Tarvitsisi löytää isolle perheelle jätevesijärjestelmä, joka pärjää voimakkaasti vaihtelevan jätevesituoton kanssa. Panosputsarit eivät siis käy. Tonttia on vähän alle neljä hehtaaria, joten imeytyskenttä kyllä mahtuu. Umpisäiliöt eivät käytännössä toimi, koska tällä jätevesituotolla joutuisi tyhjäämään ne "kerran viikossa" ja pahimpaan rospuuttoaikaan ei säiliöauto pihaan pääse. Ei edes tuonne kylälle asti.
Maalla kun asutaan, niin laitteiston pitäisi kestää satunnaisia sähkökatkoja.
Kuivakäymälään ei olla siirtymässä, se toki helpottaisi, kun olisi vain harmaan veden käsittely...
Kenelläkään hyviä ideoita? Kunnassa vielä hämmästellään ja kummastellaan, koska meillä ei toimi se perus max-6 hgen systeemi eikä panosputsari käy.
Maalla kun asutaan, niin laitteiston pitäisi kestää satunnaisia sähkökatkoja.
Kuivakäymälään ei olla siirtymässä, se toki helpottaisi, kun olisi vain harmaan veden käsittely...
Kenelläkään hyviä ideoita? Kunnassa vielä hämmästellään ja kummastellaan, koska meillä ei toimi se perus max-6 hgen systeemi eikä panosputsari käy.
Vastaukset 29
Vanhimmat
green rock, raita, baga, caivio tmv.
Parempi olisi jos kutsuisit suunnittelijan käymään ja selvitätte tilanteen yhdessä.
Viestisi oli erinomaisen informatiivinen ja muutenkin hyödyllinen, juuri sellainen jota kaipasinkin. Osaan itsekin googlettaa, ja suunnittelijaa tarvitaan siinö vaiheessa, kun on edes jotain käsitystä mahdollisista järjestelmistä.
Caiviota ei tule.
Green rock on sillä rajoilla (mutta isosta systeemistä en ole kuullut käyttökokemuksia juurikaan), iso Uponorin järjestelmäkin olisi, jos ei olisi panostyyppinen.
Sitoutumaton on suunnittelija on myyjä. Varmin todiste siitä, että tarjoaa CE-testaamattomia laitteita tai laitteita joista ei oikeasti ole mitään standardoitua tutkimusta.
Onko kenelläkään käsitystä mihin maasuodattamon käytetty maa saadaan laillisesti toimittaa, mikä laki? Toimimattomassa maasuodattamossa voi olla esim. 30 m3 lietteen tukkimaa ja sekaista maata. Paljonko tällainen maankaivaminen ja sen toimittaminen jonnekin laillisesti mahtaa kustantaa?
Saako toimimattoman maasuodattamon jättää kaivamatta ylös? Aika oleellinen kysymys eli saako paskat kuopata ikiajoiksi takapihalle, siitähän on loppujen lopuksi kysymys?
Tällöin tullaan seuraavaan kysymykseen. Voisiko panosputsarin tuottamat lietteet samalla logiikalla kuopata takapihalle, koska kyse on täysin samasta lietteestä?
(Bakteeritoiminnasta syntyvä liete, mikä jää maasuodattamoon, ehkä noin 50 % koko lietteen määrästä.)
Erittäin oleellista, maasuodattamon ja panosputsarin biologisen prosessin lietteen tuotot ovat tismalleen samat, mutta maasuodattamossa liete saadaan jättää maaperään, tai ainakin oletan niin ?
Tää vaikuttaa todellakin hölmöläisten hommalta. Vaihdetaan vain menetelmän nimeä, niin paskat saa kuopata lopullisesti takapihalla. Onkohan Syke miettinyt tätäkään asiaa ollenkaan?
maasuodattamo
denitrifikaatio17.8.2009 17:16 Hei
Sykkeeltä löytyy myös muita maasuodattamo tutkimuksia.
1. Maasuodattimien toimivuus Suomessa ja haja-asutusalueiden jätevesien uudet käsittelymenetelmät (Hiltula & Lakso 1996)
Tutkimusraportti
Muun muassa selvittää maasuodattimien puhdistustuloksen muuttumista käyttövuosien aikana.
Keskimääräinen lähtevän jäteveden BHK7 -arvo oli noin 30 mg/l. Keskiarvoa nosti muutaman suodattimen suuret arvot ja suurimmassa osassa maasuodattimia lähtöpitoisuus olikin alle 20 mg/l. Fosforinpoistoteho vaihteli eri suodattimissa ja samassakin suodattimessa eri ajankohtina. Typen poistuma kuvasi lähinnä jäteveden laimennussuhdetta maaperässä.
Ravinnesampon tutkimuksen joitakin ongelmia:
Kerro minulle miten hoidat maasuodattamossa denitrifikaation?
Kerro minulle oliko Ravinnesampossa mitattu tulokuormitus?
Kerro minulle oliko Ravinnesampossa poissuljettu typen laimentuminen?
Kerro minulle oliko tuleva ja lähtevä virtaus samat?
Kerro minulle miten soralaatu oli dokumentoitu, oliko ioninvaihtohiekkaa
käytössä?
Tämän lisäksi minulta löytyy liuta laboratoriotutkimuksia, mitkä osoittavat maasuodattamon toimimattomuuden jo muutaman kuukauden käytön jälkeen.
Terveisin
Filosofian tohtori (väitöskirja denitrifikaatiosta)
Mikrobiologia
Työkokemus 35v
http://www.youtube.com/watch?v=p8BD3gIRHXI
kyllä kasvit käyttää siitä kaiken energian pois vrt lehmänlanta
Olen samaa mieltä. Kasvit hoitaa kaiken eli kaikki puhdistusmenetelmät ovat täysin turhia. Itse olen asentanut umpisäiliöön uppopumpun ja noin 150 m letkua. Olen pumpannut lietteen lähimetsikköön ilman mitään ongelmia. Puut senkuin kasvaa ja rahaa tulee.
Hyvät lannoitteet viedään ties minne kunnan putsarille, mikä ei edes puhdista niitä vaan johtavat suoraan järveen. Nyt arvokkaat ravinteet jäävät hyödytämättä eli hölmöläisten hommaa koko jäteveden puhdistaminen.
http://www.youtube.com/watch?v=2F4gyv9X6vo
Nyt jos jätevedet levitettäisiin tasaisesti metsään siitä tulisi taloudellista hyötyä. Tai jos laitettaisiin lietteet maakuoppaan (maasuodattamo) , niin kyllähän pohjavedetkin kuljettavat ravinteet tasaisesti puustolle.
Eli tässä nähdään että lainsäätäjä ei ymmärrä mistä on kysymys.
Maasuodattamo on "höyrypäiden"keksintö. Yksi monesta esimerkistä:Kaivantoon
sijoitetussa sepelikentässä pitäisi elää bakteerikanta,joka "puhdistaa"jäteveden?
Jonkin aikaa siellä on bakteerikanta,joka aikaansaa mm. typpikaasua. Typpi on
ilmaa painavampaa ja syrjäyttää sepelikentästä ja sen alla olevasta maasta ilman
eli happi poistuu . Kysymys: Mikä bakteeri elää ilman happea? Eli 3000 € maksava
"pelle pelottoman" pakollisen luomuksen toivottu tulos on pyöreä 0. Mitä se kaiken-
kaikkiaan maksaa? 3000 € x 300000 taloutta = 900000000 € ja tyhjästä.Tälle ra-
halle saattaisi olla oikeaakin käyttöä.
Vanha kunnon lantala eli rivi kuutonen käy tasaisesti, joka perheen jäsenelle oma reikä. Ennen vanhaan lantalan päällä puuceellä perheenväki saattoi vaihtaa kuulumiset eli se oli myös sosiaalinen keskustelupaikka.
Tämä kone ei reistaillut ja oli aina käyttövalmis ja tuotos hyödynnettiin viljelyssä ja järvet olivat puhtaampia kuin nyt.
Vaikka maalla asutaankin, niin ei ole enää sitä lantalaa. Meillä oli aikoinaan vain kaksirivinen, sen verran köyhää...
Ulkohuussi ei ole ihan käytännöllisimmästä päästä näin isolla perheellä, pitäisi olla vähintään kolmireikäinen ja miehenpuolikkaat voi käydä lorottelemassa sitten puskan juurelle. Huolto ja hoito olisi aika työlästä noin isossa systeemissä. Nämä sähkökäyttöiset kuivakäymälät taas eivät käy (sähkökatkoja ajatellen) tai niiden lisäksi pitäisi edelleen olla se ulkohuussi. Vesivessa toimii ilman sähköäkin, jos vettä saa ilman sähköä (käsipumppu tai vinttikaivo).
Maasuodattamojen massanvaihdosta oli jossain vaiheessa Ympäristökeskuksen infotilaisuudessa maininta, että kun suodattamon toiminta heikkenee, niin massat voi vaihtaa TAI suodattamon voi rakentaa toiseen paikkaan (kyseessä siis todellakin haja-asutusalue, joissa tontin koot niin suuria, että tilaa uusille suodattamoille löytynee joistain talouksista). Määräysten soveltaminen on tosin varmaan tarkentunut ja muuttunut tuon tilaisuuden jälkeen.
Panosputsarissa huomioitava:
- maximi mitoitusvirtausta ei saa ylittää (600 L), muutoin prosessi voi kaatua ellei ylivuotoa
- max 3 henkilöä saa olla kuormitus CE-testin mukaan, vieraita ei saa kutsua kylään
- laitetta pitää käyttää tasaisesti, ei saa olla mitään lomareissuja yli 2 viikkoa, kesälomat pidettävä pätkittäin
- Ce-testin mukaan kaatuneen biologian uudelleenkäynnistysaika 7 viikkoa
Lietteentyhjennys CE-testin mukaan joka toinen kuukausi.
No, kolme laitteistoa on nyt mietinnässä (WatMan, GreenRock (iisi) ja Clewer), loput ovat pudonneet joko rakenteellisten syiden tai idioottimaisen mainonnan vuoksi. Onko noista kolmesta mitään HYVÄÄ sanottavaa?
Mihin sitä suunnittelijaa tarvitaan?
Toteamaan, että maa on tiukkaa savijankkoa, johon ei saa ilman suuria massavaihtoja tehtyä imeytyskenttää?
Laskemaan, että tarvitsemme noin 10hgen systeemin?
Arvioimaan suurimmat jätevesituotot? Keskimääräisen tuoton?
Taitaa jäädä konsuttitoimistot ilman toimeksiantoa tällä kertaa.
Jos haluut painepesurihommiin, niin ei muuta kuin osta kantoaineella toimiva laite. Mulla on tuttava jolla on GreenRock ja kantoaineet on aivan lietteen tukkimat. Tokihan niitä voi kopistella kiviä vasten ja yrittää saada puhtaaksi. Kaiken lisäksi hirvee virtasyöppö tuo GreenRock. Watmannihan ei selvinnyt edes CE-testistä. Cleweristä en ole koskaan kuullutkaan, ilmeisesti jokin panosputsari.
Nuo kolme ovat jatkuvatoimisia, jotenkin muistan maininneeni, että panosputsari ei meidän käytössämme toimi. Maaperäpuhdistamosta olen luopunut jo kokonaan.
Kun kerta tiedät em. järjestelmien huonot puolet, niiin MIKÄHÄN sitten olisi hyvä? Tai edes siedettävä?
Ja turha jankuttaa että odottakaa, kyllä säädökset vielä muuttuvat. Muuttuvat kyllä, mutta meidän pitäisi saada rakennuslupa tämän vuoden puolella, jotta uudet energiansäästövaatimukset eivät vaikuttaisi. ja ilman jätevesijärjestelmää lupaa ei heltiä.
En nyt jaksa kovin paljoa painoarvoa laittaa noille testauksille, kun ne testit on tehty täysin erilaisissa olosuhteissa mihin putsari meidän käytössämme joutuu. Jos koneesta löytyy CE-merkintä (joka on valmistajan vakuutus laitteiston vaatimustenmukaisuudesta, ei toimivuudesta) se voi olla laillisesti EU:n alueella myytävänä.
Clewerin sähkönkulutus maksaisi meille noin 50€ vuodessa (yläkanttiin lasketttuna), valmistajan mukaan tulisi vain yksi lietteentyhjennyskerta vuodessa. WatMan kuluttaisi melkein tuplaeten sähköä ja sen sakokaivot ovat niin pieniä, että tyhjennyksiä tulisi vähintään kaksi vuodessa. GreenRockin sähkönkulutusta en jaksa laskea, tyhjennys olisi samaa mallia kuin WatManilla.
Suunnittelija on ammattilainen joka pystyy sitoutumattomasti kertomaan eri ratkaisuvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet, suunnittelijan tärkein tehtävä on toimia kiinteistön omistajan, kunnan ja laitevalmistajien välillä varmistamassa järkevät kokonaisedulliset ratkaisut. Suunnittelija on koulutettu ammattilainen, joka varmistaa että valittu järjestelmä on todella juuri oikea ja tarkoituksenmukainen kyseessä olevalle kiinteistölle, koko sen elinkaaren ajaksi.
Ilman suunnittelijaa on kiinteistön omistaja täysin vastuussa omasta valinnastaan järjestelmäksi. Pätevä, kokenut suunnittelija ottaa vastuun valitun järjestelmän toiminnasta ja kantaa sen myös vielä vuosien päästä.
Kuka tekee esimerkiksi talon ilmastointityöt ilman suunnittelua? Ilman kunnollista asiantuntemusta tulee virhehankintoja, jotka kostautuvat vuosien päästä, silloin eivät laitevalmistajat ota vastuuta..
Puolueettomia, laitevalmistajista riippumattomia suunnittelijoita on jäsenenä 15.9.2009 perustetussa Suomen FISE-pätevät Haja-asutuksen Vesihuollon Suunnittelijat, HaVeSu ry:ssä. Yhdistyksen nettisivut avataan lähipäivinä. HaVeSu ry tulee olemaan vahvasti esillä ajamassa yksittäisen kiinteistönomistajan etua jätevesimarkkinoilla.
Tähän sinun tapaukseesi lähtisin miettimään tarkan mitoituksen kanssa toimivinta ratkaisua, biologiskemialliset puhdistamot (myös panospuhdistamot) toimivat vaihtelevassakin käytössä, kun ne mitoitetaan oikein, tarvittaessa voidaan toimintaa varmistaa erillisellä puskurisäiliöllä (tämä ei tuo lisäkustannuksia, koska vastaavasti voidaan varsinaista puhdistamoa pienentää), joka ottaa vastaan mahdollisen ylikuormituksen ja syöttää vettä puhdistamoon sitä vauhtia kun puhdistamo voi sitä käsitellä. Tällaista ratkaisua olen käyttänyt useissa vaikeissa kohteissa (kartanot, lomakiinteistöt, leirintäalueet tms).
Antti Heinonen
FISE A pätevyys, Haja-asutuksen Vesihuollon suunnittelija
Puheenjohtaja
HaVeSu ry
Olisit nyt ottanut vaikka rakennesuunnittelijan esimerkiksi, ei ilmastointisuunnitelmia. sen verran moni "suunnittelija" on vastaan tullut (ihan pätevillä papereilla, ei siinä mitään). Olisi niin helppoa laskea poistoilma miinus tuloilma, ja siitä katsoa, että paljonko alipaineiseksi rakennus jää, että mistä se puuttuva korvausilma tuleekaan... Mutta eihän sitä nyt VOI laskea, kun ei erillispoistot merkitse mitään, kunhan yleisilmanvaihto on /- nolla. Noin niinkuin yleisin vastaan tullut virhe.
Kuinkahan moni SUUNNITTELIJA on joutunut koskaan vastuuseen omakotitalon virheistä? En oiekin usko, että niitä montaa löytyy ja kuitenkin pätevien ammatti-ihmisten suunnittelemia virheitä omakotitaloista löytyy. Puhumattakaan siitä, että paljonko virheellisia (asuin)rakennuksia Suomenmaassa löytyykään kunnan rakennusvalvontaviranomaisten jäljiltä (he kun saattavat vaatia aivan toisenlaisia ratkaisuja mitä suunnittelija on alunperin suunnitellut, ja kun kokonaisuus ei ole hallussa, niin yksityiskohdan muuttaminen voi aiheuttaa katastrofin).
Suuunnittelija on vastuussa lähinnä oman suunnittelukustannuksensa verran, enempää korvauksia ei ole saatavissa (ellei kyseessä ole törkeä tuottamuksellinen virhe, pelkkä "laskuvirhe" ei tuohon riitä).
Meidän tilanteessamme puskurisäiliön hankkiminen ei alenna kustannuksia, koska kunnan rakennusvalvonta vaatii nimenomaan putsarin osuuden mitoitetuksi tuolle noin 10 hengelle. Pienempää ei voi hankkia, vaikka minkälaiset laskelmat järjestelmän kyvystä hallita vaihtelevia kuormituksia ja kuormitushuippuja olisi esittää. Nou kan duu, joten se iso systeemi on vain etsittävä. ja ei, ei auta, vaikka esittäisi kunnalle eri suunnitelmat ja toteuttaisi sen järkevimmän - rakennusvalvoja kun saattaa jopa tulla paikan päälle käymään ja tarkistamaan tilanteen.
Kolmisäiliöinen systeemi on tulossa, sillehän osa noista jatkuvatoimisista isoista putsareista perustuu - mutta se ei tosiaan pienennä kustannuksia, koska se puskurisäiliö on jo niissä kustannuksissa mukana.
Kysymys lienee vain siitä, kuka tekee eduskuntaan kansalaisaloitteen tämän
höyrypäisten tekemän lain kumoamiseksi.
"Ilman suunnittelijaa on kiinteistön omistaja täysin vastuussa omasta valinnastaan järjestelmäksi. Pätevä, kokenut suunnittelija ottaa vastuun valitun järjestelmän toiminnasta ja kantaa sen myös vielä vuosien päästä. "
Onko muuten kukaan kuullut mitenkä se suunittelijan vatuu realisoituu?
Oli hanke millainen tahansa ja jos reisille menee, niin suunittelija pesee kätensä ja omistaja maksaa seuraukset.
oma järvi, paskalampi, johon johdat kaikki, ota pari lehmää, niille pihattonavetta, siinä seassa menee taloudenkin paskat, lehmänpaskan kanssa samaa ojaa pitkin siihen järveen/monttuun, eikä kukaan valita. Niin täällä maajussit asiat hoitaa, aatteles sikaloita, siihen joukkoon vaan kaikki samaan läjään, ja kelpaa pellolle lannoitteks sen jälkeen.
"Kaiva" otsikolla puhuu asiaa, paska kuin paska, mitä eroa sillä mitä paskaa pöpelikköön laitetaan. Onhan hirvetkin paskonu metsään 10 miljardii vuotta, eikä metsä oo mihinkään saastunu.
Mä oon pumpannut vuosikaudet paskat pitkin lepikkoo puiden ravinnoksi. Ravinto pitää palauttaa luonnon kiertokulkuun, niin se on aina ollut. Yksi hyvä tapa on porata reikä umpisäiliön pohjaan, jolloin lietteentyhjennysväli on useita vuosia, tällöin puut saavat elintärkeää ravinnevettä.
Kusisäiliöni 20 lehmän navetssa tulvii talvenmittaan yli avo-ojaan, ehkä noin 20 kuutioo talvessa, eikä sekään ole haitannut luontoa mitenkään. Kalat kasvaa entistä paremmin kun on riittävästi ravintoa vedessä. Paskat on aina levitelty pellolle ilman mitään ongelmia. Nyt jostain WC-jätteestä tehdään ihmeellinen numero.
Onneksi olen kuullut että on tulossa uusi siirtymäaika puhdistamoilla ja maaseutukiinteistöihin on tulossa vapautuksia, on todennäköistä että mitään laitteita ei tarvitse asentaa lainkaan. Kaikenlisäksi jo nytkin voi rakennusvalvonnasta anoa vapautusta puhdistamisesta, esim jos olet kesämökkiläinen ja käyt muutaman kerran kesässä mökillä, niin eihän sellainen käyttö mitään laitteita tarvii.
Älkää hyvät ihmiset hosuko ja laittako 10000 euroa, jos sitä ei oikeesti tarvita, lähtekää vaikka etelän lomalle. Kaiken lisäksi tämän hetkiset laitteet ovat täynnä lapsivikoja eivätkä suoraan sanottuna edes toimi. Vuoteen 2014 on vielä reilusti aikaa ja lait tulee muuttumaan moneen kertaan.
Samaan "piikkiinhän"nämä menee.
Hanki alipaine-wc http://www.tuli-sahko.fi/jets.html ja sille umpisäiliö.
Itsellä uudisrakentamisen yhteydessä harkinnassa moinen, koska vedenkulutus tippuu reilusti.
Panospuhdistamoihin suhtaudun varsin skeptisesti ja omalla tontille saa harmaat vedet putsattua biologisella puhdistimella.
Meillä ei vessan vedenkulutus ole kuin pieni murto-osa kaikesta jäteveden tuotosta (maksimissaan 10% ja silloin tarttee olla jo joku mahataudin tapainen). Lisäksi systeemi vaatii kaksivesijärjetelmän, ja se ei ole mahdollista toteuttaa tähän olemassaolevaan rakennukseen.
Tuo alipaineWc varmaan vaatii toimiakseen sähkön? Ja kun ideana olisi se, että olisi sähköstä riippumaton käymäläjärjestelmä (joo, vesivessa tarvitsee vettä, mutta sitä vettä voi kiikuttaa ämpärillä säiliöön, sekin on huomattavasti helpompaa kuin kykkiä ulkohuussissa pakkasella muutaman alle kouluikäisen kanssa).
jos aloitin ketjun toteamalla, että panospuhdistamoa ei tule, niin suurin osa viesteistä koskaa nimenomaan panosputsaria... todella loogista.
Samantapainen tilanne päällä.
täältä sitä tietoa ei kyllä löydy.
http://www.youtube.com/watch?v=2F4gyv9X6vo
http://www.youtube.com/watch?v=upF6hXLKlhM
http://www.youtube.com/watch?v=p8BD3gIRHXI
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/26112&ext=rss
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/26303&ext=rss
http://www.youtube.com/watch?v=yGis6Mjf-V8