Kaikki tämä on mahdollista, kun markkinat ovat riittävän isot eli porukkaa on tarpeeksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

on ihan hyvä, että Luhangasta lähtee kauppa, jos ajattelisin asiaa vain kyynisesti poliittiselta kannalta. Sehän vain kertoo siitä, että kepulainen haja-asutusmalli tuo muassaan tällaisia ongelmia.

Tv:ssä haastatellut luhankalaiset eivät olleet mitään rollaattorimummoja. Silti he olivat erittäin suivaantuneita tilanteeseen ja kunnanjohtaja suorastaan kusu sukassa.

Olivat sitten syynä ideaparkit tai jokin muu, haja-asutusmalli osoittaa tässä toimimattomuutensa kaupunkimaiseen asumiseen verrattuna. Minullakin on lähimpään kauppaan matkaa noin kilometri, mutta se matka sujuu tarvittaessa esim. polkupyörällä. Naapurin ikäihminen käy kaupassa bussilla, joita täällä pääkaupunkiseudulla liikkuu vähintään yksi tunnissa melkein joka perukalta. Kauppoja on valittavana useita ainakin kolmesta kauppaketjusta. Palvelut ovat aivan loistavat luhankalaisiin verrattuna, asui sitten missä päin pääkaupunkiseutua tahansa. Muissa suurissa kaupungeissa tilanne lienee samankaltainen. Lisäksi Helsingin mittavat palvelut ovat tiheän joukkoliikenteen ansiosta kenen tahansa saatavilla ja suhteellisen helposti.

Suuria kauppakeskuksia voidaan rakentaa nimenomaan pääkaupunkiseudun sisälle. Niihin ei tarvitse mennä omalla autolla, vaan pääsee kätevästi joukkoliikennettä hyväksi käyttäen. Tällaisia ovat esim. Kampin kauppakeskus, jonka alla on bussoterminaali ja metro tulee viereen, Itäkeskus, joka on metro- ja yhdysliikenteen keskus sekä Iso-Omena Leppävaarassa, joka on lähijunaliikenteen aseman vieressä. Vaikeammin tavoitettavat kauppakeskukset kuten Jumbo Tammistossa ja Ikeat Vantaalla ja Espoossa järjestävät itse joukkoliikennepalveluja asiakkaille. Kaikki tämä on mahdollista, kun markkinat ovat riittävän isot eli porukkaa on tarpeeksi.

Lue lisää

Vaan on se eri mukavaa hypätä kepu-corollaan (corolla kun on kepulaisen symboli, muut ei sillä aja) ja hurauttaa kauppaan halki kauniiden maalaismaisemien. Auton saa parkkiin ihan kaupan oven pieleen, ostokset on helppo sujauttaa takakonttiin ja takaisin kotiin. Ihan toista kuin ruuhkaisissa busseissa kauppakassien kanssa taistelu lastenvaunuja kuskaavien äitien ja humalaisten spurkujen seassa.

Mielipidepankki kirjoitti:

on ihan hyvä, että Luhangasta lähtee kauppa, jos ajattelisin asiaa vain kyynisesti poliittiselta kannalta. Sehän vain kertoo siitä, että kepulainen haja-asutusmalli tuo muassaan tällaisia ongelmia.

Tv:ssä haastatellut luhankalaiset eivät olleet mitään rollaattorimummoja. Silti he olivat erittäin suivaantuneita tilanteeseen ja kunnanjohtaja suorastaan kusu sukassa.

Olivat sitten syynä ideaparkit tai jokin muu, haja-asutusmalli osoittaa tässä toimimattomuutensa kaupunkimaiseen asumiseen verrattuna. Minullakin on lähimpään kauppaan matkaa noin kilometri, mutta se matka sujuu tarvittaessa esim. polkupyörällä. Naapurin ikäihminen käy kaupassa bussilla, joita täällä pääkaupunkiseudulla liikkuu vähintään yksi tunnissa melkein joka perukalta. Kauppoja on valittavana useita ainakin kolmesta kauppaketjusta. Palvelut ovat aivan loistavat luhankalaisiin verrattuna, asui sitten missä päin pääkaupunkiseutua tahansa. Muissa suurissa kaupungeissa tilanne lienee samankaltainen. Lisäksi Helsingin mittavat palvelut ovat tiheän joukkoliikenteen ansiosta kenen tahansa saatavilla ja suhteellisen helposti.

Suuria kauppakeskuksia voidaan rakentaa nimenomaan pääkaupunkiseudun sisälle. Niihin ei tarvitse mennä omalla autolla, vaan pääsee kätevästi joukkoliikennettä hyväksi käyttäen. Tällaisia ovat esim. Kampin kauppakeskus, jonka alla on bussoterminaali ja metro tulee viereen, Itäkeskus, joka on metro- ja yhdysliikenteen keskus sekä Iso-Omena Leppävaarassa, joka on lähijunaliikenteen aseman vieressä. Vaikeammin tavoitettavat kauppakeskukset kuten Jumbo Tammistossa ja Ikeat Vantaalla ja Espoossa järjestävät itse joukkoliikennepalveluja asiakkaille. Kaikki tämä on mahdollista, kun markkinat ovat riittävän isot eli porukkaa on tarpeeksi.

Lue lisää

Kerroit vakuuttavasti kuinka kaupan palvelut pelaa pääkaupunkiseudulla ja kaikesta päätellen olet tyytyväinen niiden tarjontaan. Epäilen kuitenkin mister -Jäbän kauhistelevan kauppojen ja keskittymistä pienelle alalle, joita etupäässä omistavat S-ketju ja K-kauppa ja vievät pienet kaupat samalla ahdinkoon.

Toisaalta täällä kepukunnassa, jossa saan asua siinä ympäristössä, joka viehättää enemmän kuin kalsea kivikylä. Palvelut näyttävät pelaavan hyvin, työpaikka tuossa vajaan kymmenen kilometrin päässä kirkonkylällä, johon matka-aika 6 minuuttia ja ostokset voi yhdistää työssäkäynnin yhteyteen, joten ylimääräistä reissua ei välttämättä tule perinteisten ruokaostosten yhteydessä.

Kaupan palvelut siis pelaa hyvin ja mikä parasta näissä kepukunnissa, terveyskeskusjonot ovat lyhyet ja auto joka talossa, joten odotusajat kaiken kaikkiaan jäävät lyhyeksi.
Yleensäkin kammoksun suuria ihmismääriä jonottamassa mitä tahansa palvelua, jotka väistämättä ovat kaupunkien riesa. Muistuu mieleen entisessä Neuvostoliitossa pitkät jonot kauppoihin kuinka mummot jonotti puoli päivää päästäkseen tekemään leipäostoksen. Täällä kepukunnan paikallisissa kaupoissa jonot kulkee supsikkaasti ja mukva vaihtaa samalla päivän kuulumiset tuttujen kesken, jota ilmiötä ei kaupungissa tunneta vaan kaikki asiakkaat kulkee tuppisuuna kuin patsaat kassan ohi. Inhimillistä sanoisin, mitäpä sitä tuntemattomille asioitaan kertomaan.

Kun yksityinen yritys ei jatka toimintaansa tappion kierteessä vaan osaa tehdä johtopäätökset pistää pillit pussiin ja olla tekemättä enempää taloudellista vahinkoa itselleen. Valtion yhtiöt ei tätä taitoa osaa vaan pistetään veroeuroja palamaan tarpeeksi tappioiden peittämiseen ja homma jatkuu, kuten Destian kohdalla on käynyt.

En osaa sanoa kuinka paljon keskustan kannatusta söisi tunnustamalla tosiasiat valtion yhtiöiden tappion tunnustamisesta, kun eivät pysty tekemään tulosta edes omien kulujensa peittämiseen, saati sitten voittoa, demarien kannatusta se näyttää vain nostavan sisäisesti.

Lakiin perustuva terveyden- ja vanhustenhoito ovat todellisia käenpoikia, jossa tulosvastuu annetuista määrärahoista on todella surkeaa luettavaa. Monet kepukunnat pärjäävät niillä mainiosti mutta suuret kok-sdp-kunnat kieriskelevät suurissa vaikeuksissa tehottoman henkilökunnan ja huonon työnjohdon seurauksena.
SDP:n raivoisa huuto;"lisää rahaa" kiirii yli maan kulovalkean tavoin ja vuotuinen 8% kustannusten nousu kuntien menoissa vuositasolla on täysin käsittämätön ilmiö.
Tähän asiaan on kuntaministeri Mari Kiviniemi kiinnittänyt huomiota sanoen ettei valtion osuuksilla tuon tapaista kehitystä voi mitenkään rahoittaa vaan kuntien itsensä on kyettävä tehostamaan palveluja menojen hillitsemiseksi mutta meno näyttää päin vastoin kiihtyvän.

Yksityisellä sektorilla edellä mainittu kehitys leimattaisiin katastrofiksi ja tuhon tieksi, vasemmistossa tuolle mallille löytyy vankka tuki.

julkinen palvelu haisee kirjoitti:

Kun yksityinen yritys ei jatka toimintaansa tappion kierteessä vaan osaa tehdä johtopäätökset pistää pillit pussiin ja olla tekemättä enempää taloudellista vahinkoa itselleen. Valtion yhtiöt ei tätä taitoa osaa vaan pistetään veroeuroja palamaan tarpeeksi tappioiden peittämiseen ja homma jatkuu, kuten Destian kohdalla on käynyt.

En osaa sanoa kuinka paljon keskustan kannatusta söisi tunnustamalla tosiasiat valtion yhtiöiden tappion tunnustamisesta, kun eivät pysty tekemään tulosta edes omien kulujensa peittämiseen, saati sitten voittoa, demarien kannatusta se näyttää vain nostavan sisäisesti.

Lakiin perustuva terveyden- ja vanhustenhoito ovat todellisia käenpoikia, jossa tulosvastuu annetuista määrärahoista on todella surkeaa luettavaa. Monet kepukunnat pärjäävät niillä mainiosti mutta suuret kok-sdp-kunnat kieriskelevät suurissa vaikeuksissa tehottoman henkilökunnan ja huonon työnjohdon seurauksena.
SDP:n raivoisa huuto;"lisää rahaa" kiirii yli maan kulovalkean tavoin ja vuotuinen 8% kustannusten nousu kuntien menoissa vuositasolla on täysin käsittämätön ilmiö.
Tähän asiaan on kuntaministeri Mari Kiviniemi kiinnittänyt huomiota sanoen ettei valtion osuuksilla tuon tapaista kehitystä voi mitenkään rahoittaa vaan kuntien itsensä on kyettävä tehostamaan palveluja menojen hillitsemiseksi mutta meno näyttää päin vastoin kiihtyvän.

Yksityisellä sektorilla edellä mainittu kehitys leimattaisiin katastrofiksi ja tuhon tieksi, vasemmistossa tuolle mallille löytyy vankka tuki.

Lue lisää

Valtionyhtiöt ovat eri asia kuin julkiset palvelut. Tämän tyyppinen vertailu vaikuttaa jopa koomiselta.

Kuntien on annettava tietyt palvelut asukkailleen, nämä palvelut ovat poikkeuksetta lakisääteisiä. Palveluihin kuuluvat mm. : Koulu-, terveydenhoito, lastenhoito-, vanhustenhoito-, terveys- ja sivistyspalvelut. Nämä palvelut ovat siis kunnalle kuuluvia, niistä ei voida tinkiä. Kuinka palvelut sitten järjestetään, sekin on kohtalaisen tiukasti säädeltyä toimintaa.

Hallitus ei siis voisi, mikäli asioita tarkastellaan eettisestä näkökulmasta, vaatia palvelujen järjestämistä lainsäätämällä tavalla ja samaan aikaan vähentää rahoitusta, jota tarvitaan palvelujen rahoittamiseksi.

Vaikka kunnille on annettu rahaa keskimääräistä enemmän, kustannustason nousu ja vähentyneet verotulot ovat aiheuttaneet kustannuskriisin. Olisikin varsin nopeasti pohdittava sitä, miten palvelut järjestetään ja mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. Päinvastoin kun sanoit, nämä ongelmat kohdistuvat pääosin maaseudun pikkukuntiin. Keskustapuoluetta tämä tilanne koskettaa aika tavalla, koska osalla sen hallitsemissa kunnissa on varsin huonot tulevaisuudennäkymät. Työttömyys ja vanheneva väestö on yhtälö, joka aiheuttaa julkiselle rahoitukselle pulmia, sen se tekee kokonaiskansantalouttakin ajatellen, paikallisesti vieläpä enemmän.

Haluammeko siis pitää maamme asuttuna, vai emme, tämä on se kysymys, johon Luhangan tilanne antaa eräänlaisen vastauksen. Hallituksienkin on jossakin vaiheessa otettava kantaa siihen, kuinka alas voidaan maaseudun palvelut ajaa.

Niinpä niin kirjoitti:

Valtionyhtiöt ovat eri asia kuin julkiset palvelut. Tämän tyyppinen vertailu vaikuttaa jopa koomiselta.

Kuntien on annettava tietyt palvelut asukkailleen, nämä palvelut ovat poikkeuksetta lakisääteisiä. Palveluihin kuuluvat mm. : Koulu-, terveydenhoito, lastenhoito-, vanhustenhoito-, terveys- ja sivistyspalvelut. Nämä palvelut ovat siis kunnalle kuuluvia, niistä ei voida tinkiä. Kuinka palvelut sitten järjestetään, sekin on kohtalaisen tiukasti säädeltyä toimintaa.

Hallitus ei siis voisi, mikäli asioita tarkastellaan eettisestä näkökulmasta, vaatia palvelujen järjestämistä lainsäätämällä tavalla ja samaan aikaan vähentää rahoitusta, jota tarvitaan palvelujen rahoittamiseksi.

Vaikka kunnille on annettu rahaa keskimääräistä enemmän, kustannustason nousu ja vähentyneet verotulot ovat aiheuttaneet kustannuskriisin. Olisikin varsin nopeasti pohdittava sitä, miten palvelut järjestetään ja mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. Päinvastoin kun sanoit, nämä ongelmat kohdistuvat pääosin maaseudun pikkukuntiin. Keskustapuoluetta tämä tilanne koskettaa aika tavalla, koska osalla sen hallitsemissa kunnissa on varsin huonot tulevaisuudennäkymät. Työttömyys ja vanheneva väestö on yhtälö, joka aiheuttaa julkiselle rahoitukselle pulmia, sen se tekee kokonaiskansantalouttakin ajatellen, paikallisesti vieläpä enemmän.

Haluammeko siis pitää maamme asuttuna, vai emme, tämä on se kysymys, johon Luhangan tilanne antaa eräänlaisen vastauksen. Hallituksienkin on jossakin vaiheessa otettava kantaa siihen, kuinka alas voidaan maaseudun palvelut ajaa.

Lue lisää

Sinun lajitelma on lähinnä koomista söperrystä, jossa unohtuu täysin se kielteinen kehitys julkisten palvelujen hoidossa. Lakisääteisyys ei tarkoita sitä, että piikki on auki rahoituksen osalta, käytännössä sossukunnat ovat vain käsittäneet asian olevan sillä tavoin.
En tiedä ainuttakaan kepukuntaa joka olisi vaikeuksissa nykyisesäkään talouden tilassa vaan lakisääteiset palvelut pelaa ilman äänekästä raivoamista, jota demut harrastaa.

Niin kauan kuin ei demarien yksinvalta tähän maahan synny, niin kauan tämä maa pysyy asuttuna, sillä eihän kaikki ihmiset elä kädestä suuhun peiaatteella niin kuin sossut.

juupa juun kirjoitti:

Sinun lajitelma on lähinnä koomista söperrystä, jossa unohtuu täysin se kielteinen kehitys julkisten palvelujen hoidossa. Lakisääteisyys ei tarkoita sitä, että piikki on auki rahoituksen osalta, käytännössä sossukunnat ovat vain käsittäneet asian olevan sillä tavoin.
En tiedä ainuttakaan kepukuntaa joka olisi vaikeuksissa nykyisesäkään talouden tilassa vaan lakisääteiset palvelut pelaa ilman äänekästä raivoamista, jota demut harrastaa.

Niin kauan kuin ei demarien yksinvalta tähän maahan synny, niin kauan tämä maa pysyy asuttuna, sillä eihän kaikki ihmiset elä kädestä suuhun peiaatteella niin kuin sossut.

Lue lisää

Kiinnostukseni keskustelukulttuuria kohtaan on ollut varsin pitkäjänteistä ja jopa jossakin vaiheessa intensiivistä, tämä harrastus on johtunut siitä, että keskustelu on kulttuurimuodoista tärkein. En ole koskaan, en missään muualla kuin täällä, törmännyt argumentointiin, jossa sanotaan: - en tiedä. Ja ajatuksena on se, että tämä toteamus riittää osoittamaan väitteen todenperäisyyden. Siis päätelmäketju menee näin, en tiedä, siis väitteeni on tosi!! Osaisikohan Uusi-ukki selittää tämän kotoperäisen, ilmeisestikin kansallisen ominaispiirteen, syntyperää. Minä olen ymmälläni.

Kuntien taloutta mitataan vuosikatteella, mikäli vuosikate on negatiivinen, silloin kunnalla on rahoituskriisi. Negatiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, etteivät tulot riitä poistoihin.

Vuosikatteella mitaten vahvimmat kunnat ovat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Heikoin kuntien tilanne on puolestaan Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Tämä tilanne on pysynyt muuttumattomana koko 2000 luvun ja kehitys on mennyt vain huonompaan suuntaan.

Vinkkinä voisin antaa sen, että nykyisin tiedon hankkiminen on kohtalaisen helppoa, koska käytettävissämme ovat tietoliikenneyhteydet.

Vaikka tuntisi hyvinkin voimakasta vastenmielisyyttä jotakin ihmisryhmää kohtaan, sen ei tulisi sumentaa järjenkäyttöä, ei ainakaan kokonaan.

Niinpä niin kirjoitti:

Kiinnostukseni keskustelukulttuuria kohtaan on ollut varsin pitkäjänteistä ja jopa jossakin vaiheessa intensiivistä, tämä harrastus on johtunut siitä, että keskustelu on kulttuurimuodoista tärkein. En ole koskaan, en missään muualla kuin täällä, törmännyt argumentointiin, jossa sanotaan: - en tiedä. Ja ajatuksena on se, että tämä toteamus riittää osoittamaan väitteen todenperäisyyden. Siis päätelmäketju menee näin, en tiedä, siis väitteeni on tosi!! Osaisikohan Uusi-ukki selittää tämän kotoperäisen, ilmeisestikin kansallisen ominaispiirteen, syntyperää. Minä olen ymmälläni.

Kuntien taloutta mitataan vuosikatteella, mikäli vuosikate on negatiivinen, silloin kunnalla on rahoituskriisi. Negatiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, etteivät tulot riitä poistoihin.

Vuosikatteella mitaten vahvimmat kunnat ovat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Heikoin kuntien tilanne on puolestaan Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Tämä tilanne on pysynyt muuttumattomana koko 2000 luvun ja kehitys on mennyt vain huonompaan suuntaan.

Vinkkinä voisin antaa sen, että nykyisin tiedon hankkiminen on kohtalaisen helppoa, koska käytettävissämme ovat tietoliikenneyhteydet.

Vaikka tuntisi hyvinkin voimakasta vastenmielisyyttä jotakin ihmisryhmää kohtaan, sen ei tulisi sumentaa järjenkäyttöä, ei ainakaan kokonaan.

Lue lisää

"Vaikka tuntisi hyvinkin voimakasta vastenmielisyyttä jotakin ihmisryhmää kohtaan, sen ei tulisi sumentaa järjenkäyttöä, ei ainakaan kokonaan"

Ey pysty peittämään voimakasta vastenmielisyyttäsi kepua ja kepulaisia kohtaan, joten oman oppisi mukaan sen ei tulisi sumentaa järjesnkäyttöä. Koettaisit elää tuon oman oppisi mukaan, ja käyttäisit joskus järkeäsi kepusta keskustellessasi.

Ymmärrän, että vahva demarisympatiasi vaikuttaa järjen käyttöä sumentavasti, ja liekö se sitten yhdistettynä kepu vastenmielisyyteesi se ratkaiseva tekijä joka katkaisee järjenjuoksusi kokonaan.

Elä kute opetat kirjoitti:

"Vaikka tuntisi hyvinkin voimakasta vastenmielisyyttä jotakin ihmisryhmää kohtaan, sen ei tulisi sumentaa järjenkäyttöä, ei ainakaan kokonaan"

Ey pysty peittämään voimakasta vastenmielisyyttäsi kepua ja kepulaisia kohtaan, joten oman oppisi mukaan sen ei tulisi sumentaa järjesnkäyttöä. Koettaisit elää tuon oman oppisi mukaan, ja käyttäisit joskus järkeäsi kepusta keskustellessasi.

Ymmärrän, että vahva demarisympatiasi vaikuttaa järjen käyttöä sumentavasti, ja liekö se sitten yhdistettynä kepu vastenmielisyyteesi se ratkaiseva tekijä joka katkaisee järjenjuoksusi kokonaan.

Lue lisää

En koe mitenkään suurta vastenmielisyyttä Keskustaa kohtaan. Koska keskustelen politiikka palstalla, joka käsittelee keskustaa, niinpä on varsin luonnollista, että Keskustapuolueen ohjelma ja teot ovat silloin keskustelun kohteena. Sosiaalidemokraattisenpuolueen toimintaa käsitellään omalla palstallaan, mikäli et ole vielä tätä havaintoa tehnyt, teepä se nyt.

Minä olin aikoinani aktiivisesti opiskelijatoiminnassa mukana, silloin puolueeni oli RKP, tämä puolue on edelleenkin minulle tutuin, koskapa tunnen kohtalaisen paljon ihmisiä, jotka ovat aktiivisesti puoluetoiminnassa mukana. Muuten olen varsin riippumaton, jopa RKP.n jotkut linjaukset ovat minulle hyvin vastenmielisiä, näin etenkin kielipolitiikan ylikorostaminen.

Kysymys on nimenomaan siitä, että keskusliikkeet lopettavat kannattavat kyläkauppansa siksi, että asiakkaiden ajattaminen pidemmälle, suurempaan myymälään tuottaa keskusliikkeelle suuremmat voitot.

Yksityistä vähittäiskauppaahan meillä ei enää ole aikoihin ollut, kun S-ryhmässä on vain osuuskaupan myymälöitä palkatuine myymälänhoitajineen ja Keskossa vain sopimuspohjaisia franchisin-kauppiaita päämiehensä vuokratiloissa toteuttamassa päämiehensä sanelemaa kauppiassopimusta.

Kaikki pikkukylät voivat sanoa kiss-good-bye omalle kaupalleen, vaikka se olisi kauppiaalle kannattavaakin, koska Suomessa eiole enää sellaista itsenäistä tukkukauppiaskuntaakaan, jolta yksityinen kauppias voisi ostaa tuotteensa. Kesko ja S-ryhmähän eivät muille mitään myy, kun niiden tavoite on estää kaikki mahdollinen kilpailu pikkukylillä, että kuluttajien olisi pakko ajella niihin isompiin kauppoihin, joista keskusliikkeet käärivät muhkeat katteensa uusien Prismojen ja K-City-markettien rakentamiseen.

-Jäbä