jäädä lasten kanssa? Niin, että äiti lähtee? Meillä ero vireillä, enkä millään totu ajatukseen, että se olen minä (isä) joka lähtee. koko prosessi vaimon alkuunpanema ja ilmoitus, että totta kai iskä muuttaa pois. Itse asiassa, meillä "normaali" avioliitto, ja vaimo nyt sai tarpeekseen. Syihin en tässä mene, mutta mielestäni ne eivät itsessään olleet eron arvoisia. Noh, arkitilanne meillä se, että vaimo pitkiä päiviä töissä ja minä käytännössä vien pojat hoitoon, haen teen ruoat jne...joten aika pitkälle minä olen se joka arkea pyörittää. Liitossa ei ole mitään suuria ongelmia (alkoholi, väkivalta). näin ollen, onko isällä mitään saumoja pysyä lasten kanssa? Eikö isät tässä tilanteessa ole aika heikoilla? Alistunko kohtalooni?
Onko isällä mitään mahdollisuuksia...
oikeasti
14451
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Meillä sujui tosin yhteisymmärryksessä.
lastenvalvojan luokse asiasta sopimaan, todelliset asiat esiin ja faktat pöytään.
Minun miesystävänikin on lähi-isä ja hyvä sellainen.
sainhan minäkin,tosin huomattavan pitkän prosessin jälkeen.tuskin olisi niin mahdottomia vaadittu jos olisin äiti ollut....ja teidän yh-äitien on ihan turha lässyttää mitään koska niin se vaan menee,että jos ootte synnyttänyt niin olette muka automaattisesti parempia vanhempia!kertokaa mulle EDES yksi tapaus missä kummatkin vanhemmat ovat tasavertaisessa tilanteessa eli esim.ei kummallakaan alko/huume ongelmaa,perus asiat kunnossa ja ym...ja isä on saanut siinä tapauksessa huoltajuuden.se kyllä vitun vale! näin se vaan menee..ainut mahdollisuus isän saada huoltajuus on että äiti kämmää asiansa tavalla tai toisella.
ja tiedän tapauksia joissa isä on jäänyt asumaan lasten kanssa ja äiti muuttanut. Ihanne olisi että saatte sovittua asian vaimosi kanssa. Kun lapsenne ovat vielä poikia, niin isä on tosi tärkeä kasvaville pojille ja toivon puolestasi, että sinä saat huoltajuuden ja jäätte asumaan nykyiseen kotiin.
Jos asiat mutkistuvat niin viime kädessä oikeus ratkaisee, mutta sielläkin oletan, että olet vahvoilla koska olet käytänössä tahänkin asti huoltanut poikanne. Yllättävän moni isä saa huoltajuuden oikeuden kautta, jos sopua ei ole tullut muutoin. Mutta sopuratkaisu on ihanne. Käy lastenvalvojan luona keskustelemassa asiasta alustavasti. Toivon menestystä!
Montako tapausta oikeasti tiedät missä isä saa lähihuoltajuuden jos äiti perää sitä itselleen???
Miten muuten perustelet sitä että kun lapset ovat poikia niin isä on tosi tärkeä kasvaville pojille??? (kun lastenvalvojan päätöksessä tai oikeudessa äiti hakee lähihuoltajuutta niin siellä korostetaan lapsen sukupuolta VAIN jos lapsi/lapset ovat tyttöjä...)
Muutoin puhutaan lapsista "tasavertaisina" ja siellä ei todellakaan eritellä tyttöä tai poikaa vaan yritetään perustella lapsen "äidintarvetta" aivan muilla höpö höpö -seikoilla...
Puhut että yllättävän moni isä saa huoltajuuden oikeuden kautta, jos sopua ei synny.
Juu tavallaan "yllättävän moni" isä saa sen lähihuoltajuuden NIISSÄ tapauksissa mitkä menenvät oikeuteen asti MUTTA kun sinne oikeuteen asti ei mennä suurimmassa osassa huoltajuuskiistoista vaan suurimmassa osassa huoltajuuskiistoista äiti saa ns. automaattisesti sen lähihuoltajuuden koska se on sossutantta-armeijan pinttynyt käytäntö!!!
Mitä tuo "yllättävän moni" isä sitten tarkoittaa niin jokainen tietää että KÄYTÄNNÖSSÄ isät ovat täysin sen sossutantta-armeijan mielivaltaisten omien näkymättömien lakiensa vuoksi täysin eriarvoisessa asemassa äiteihin verrattuna eikä siellä sossutanttojen intresseissä ole päällimmäisenä lapsen etu vaan se hyväsisar-aate jossa sitä "siskoa" taputetaan selkään paperilla näkymättömästi mutta käytännössä TODELLA näkyvästi!!!
Tuolla oikeudenkäyntien tuloksien prosenteilla yritetään saada näyttämään siltä että isät ovat lähihuoltajuuden suhteen "melkein" tasavertaisia äiteihin nähden mutta samalla "unohdetaan" kertoa se miten huoltajuussuhteet jakautuvat isien ja äitien välillä silloin kun SOSSUTANTTA-ARMEIJAN päättämät "huoltajuussopimukset" menevät tyyliin 9-1 äideille!!!
En ole kirjoittanut tänne pitkään aikaan syystä että tänne ei todellakaan kannata kirjoittaa näitä FAKTOJA sillä tämän palstan ylivoimaisesti suurin "ihmis"ryhmä on ne yh-äippäRESSUKAT jotka eivät luonnollisesti tietenkään myönnä olevansa sellaisia luusereita vaan keksivät mitä ihmeellisimpiä seli seli selityksiä sille miksi ovat mitä ovat ja kun niistä luusereista menee kertomaan FAKTOJA niin ne reppanat yrittävät surkuhupaisesti aina haukkua FAKTAN kertojan... (poikkeuksetta)
Sinulle itse aloittajalle voin luvata sen että vaikka täällä höpötellään kaikkea paskaa että sinulla on hyvät mahdollisuudet saada poikies lähihuoltajuus niin se ei todellakaan ole pienimmässäkään määrin itsestäänselvyys vaan todellakin epätodennäköistä jos poikiesi äiti haluaa lähihuoltajuuden itselleen!!!
Oikeastaan sinulla on mahdollisuus saada poikien lähihuoltajuus itsellesi vain niillä perusteilla joissa pystyt aukottomasti näyttämään toteen sen että poikien äiti on joko parantumaton narkkari, alkoholisti tai mielisairas tai kuollut.
Suosittelen sinua taistelemaan lastesi parhaan puolesta vaikka se ei lasten paras ei toteutuisikaan, se voi maksaa sinulle maallista todella paljon mutta sinulla on sen jälkeen tulevaisuudessa sellainen näyttö lapsille siitä että olet ajanut heidän parastaan ja se jos mikä saa lapset huomaamaan kuka oikeasti välittää...
Teille yh-äippäRESSUKOILLE jotka ette ole saaneet haukkua kirjoituksiani aikoihin niin voin sanoa että ei kannata vaivautua haukkumisrumbaan sillä minä en ole pitänyt teitä ennenkään yhtään minään enkä minä tule pitämäänkään teitä kuin sellaisina kuin olettekin: rahanahneina luusereina jotka ette pysty kumoamaan yhtäkään FAKTAA jotka teistä tekevät yh-äippäRESSUKOITA.... HAHHAHAHHHAHHHAHAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA....................... ;o)
Mä alistuin reilu vuosi sitten ja nyt harmittaa.
Ex vaimo ilmoitti aivan yllättäen, että ero tulee.
Hänellä oli selvä käsikirjoitus minkä mukaan asiat eteni ja mä olin niin shokissa että nielin purematta miltei kaiken.
Nyt olen viikonloppuisä vaikka olisin halunnut lähiksi tai ainakin viikko/viikko systeemin.
Oli aika kova kokemus, kun 15v kestänyt yhteiselo päättyi aivan kuin seinään.
Aamulla ex kertoi mulle ja puolen päivän aikaan jo lastenvalvojalta,pankista ja isännöitsijätoimistosta soitettiin, että pitää alkaa järjestelemään asioita.
Seuraavana päivänä tulikin muuttolaatikot ja muuttopäivä piti sopia.
Jos ja kun menette lastenvalvojalle sopimaan asioista, niin kannattaa valmistautua siihen että siinä toimistossa eivät päde minkään maailman lainalaisuudet.
Lastenvalvoja voi yhdessä lastesi äidin kanssa todeta vaikka maapallon olevan litteä ja jos sun mielestä näin ei ole, niin todistustaakka on sulla.
Siinä vaiheessa kun tuntuu siltä että nyt palaa hihat ja pelihousut repeää, niin kannattaa ottaa aikalisä eikä vain laittaa nimeä paperiin että pääsee hullunmyllystä pois.
jämäkän rauhallinen asioiden edetessä. Harjoittele sitä, sillä jos pinna sattuu palamaan vähääkään niin äiti saa siitä syyn vaatia lapsia itselleen. Ymmärrän, että tilanne on shokeerava, mutta nyt tarviit järkeä ja malttia, ei yhtään ylilyöntiä, niin saavutat tavoitteen. Tsemppiä!
Älä ”alistu kohtaloosi”. Isällä on nykyään aivan hyvät mahdollisuudet lähihuoltajaksi ja
myös puolittaa lasten tapaamiset molempien vanhempien kesken 50/50. Viikonloppuisän rooli ei ole lapsille paras ensinkään, olethan heitä huoltanut ja hoitanut kiitettävästi. Äitihän voi muuttaa ja sinä&lapset jäätte nykyiseen kotiin. Säilytä maltti mutta tiukka ote asioihin mielessä lasten paras. Hanki perheasioihin erikoistunut lakimies/nainen avuksesi mieluimmin heti.
Älä vala turhaa toivoa isään jolla on tyyliin 95% mahdollisuus olla saamatta lasten lähihuoltajuutta vaikka kuinka haluisi ja lapset haluaisi samaa!!!
Monen monta kertaa olen oman tarinani kohdalla kuullut sanat: taistele, lapset ovat ratkaisevana tekijänä, pärjäät varmasti kun kerrot totuuden, äiti ei voi kostaa lapsilla, jne. jne....
...tuo maalaisjärjellä selvä asia lasten etu ei todellakaan päde pienimmässäkään määrin kun siellä vastassa on vastahankainen äiti jonka tukena on se oikeuden päätöksiäkin polkeva sossutantta-armeija!!!
Kerron vielä sen peikon mikä antaa tuollaiselle mahdollisesti eronneelle ja karanneelle sossutantalle voiman millä poljetaan oikeuden määräämiä päätöksiä: se on "lastensuojelulaki" joka antaa tuollaiselle luuserille mahdollisuuden kostaa isälle sen kanssasisaren kokeman "vääryyden" lapsen etu on "perusteena" mutta ei oikeana syynä...
Valitettavasti faktasi pätevät, mutta kuten tuolla edellisessä kommentissasi toiseksi viimeisessä
kappaleessa sanot, taistella kannattaa. Onhan lapsella sitten dokumenttia jos/kun asiat häntä myöhemmin vaivaavat ja haluaa selvittää missä oikeasti mätti kun isä ”katosi”.
ei mitään mahdollisuuksia,ellei äiti ole alkoholisti tai narkomaani.Tapauksissa jossa isä on saanut huoltajuuden vain sen takia, että olisi parempi vaihtoehto kuin äiti,on varmaan erittäin harvinaista.mikäli äidillä on ongemia normaali arjen pyörittämisessä ja tajuaa sen itse,on sinulla mahdollisuuksia.Yleensä tässäkin tilanteessa äidillä on niin erilainen käsitys kuin sinulla joten käräjäoikeus kallistuu äidin puoleen.Mikäli äidit yleensäkin ymmärtäisivät. että ei se ole heiltä pois jos antaa mahdollisuuden isälle olla aktiivinen ja hyvä etävanhempi.Vaikeita juttuja...jaksamista kaikille isille jotka joutuvat näitä miettimään
Lainaan tuolta toisesta ketjusta 'eronneen miehen' neuvon.
Käy miessakit ry:n kotisivuilla, on helvetin hyviä ohjeita miehelle.
Ennen kaikkea lue ohje: Mitä miehen täytyy tietää – ja sietää?
http://www.miessakit.fi/easydata/customers/miessakit/files/Liitetiedostot/MITA_MIEHEN_PITAA.pdf
Kannattaa taistella. Niin minäkin tein ja voitin käräjäoikeudessa hovissa.
t. lähi-isä