Venäjänvinttikoira?

Hinnan ainakin päättää kasvattaja itse. Mitään virallista hintahaarukkaa ei millään rodulla ole. jos joku on vaikka ostanut venakon 500 eurolla, joku muu on saattanut joutua maksamaan venakosta 1500 euroa, vaikka koirien terveystilat ja luonteet ovat yhtä hyviä.

Kannattaa käydä katsomassa "Tuulen koirat" -nettikeskustelupalstalta. Sieltä löytyy paljon venakoiden kasvattajia ja harrastajia.

juuh, miksipä ei? ajattelin ensin afgaaninvinttikoiraa, mutta turkki on kuiten ns. paljon työläämpi kuin venakon... ja haluan sellaisen vinttikoiran, jolla on sileä turkki.. :)

-- kirjoitti:

juuh, miksipä ei? ajattelin ensin afgaaninvinttikoiraa, mutta turkki on kuiten ns. paljon työläämpi kuin venakon... ja haluan sellaisen vinttikoiran, jolla on sileä turkki.. :)

Lue lisää

venakon turkki on sileä :D

Venakkoa hankkiessa kannattaa tehdä kunnon pohjatyö ennen pennun ostoa. Valitettavasti borzoi on jonkun verrankin vieraita koiria sietämätön ja erittäin suuri rasisti. Ikäväksi homman tekee se että osaa olla salakavala, on kuin ei mitään ja hyökkääkin sitten raivolla päälle. Usein tämä kohdistuu palveluskoiriin johtuen siitä että niiden koirankieli eli eleet ovat niin eroavaiset borzoin omasta elekielestä.

Kotona borzoi on yleensä aika huomaamaton ja hiljainen. Tosin, harva borzoi viihtyy elämäänsä yksin, on aika laumasidonnainen ja laumaksi se vaatii toisen koiran, ihminen ei tähän riitä.

borzoin omistaja kirjoitti:

venakon turkki on sileä :D

Venakkoa hankkiessa kannattaa tehdä kunnon pohjatyö ennen pennun ostoa. Valitettavasti borzoi on jonkun verrankin vieraita koiria sietämätön ja erittäin suuri rasisti. Ikäväksi homman tekee se että osaa olla salakavala, on kuin ei mitään ja hyökkääkin sitten raivolla päälle. Usein tämä kohdistuu palveluskoiriin johtuen siitä että niiden koirankieli eli eleet ovat niin eroavaiset borzoin omasta elekielestä.

Kotona borzoi on yleensä aika huomaamaton ja hiljainen. Tosin, harva borzoi viihtyy elämäänsä yksin, on aika laumasidonnainen ja laumaksi se vaatii toisen koiran, ihminen ei tähän riitä.

Lue lisää

oikeun lauhkea kuin lammas, otti kaikki vieraat aina lapsista muihin eläimiin suurella sydämellä vastaan. oikein ihana koira! meidän perheeseen siä toi koiran venäjältä, kun oli siellä töissä, joten sen hinnasta en tiedä, enkä paperiasioista. meille tuli myöhemmin taloon myös kissa, jonka koira otti myös ihanasti vastaan. koskaan en nähnyt sen ärähtävän kenellekään! muiden venakoiden omistajien kanssa juteltuani, sain havaita että meillä oli erityisen kiltti tapaus verrattuna muihin varautuneempiin bortzoihin.
meidän venakko ei osannut haukkua, joten oli kaikinpuolin aika hiljainen kaveri. ulkona juostuaan vapaana kuin taivaan tuuli, se nukkui sitten sikeästi lopun aikaa.
lenkillä se saattoi olla jonkin verran oikukas, eli halusi lähinnä että mennään hänen valitsemiaan reittejä pitkin.
mutta minulla erittäin ihana kokemus venakoista! meidän koiruus eli 11-vuotiaaksi, jolloin jouduttiin lopettamaan, kun mahassa oli ilmeisesti jotain häikkää, eikä koiran jalatkaan tahtoneet enää kestää kävellä rappusia.
niin, ja tosiaan ihan kerrotalossa, hissittömässä asuttiin.

borzoin omistaja kirjoitti:

venakon turkki on sileä :D

Venakkoa hankkiessa kannattaa tehdä kunnon pohjatyö ennen pennun ostoa. Valitettavasti borzoi on jonkun verrankin vieraita koiria sietämätön ja erittäin suuri rasisti. Ikäväksi homman tekee se että osaa olla salakavala, on kuin ei mitään ja hyökkääkin sitten raivolla päälle. Usein tämä kohdistuu palveluskoiriin johtuen siitä että niiden koirankieli eli eleet ovat niin eroavaiset borzoin omasta elekielestä.

Kotona borzoi on yleensä aika huomaamaton ja hiljainen. Tosin, harva borzoi viihtyy elämäänsä yksin, on aika laumasidonnainen ja laumaksi se vaatii toisen koiran, ihminen ei tähän riitä.

Lue lisää

Minun borzoinarttuni oli maailman kiltein kaikille, muille koirille, kissoille ja ihmisille. Nyt minulla on schipperke mutta kaipaan venäjän vinttikoiraa joten ehkä joskus hommaan sellaisen vielä. Pitää vain ostaa isompi auto. :-)

borzoin omistaja kirjoitti:

venakon turkki on sileä :D

Venakkoa hankkiessa kannattaa tehdä kunnon pohjatyö ennen pennun ostoa. Valitettavasti borzoi on jonkun verrankin vieraita koiria sietämätön ja erittäin suuri rasisti. Ikäväksi homman tekee se että osaa olla salakavala, on kuin ei mitään ja hyökkääkin sitten raivolla päälle. Usein tämä kohdistuu palveluskoiriin johtuen siitä että niiden koirankieli eli eleet ovat niin eroavaiset borzoin omasta elekielestä.

Kotona borzoi on yleensä aika huomaamaton ja hiljainen. Tosin, harva borzoi viihtyy elämäänsä yksin, on aika laumasidonnainen ja laumaksi se vaatii toisen koiran, ihminen ei tähän riitä.

Lue lisää

Ostajien kannattaa tehdä kunnon pohjatyö ennen pennun ostoa, erityisesti varsinkin ns. suosikkirotujen ostajien, joita esim. osuuspankkikoiran ostajat eli kultaisten noutajien ostajat ovat tai muuten harvinaisempien rotujen ostajien joita ei tunneta kovin hyvin entuudestaan. Kaikissa roduissa on omat "vikansa" ja kannattaa varmistua kasvattajasta ja hänen tarkoitusperistään, mutta toisaalta joka pentueeseen saattaa tulla jokin "musta lammas", vaikka kuinka hyvästä suvusta olisi. Borzoista noin yleensä ottaen olen eri mieltä koiran rasismin suhteen muita koiria tai eläimiä kohtaan. Oma borzoini on kasvanut sakemmannin ja kahden kissan kanssa ja sakemanni on borzoin paras kaveri ja paremminkin sakemanni on joskus yrittänyt juoksunsa aikaan "huonoina aikona" kurmuuttaa venakkoamme ja kaikkea muutakin mahdollista joka vain liikkuu eikä päinvastoin, mutta pahemmilta ristiriidoilta on lopulta vältytty. Koira on kuitenkin laumaeläin ja näin ne meillä ainakin ovat arvojärjestyksensä selvittäneet, rotuun katsomatta. Kissatkin ovat meillä saaneet olla venakolta rauhassa, kunhan ensin näyttivät koiralle oman paikkansa eli löivät kynsillä nenille, jonka jälkeen takaa-ajoleikkejä puolin ja toisin on riittänyt, mutta "rauhan aikana" kissat ovat puskeneet ja kehränneet venakkomme kyljessä ja kissat ja venakko ovat nukkuneet kylkikyljessä lämmittäen toisiaan. Se on sitä yhteiseloa samassa taloudessa, omat "asukit" tunnetaan ja annetaan olla rauhassa (elossa) olipa vaikka jotain marsuja (sakemannikin vain nuoli marsuilta naamat ja pyllyt puhtaiksi ja paimensi niitä milloin olivat irti), mutta naapurin kissa saa kyllä lähdöt jos eksyy lähimaillekaan meidän reviiriä, hih.

rakkaudesta eläimiin kirjoitti:

Ostajien kannattaa tehdä kunnon pohjatyö ennen pennun ostoa, erityisesti varsinkin ns. suosikkirotujen ostajien, joita esim. osuuspankkikoiran ostajat eli kultaisten noutajien ostajat ovat tai muuten harvinaisempien rotujen ostajien joita ei tunneta kovin hyvin entuudestaan. Kaikissa roduissa on omat "vikansa" ja kannattaa varmistua kasvattajasta ja hänen tarkoitusperistään, mutta toisaalta joka pentueeseen saattaa tulla jokin "musta lammas", vaikka kuinka hyvästä suvusta olisi. Borzoista noin yleensä ottaen olen eri mieltä koiran rasismin suhteen muita koiria tai eläimiä kohtaan. Oma borzoini on kasvanut sakemmannin ja kahden kissan kanssa ja sakemanni on borzoin paras kaveri ja paremminkin sakemanni on joskus yrittänyt juoksunsa aikaan "huonoina aikona" kurmuuttaa venakkoamme ja kaikkea muutakin mahdollista joka vain liikkuu eikä päinvastoin, mutta pahemmilta ristiriidoilta on lopulta vältytty. Koira on kuitenkin laumaeläin ja näin ne meillä ainakin ovat arvojärjestyksensä selvittäneet, rotuun katsomatta. Kissatkin ovat meillä saaneet olla venakolta rauhassa, kunhan ensin näyttivät koiralle oman paikkansa eli löivät kynsillä nenille, jonka jälkeen takaa-ajoleikkejä puolin ja toisin on riittänyt, mutta "rauhan aikana" kissat ovat puskeneet ja kehränneet venakkomme kyljessä ja kissat ja venakko ovat nukkuneet kylkikyljessä lämmittäen toisiaan. Se on sitä yhteiseloa samassa taloudessa, omat "asukit" tunnetaan ja annetaan olla rauhassa (elossa) olipa vaikka jotain marsuja (sakemannikin vain nuoli marsuilta naamat ja pyllyt puhtaiksi ja paimensi niitä milloin olivat irti), mutta naapurin kissa saa kyllä lähdöt jos eksyy lähimaillekaan meidän reviiriä, hih.

Lue lisää

vinttikoira on hyvin älykäs ja ylväs rauhallinen. Borzoit näkevät kauas ja reagoivat vahvasti ja kiihkeästi näkemiinsä liikkuviin kohteisiin, esimerkiksi riistaeläimiin. Ja se ei hauku paljon . Vieraat ottaa innolla vastaan mutta jälkeenpä'in ei niistä välitä. Koira vaatii paljon liikuntaa... Rotu on aika itsepäinen kouluttaa tai riippuu varmaan koirasta mutta meillä oli 2 ja kummatkin aika vaativia

venäjänvinttikoira<3 kirjoitti:

vinttikoira on hyvin älykäs ja ylväs rauhallinen. Borzoit näkevät kauas ja reagoivat vahvasti ja kiihkeästi näkemiinsä liikkuviin kohteisiin, esimerkiksi riistaeläimiin. Ja se ei hauku paljon . Vieraat ottaa innolla vastaan mutta jälkeenpä'in ei niistä välitä. Koira vaatii paljon liikuntaa... Rotu on aika itsepäinen kouluttaa tai riippuu varmaan koirasta mutta meillä oli 2 ja kummatkin aika vaativia

Lue lisää

Olen haaveillut borzoista n. kaksi vuotta. Näin n. kaksi vuotta sitten tuttuni kerrostalon rappukäytävässä borzoin ja ihastuin siihen samantien. Borzoista kiinnostuminen johtuu myös ehkä osaksi siitä, että olen kiinnostunut Venäjästä ja aloittanut opiskelemaan venäjän kieltä... Olen ottanut selvää rodusta paljon, mutten tiedä olenko vieläkään valmis ottamaan koiraa tai, että olenko tarpeeksi hyvä koiranomistaja... Olen muuttanut pois kotoa, mutta en ole vielä täysi-ikäinen ja en tiedä haluavatko vanhempani olla ns.lopullisessa vastuussa koirasta. Enkä itse asiassa tiedä saako alle 18 omistaa koiraa niin ettei vanhemmat "puutu siihen"? Niin ja joudun muuttamaan n. 1,5 vuoden kuluttua pois, nykyisestä tilavasta paritalosta, luultavasti kerrostaloon. Että en tiedä kannattaisiko minun ottaa koira vasta sitten kun muutan toiseen asuntoon, että koira tottuisi heti sinne eikä joutuisi muuttamaan moneen kertaan, vai? Nykyisessä asumismuodossa koira saisi ehkä monipuolisemmin aktiviteettejä, koska täällä on paljon metsää,peltoa, järviä yms. missä koiran olisi kivempi olla kuin kaupungissa...

borsoi kirjoitti:

Olen haaveillut borzoista n. kaksi vuotta. Näin n. kaksi vuotta sitten tuttuni kerrostalon rappukäytävässä borzoin ja ihastuin siihen samantien. Borzoista kiinnostuminen johtuu myös ehkä osaksi siitä, että olen kiinnostunut Venäjästä ja aloittanut opiskelemaan venäjän kieltä... Olen ottanut selvää rodusta paljon, mutten tiedä olenko vieläkään valmis ottamaan koiraa tai, että olenko tarpeeksi hyvä koiranomistaja... Olen muuttanut pois kotoa, mutta en ole vielä täysi-ikäinen ja en tiedä haluavatko vanhempani olla ns.lopullisessa vastuussa koirasta. Enkä itse asiassa tiedä saako alle 18 omistaa koiraa niin ettei vanhemmat "puutu siihen"? Niin ja joudun muuttamaan n. 1,5 vuoden kuluttua pois, nykyisestä tilavasta paritalosta, luultavasti kerrostaloon. Että en tiedä kannattaisiko minun ottaa koira vasta sitten kun muutan toiseen asuntoon, että koira tottuisi heti sinne eikä joutuisi muuttamaan moneen kertaan, vai? Nykyisessä asumismuodossa koira saisi ehkä monipuolisemmin aktiviteettejä, koska täällä on paljon metsää,peltoa, järviä yms. missä koiran olisi kivempi olla kuin kaupungissa...

Lue lisää

Vastailen kovin myöhään, mutta ehkä tästä on apua muille borzoin hankintaa pohtiville. Oma ihastukseni vinttikoiriin alkoi jo lapsena nähtyäni afgaaneja. Minulla oli kuitenkin nuorempana spanieli ja vasta opintojen jälkeen lähes kolmekymppisenä hankin vinttikoiran. Päädyin borzoihin, koska sen turkki on helppohoitoisempi ja luonne useimpien kuvauksien mukaan vähemmän diivamainen kuin afgaanin. Imuroitavaa tosin riittää, mutta diivamaisuutta ei tästä kaveristani löydy.

Aivan kuten muutkin vastaajat korostavat, yksilölliset erot ovat suuret. Nyt kuusivuotias borzoi -poikani on aina ollut avoin ja sosiaalinen ihmisiä kohtaan, riehakkaaseen iloisuuteen ja huomiohakuisuuteen asti. Se on edelleen myös lutuinen sylivauva ja tunkee itsensä usein niin syvälle syliin kuin mahtuu. Koirani on myös ollut siinä mielessä kiltti, ettei ole eläissään tehnyt juuri mitään tihutöitä yhtä koreineen syötyä leipäpussillista ja paria varastettua voirasiaa lukuunottamatta. Moni ajattelee, että tulee itse olla suurinpiirtein mataron-harrastaja, jotta voi pitää vinttikoiraa. Ainakin oma koirani on tyytyväinen myös hihnalenkkeihin, mutta parasta on, jos voisi ainakin silloin tälloin juosta myös vapaana. Siinä näkee koiran ilon ja riemun toden teolla, eikä sinun itsesi siis tarvitse juosta :)

Itse muutin taannoin koirani kanssa pienemmästä kaupungista pääkaupunkiseudulle, eikä sopivien maastojen löytäminen vapaana juoksuun ole ollut aivan helppoa. Metsälenkeilläkin tulee usein ihmisiä vastaan, ja utelias irrallaan juokseva koira haluaa tervehtiä kaikkia kielloista huolimatta. Kaikki liikkujat taas eivät ilahdu viittäkymppiä lähestyvästä vasikankokoisesta koirasta - ja siitä saa myös kommentteja. Ison koira ystävällinenkin vallattomuus on ihmisista tietenkin paljon kielteisempää kuin pienemmän koiran. Hihnalenkeilläkin koirani reagoi valtavan innostuneesti muihin koiriin, enkä ole tähän päivään mennessä oppinut tekemään ohituksista mutkattomia. Tämä kertoo toki myös ehkä riittämättömistä kouluttajantaidoistani - ja ilmentää siitä, ettei borzoi ole ihanuudestaan huolimatta takuuvarmasti helpoin koira, eikä ehkä aivan ensikertalaisen koira ollenkaan. Itse olen ollut sentään käytännössä ikäni koirien kanssa. Tarvitaan myös voimaa pitämään koiraa hihnassa paikallaan kun se riemastuu, oli syynä sitten jänis tai toinen koira. Sitä oppii jännästi skannaamaan ympäristöään ja reittejään siltä varalta, että vastaan tulee jotain koiran mielestä jännittävää. Koiralla on voimaa vetää sinut nurin, jollet ole varautunut, lähtö on räjähtävä.

Mielestäni borzoin omistaja ei tarvitse suurta asuntoa, sillä koira on ihanan hiljainen ja rauhallinen, vähän haukkuva jopa näkymätön kotioloissa - ei siis mielestäni ole kidutusta pitää borzoita vaikka yksiössä. Koirani on ihana persoona, herkkä, vilpitön ja pehmeä, mutta myös riehakas ja saalisviettinen. En antaisi sitä pois. Toisaalta tästä näkökulmasta vinttikoirarakkauteen etenkin koirien kanssa aivan ensi kertalaiselle hieman helpompi vaihtoehto olisi esim. whippet.

venäjänvinttikoira<3 kirjoitti:

vinttikoira on hyvin älykäs ja ylväs rauhallinen. Borzoit näkevät kauas ja reagoivat vahvasti ja kiihkeästi näkemiinsä liikkuviin kohteisiin, esimerkiksi riistaeläimiin. Ja se ei hauku paljon . Vieraat ottaa innolla vastaan mutta jälkeenpä'in ei niistä välitä. Koira vaatii paljon liikuntaa... Rotu on aika itsepäinen kouluttaa tai riippuu varmaan koirasta mutta meillä oli 2 ja kummatkin aika vaativia

Lue lisää

Vaativa oli ilmeisesti omistajakin, kun tekstin suoraan wikipediasta kopioi :D

borsoi kirjoitti:

Olen haaveillut borzoista n. kaksi vuotta. Näin n. kaksi vuotta sitten tuttuni kerrostalon rappukäytävässä borzoin ja ihastuin siihen samantien. Borzoista kiinnostuminen johtuu myös ehkä osaksi siitä, että olen kiinnostunut Venäjästä ja aloittanut opiskelemaan venäjän kieltä... Olen ottanut selvää rodusta paljon, mutten tiedä olenko vieläkään valmis ottamaan koiraa tai, että olenko tarpeeksi hyvä koiranomistaja... Olen muuttanut pois kotoa, mutta en ole vielä täysi-ikäinen ja en tiedä haluavatko vanhempani olla ns.lopullisessa vastuussa koirasta. Enkä itse asiassa tiedä saako alle 18 omistaa koiraa niin ettei vanhemmat "puutu siihen"? Niin ja joudun muuttamaan n. 1,5 vuoden kuluttua pois, nykyisestä tilavasta paritalosta, luultavasti kerrostaloon. Että en tiedä kannattaisiko minun ottaa koira vasta sitten kun muutan toiseen asuntoon, että koira tottuisi heti sinne eikä joutuisi muuttamaan moneen kertaan, vai? Nykyisessä asumismuodossa koira saisi ehkä monipuolisemmin aktiviteettejä, koska täällä on paljon metsää,peltoa, järviä yms. missä koiran olisi kivempi olla kuin kaupungissa...

Lue lisää

Venakko ei ole kerrostalokoira. Ei missään nimessä. En halua kuulostaa idiootilta, mutta äitini on kasvattaja ja yksi kasvatusta tuli takaisin kun ei sopeutunut asumaan kerrostalossa. Siitä tuli stressaantunut ja se alkoi haukkumaan jos oli yksin ja repi huonekaluja mitä ne eivät yleensä tee. Nyt sillä on uusi koti (vietettyään meillä n.5 vuotta) Helsingin seudulla taajaman ulkopuolella. Liikunta määrä päivässä miltei sama mutta asuinympäristö täysin erilainen

arcturus_ kirjoitti:

Vastailen kovin myöhään, mutta ehkä tästä on apua muille borzoin hankintaa pohtiville. Oma ihastukseni vinttikoiriin alkoi jo lapsena nähtyäni afgaaneja. Minulla oli kuitenkin nuorempana spanieli ja vasta opintojen jälkeen lähes kolmekymppisenä hankin vinttikoiran. Päädyin borzoihin, koska sen turkki on helppohoitoisempi ja luonne useimpien kuvauksien mukaan vähemmän diivamainen kuin afgaanin. Imuroitavaa tosin riittää, mutta diivamaisuutta ei tästä kaveristani löydy.

Aivan kuten muutkin vastaajat korostavat, yksilölliset erot ovat suuret. Nyt kuusivuotias borzoi -poikani on aina ollut avoin ja sosiaalinen ihmisiä kohtaan, riehakkaaseen iloisuuteen ja huomiohakuisuuteen asti. Se on edelleen myös lutuinen sylivauva ja tunkee itsensä usein niin syvälle syliin kuin mahtuu. Koirani on myös ollut siinä mielessä kiltti, ettei ole eläissään tehnyt juuri mitään tihutöitä yhtä koreineen syötyä leipäpussillista ja paria varastettua voirasiaa lukuunottamatta. Moni ajattelee, että tulee itse olla suurinpiirtein mataron-harrastaja, jotta voi pitää vinttikoiraa. Ainakin oma koirani on tyytyväinen myös hihnalenkkeihin, mutta parasta on, jos voisi ainakin silloin tälloin juosta myös vapaana. Siinä näkee koiran ilon ja riemun toden teolla, eikä sinun itsesi siis tarvitse juosta :)

Itse muutin taannoin koirani kanssa pienemmästä kaupungista pääkaupunkiseudulle, eikä sopivien maastojen löytäminen vapaana juoksuun ole ollut aivan helppoa. Metsälenkeilläkin tulee usein ihmisiä vastaan, ja utelias irrallaan juokseva koira haluaa tervehtiä kaikkia kielloista huolimatta. Kaikki liikkujat taas eivät ilahdu viittäkymppiä lähestyvästä vasikankokoisesta koirasta - ja siitä saa myös kommentteja. Ison koira ystävällinenkin vallattomuus on ihmisista tietenkin paljon kielteisempää kuin pienemmän koiran. Hihnalenkeilläkin koirani reagoi valtavan innostuneesti muihin koiriin, enkä ole tähän päivään mennessä oppinut tekemään ohituksista mutkattomia. Tämä kertoo toki myös ehkä riittämättömistä kouluttajantaidoistani - ja ilmentää siitä, ettei borzoi ole ihanuudestaan huolimatta takuuvarmasti helpoin koira, eikä ehkä aivan ensikertalaisen koira ollenkaan. Itse olen ollut sentään käytännössä ikäni koirien kanssa. Tarvitaan myös voimaa pitämään koiraa hihnassa paikallaan kun se riemastuu, oli syynä sitten jänis tai toinen koira. Sitä oppii jännästi skannaamaan ympäristöään ja reittejään siltä varalta, että vastaan tulee jotain koiran mielestä jännittävää. Koiralla on voimaa vetää sinut nurin, jollet ole varautunut, lähtö on räjähtävä.

Mielestäni borzoin omistaja ei tarvitse suurta asuntoa, sillä koira on ihanan hiljainen ja rauhallinen, vähän haukkuva jopa näkymätön kotioloissa - ei siis mielestäni ole kidutusta pitää borzoita vaikka yksiössä. Koirani on ihana persoona, herkkä, vilpitön ja pehmeä, mutta myös riehakas ja saalisviettinen. En antaisi sitä pois. Toisaalta tästä näkökulmasta vinttikoirarakkauteen etenkin koirien kanssa aivan ensi kertalaiselle hieman helpompi vaihtoehto olisi esim. whippet.

Lue lisää

Minulla 8 vuotias ja 1 vuotias Borzoi urokset. Kokemukseni rodusta positiviset ja samanlaiset kuin kirjottajalla. Olen kokenut, ettei olisi rotuvalinta paremmin osunut kohdalleen. Tämä koirakaksikko ovat minun ensimmäiset koirani ja hyvin olen mielestäni selvitynyt niiden kanssa käyttämällä ns. "talonpoikaisjärkeä"= keskinäinen kunnioitus ja arvostus, selkeät rajat ja kiitosta riitävästi. Tarjottu mahdollisimman paljon vapaana juoksemisen mahdollisuutta. Rotuna Borzoi on voimakas koira ja kun olen iäkäs " 70 v pappa", niitä saa pidellä todella lujasti, mutta toistaiseksi olen selvitynyt yllättävistäkin tilanteista kun koirani kuuntelevat komentoja.

borzoin omistaja kirjoitti:

venakon turkki on sileä :D

Venakkoa hankkiessa kannattaa tehdä kunnon pohjatyö ennen pennun ostoa. Valitettavasti borzoi on jonkun verrankin vieraita koiria sietämätön ja erittäin suuri rasisti. Ikäväksi homman tekee se että osaa olla salakavala, on kuin ei mitään ja hyökkääkin sitten raivolla päälle. Usein tämä kohdistuu palveluskoiriin johtuen siitä että niiden koirankieli eli eleet ovat niin eroavaiset borzoin omasta elekielestä.

Kotona borzoi on yleensä aika huomaamaton ja hiljainen. Tosin, harva borzoi viihtyy elämäänsä yksin, on aika laumasidonnainen ja laumaksi se vaatii toisen koiran, ihminen ei tähän riitä.

Lue lisää

borzoi ei ole palvelukoora, se on metsästyskoira ja voi olla tosi vihainen petoeläimille. koko elämä on hihnassa.