Lehdessä oli mainos 500W tehoisesta 3 siipisestä pientuulivoimalasta. Voisiko sillä tuottaa talviajaksi jonkinlaisen peruslämmön talviaikana asumattomana olevaan kesämökkiin?
Ajattelin että se pyörii siellä mitä pyörii mutta kun tekee sen niin lämmittää sisällä sähkölämmitintä.
Malli on niinkuin lipputankomallisen putken nokassa ja maksaisi 1.260€.
Ajattelin että se pyörii siellä mitä pyörii mutta kun tekee sen niin lämmittää sisällä sähkölämmitintä.
Malli on niinkuin lipputankomallisen putken nokassa ja maksaisi 1.260€.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Moni jättää 500 W patterin talveksi lämmittämään mökkiä. Turhaa se on. Mökki säilyy aivan hyvin ilman tuota pientä lämmitystäkin. Vaikutus tuntuu ja näkyy vain sähkölaskussa.
Itselläni jää ensi viikonloppu väliin mökkeilyssä. Sähkölämmitys varmistaa siellä peruslämmön. Lämmin takkauunikin siellä on aluksi apuna, mutta taitaa mittari pyöriä melkoisesti tänä aikana.
Kysyinkin tuota siksi että kun talvella mennään mökille niin jos ulkona on kymmenen miinusta niin sisälläkin voi olla 1-3 astetta pakkasen puolella ja hengitys huuruaa ja tuo sisälle lisäkosteutta.
Luulisin että voisi olla eduksi jos sisällä lämpömittari olis olisi edes muutaman asteen plussalla.
-Lämmitys sähköpattreilla täydellä teholla ja lisäksi varaavalla uunilämmityksellä kestää meidän 35 neliön mökissä pakkasilla 4-9 tuntia 20 asteen sisälämpöön.
> Moni jättää 500 W patterin talveksi lämmittämään mökkiä
Sehän onkin fiksua - ja nimenomaan näin, että lämmitetään *pienellä teholla* eikä yritetä väkisin pitää jotain +15 tjsp. peruslämpöä päällä. Nimittäin tuo peruslämmön ylläpito se maksaa....
Tällaisessa vakioteholämmityksessä on jujuna se, että sisälämpötila pysyy koko ajan X astetta ulkolämpötilaa korkeampana ... eli voi mennä pakkasenkin puolelle, jos ulkona on todella kylmää.
Vakiotaholämmityksellä estetään sisäilman suhteellista kosteutta nousemasta yhtä korkeaksi kuin ulkona = 90 % huitteille = homeille mieluisalle alueelle.
Paras keino mökin kuivana pitämiseksi on hyvä tiiveys. Kaikki ikkunat ja luukut sekä uuninpellit kiinni. Se on riittänyt liki 20 vuotta. Mitään lämmitystä ei tarvita.
Tuon näkee jo nyt syksyllä. Pesuhuoneessa saa olla saavillinen vettä, mutta jos tuuletusikkunat yms. ovatt kiinni, paikat pysyvät kuivana. Jos jätät tuuletusikkunan raolleen ja ilmat ovat satteellisia, pyyhkeet yms. kostuvat.
Tuosta on turha kinata. Jokainen voi kokeilla sen itse.
Älkää vastatko tänne koska ette ilmeiseti ymmärrä asiasta mitään.
Ei sillä tuulimyllä ole mitään tekemistä minkään luukujen kanssa koska ne
ovat tietenkin kiinni.
Kysymys oli että voisiko tuulimyllyllä tuottaa ilmaiseksi peruslämmön talven aikana
enimmäkseen tyhjänä olevaan mökkiin?
.
se on näiden tuulimylly systeemien perusongelma
.
Sähkönteko, meinaan. Vähän järeämmillä vehkeillä tosin.
Mutu-jutuksi menee. Sanoisin, ettei kannata. Huoltopuolikin maksaa, ja ainakin täällä kaakossa toimiva systeemi varastettaisiin. Meteli ja maisemahaitta ovat oma lukunsa. Rakennuslupakin myllylle tarvitaan.
Pääsääntöisesti kannattaa pitäytyä yksinkertaisissa ratkaisuissa, mökkipuolella varsinkin. Jokin vika sähkölaitteissa voi polttaa koko pirtin..
Varsinkin lastulevy mökkeihin, sekä villoitettuihin mökkeihin kandee laittaa vaikkapa 500 watin lämmitin talveksi. Pysyy paaljon kuivempana ja raikkaampana paikat.
Omassa 180m2 talossa 500 wattia lämmittää neljä astetta. Normaalissä mökki kokolokassa 500 wattia lämmittänee mökin noin 10 astetta ympäristöä lämpimämmäksi.
Tähän aikaan pelkät kodinkoneet pitävät pirtin lämpimänä. Pakkasilla siihen tarvitaan muutakin lämmitystä avuksi. Kun ulkona on vaikkapa -20, ei 500 W riitä mihinkään.
Mökin talviongelma on ensisijaisesti kosteus. Yritän tällä vastauksella selvittää miksi peruslämpöä tarvitaan kuivatukseen.
Lämmittämättömässä mökissä rakenteisiin kerääntyy hiljalleen kosteutta, päivien ja viikkojen kuluessa. Pakkasella tuo kosteus on jäässä. Mökin rakenteista ja etenkin sijainnista riippuen sitä on enemmän tai vähemmän, mutta sitä on. Sitä siirtyy sisälle etenkin silloin kun sää lauhtuu, koska silloin sisätilat ovat ulkoilmaa kylmempiä. Sulkemalla luukut hidastetaan kosteuden tuloa, mutta myös hidastetaan kuivaus esim. keväällä kun aurinko lämmittää ikkunoiden kautta.
Kun kosteata taloa rupeaa lämmittämään pakkasella on ensin sulatettava se vesi joka on rakenteissa ja sitten haihdutettava tuo vesi jotta se pystyy siirtymään ulos vesihöyrynä. Pienessäkin mökissä sitä vettä on kymmeniä ellei satoja litroja, ja kuivatus kestää päiviä hyvälläkin lämmityksellä. Ajattele niin että mökin sisällä ikäänkuin olisi 200 l tynnyri jäätä, ja se jää pitäisi sulattaa. Mökki on lämmin vaikka se vesi on vasta sula eikä vielä keittämällä haihdutettu.
Jos on jonkinlainen pysyvä tai toistuva lämmitys niin kosteus siirtyy ulos hiljalleen. Riittää että sisälämpötila on muutaman asteen ulkolämpöä korkeampi kunhan on pitemmän aikaa. Jos sisällä on lähes jatkuvasti muutaman asteen lämpimämpi kuin ulkona niin kosteutta ei kerry mainittavasti rakenteisiin vaan ne pysyvät kuivina. Se ajateltu 200 l tynnyri pysyy kuivana.
Tällaista kuivaa mökkiä lämmittää nopeammin kuin kosteata mökkiä. Ei tarvitse sulattaa ja haihduttaa rakenteiden vettä. Lisäksi kuiva on kuiva, kun taas kostea mökki on lämmitettynäkin kostea.
Tuollainen tuulivoimala tuottaa sähköä silloin kuin tuulee. 500 W tuulivoimala tarkoittaa huipputehoa, esim. 10 m/s tuulella. Vähemmällä tuulella tehoa on paljonkin vähemmän. Juuri tuon vaihtelevan tehon vuoksi aivan tavallinen sähköpatteri ei ole sopiva kun patterin tehonkin pitäisi vaihdella tuulen mukaan. Tiedän että on mahdollista tehdä erikoislämpöpatteri tuulivoimakäyttöä varten, mutten tiedä minkälaisia on myynnissä.
Tuulivoimala siis lämmittää taloa tavallaan jaksoittain, silloin kun tuulee. Peruslämpömielessä (kuivatus) se toimii kyllä, koska mökin rakenteet toimivat varaajana.
Yksityiskohtia on paljon, etenkin mökin sijainnin mukaan. Toivottavasti tämä auttaa edes vähän.
Pistit sitten luonnonlakeja uusiksi. Sellaista sattuu. Eräskin autofirman iäkäs huoltopäällikkö väitti, että pyöränmutteri voi ns. korkata kierteet vain vähältä matkalta. Hänelle tosin tuli lähtö eläkkeelle varsin pian sen jälkeen..
En tiedä, noinkohan Perax enää luonnonlakeja oikeina oppisi vaikka kuinka rautalangasta väännettäisiin, on tainnut päästä herra siihen ikään että luulee tietävänsä jo kaiken.
Tuo Peraxin teoria tiiviistä mökistä toimii jos mökkinä on esim. säilykepurkki, -ei pääse kosteus sisään jos on tiiviisti suljettu. Mutta kas kun se ulkopinta siinä purkissa kostuu heti kun otat sen esimerkiksi jääkaapista ulos lämpimään. Samoin käy sille kesämökille kun sen sisällä on kylmää ilmaa (samalla rakenteet on kylmät) ja ulkona oleva ilma lämpiää nopeasti. Ai niin, taitaa olla turhaa yrittää selittää.
Ja toisekseen, se pyöränmutterin korkkaaminen on ... tai olkoon.
Kosteaa ilmaa pitäisi mennä pirttiin tuhansia kuutioita, jotta tuollaisia vesimääriä sinne tiivistyisi.
Vapaa maahan tämä on. Jokainen voi törsätä sähköä mielensä mukaan. Valtakunnanverkon peruskuormaa ajavan laitoksen kimpussa kun yön pitkinä tunteina häärii, tulee joskus mieleen että osa tämänkin työn tuloksesta menee harakoille..
Katsoin tukankuivaajaa (fööniä) se ottaa 2000W.
Niin riittääkö se 500W Varastoidaanko se jotenkin akkuihin ja ne antaa patterille virtaa
silloin kun akuissa on tehoja. Tarkoittaako että akkujen jälkeen on inventteri joka muuttaa 230V
Konvertteri joka muuntaa akkuvirtaa 230 V:si
Inverrteri voisi toimia päinvastoin?
En oikein ymmärtänyt mitä luonnonlakeja meni uusiksi Peraxin mielestä. Jossain sanomassa taisit pitää tuota vesimäärää suurena.
Tavallinen hirsinen pikkumökki voi helposti sisältää 5 kuutiota puuta (lasketaan esim. mökin ulkoseinien vaakamitta 20 m * keskimääräinen korkeus 2,5 m * 0,1 m seinänpaksuus). Ulkona säilytetyn puun kosteus nousee helposti arvoon 20%, siis puun ominaispainolla 0,5 kiloa per litra se tekisi 250 litraa vettä pelkästään seinissä. Ja tuonkokoinen mökki on tosi pieni, lähinnä koppero.
Katto ja lattia lisäksi, sekä esim. varaava takka ja savupiippu, ja kaikenlaiset tavarat sisällä keräävät myös kosteutta, yhteensä ehkä enemmänkin kuin pelkät seinät.
Vaikka laitat miten hyvät höyrynsulut tahansa niin niiden ulkopuolelle jää valtaosa rakenteista. Lisäksi rakennusasiantuntijat väittävät että höyrynsulku pahentaa veden kertymistä rakenteisiin kun mökki on talvella lämmittämätön. Parempi olisi jättää höyrynsulku pois. Hirsimökissä ei edes ole höyrynsulkua seinissä.
Voisitko ystävällisesti selvittää mitä luonnonlakeja pistin uusiksi?
Melkoinen puhuri pitää mökissä käydä, että tuo vesimäärä sisään tulisi. Toisaalta, eikös talvipakkasilla puu ole kuivimmillaan. Eli, noihin kosteuslukuihin voidaan ehkä päästä, mikäli ikkunoita on avoinna.
Kovin kuivaa tosin puutavara minun lämmittämättömässä varastossani talvellakin on. Harvanlainenkin varastoni oven ja ikkunan puolesta on, mutta puun ohella pysyvät siellä muutkin roinat kuivina, eli mikään ei ole homehtunut tms. Kaiken lisäksi seinät ja katto ovat lastulevyä, mutta hyvin on niidenkin puolesta mennyt vuodesta -84.
Ainakin meilläpäin hirsimökin ulkopinta on ulkoilmassa, ja siihen ulkopintaan voi sataa ja se kosteus jää kyllä hirsiin. Mutta en tiedä Peraxin mökistä tuuleeko sielläpäin.