Velkarahoituksen määrä kasvaa ja laatu laskee jyrkästi, kun vakaata talouskehitystä on jatkunut pitkään ja suosittujen sijoituskohteiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Hintojen nousu houkuttelee mukaan lisää ostajia, joiden ostot nostavat hintoja lisää.
Näin syntyvät Minskyn mukaan velkavetoisen talouden kuplat. Juuri näin syntyi viime vuosikymmenen lopun osakekupla, ja juuri näin syntyi useissa länsimaissa tämän vuosikymmenen asuntokupla.
Kupla puhkeaa ja kriisi alkaa, kun ostajat loppuvat tai jokin muu yllättävä seikka katkaisee hintojen nousun. Suosikkisijoitusten hinnat painuvat laskuun, ja koittaa velanmaksun aika. Kun sijoitusten arvo ei enää kata velkoja, alkavat pakkomyynnit ja velkaisimpiin onnenonkijoihin iskee paniikki.
Pahinta pakkomyyntien aikaa Fisher kuvasi 1930-luvun lamavuosina velkadeflaatioksi, jossa velan vakuutena olevan omaisuuden arvo laskee velkamääriä pienemmäksi ja laukaisee hintojen laskun ja pakkomyyntien noidankehän.
Tällainen laskevien hintojen ja pakkomyyntien ketjureaktio on nyt ollut käynnissä esimerkiksi Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla lähemmäs kolme vuotta. Samanlainen pakkomyyntien aalto pyyhki viime syksyn kriisikuukausina läpi koko maailman pääomamarkkinoiden.
Näin syntyvät Minskyn mukaan velkavetoisen talouden kuplat. Juuri näin syntyi viime vuosikymmenen lopun osakekupla, ja juuri näin syntyi useissa länsimaissa tämän vuosikymmenen asuntokupla.
Kupla puhkeaa ja kriisi alkaa, kun ostajat loppuvat tai jokin muu yllättävä seikka katkaisee hintojen nousun. Suosikkisijoitusten hinnat painuvat laskuun, ja koittaa velanmaksun aika. Kun sijoitusten arvo ei enää kata velkoja, alkavat pakkomyynnit ja velkaisimpiin onnenonkijoihin iskee paniikki.
Pahinta pakkomyyntien aikaa Fisher kuvasi 1930-luvun lamavuosina velkadeflaatioksi, jossa velan vakuutena olevan omaisuuden arvo laskee velkamääriä pienemmäksi ja laukaisee hintojen laskun ja pakkomyyntien noidankehän.
Tällainen laskevien hintojen ja pakkomyyntien ketjureaktio on nyt ollut käynnissä esimerkiksi Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla lähemmäs kolme vuotta. Samanlainen pakkomyyntien aalto pyyhki viime syksyn kriisikuukausina läpi koko maailman pääomamarkkinoiden.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kas, kas. Jokasyksyinen ja satavarma (ei vaan näy vielä tilastoissa) rommaus on jälleen kerran peruttu ja tyfnyt ovat siirtyneet ennustamaan, että Q4 rommaa.
Studioraati veikkaa, että parin kuukauden jälkeen onkin varmaa tietoa siitä, että Q5 romma ja sitten tiedetäänkin, että Q1 kertoo totuuden.
Arvaako kukaan, minkä - äärimmäisen luotettavan - tilaston avulla minä olen tähän ennustukseen päätynyt?
Jos hintojen laskemisen voisi jotenkin perua, niin kyllä sellaista ei tapahtuisi.
joku ihmeen ongenkoukku tuossa käppyrässäkin jo näkyy :)
http://www.stat.fi/til/ashi/2009/02/ashi_2009_02_2009-07-30_tie_001_fi.html
Ei ei kyllä sen piti olla syksy jolloin romahtaa. Vuotta en tiedä mutta ei siitä tarvitse tehdä niin vaikeaa, kaava on helppo:
Asuntojen hinnat romahtavat syksyllä vuonna f, jossa f on kirjoitushetken ajankohdasta seuraava syksy. Jos kirjoittaja siis kirjoittaa vuokralokerossaan viestiä vuoden 2013 keväällä, hän tarkoittaa romahduksen tulevan syksyllä 2013. Kun se sitten tietenkään ei tule, hän voi sanoa saman 2015 ja 2018 jäämättä koskaan kiinni tyhmyydestään.